Tajunnanvirta & mutu

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tajunnasta on suurin osa tiedostamatonta toimintaa. Aistien välityksellä erilaista tietoa vastaan otetaan yli kymmenen miljoonaa sekunnissa, ja tietoisesti, ehkä muutamaa tai muutamaa kymmentä voidaan käsitellä samassa ajassa.

Tuo tiedostamaton tieto on kuitenkin pohjana tuolle, niin yleisesti aliarvioidulle musta tuntuu oletukselle.
Jokainen kuitenkin käyttää aina tuon tiedostamattoman osan "loputonta" varastoa päätelmissään.

Eli tahdon sanoa ettei tunteesta riippumatonta päättelykyä ole lainkaan olemassa.

Vapaa tahto on muodossa: Voin kyllä tehdä mitä haluan, mutta en voi haluta mitä haluan.

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Tieto lisää tuskaa, mutta on samalla valtaa. Ihminen joka kykenee keskittämään huomionsa omaan alitajuntansa seuraamiseen on paljon vaikeammin manipuloitavissa. Jos tuntee rakenteet ja mekanismit, niin alitajunta yllättäen lakkaa ohjaamasta päätöksentekoa.

Vierailija

Njoo-o ohan tietoisuus-alitajunta-kollektiivinen piilotajunta ynnä muut ihan kiintoisia, Oshon mukaan tasoja on nykyisen 3:n ? sijaan itseasissa jopa 7

Siellä mielen perukoilla on "reaktiiviset mallit" kuten arkkityypit ja biologiset käyttäymisen mallit ja "reflektiiviset mallit" eli opitut mallit yhteiskunnasta, kokemukset jne... niitten pohjalta tietoisuus sitten tekee päätösiään.

Vierailija
vapaatyyli
Njoo-o ohan tietoisuus-alitajunta-kollektiivinen piilotajunta ynnä muut ihan kiintoisia, Oshon mukaan tasoja on nykyisen 3:n ? sijaan itseasissa jopa 7

Siellä mielen perukoilla on "reaktiiviset mallit" kuten arkkityypit ja biologiset käyttäymisen mallit ja "reflektiiviset mallit" eli opitut mallit yhteiskunnasta, kokemukset jne... niitten pohjalta tietoisuus sitten tekee päätösiään.




Sanoisin kuitenkin, että on vain yksi taso, joka kattaa koko tajunnan, eri tasot ovat keinotekoinen näkökanta tajunnan kokonaisuuden osittamisessa.

Vierailija
fata morgana
vapaatyyli
Njoo-o ohan tietoisuus-alitajunta-kollektiivinen piilotajunta ynnä muut ihan kiintoisia, Oshon mukaan tasoja on nykyisen 3:n ? sijaan itseasissa jopa 7

Siellä mielen perukoilla on "reaktiiviset mallit" kuten arkkityypit ja biologiset käyttäymisen mallit ja "reflektiiviset mallit" eli opitut mallit yhteiskunnasta, kokemukset jne... niitten pohjalta tietoisuus sitten tekee päätösiään.




Sanoisin kuitenkin, että on vain yksi taso, joka kattaa koko tajunnan, eri tasot ovat keinotekoinen näkökanta tajunnan kokonaisuuden osittamisessa.



Olisi kuitenkin selitettävä miten havainto, muisti (tunnistaminen, luokittelu), huomion keskittäminen (myös introspektio) ja intentio (tarkoitus, merkitys) liittyvät 'vapaan' tahdon intuitiiviseen syntymiseen ja ilmenemiseen. 'Intuitiosta' emme pääse mitenkään eroon korvaavilla selityksillä. Jotenkin tiedämme intuitiivisen varmasti että 2+2=4, ja että aurinko nousee huomennakin. Mikäli tajunta laajennetaan käsittämään aivotoimintaa yleensä, se ei tarkoita enää mitään erityistä. Sen sijaan tajunnan ja tietoisuuden välinen rajaviiva on horjuva.

Vierailija
Kauko

Olisi kuitenkin selitettävä miten havainto, muisti (tunnistaminen, luokittelu), huomion keskittäminen (myös introspektio) ja intentio (tarkoitus, merkitys) liittyvät 'vapaan' tahdon intuitiiviseen syntymiseen ja ilmenemiseen. 'Intuitiosta' emme pääse mitenkään eroon korvaavilla selityksillä. Jotenkin tiedämme intuitiivisen varmasti että 2+2=4, ja että aurinko nousee huomennakin. Mikäli tajunta laajennetaan käsittämään aivotoimintaa yleensä, se ei tarkoita enää mitään erityistä. Sen sijaan tajunnan ja tietoisuuden välinen rajaviiva on horjuva.




Niin, havainto ei varsinaisesti synnytä vapaata tahtoa, vaan aktivoi tahdon, joka on jo olemassa. Kysymyshän on lisää saamisen halusta, on koettu nautintoa, tai jotain muuta kiihottavaa, ja se elpyy havainnon kautta.
Intuitio, sisäinen, tai suora näkemys on myös sisällön mukainen, eli myös riippuvainen kokemuksen varastosta, "muistin sisällöstä."

Tajuntahan on aivotoimintaa, ja tietoisuus myös, niinkuin se ihmisellä ymmärretään, on aivotoimintaa. Joten kyllä se rajaviiva on horjuva, väittäisin ettei sitä ole ollenkaan, ellei muisti sitä itse aseta.
Tajunta on siis riippuvainen sisällöstään, samoin tietoisuus, sillä emmehän voi kohdentaa tietoisuutta, ellei meillä ole edeltävää, "tietoa" kokemusta kohteesta, tai määritemästä.

Vierailija
barbababa
Tieto lisää tuskaa, mutta on samalla valtaa. Ihminen joka kykenee keskittämään huomionsa omaan alitajuntansa seuraamiseen on paljon vaikeammin manipuloitavissa. Jos tuntee rakenteet ja mekanismit, niin alitajunta yllättäen lakkaa ohjaamasta päätöksentekoa.



Ihminen on juuri nuo toiminnot, ja siten riippuvainen kaikesta tuosta.

Keskittäminen, ja kohde mihin huomio keskitetään, on saman toiminnon eri osia.

Alitajunta, siis tajunnan syvät kerrostumat eivät lakkaa, missään tapauksessa osallistumasta päätöksentekoon.
Mutta saattaa kyllä olla ettet sitä tiedosta, eli huomaa.

Vierailija
real_sceptic
Paskaa taas puhutaan kun vaan mukamas "tiedetään" mutta ei ymmärretä mitään.....




Muista kuitenkin pyyhkiä suupielet "tarpeellisen" kommentisi jäkeen.

Vierailija
taucalm
oli siihen skepticin kommenttiin totuuden siemenkin kylvetty



Totuden siemen löytyy itsen ymmärtämisestä.
Valikoimaton tietoisuus on perusolotilamme, ja aina kun valikoidaan ollaan jotain "mieltä" eli silloin toimii mutu, joka on koostuma edeltävistä kokemuksista jotka aivot ovat prosessoineen, laittaneet järjestykseen.

Se ei tietenkään tarkoita muuta kuin yksittäisen ihmisen omaa mutua, joka voi olla vain "väärässä"
Tietoisuus on tajunnan, mielen toiminnan väläyttämää asioiden esiin tuomista, joka on koko tajunnan toiminnasta lähtöisin.

Minä, siis mutu itseasiassa koostuu ristiriitaisista haluista, jotka vaikuttavat toisiinsa.

Vierailija

Tajunnanvirta, aistitoiminta on jatkuvaa kokemista, herkästi huomaamme muutoksen, jos esim, tavallisessa arjessamme tapahtuu muutosta, mieli rekisteröi muutoksen, se tavallaan havahtuu huomaamaan jonkin olevan erilailla kuin ennen. Se voi olla häiritsevää, tai miellyttävää jolloin se tulee mielemme rakenteeseen tallennettua sen mukaisena.

Totumme helposti asioihin joita pidämme tarpeellisina, tai muuten haluttavina, emmekä halua oikeastaan tuohon olotilaamme häiriötä. Koska mieli on tavallaan aika laiska, se hakee turvaa menneestä kokemuksesta, eikä halua olla epävarmuuden tilassa, siis siinä varsinaisessa oivaltamisen tilassa, vaan etsii mieluummin vastauksen automaattisesti muistista.

Vierailija
jees
fata morgana
real_sceptic
Paskaa taas puhutaan kun vaan mukamas "tiedetään" mutta ei ymmärretä mitään.....




Muista kuitenkin pyyhkiä suupielet "tarpeellisen" kommentisi jäkeen.



scepticin misantropia on parhaimmillaan tragikoomista.




Joo mä todellakin aika usein inhoan koko ihmislajia varsinkin kun tiedän tai minulla on aavistus siitä mikä voisi olla mahdollista ja kun vertaa sitä siihen mikä on aktualisoitunut niin inho ja syvä vastenmielisyys valtaa väkisinkin mielen.

Nuo Fata Morganan pohdinnat ovat aika alkeellisia. Paljon parempaa kamaa löytyy esim. täältä:

http://www.archive.org/details/Gurdjief ... WPatterson

Mouho
Seuraa 
Viestejä2673
Liittynyt29.4.2011
fata morgana
taucalm
oli siihen skepticin kommenttiin totuuden siemenkin kylvetty



Totuden siemen löytyy itsen ymmärtämisestä.
Valikoimaton tietoisuus on perusolotilamme, ja aina kun valikoidaan ollaan jotain "mieltä" eli silloin toimii mutu, joka on koostuma edeltävistä kokemuksista jotka aivot ovat prosessoineen, laittaneet järjestykseen.

Se ei tietenkään tarkoita muuta kuin yksittäisen ihmisen omaa mutua, joka voi olla vain "väärässä"
Tietoisuus on tajunnan, mielen toiminnan väläyttämää asioiden esiin tuomista, joka on koko tajunnan toiminnasta lähtöisin.

Minä, siis mutu itseasiassa koostuu ristiriitaisista haluista, jotka vaikuttavat toisiinsa.




Tuon tapainen "ajattelematon" tietoisuus onnistuu välillä ilmenemään zazen-harjoitteessa, mutta vain aika lyhyitä pätkiä. Jos nyt mahtaa olla sama tietoisuudentila mitä tarkoitat? On tajuissaan, hereillä, valppaana, mutta mielessä ei liiku mitään...

*Enää et ole Se, mikä alkoi lukea tätä virkettä.
.....................enkä minäkään ole oikeasti Mouho.

Vierailija
real_sceptic

Nuo Fata Morganan pohdinnat ovat aika alkeellisia. Paljon parempaa kamaa löytyy esim. täältä:




Saattaa olla, keskusteluksi tämä on tarkoitettu, jos jotan valmista haluaa esittää, sehän tarkoittaisi vakaumusta jonkin totuuden olemuksesta, eli olisi ymmärryksen rajallistamista.

Vertaaminen, jonkun asian keskeinen mittaaminen on huomion kiinnittämistä epäoleelliseen.

Itseinho, "ihmiskunnan inhoaminen" on sama asia, jos sellaista esiintyy kannattaa olla itse "itsestään" huolestunut.

Itsehän tuon määrittelee, siis tuon itseinhonsa, joka on sama kuin ihmiskunnan inho.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat