Oma aurinkovoimala

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kopioitu ja siirretty omaksi aloituksekseen tämä
aurinkovoima aihe "Oma tuuligeneraattori" osiosta,
sivulta 192.

Vaikka onkin tuulivoima asiaa, tällä osiolla, aurinkovoimakin
alkaa olla varteenotettava voima, varsinkin ns hybridi systeemissä,
eli kesällä aurinkovoimaa ja syksyllä, talvella ja keväällä tuulivoimaa.

Suomesta saa n 1,50 Eur / W monikidepaneeleita;

http://www.nordicsolar.net/category.php?id_category=17

Keräinsysteemiin verrattuna hintaero ei ole enää suuri, jos
ollenkaan, kun ottaa huomioon kaikki asennus, eristämisen..
ym seikat.

Itse ratkaisen asian näin, tyttäreni talossa;

2-3kw aurinkopaneelisto sarjaan kytkettynä, jännite n 240V.
Kytketään keskuslämmityskattilan / vesivaraajan vastuksiin,
jossa mekaaninen termostaatti 16-25amp.

Siinä kaikki ja kun syksyllä / talvella / keväällä auringon valo osuu
paneeleihin, rävähtää heti tehoa vastuksiin, ilman häviöitä,
mitä nyt tehoa tulee.
Kesällä käyttövedet saa komiasti ilman muuta energiaa ja muuna
aikana kaiken tehon talteen, heti kun paistaa

Aurinkokeräimiin verrattuna todella simppeli homma. Johto n 2,5mm2
alas pannuhuoneeseen, ei mitään energiankulutusta säätimiin jne.

Jos olisi keräimiä;
Putkiston, koko systeemin lämpiämiseen koko matkalta ym kuluu energiaa.
Kylmään aikaan ei juuri kerkiä energiaa alas asti
Ei tavitse kiertopumppua, paisunta-astiaa, elektroniikkaa ohjaukseen,
myrkkyliuoksia, energiaa ohjaukseen / pumppaukseen jne

Sopii mihin tahansa keskuslämmityskattilaan tai vesivaraajaan, ja
mekaaninen termostaatti, joita löytyy ja toimivat varmasti.

Keräimillä homma täytyisi hoitaa ns hybridi vesivaraajalla, jossa
erillinen kierrukka, keräinten kiertoa varten.

Jos teillä on tuulinen paikka, saatte helposti energianne ympäri vuoden.
Tuulivoiman, lähes ilmainen säädin on ratkaistu;
http://www.poikkis.net/index.php?topic=5032.0

Jäähdytyksen voitte hoitaa näillä leveyasteilla ilmaiseksi ja
tässä yksi esimerkki;

tekniikka-ja-energia-f1/kiinteiston-jaahdytys-pelkastaan-luonnonvoimilla-t46644.html

Talon alta tai maaperästä, kyllä löytyy kylmää.
Siihenkin löytyy ratkaisuja.

Antero Rantanen
040 511 5245

Sivut

Kommentit (54)

Vierailija

Siirretty Veikon vastaus "oma tuuligeneraattori" keskutelusta sivu 192.

Veikko

I
Tällainen systeemi ilman erityistä sovitusta on hyötysuhteeltaan varsin huono, koska aurinkopaneeli on jännitelähde jolla on sisäinen vastus, ja jos sellaiseen kytkee vastuksen niin joutuu tekemään kompromissin sähkön siirtämisen hyötysuhteen ja ulos saatavan tehon välillä. Lämmitysvastus voi olla sarjaan kytkettyjen paneelien sisäiseen vastukseen verrattuna pieni, joka tarkoittaa sitä että suurin osa sähköstä lämmittääkin itseasiassa aurinkopaneelia.

P=RI^2 eli kun virta kiertää silmukkaa, se jonka vastus on suurin, lämpenee eniten. Suurin energian siirron hyötysuhde paneelin ja kuorman välillä saavutetaan silloin kun kuorman vastus on huomattavasti korkeampi, mutta tämä taas rajoittaa ulos otettavaa virtaa joka tarkoittaa että paneelista ei oteta virtaa niin paljon kuin se kykenisi tuottamaan, eli taas hyötysuhde laskee.

Suurin ulostuleva teho saavutetaan silloin kun paneelin sisäinen vastus ja kuorman vastus on sama. Paneelin sisäinen vastus taas riippuu sen lämpötilasta, ja vaikka mistä puolijohdekummallisuuksista ja epälineaarisuuksista.

Tämän vuoksi aurinkopaneelien kanssa käytetään MPPT säätimiä jotka automaattisesti tekevät sen sovituksen jolla paneelista saadaan eniten hyötytehoa irti. Toki paneeli toimii vaikka miten kytkemällä suoraan akkuun tai vesiboileriin, mutta sitten nimellisarvoista lasketuilla euroa-per-watti laskelmilla voi heittää kuikkaa koska ne ovat todennäköisesti päin helvettiä ja paneeli ei tuota kuin osan siitä mitä lupaa.




Tällä Veikon lausunnolla voi heittää Kuikkaa, joka on taas kerran pelkkää
teoriaa.

Vuonna 2009 hankin 12kpl 90w aurinkopaneeleita, joidenka jännite n 20V.
12kpl siksi, että saan tarvittaessa kytkettyä ne sarjaan ja lämmitykseen.

Testasin asiaa tuolloin ja kysyin valmistajan kannanoton asiaan ja
lausuntoja myös muilta asiantuntevilta tahoilta.
Paneelit saa kytkeä oikosulkuun tai jättää piiri auki ja kaikkea
tältä väliltä
Kytkin paneelit sarjaan ja testasin erilaisilla kytkennöillä
vesivastukseen. Mittalaitteena minulla on Fluke 336 pihtiamppeerimittari,
jossa mitta alue myös tasavirta amppeereille.
Vesivastus 4,5kw eli 3x1,5kw
Testitulokset ovat minulla tallella ja suoritettu heinäkuussa 2009,
täydessä auringonpaisteessa;
-Kytkettynä yhteen vastukseen 1,5kw; jännite 214v ja 4,8amp= 1027W
-Kytkettynä 2X1,5kw rinnankytkettynä eli 3kw, jännite 172v ja 5,8amp= 997W
-Kytkettynä 2X1,5kw sarjaankytkettynä eli 480v teholla 1,5kw,
jännite 238v ja 4,5amp = 1071W.

Kovin suurta merkitystä ei kytkennällä ole, mutta paras tulos tuli
sarjaan kytketyllä. jossa vastuskuorma ilmeisen lähellä optimia.

Aurinkopaneeleissa käytetään MPPT säätimiä, kun halutaan optimoida,
lataus teho ja saada talteen/nostaa alijänniteinenkin teho lataukseen
tarvittavalle tasolle.

Tässä lämmityskäytössä ei optimointia tarvita, vaan kaikki tehot ja
jännitealueet tulevat hyödyksi ja ohjauvat vastuksille, joille kelpaa
kaikki.

Antero

Vierailija

Tämän päivän aikana olen saanut useita yhteydenottoja tahoilta,
jotka kehittävät ja testaavat uusiutuvaa energiaa.

Yhteisenä toteamuksena;
Aurinkopaneelit ovat kuin mikä muu tahansa
virtalähde(akku, generaattari jne), jonka tuottamaa energiaa voidaan
käyttää haluttuun kohteeseen ja säätötekniikka asiassa on erityisen
helpoa.
Voidaan kytkeä oikosulkuun tai jättää auki ja kaikkea tältä
väliltä. Sen parempaa virtalähdettä saa hakea

Saksassahan asiassa on ollaan pisimmällä ja siellä ollaan
ajan hermolla ja luovuttiin ydinvoimasta.
Kysyntä aurinkopaneeleista on todella suurta ja tapasin viikonloppuna
Saksalaisia ihan muissa merkeissä, koiranäyttelyssä, mutta kun puhe
kääntyi aurinkovoimaan, oli mielenkiinto suurta ja kertoivat olevan
jokamiehen oikeus ja jopa velvollisuus, tuottaa talon omat energiat
ja yhtälöhän on Saksassa;
Tuotetusta aurinko tai tuulivoimalla saa 0,50Eur Kwh.
Käytetystä maksaa 0,20Eur Kwh.
Kaikki sähköyhtiöt ovat velvoitettuja ottamaan vastaan tällä
tariffilla kaiken uusiutuvalla tuotetun, kaikissa kokoluokissa.

Kyllä siinä Suomi poika oli huuli pyöreänä

Tällä systeemillä ei ole ihme, että aurinkopaneelien hinnat ovat
todella edullisia Saksassa, kilpailua ja kysyntää on.
Tämän vinkin sain viikonloppuna, siis koiranäyttelyssä;

http://www.photovoltaik-shop.com/

Kun rullaatte sivua alaspäin, löytyy vertailuhinnasto !
Hinnat sisältävät verot ym ja kun tilaa Suomeen, ei
mene kuin rahtikulut (alv ja tullia ei ole), jotka esim
DHL kautta ovat kuulemma todella edulliset.
Hinnat ovat yksittäiskappaleille ja jos määrää on
jonkunverran saa alennusta tai rahtivapaasti !

Oma energiantuotto alkaa olla kannattavaa näilläkin leveysasteilla.

Ei voi muuta sanoa, kuin , että toivottavasti tässä asiassa EU
määräisi ja nopeasti "yleis" Eurooppalaiset säännöt asiaan
Kunnon mahtimääräys ja energia asiat tulisivat täällä Suomessakin
järkiinsä kerralla.

Siis tänne Suomeenkin !

Antero

Vierailija

Jos aurinkopaneelista saa tietoon sen huippujännitteen, ja huippuvirran niin sen sovituksen voi jotakuinkin laskea.

Mutta se tosiaan vaihtelee, eikä tämä ole mitään teoriaa vaan ihan käytännön asia, koska kaikkien materiaalien sähkövastus muuttuu lämpötilan mukana niille ominaisella tavalla, ja lisäksi puolijohteiden jännitehäviö riippuu niiden läpi kulkevasta virrasta. Joillain enemmän, toisilla vähemmän.

Myös lämmitysvastuksen resistanssi muuttuu sen lämpötilan mukana, joten pienillä tehoilla systeemin hyötysuhde laskee. Se kuinka paljon se laskee riippuu vastuksen materiaalista.


Testitulokset ovat minulla tallella ja suoritettu heinäkuussa 2009,
täydessä auringonpaisteessa;
-Kytkettynä yhteen vastukseen 1,5kw; jännite 214v ja 4,8amp= 1027W
-Kytkettynä 2X1,5kw rinnankytkettynä eli 3kw, jännite 172v ja 5,8amp= 997W
-Kytkettynä 2X1,5kw sarjaankytkettynä eli 480v teholla 1,5kw,
jännite 238v ja 4,5amp = 1071W.



Efekti pitäisi näkyä arvoista laskemalla V / A:
44,58 Ohm
29,65 Ohm
52,88 Ohm

Nimellisesti näiden pitäisi olla 240 voltin 1,5 kW lämmitysvastuksille
38,4 Ohm
19,2 Ohm
76,8 Ohm

Jokin mittaustuloksissa ei pidä paikkaansa, koska vastuksen resistanssi pitäisi olla pienempi vajaateholla, ei suurempi, ellei vastuksia ole käytetty kuivana jolloin niiden lämpötila on päässyt nousemaan yli normaalin toimintapisteen, jolloin niiden vastus alkaa kasvamaan ja tilanne ei enää vastaa todellista vedenlämmitintä.

Paneelin sisäistä vastusta taas on vaikeampi mennä arvailemaan eri toimintapisteissä, koska jokainen puolijohderajapinta, joita on satoja, saa aikaan jännitehäviön joka riippuu sen läpi kulkevasta virrasta, sen lämpötilasta, sekä muun johdinmateriaalin lämpötilasta ja sen ominaisvastuksesta. Esimerkiksi tavallinen diodi pudottaa jännitettä myötäsuuntaan noin 0,6 volttia, mutta suurella virralla esim. 1 volttia, ja toisaalta taas muutamia millivoltteja per aste lämpötilaa.

Paneeliston nimellisteho 20 voltin nimellisellä antojännitteellä on 1080 W mikä ilmeisesti lähes saavutetaan yhdessä toimintapisteessä kahdella sarjaankytketyllä vastuksella, josta voi päätellä että paneeliston sisäinen vastus-ekvivalentti on ollut tuossa pisteessä noin 50 Ohmia. Mitä paneelisto sitten tekee muulloin kun täydessä auringonpaisteessa suoraan aurinkoon suunnattuna, sitä voi vain arvailla.

Ja sen takia paneeleissa käytetään MPPT säätimiä riippumatta siitä ajetaanko niillä vastusta vai ladataanko akkua.

Vierailija

Tein pienen karkean simulaation siitä miten aurinkokenno käyttäytyy vaihteleviin resistiivisiin kuormiin.

Simulaatiossa paneelin sisäinen sarjaresistanssi kaksinkertaistuu punaisen ja vihreän käyrän välillä, ja ulkoisen kuorman resistanssi vaihtelee 1...50 kOhmiin.

Maksimitehon piste liikkuu aika reippaasti.

Simulaation selitys on että vakiovirtalähde edustaa valovirtaa, ja diodi-vastus pari vasemmalla simuloi kennon sisäistä käyttäytymistä. Diodin P-N rajapinta luo paneelin ominaisjännitteen, ja vastus edustaa sen sisäisiä häviövirtoja.

Se mitä simulaatiosta ei näe on valovirran suuruuden ja lämpötilan vaikutus diodin kynnysjännitteeseen. Ne on oletettu vakioksi. Voidaan kuitenkin sanoa, että jokainen 25 asteen nousu lämpötilassa alentaa paneelin tuottoa noin 10% ja siitä päästäänkin siihen, että kun kuormavastus on huonosti sovitettu, paneeli lämpenee enemmän josta aiheutuu jonkinlainen heikentävää vaikutusta voimistava takaisinkytkentä.

Kuormavastuksella taas on ominaisuutena se, että kun siihen menevä teho laskee, sen lämpötila laskee ja sen resistanssi pienenee, jolloin tehoa siirtyy paneelille päin ja systeemin toimintapiste liikkuu käyrällä vasemmalle.

Näitä on hieman vaikea intuitiivisesti arvioida koska systeemissä on niin monta takaisinkytkeytyvää muuttujaa jotka aiheuttavat sen että se ei toimi lineaarisesti. Jos jotain nyrkkisääntöä pitäisi laittaa, niin sen tästä ainakin voi sanoa että aurinkopaneelit kannattaa kytkeä ennemmin rinnakkain jotta niiden sarjaresistanssi olisi pieni, ja kuorma kannattaa kytkeä sarjaan maksimitehopisteen yli, mutta ei liikaa yli tai menetetään tuottoa.

Ja helpointa on edelleen hankkia se MPPT ohjain.

Vierailija

Simulaatiosta näkee myös sen efektin, että kun ulkoinen kuorma poistetaan, kennon avoin jännite pomppaa 800 millivolttiin kun kaikki valovirta kulkee diodin läpi, jonka kynnysjännite nousee virran funktiona.

Sen takia aurinkokennosta saadaan seuraavanlainen virta-jännite (ja teho) käyrä:

Kennojen sarjaankytkennässä V-I käyrälle taas käy näin:

Eli kun kennoja on enemmän sarjassa, paneeli alkaa muistuttaa yhä enemmän ideaalista jännitelähdettä, mutta samalla menetetään tuottoa.

Vierailija
Reiska
Minkä hintanen järjestelmä tuollasesta sitte suunnilleen tulee?



No jos Anteron 1,5 €/W lukemiin on luottamista näillä lakeuksilla, niin noin 13-14 euroa per keskimääräinen tuotettu Watti.

Aurinkoenergian (photovoltaic) Cp Saksassa on noin 0,1 ja 0,13 välillä, tavallisemmin noin 0,11. Tähän nähden, mikäli paneelin käyttöikä on 25 vuotta niin yhden Watin paneeli tuottaa elinaikanaan 24,09 kWh.

Kun yksi watti maksaa 1,5 euroa niin tuotanto on silloin 6 senttiä per kWh.

Se mikä yllätti eniten on tuo aurinkosähkön huono kapasiteettikerroin, mutta se selittyy aika pitkälti sillä että aurinko paistaa korkeintaan 12 tuntia vuorokaudessa ja sen aikaakin se on yleensä liian matalalla että siitä irtoaisi paljoa tehoa. Suomen yöttömän yön luulisi nostavan tuotantolukemia, mutta teho tipahtaa aika äkkiä murto-osaan kun aurinko lähestyy taivaanrantaa.

Kiinteästi asennetulle paneelille joka ei käänny auringon mukana on suurinpiirtein neljä tuntia vuorokaudessa jolloin se tuottaa kunnolla, ja huipputuotto tulee noin kahden tunnin ajan keskipäivällä. Paneelin asemointi on siis erityisen tärkeä seikka, tai sitten lukemat ovat vääristyneet koska Saksalaiset asentavat paneelinsa miten päin helvettiä sattuu.

Vierailija

http://en.wikipedia.org/wiki/Solar_power_in_Germany

Yhä huononee. 2010 lukemat kertovat että:

Kapasiteetti: 17 320 MW
Tuotto: 12 000 GWh

12 000 000 MWh / (365 * 24h) = 1369,86 MW

1369,86 MW / 17 320 MW = 0,07909

Aurinkoenergian kapasiteettikerroin saksassa on siis alle 0,08. Tällä lukemalla korjattuna 1,5 € 1 Watin paneeli tuottaa 25 vuodessa 17,52 kWh ja maksaa 8,5 senttiä per kWh.

Vierailija

Ja mitäs sen paneelin huollot kuten siivoukset ja kytkentöjen tarkistamiset ym maksavat tuona aikana..

Talvella siinä on jäätä ja lunta syksyllä lehtiä..

Vierailija

Jos paneelin hyötysuhde paranee viileänä, onko käytännössä järkeä kierrättää myös vettä paneelien alla ja varaajaan? Esimerkiksi painelisi paneelit lämöpatterien päälle laitettuun ohueen kerrokseen jotain johtavaa ja kovettuvaa ainetta.

Vierailija
magic device
Jos paneelin hyötysuhde paranee viileänä, onko käytännössä järkeä kierrättää myös vettä paneelien alla ja varaajaan? Esimerkiksi painelisi paneelit lämöpatterien päälle laitettuun ohueen kerrokseen jotain johtavaa ja kovettuvaa ainetta.



On ja ei.

Paneelien nimellisarvot on ilmoitettu 25 asteen lämpötilassa. Jos siitä laskee vaikka 60 asteista vettä ylitse, niin tuottoa tulee noin 80% nimellisestä. Sitä viileämpää vettä ei oikein kannata varaajaan kierrättää.

Hygieniasyistä käyttövesivaraajan putkessa seisovan veden lämpötila tulisi olla yli 55 astetta. Lämmitysvesivaraajassa taas voi mennä alemmas, mutta täytyy mennä myös ylemmäs jotta siihen saa varattua paljon energiaa.

Vierailija
Veikko

Se mikä yllätti eniten on tuo aurinkosähkön huono kapasiteettikerroin, mutta se selittyy aika pitkälti sillä että aurinko paistaa korkeintaan 12 tuntia vuorokaudessa ja sen aikaakin se on yleensä liian matalalla että siitä irtoaisi paljoa tehoa. Suomen yöttömän yön luulisi nostavan tuotantolukemia, mutta teho tipahtaa aika äkkiä murto-osaan kun aurinko lähestyy taivaanrantaa.

Kiinteästi asennetulle paneelille joka ei käänny auringon mukana on suurinpiirtein neljä tuntia vuorokaudessa jolloin se tuottaa kunnolla, ja huipputuotto tulee noin kahden tunnin ajan keskipäivällä. Paneelin asemointi on siis erityisen tärkeä seikka, tai sitten lukemat ovat vääristyneet koska Saksalaiset asentavat paneelinsa miten päin helvettiä sattuu.




Tuo on totta että aivan taivaanrannassa nouseva tai laskeva aurinko ei tuota juuri mitään mutta kovin korkealla ei auringon tarvitse olla että tuottoa voi tulla merkittävästi aurinkoa seuraavista paneleista. Muistaakseni juhannuksen tienoilla vielä 8-9 aikaan illalla veneen paneli antoi kolmisen ampeeria tarkasti suunnattuna. ( vrt 4A keskipäivällä )
Auringon noustessa klo 4 aikaan tehoa 60W systeemistä irtosi huikeat pari wattia...

..pitääkin seuraavalla reissulla katella noita lukemia hiukan tarkemmin...
-J

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Veikko

Se mikä yllätti eniten on tuo aurinkosähkön huono kapasiteettikerroin, mutta se selittyy aika pitkälti sillä että aurinko paistaa korkeintaan 12 tuntia vuorokaudessa ja sen aikaakin se on yleensä liian matalalla että siitä irtoaisi paljoa tehoa. Suomen yöttömän yön luulisi nostavan tuotantolukemia, mutta teho tipahtaa aika äkkiä murto-osaan kun aurinko lähestyy taivaanrantaa.

Kiinteästi asennetulle paneelille joka ei käänny auringon mukana on suurinpiirtein neljä tuntia vuorokaudessa jolloin se tuottaa kunnolla, ja huipputuotto tulee noin kahden tunnin ajan keskipäivällä.


Suoraan etelään suunnattu paneli, jonka korotuskulmaa käydään parin viikon välein säätämässä suoraan kohti aurinkoa, ei nyt niin hirveästi menetä päiväsaikaan, vaikkei itä-länsiseurantaa olisi. Geometriasta voi laskea, että kaksi tuntia ennen tai jälkeen keskipäivän (klo 10:00 tai 14:00 paikallista aurinkoaikaa), pudotus on 13 % ja klo 09:00 tai 15:00 pudotus on 30 %, mutta neljä tuntia keskipäivästä klo 08:00 tai 16:00 jo 50 %.

Ilmamassavaimennukset http://en.wikipedia.org/wiki/Air_mass_%28solar_energy%29 alkavat vaikuttaa toden teholla vasta alle 30 asteen kulmilla. Artikkelin taulukoista arvioisin tehon puolittuneen kesäpäivän kesäpäivän verrattuna, kun auringon kulma horisontista on 12° ja pudonneen neljäsosaan 6° korkeudessa.

Karkeasti arvioiden ja vuodenajasta ja paikkakunnasta riippuen aurinko on 6° korkeudella 0:30-1:00 auringon nousun jälkeen tai ennen auringon laskua ja 12° korkeudessa 1-2 tuntia auringon nousun jälkeen tai ennen auringon laskua.

Ajanjakso, jolloin Suomen etelärannikolla (60°N) aurinko on yli 12° korkeudessa vähintäin 8 h on kevättasauksen ja syystasauksen välissä. Klo 8:00 ja 16:00 säteilyteho putoaa puoleen geometrian takia se vielä puolittuu ilmamassavaimennuksen takia, jolloin teho putoaa neljännekseen kesäpäivään nähden.

Joulua kohti mennessä keskipäivänkin tehot alkavat nopeasti putoamaan ja kirkkaiden tuntien määrä jää matalaksi, vaikka geometria vielä sallisi hyvän keruun. Jouluna aurinko käy vain kurkkimassa Helsingissä 7° korkeudella, jolloin keskipävän teho on vain neljäsosa kesätehoista ja sitäkin herkkua voidaan nauttia pari tuntia, jos ylipäätänsä sattuu olemaan pilvetön taivas.

Arvot huononevat tuosta edelleen, jos pystysuuntausta ei tehdä, jolloin korotuskulma on optimaalinen vain kaksi kertaa vuodessa.

Veikko
Paneelin asemointi on siis erityisen tärkeä seikka, tai sitten lukemat ovat vääristyneet koska Saksalaiset asentavat paneelinsa miten päin helvettiä sattuu.



Saksan sairaan takuuhintajärjestelmän takia aurinkopaneleita ja tuuliturbiineja asennetaan paikkoihin, joihin niitä ei surkeiden ymäristöolojen takia pitäisi teknisessä mielessä asentaa.

Aurinkopanelit asennetaan usein suoraan katon pinnalle, jolloin ne voivat olla epäoptimaaliseen ilmansuuntaan ja niiden kallistuskulmakin voi olla pahasti pielessä, jos ne myötäilevät loivia kattoja. 45-55 astetta voisi olla optimaalinen kallistuskulma Saksassa.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Lukemia saa viritettyä ylöspäin asentamalla peilejä kennon ympärille siten, että aamu- ja ilta-auringon vaikutus tehostuu niillä. Peilit kun ovat vielä toistaiseksi melko paljon halvempia kuin kennot.
Lämpimän käyttöveden valmistukseen hukkalämpö ei kelpaa, mutta toki kennon kautta voisi kierrättää kylmän, varsinaiseen lämmityskattilaan menevän veden aina tarvittaessa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat