Ekvivalenssiperiaatteesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ekvivalenssiperiaate sanoo, että gravitaation aiheuttama voima ja kiihtyvyyden seurauksena tunnettu voima ovat sama. Onko aina näin? Gravitaatiohan aiheuttaa kiihtyvän liikkeen, mutta tunteeko sen kiihtyvän liikkeen seurauksena mitään voimaa? Ei. Siis on olemassa kiihtyvyyttä (vapaa putoamisliike), jonka seurauksena ei tunneta mitään voimaa. Eli eikö ekvivalenssiperiaate aina pädekään?

Sivut

Kommentit (44)

Eusa
Seuraa 
Viestejä13406
Liittynyt16.2.2011
Keckman
Ekvivalenssiperiaate sanoo, että gravitaation aiheuttama voima ja kiihtyvyyden seurauksena tunnettu voima ovat sama. Onko aina näin? Gravitaatiohan aiheuttaa kiihtyvän liikkeen, mutta tunteeko sen kiihtyvän liikkeen seurauksena mitään voimaa? Ei. Siis on olemassa kiihtyvyyttä (vapaa putoamisliike), jonka seurauksena ei tunneta mitään voimaa. Eli eikö ekvivalenssiperiaate aina pädekään?

Kirjoitit väärin. Ekvivalenssiperiaate sanoo, ettei gravitaation vaikutusta voi erottaa yleisestä kiihtyvyydestä. Tunnepuoli hoidetaan muilla periaatteilla.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
Keckman
Ekvivalenssiperiaate sanoo, että gravitaation aiheuttama voima ja kiihtyvyyden seurauksena tunnettu voima ovat sama. Onko aina näin? Gravitaatiohan aiheuttaa kiihtyvän liikkeen, mutta tunteeko sen kiihtyvän liikkeen seurauksena mitään voimaa? Ei. Siis on olemassa kiihtyvyyttä (vapaa putoamisliike), jonka seurauksena ei tunneta mitään voimaa. Eli eikö ekvivalenssiperiaate aina pädekään?

Ainakin periaatetta näytään kovasti ylitulkitun.

Vierailija
Eusa

Kirjoitit väärin. Ekvivalenssiperiaate sanoo, ettei gravitaation vaikutusta voi erottaa yleisestä kiihtyvyydestä.

Voisitko sitten mennä korjaamaan tuolta Wikipediasta väärin sanotun asian? Kun siellä sanotaan:

"gravitaation aiheuttama voima ja kiihtyvyyden seurauksena tunnettu voima on sama"

Vierailija
Eusa

Ekvivalenssiperiaate sanoo, ettei gravitaation vaikutusta voi erottaa yleisestä kiihtyvyydestä.

No voihan sen vaikutuksen helpostikin erottaa. Gravitaatio nimenomaan ei aiheuta mitään tunnettavaa voimaa (vapaassa putoamisliikkeessä), kun taas yleinen kiihtyvyys aiheuttaa.

Eli jos henkilö on kiihtyvässä liikkeessä, niin hän pystyy helposti päättelemään onko se tavanomaisen voiman aihettamaa vaiko gravitaatio voiman aiheuttamaa. Jälkimmäisessä tapauksessa hän ei tunne mitään voimaa.

Eusa
Seuraa 
Viestejä13406
Liittynyt16.2.2011

gravitaatio tietysti tuntuu vasta kun ollaan tuella. Samoin työntö, kun se osuu kohteeseensa.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Vierailija
Eusa
gravitaatio tietysti tuntuu vasta kun ollaan tuella. Samoin työntö, kun se osuu kohteeseensa.

Intän vielä sen verran, että jotta työntövoima aiheuttaa kiihtyvyyden täytyy sen siis osua kohteeseensa. Voima aiheuttaa kiihtyvyyden a=F/m vasta kun se "osuu kohteeseen". Ja se tunnetaan. Mutta painovoimapa aiheuttaa kiihtyvyyden ilman "osumista kohteeseen". Kyllä henkilö pystyy erottamaan aiheutuuko hänen kiihtyvyys tavanomaisesta voimasta (häneen osuu jokin voima tuella) vaiko painovoimasta (ei tarvitse tukea).

Se on totta, että jos ollaan umpinaisessa hississä, josta ei nähdä ulos, niin ei voida päätellä aiheutuuko tunnettava kiihtyvyysvoima gravitaatiosta vai kiihtyvyydestä.

Jos nähtäisiin ulos niin voitaisiin päätellä: jos nähdään, että ei liikuta, niin voidaan päätellä, että voima johtuu gravitaatiosta (ja ollaan tuella). Jos nähdään, että liikutaan niin voidaan päätellä, että kiihtyvyyden seurauksena tunnettu voima johtuu tavallisesta voiman aihettavasta kiihtyvyydestä. Jos oltaisiin tuella, niin ei liikuttaisi, eikä tunnettaisi mitään voimaa.

Jos nähdään ulos ja havaitaan että ollaan kiihtyvässä liikkeessä, mutta ei tunneta mitään voimaa, niin voidaan päätellä, että kiihtyvyys aiheutuu painovoimasta ja ollaan vapaassa putoamisliikkeessä.

Eli ekvivalenssiperiaate pätee vain jos ollaan umpinaisessa hississä, josta ei nähdä ulos. Jos ei olla hississä vaan paljaaltaan avaruudessa, niin havaitaan heti aiheutuuko kiihtyvyys painovoimasta vai muusta voimasta (joka tarvitsee tukipisteen vaikuttaakseen)

Taisi tuntua tosi sekavalta kun se sitä olikin, mutta yritän vasta hahmottaa tilannetta.

Vierailija

Ekvivalenssiperiaate tarkoitaa sitä, että jos olet raketissa, josta sinulla ei ole mitään yhteyttä ulos, et voi erottaa mitenkään onko raketti maan pinalla paikallaan vaiko avaruudessa painottomassa tilassa ja kiihtyy rakettimoottorien voimalla kiihtyvyydellä a = g. Toisin sanoen painaudut raketin lattiaa vasten täsmälleen saman suuruisella voimalla, Maan pinalla se on gravitaatio mutta avaruudessa se on massan hitaudesta ja kiihtyvyydestä johtuva hitausvoima.
Kun olet vapaassa pudotuksessa, sinuun edelleen vaikuttaa gravitaatio mutta kiihtyvä liike synnyttää myös tässä tapauksessa kiihtyvvydelle vastakkaisen massan hitaudesta ja kiihtyvyydestä johtuvan hitausvoiman. Jokaiseen soluusi kohdistuu nämä kaksi yhtä suurta mutta vastakkaista voimaa ja siksi et tunne mitään voimaa eikä kehoosi synny minkäänlaisia sisäisiä jännityksiä.
Minä esitin tämän periaatteen joskus kauan sittenTiede-lehdelle kun oli vallalla käsitys, ettei mitään hitausvoimaa ole olemassakaan. Täällä on käyty aiheesta useita väittelyjä. Kerroin siis, että hitausvoiman vaikutus kiihtyvässä raketissa on sama kuin gravitaation vaikutus maan pinnalla. Tosin en vedonnut Einsteinin ekvivalenssiperiaatteeseen koska siitä en tiennyt mitään.

Vierailija
Keckman
Taisi tuntua tosi sekavalta kun se sitä olikin, mutta yritän vasta hahmottaa tilannetta.
Ekvivalenssi periaate on osa suhteellisuusteoriaa ja sitä pitäisi tulkita siitä näkökulmasta eikä suinkaan Newtonilaisen fysiikan näkökulmasta.
Kahden eri teorian sekoittaminen keskenään on se syy miksi tuo tuntuu sinusta sekavalta.

Jos englanti sujuu niin lue tuosta miten asia on :
http://en.wikipedia.org/wiki/Equivalence_principle

Vierailija
kuukle
Ekvivalenssi periaate on osa suhteellisuusteoriaa ja sitä pitäisi tulkita siitä näkökulmasta eikä suinkaan Newtonilaisen fysiikan näkökulmasta.

Ja missä kohtaa tarkastelussani näkökulmani oli Newtonilainen?
Eihän tarkastelussani tarvinnut ottaa kantaa kumpaankaan teoriaan (Newtonilaiseen tai Einsteinilaiseen). Tulkitsin vain ekvivalenssiperiaatetta.

EDIT: Ai niin. Siellä esiintyi kaava a=F/m, mutta se ei ollut oleellista

Vierailija

Kyllä ekvivalenssiperiaatteen voi tulkita aivan hyvin Newtonilaisesta näkökulmasta ja on sieltä tulkittuna paljon selkeämpikin. Olisi todella kiintoisaa nähdä, miten laskette yksinkertaisia dynamiikan tehtäviä yleisen suhteellisuuteorian pohjalta. Otetaan esimerkiksi tuo heliumpalloa kiihdyttävä voima.

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009

Mitäs ekvivalenssiperiaate sanoo vuorovesivoimista? Jos hissi/raketti on putoamassa pieneen mustaan aukkoon, niin sen kai ennenpitkää erottaa ulkoisesta voimasta?

Vierailija
petsku
Mitäs ekvivalenssiperiaate sanoo vuorovesivoimista? Jos hissi/raketti on putoamassa pieneen mustaan aukkoon, niin sen kai ennenpitkää erottaa ulkoisesta voimasta?

Tai paremminkin ei ole putoamassa(jolloin ei tunnettaisi mitään voimaa) vaan ollaan lähellä mustaa aukkoa jollain tuella. Tällöin tosiaan vaikuttaa vuorovesivoima. Gravitaatio on voimakkaampi lähempänä mustaa-aukkoa. Kun taas jos ulkoinen voima aiheuttaa kiihtyvyys tunteen, niin mitään vuorovesivoimaa ei voida mitata.

Eli olet oikeassa. Ekvivalenssiperiaate ei päde vuorovesivoima ilmiön takia.

Vierailija

Joo, ekvivalenssiperiaatteessa oletetaan gravitaatiokenttä homogeeniseksi, jota se on vain likimäärin. Kuitenkin riittävän tarkasti avaruudessa painottomassa tilassa kaukana suurista massakeskittymistä. Aiemmin olen kyllä selittänytkin, miten kappale käyttäytyy kiertoradalla epähomogeenisessa gravitaatiokentässä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat