Erilaisuuden tavoittelu

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

On selvästi olemassa ilmiö, jossa persoona haluaa tehdä kaikkea jotenkin toisin. Helpoin asia on havaittavissa murrosikäisten puuhissa. Erilaisuuden tavoittelu jää ilmeisesti toisilla "päälle".

Millaisia erilaisuuksia on raatilaisilla itsellään ja millaiset perustelut? Ja millaisia kukakin pitää tuollaisena tavoitteluna?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Kommentit (77)

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Mielenkiintoinen tutkimuskohde.

Itse tekisin mielelläni asioita täysin toisin suhteessa omaan itseeni, eli haluaisin omistaa tavallaan useampia eri "persoonallisuuksia" joista voisi kätevimmin napata käyttöön aina kulloinkin sopivimman. Mutta käytännössä havaitsen olevani sama tylsämielisen kaavoihinsa kangistunut ääliö vuodesta toiseen mikä on kehittynyt jostain teini-iästä asti ollakseen sellainen kuin on.

Enemmän kuin "erilaisuuden" tavoittelua ihmiset kai kammoavat erikoisuuden tavoittelua. Jokainenhan väistämättä on erilainen kuin joku toinen, jopa identtisillä kaksosilla on selviä poikkeamia persoonissaan (ja kehoissaan). Joskus niitä ei niin helposti havaita kun halutaan mieltää heidät söpönä pikku yksikkönä, mutta on niitä. Yleensä toinen saattaa olla vähän ekstrovertimpi kuin toinen. Erikoisuuden tavoittelu kuten esim. se että värjää tukkansa vihreäksi tuntuu helposti kuuluvan nuoruuteen, ja ehkä jonkinlaista toleranssia on vuosikymmenten varrella kehittynyt, tai ainakin viisaimmat aikuiset osaavat nähdä tuollaisen touhun läpi eivätkä pöyristy ja tuomitse sinänsä harmittomia ja naurettavia pikkuasioita. Niin kauan kuin lapsi ei sentään asettuna vetoketjua napanahkaansa, niin so what jos nyt jonkinlaista koketeeraamista esiintyy.

Aikuisten erilaisuudesta olisi paljonkin sanottavaa, mutta ei nyt sentään kokonaista kirjaa tähän viitsi kirjoittaa. Mainittakoon että koska enemmistö tekee lapsia ja perheenä on pakko noudattaa jotain tiettyjä kaavoja, se vermaan selittää minkä vuoksi erilaisuuden sietokyky vanhemmiten tuntuu vain heikkenevän heikkenemistään. Perheyksiköt haluavat turvaa ja ennustettavuutta, elämä on tarpeeksi rasittavaa jälkeläisistä huolehtimisen vuoksi jo muutenkin ilman että siinä ympärillä pyörii jos vaikka mitä pelleä omaa "individualismiaan" tyrkyttämässä. Liaan erilaisille = erikoisille ihmisille olisikin kai hyvä olla jonkinlaisia kokoontumispaikkoja missä eivät niin paljon pelota muita ihmisiä ja häiritse omassa erikoisuudessaan.

Vaikuttaa siltä että yksi tällaisten omituisten otusten kokoontumispaikka on netti...

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
Liittynyt22.11.2007
Rousseau
Mainittakoon että koska enemmistö tekee lapsia ja perheenä on pakko noudattaa jotain tiettyjä kaavoja, se vermaan selittää minkä vuoksi erilaisuuden sietokyky vanhemmiten tuntuu vain heikkenevän heikkenemistään. Perheyksiköt haluavat turvaa ja ennustettavuutta, elämä on tarpeeksi rasittavaa jälkeläisistä huolehtimisen vuoksi jo muutenkin ilman että siinä ympärillä pyörii jos vaikka mitä pelleä omaa "individualismiaan" tyrkyttämässä. Liaan erilaisille = erikoisille ihmisille olisikin kai hyvä olla jonkinlaisia kokoontumispaikkoja missä eivät niin paljon pelota muita ihmisiä ja häiritse omassa erikoisuudessaan.

Vaikuttaa siltä että yksi tällaisten omituisten otusten kokoontumispaikka on netti...


Minusta taas tuntuu, että jopa täällä netissä on ihmisten vaikea hyväksyä tavallisuutta, sitä, ettei toinen halua olla erilainen. Kuin tavallisuus olisi uhka ja merkki suvaitsemattomuudesta.

Erilaisuuden tavoittelu ilmenee myös hyvin pienin valinnoin. Jos vaikka pariskunnasta toinen on siivousintoilija, pyrkii toinen lieventämään tätä ja ehkä tahtomattaankin tuo esille sen siivottoman puolensa. Tällöin yhteinen toiminta ajautuu ajan kanssa siihen puoliväliin, joka ei on siis vastaa todellisuutta vaan on sotkuisempi. Tässä on perimmiltään varmasti tarve pysyä yksilönä.

Minulla on juuri tämä parisuhteessa yksilönä olemisen tarve, joka ilmenee eri tavoilla, selkein niistä on se, että pidin oman nimeni.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
Wiisas

Minusta taas tuntuu, että jopa täällä netissä on ihmisten vaikea hyväksyä tavallisuutta, sitä, ettei toinen halua olla erilainen. Kuin tavallisuus olisi uhka ja merkki suvaitsemattomuudesta.

Erilaisuuden tavoittelu ilmenee myös hyvin pienin valinnoin. Jos vaikka pariskunnasta toinen on siivousintoilija, pyrkii toinen lieventämään tätä ja ehkä tahtomattaankin tuo esille sen siivottoman puolensa. Tällöin yhteinen toiminta ajautuu ajan kanssa siihen puoliväliin, joka ei on siis vastaa todellisuutta vaan on sotkuisempi. Tässä on perimmiltään varmasti tarve pysyä yksilönä.

Minulla on juuri tämä parisuhteessa yksilönä olemisen tarve, joka ilmenee eri tavoilla, selkein niistä on se, että pidin oman nimeni.




Itse en jaksaisi jotain tappelu- ja oikuttelusuhdetta jossa toinen tekee tahallaan päinvastoin vain osoittaakseen mieltään sitä vastaan että ollaan erilaisia. Hyvä kai jos kompromisseja syntyy kautta mitä hyvänsä, mutta että tuolla tavalla, huh huh. Jos ei toisen persoonallisuutta ja toimintatapoja voi kertakaikkiaan hyväksyä, niin miksi olla suhteessa tai ainakaan asua yhdessä.

Mutta ehkä sittenkin loppujen lopuksi olen ollut jotenkin niin itseni kanssa samantapaisten ihmisten kumppanina että ei ole tullut mitään valtavaa hämmästystä ja kummastusta että miten erilainen toinen voikaan olla. On ollut samanlaiset piirteet, joita toinen on ehkä tuonut esiin pontevammin kuin toinen. Ehkä tällä tavalla epätavallisuudestakin tulee tavallista, kun toisen kanssa kokee samankaltaisuutta ja muu maailma jää paitsioon. Sitten saa herätä kovaan ja kylmään todellisuuteen kun huomaa etteivät monet muut raksutakaan samalla tavalla kuin kumppani ja oma itse.

Jos ajattelee vaikkapa sellaisia pariskuntia kuin Dali ja Gala, niin se mikä ulkomaailman silmissä on näyttänyt perin eriskummalliselta on voinut heille olla keskinäistä tavanomaista käytäntöä eikä niinkään erikoisuuden tavoittelua...?

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008
Rousseau
Jos ajattelee vaikkapa sellaisia pariskuntia kuin Dali ja Gala, niin se mikä ulkomaailman silmissä on näyttänyt perin eriskummalliselta on voinut heille olla keskinäistä tavanomaista käytäntöä eikä niinkään erikoisuuden tavoittelua...?

Jaa että Dali ei olisi aivan tarkoituksellisesti tavoitellut erilaisuutta. Outo ajatus.

Ei kai kukaan täysjärkinen tavoittele ehdotonta erilaisuutta. Kaikki sellaiselta näyttävät pyrkimykset tähtäävät vain hyväksynnän ja/tai tunnustuksen saamiseen joltain joukolta. Joko samanlaisilta tai erilaisilta.

You're all different.

We're all mad here.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005
Vatkain
CE-hyväksytty
Vatkain
Mää olen normaali.

Määkin oon.

Matkija. Hommaa ittelles jotain erilaista.

Tämä on hauska; olikos se jossakin Monty Pythonissa kun iso pomo karjui suurelle ihmismassalle: "Olemme kaikki yksilöitä!" ja kaikki hyväksyivät suopeasti hälisten sanotun. Sitten kuului yksittäinen vastalause: "Minä en kyllä ole".

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Muistan koulutusajoilta jutun laskimista. Meillä taviksilla oli se tavallinen, mutta muutamilla oli HP ja siinä "pino". Onko vielä jossain laskimissa pino?

Tämän päivän taviksien käyttis on muuten Windows.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
abskissa
Rousseau
Jos ajattelee vaikkapa sellaisia pariskuntia kuin Dali ja Gala, niin se mikä ulkomaailman silmissä on näyttänyt perin eriskummalliselta on voinut heille olla keskinäistä tavanomaista käytäntöä eikä niinkään erikoisuuden tavoittelua...?

Jaa että Dali ei olisi aivan tarkoituksellisesti tavoitellut erilaisuutta. Outo ajatus.



Missasit pointin. Tarkoitus oli heittää idea että joskin Dali ulkomaailmaan päin tavoitteli erikoisuutta, niin kokivatko hän ja Gala toisensa kotioloissa keskinäisesti erikoisina? Varmasti siinä vaiheessa kun tutustuivat, mutta kun sitä touhua sitten katselee päivästä toiseen läheisensä taholta niin onko se enää erikoista? Tai ehkä se heille keskenään on normaalia?

Esim. joku pariskunta on kumpikin biseksuaaleja ja harrastaa avoimia suhteita sinne sun tänne vinksin vonksin ja ulkomaailma katsoo että herranjestas, mutta parille itselleen se heidän elämässään on normaali käytäntö.

En nyt ehkä osaa oikein esittää tätä ajatusta kuten haluaisin. Mutta suhteellisuus on kumminkin se juttu mitä ajoin takaa.

Vierailija

Vaikea kysymys. En ole koskaan tavoitellut erikoisuutta, mutta olen aina ollut valkoinen varis. En ole tehnyt mitään asian eteen ja se on aina minua hämmästyttänyt. Siis kun sanoo jotakin omasta mielestä aivan tavallista ja työtoverit putoavat lattialle nauramaan: "Kyllä sinä keksit!" Ehkä se johtuu siitä, että olen scifisti.

deezee
Seuraa 
Viestejä1643
Liittynyt6.6.2011
Paul M
On selvästi olemassa ilmiö, jossa persoona haluaa tehdä kaikkea jotenkin toisin. Helpoin asia on havaittavissa murrosikäisten puuhissa. Erilaisuuden tavoittelu jää ilmeisesti toisilla "päälle".

Lienee pyrkimystä päästä eroon ahdistavista kaavoista, joihin ihminen on tungettu lapsena vasten omaa tahtoa, sekä pyrkimystä päästä osalliseksi niistä kaavoista, joihin lapsena ei ollut mahdollisuutta.

Aidosti omaperäisiä ihmisiä on todella vähän, joten toisin on hyvin harvoin absoluuttista ja useimmiten suhteellista: toisin kuin joku toinen, yleensä toisin ihmettelijä itse.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Erikoisuudentavoittelija seikkailee toisinaan Markus Kajon kirjoissa. Hän saa henkistä ylemmyydentunnetta tavoitellessaan erikoisuutta ja erikoisuus on hänelle arvo itsessään. Minulla on pari tällaista kaveria ihan tosielämässäkin

Erikoisuudentavoittelija panee tahallaan jalkaan eriparisukat ja nostaa jalat näkyville, jotta ystävät huomaisivat tämän ja sanoisivat jotain ääneen. Normaali ihminen panee eriparisukat, koska ne osuivat ensimmäisenä käteen. Erikoisuudentavoittelijaa harmittaa erityisesti se, ettei hänen erikoisuuteen kiinnitä mitään huomiota. On vaan normaalisti, että röö... Joskus kuitenkin kiinnitän näihin asioihin huomiota, ihan vaan erikoisuudentavoittelijan mieliksi. Kysyn muka hämmästyneenä, että "miksi sulla on aipäd (tai se kolmas aivehje, mikä se nyt olikaan?), vaikka aifounila voi soittaakki ja ne on muuten samat?" Näin erikoisuudentavoittelijakaverille tulee hyvä mieli, kun hän saa selittää omaa erikoisuuttaan tavalliselle.

Erikoisuudentavoittelija ei kumminkaan useasti hoksaa hämäystä

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat