Sosiaalisten tilanteiden pelko

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Joo, terve vaan kaikille!

Tuosta vaivasta olen kärsinyt jo "jonkin" aikaa...!

Alkaa ärsyttämään pikkuhiljaa, Käyty terapiassa , syöty mieliala-lääkkeitä, HUUMEITAKIN kokeiltu..
Ainoa mikä auttaa niin on on Alpratsolaami jotekin hetkellisesti, ja LIIKUNTA ym. urheilu.
Tohon stressi hermon salpaukseen ei kyllä valitettavasti ole varaa, hinta pyörii 4000e

Alkaa näyttää pikkuhiljaa siltä että pakko elää tämän kanssa

Kärsiikö kukaan tästä samasta..?

ps. ainii eka viesti täällä foorumilla

Sivut

Kommentit (19)

deezee
Seuraa 
Viestejä1643
Liittynyt6.6.2011
MINDFUCK
Alkaa ärsyttämään pikkuhiljaa, Käyty terapiassa , syöty mieliala-lääkkeitä, HUUMEITAKIN kokeiltu.. Ainoa mikä auttaa niin on on Alpratsolaami jotekin hetkellisesti, ja LIIKUNTA ym. urheilu. Tohon stressi hermon salpaukseen ei kyllä valitettavasti ole varaa, hinta pyörii 4000e

Alkaa näyttää pikkuhiljaa siltä että pakko elää tämän kanssa


Siitähän se paraneminen oikeastaan alkaa: alat elää sen kanssa. Kyseessä on sinällään ihan luonnollinen reaktio mahdolliseen uhkaan, mutta sinulla se on ehkä saanut liikaa valtaa. Tuollaiset reaktiot eivät erottele sitä, onko kyseessä sinun ajatuksesi vai toisen ihmisen läsnäolo, joten taistelusi saattaa vain pitää tuon reaktion jatkuvassa hälytystilassa.

Kokeilepa vaikka seuraavaa: leikkaat veitsellä kämmeneesi syvän viillon. Se reaktiosi, joka reagoi sekä todelliseen viiltämiseen reagoi nyt myös asian ajatteluun ja siten myös edelliseen virkkeeseen. Ei siihen tarvittu todellista veistä eikä todellista viiltämistä.

Sama koskee ahdistustasi. Mitä enemmän elät sen kanssa etkä sitä vastaan, sitä vähemmän se hiertää sinua ja sitä vähemmän kärsit siitä.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907
Liittynyt8.12.2007

Varsin mahdollista (siis minulla). Pitäisu varmaan pyrkiä olemaan oma itsensä – ei siis niinkään tarkkailemaan itseään ja muita, koska silloin mennään pöpelikköön ja lujaa. Liikuntakin on ihan hyvä lievittäjä.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Vierailija
jees
Joo, sellanen 6mg santtua päivässä on tun hyvä tapa saada unirytki kohdilleen kun takova rinta herättää kukonlaulun aikoihin.




Mä oon joskus vetänyt koko satsin (varmaan 100 mg kerralla) eikä tuntunut oikein missään.....

Vierailija

Ylikontrolloivat vanhemmatko? Ei keskusteluja koskaan heidän kanssaan vaan käskyjä ja pikaselityksiä? Et tunne koskaan olevasi tasavertainen heidän kanssaan. Etsit lääkkeistä uutta isäntää. Et onnistu. Et voi tyydyttää koskaan heitä joita pelkäät (et kunnioita). Ota tila jonka tarvitset ja heitä perhesuhteilla käskyttävät fittuun. On kyse sinun omasta elämästäsi. Etsi neutraali vastustaja = Luonto. Et ole sen täerkeämpi sille kuin kusiainen, mutta se on tasapuolinen ja kieroilematon.. Se voi tappaa mutta se on tasapuolinen. Jos selviät, voitat paskasakit. Riskeeraustako? Elät sitä väärin jo nyt!

Vierailija
jees

Kaveri kun hävittää nappinsa, joutuu hän menemään päivystykseen jossa he mittaavat leposykkeen ja tunkevat nappeja täyteen.





Ei oo mulle toistaseksi sattunut tollasta. Missä voi ilmoittautua jonoon?

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Ei se terapia autakkaan kokonaan siihen, lääkkeetkin poistaa vaan pelon ja terapia auttaa siihen käyttäytymiseen. Mutta sitten se loppu pitää ite työstää. Pääpiirtettäin terapialla saa lievitystä, mutta ei siihen ole poppakonsteja, että paranee. Ehkä pitää oppia elämään sen kanssa ja yrittää muuttaa sitä toimintaa. eli vaikka työstää vähän, että niissä kohtaan missä ilmenee pelkoa, niin tekee vaan ja yrittää totuttaa. Myös jotenkin järkeistämällä saa sitä pelkoa lievemmäksi.

Itelläkin osiaallisten tilanteiden pelkoa, niin oon ajan kanssa päässyt, eroon. Esim. puhelimella soittelu on vaikeeta, mutta pitää vaan työstää pois. Esim. enään tässä vaiheessa ei paljon terapiat auta ja vastaavat. Lääkeistä on apua.

Käytän Optipar- lääkettä.

o
Seuraa 
Viestejä1641
Liittynyt16.11.2005

Harjoittelemalla ihmisiin tottuu.. tosin en takaa, että ihmiset silti kiehtoviksi muuttuisivat vaikka heitä alkaisikin sietää paremmin.

Salpauksella mitään tee, pelkkää rahastusta. Jos vika on opituissa käyttäytymismalleissa niin en jaksaisi uskoa hermoston sössimisen niitä malleja paremmaksi muuttavan..

Every man is guilty of all the good he did not do. (http://www.youtube.com/watch?v=xaTKDMYOBOU)-Voltaire

Vierailija

Ei omia pelkoja hallita keinotekoisesti vaan omilla kemikaaleilla, jos ollenkaan. Ensin tunnustat tarvitsevasi muiden tukea ja hyväksyntää ja mietit, miksi pelkäät kontrollin menettämistä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Onko sinut häpäisty lapsena? Onko sinua koulukiusattu ja olet menettänyt kasvosi? On aivan tavallista tulla häpäistyksi, nöyryytetyksi ja alistetuksi ja on hirveän tavallista myös pelätä sitä. Jos joku on käyttänyt sinua hyväksi kehittymättömän narsisminsa pönkittämiseksi, niin varmaan se on jättänyt sinuun muistijäljen. Mutta elämässä kannattaa mennä eteenpäin eikä takertua pelkoihinsa. Elämä on loppujen lopuksi sinun kontrollisi ulottumattomissa suurimmaksi osaksi, joten miksi niin huolehtia siitä hallittavissa olevasta 1% jatkuvasti? Että et kokisi sitä samaa kipua enää uudestaan? Kannattaako sitä sitten sulkeutua kuoreensa ja märehtiä siinä kivussa, kunnes muuta ei olekaan enää jäljellä? Sinä tarvitset hyväksyntää ja kommunikaatiota saavuttaaksesi perusluottamuksen ihmisiin, et muuta.

Vierailija

Kuten muihinkin fobioihin, tähän on auttanut omalla kohdallani altistus. Mitä enemmän liikkuu ihmisten ilmoilla, sen vähemmän ahdistuu. Toki siihen tarvitsee etenkin alussa tukihenkilön. Nykyään ongelma on hyvin hanskassa. Joskus iskee paniikki, ja on päästävä tilanteesta pois. Silti en jää kotiin seuraavalla kerralla. Pyydän sitten tukihenkilön vaikka avuksi, mutta jos yhtään tuntuu, etten voi mennä jonnekin, juuri sinne on mentävä. Lääkkeitä minulla ei ole koskaan ollut vaivaan. Ihana tukihenkilö kylläkin!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat