Energiatekniikan DI vai HY fyysikko

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Terve! En ole varma onko ihan oikea paikka kirjoittaa asiasta mutta osaisiko joku vastata millaista on Diplomi-Insinöörin työ (etenkin energiatekniikan DI:n)? Minun pitäisi päättää kumpaan yliopistoon pitäisi lähteä opiskelemaan, Helsingin Yliopistoon vai TKK:lle. Ongelma on, ettei minulle ole varsinaisesti hyvää kuvaa siitä, mitä DI tekee työssään. Opinnoista ymmärrän sen, että on paljon laskemista ja teoriaa, joten olettaisin, että työssäkin on paljon laskemista. Kuulin kuitenkin, että DI ei varsinaisesti tutki mitään eikä yritä löytää mitään uusia ratkaisua tämän päivän ongelmille. Onko väite totta? Vai riippuko paljonkin siitä mihin työpaikkaan päätyy? Sain tästä sellaisen kuvan, että DI:n työ on hieman rutiininomaista.
Työllistyminen ja palkkaus kuitenkin tuntuu olevan parempi diplomi-insinööreille. Ainakin siitä päätellen mitä satuin lukemaan.

Fyysikoista haluaisin tietää sen verran, että työllistyykö suurin osa joko opettajiksi tai tutkijoiksi, ja että onko töitä tarjolla? Ymmärtääkseni teollisuuteen työllistyy ainakin jonkin verran fyysikoita, mutta minulle ei juurikaan ole käsitystä kuinka paljon. Tutkijaksi on vissiin vaikea päästä eikä palkassa ole paljoa kehumista? (Tosin palkka ei niin paljon ainakaan tässä vaiheessa kiinnostakaan, töitä olisi kuitenkin kiva olla)

Porukka täällä tuntuu tietävän aika hyvin fysiikan opiskelusta.

Sivut

Kommentit (34)

iMuke
Seuraa 
Viestejä1337
Liittynyt13.3.2008

Se että opintoihin kuuluu paljon laskemista ei tarkoita sitä että työtehtävät olisivat laskemista. Matematiikan opiskelulla on ihan oma tarkoituksensa. DI:n tehtävät riippuvat hyvin paljon työpaikasta. Jos olet asiantuntijatehtävissä, niin joudut käyttämään työssäsi paljon yliopistolla oppimiasi asioita. Jos taas olet johto- tai hallintotehtävissä, niin päiväsi voivat mennä vaikkapa talousarvion valmisteluun, henkilöstöjohtamiseen tai muuhun hallinnointiin. Ja kyllä DI:kin voi olla tutkijana tai jonkin uuden tekniikan kehittäjänä, joko yliopistolla tai sitten vaikka oman yrityksensä kautta.

Ei siis ole olemassa mitään sellaista tiettyä sisällöltään selkeästi määriteltyä asiaa kun DI:n työ. Työn sisältö ja tehtävät riippuvat työpaikasta ja DI:n työ voi olla rutiininomaista ihan siinä missä kenen tahansa muunkin työ.

Vierailija
Ozzo
Terve! En ole varma onko ihan oikea paikka kirjoittaa asiasta mutta osaisiko joku vastata millaista on Diplomi-Insinöörin työ (etenkin energiatekniikan DI:n)? Minun pitäisi päättää kumpaan yliopistoon pitäisi lähteä opiskelemaan, Helsingin Yliopistoon vai TKK:lle. Ongelma on, ettei minulle ole varsinaisesti hyvää kuvaa siitä, mitä DI tekee työssään. Opinnoista ymmärrän sen, että on paljon laskemista ja teoriaa, joten olettaisin, että työssäkin on paljon laskemista. Kuulin kuitenkin, että DI ei varsinaisesti tutki mitään eikä yritä löytää mitään uusia ratkaisua tämän päivän ongelmille. Onko väite totta? Vai riippuko paljonkin siitä mihin työpaikkaan päätyy? Sain tästä sellaisen kuvan, että DI:n työ on hieman rutiininomaista.
Työllistyminen ja palkkaus kuitenkin tuntuu olevan parempi diplomi-insinööreille. Ainakin siitä päätellen mitä satuin lukemaan.

Fyysikoista haluaisin tietää sen verran, että työllistyykö suurin osa joko opettajiksi tai tutkijoiksi, ja että onko töitä tarjolla? Ymmärtääkseni teollisuuteen työllistyy ainakin jonkin verran fyysikoita, mutta minulle ei juurikaan ole käsitystä kuinka paljon. Tutkijaksi on vissiin vaikea päästä eikä palkassa ole paljoa kehumista? (Tosin palkka ei niin paljon ainakaan tässä vaiheessa kiinnostakaan, töitä olisi kuitenkin kiva olla)

Porukka täällä tuntuu tietävän aika hyvin fysiikan opiskelusta.




Insinöörin homma on yleensä teknisempää ja fyysikon homma teoreettisempaa, mutta aika karkea yleistys. Fyysikot työllistyy kyllä ihan hyvin, opettajaksi jos haluaa niin siihen on oma opettajalinja ja tutkijoiksi on myös semmoinen "tutkijalinja" mutta ei mitenkään pakollinen. Tutkijan hommat on yleisesti aika määräaikaisia hommia eli pari vuotta siellä täällä, aika monet tekee sitä ensin muutamia vuosia väikkärin jälkeen ja sitten löytyy joku vakituisempi homma.

Mutta siis ihan hyvin löytyy töitä ei sitä kannata oikeestaan miettiä turhaan, kannattaa mennä opiskelemaan sitä mikä eniten kiinnostaa. Noissa on myös jonkun verran mahdollista tehdä ristiin eli jos on HY:llä fysiikalla niin voi käydä vetämässä jonku sivuaineen tkk:lla.

Mikä sua kiinnostaa / mitä haluut tehdä?

Vierailija

Kiitos hyvistä vastauksista!
Itseä kiinnostaisi kyllä eniten tutkiminen ja laitteiden parantelu. Tykkään kuitenkin hieman teoreettisemmista asioista ja sen takia ajattelin mennä Helsingin Yliopistolle, ainut huolenaihe onkin oikeastaan työllistyminen.

Toisaalta jos DI:kin voi toimia tutkijana, niin onko DI:n ja fyysikon ero vain se, että fyysikon koulutus on teoreettisempaa?

Entä jos haluaisin esimerkiksi nimenomaan kehittää energiaa säästäviä autoja tai parannella aurinkokennoja kannattaisiko minun tuolloin mennä lukemaan energiatekniikkaa?

Vierailija

Ainakin nimenomaan aurinkokennoja parannellaan Aalto-yliopistossa: http://tfy.tkk.fi/renewable/ . Väittäisin myös, että energiaa säästävien autojen kehittely on lähempänä DI:n hommia, kun taas HY:n fyysikoilla työ painottuu teoreettisemmalle puolelle.

Vierailija
Ozzo
Kiitos hyvistä vastauksista!
Itseä kiinnostaisi kyllä eniten tutkiminen ja laitteiden parantelu. Tykkään kuitenkin hieman teoreettisemmista asioista ja sen takia ajattelin mennä Helsingin Yliopistolle, ainut huolenaihe onkin oikeastaan työllistyminen.

Toisaalta jos DI:kin voi toimia tutkijana, niin onko DI:n ja fyysikon ero vain se, että fyysikon koulutus on teoreettisempaa?

Entä jos haluaisin esimerkiksi nimenomaan kehittää energiaa säästäviä autoja tai parannella aurinkokennoja kannattaisiko minun tuolloin mennä lukemaan energiatekniikkaa?




Kyllä HY:ltä työllistyy, ei sitä kannata pelätä. Mutta jos kiinnostaa noiden laitteiden rakentelu niin kuvittelisin, että DI on siihen parempi, jos taas kiinnostaa enemmän sen teorian kehittäminen minkä pohjalta voi mitään alkaa rakentaa niin HY

Mutta oikeesti molemmat on hyviä ja aina voi vaihtaa. Ekat kurssit on kuitenki kohtuu samaa tavaraa varmasti.

Kannattaa ehkis hakea molempiin ja sitten arpoa jos molemmista on paikka vai onko jo näin?

Vierailija

Kiitos taas vastauksista
Paikka on jo molemmista ja päätös pitäisi olla ensi maanantaina valmiina. Ajattelin jättää asian hautumaan siihen sunnuntaihin asti, ja jos en saa vieläkään päätettyä niin heitän arpaa. Ymmärtääkseni kuitenkin TKK:lla voi opiskella energiatekniikkaa pääaineena sekä ihan fysiikka fysiikkaa sivuaineena? Kuitenkin ehkä se HY houkuttelisi enemmän jos nyt pitäisi päättää. Mutta aika hyvin olen saanut käsityksen DI:n ja FM:n erosta teidän kirjoituksistanne.

Vierailija

DI:nä sinulla on paljon laajempi kenttä työllistyä, ja voit jatkaa opintoja hyvin eteenpäin teoreettisempaan suuntaan jos kiinnostaa. Toisinpäin homma ei oikein toimi. Teoreetikkona et ole kovin kysytty ja kilpailukykyinen tekniikan kentällä. DI:nä päädyt kyllä kuitenkin enemmän tai vähemmän laskujen kuittailijaksi. HY:Nä saat ruinata rahaa sen vempeleen tutkimiseen ja yhden renkaan rahoitukseen, kunhan ensiksi löydät sen instanssin joka sinut palkkaa(määräajaksi).

Mietin aikanani välivuoden intissä, mitä teen. Jatkoin valitsemallani tiellä, enkä ole katunut.

kse
Seuraa 
Viestejä1308
Liittynyt21.11.2009

Käytännössä työkokemuksella on suuri merkitys työllistymisessä. Jos FM:llä on taustalla esim. muutaman vuoden kesätyöt teollisuudessa, gradu käytännönläheisestä aiheesta ja vuosi-pari valmistumisen jälkeen uraa teollisuudessa, niin eipä silloin koulutuksen "teoreettisuus" paljoa enää haittaa rekrytoijia. Vastaavasti vastavalmistunut DI, jolla on kokemusta korkeintaan kurssiassaroinnista koululla, voi olla aika heikoilla.

Laitteiden kanssa nyrkertämisessä DI-koulutuksella on tietysti etunsa (alkaen aina koneenpiirustuksesta jne.), mutta kyllä ainakin kokelliisella puolella FM:tkin joutuvat aika usein "likaamaan kätensä", koska kaikkea ei saa suoraan kaupan hyllyltä - tai sitten tutkimusmäärärahat eivät riitä oikeisiin laitteisiin.

Yksi esimerkki energia-alan tutkimuksesta löytyy täältä: http://www.vtt.fi/research/ene/

Tuolla suurin osa porukasta on DI-taustaisia, mutta seasta löytyy kyllä monia FMiäkin.

Anonyymi mielipide 15 mg

Mahdolliset haittavaikutukset

Sairauden tunne, suun kuivuminen, lisääntynyt hikoilu, näköhäiriöt, ärtyneisyys, unihäiriöt, masennus, pyörtyminen, hegenahdistus, oksentelu, ripuli, hiustenlähtö, impotenssi ja gynekomastia.

Vierailija
Ozzo
Terve! En ole varma onko ihan oikea paikka kirjoittaa asiasta mutta osaisiko joku vastata millaista on Diplomi-Insinöörin työ (etenkin energiatekniikan DI:n)?



Tarkoitatkohan nyt Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitosta, vai samaisen koulun Fysiikan laitoksella valittavissa olevaa pääainetta Energiatieteet?

Energiatekniikan laitoksen pääaineet ovat sovellettu termodynamiikka, energiatekniikka ja ympäristönsuojelu, LVI-tekniikka, energiatalous ja voimalaitostekniikka sekä polttomoottoritekniikka. Fyssan lafkan energiatieteissä tutkitaan fissiota, fuusiota ja uusiutuvia energiamuotoja. Tuosta Energiatekniikan laitoksesta en osaa kovin paljon kertoa, mutta Aallon fysiikasta suhteessa yliopiston fysiikkaan kylläkin, sillä olen suorittanut fysiikan kursseja molemmissa. Suurimmat erot löytyvät juuri tuosta energiatieteistä, joka on kenties hieman insinöörimäisempää (toivottavasti kukaan energiatieteilijä ei pahoita mieltään) kuin muut Aalto-yliopiston fysiikan laitoksen pääaineet. Painotus on myös hieman erilaista. Yliopistolla tutkitaan mm. kosmologiaa, säieteorioita yms, joita Aallossa ei ole. Aallossa on enemmän esim. materiaalifysiikkaa, nanojuttuja, matalien lämpötilojen fysiikkaa, lasereita, lääketieteellistä fysiikkaa (ja tietysti tuo energia) yms.

Ozzo
Kuulin kuitenkin, että DI ei varsinaisesti tutki mitään eikä yritä löytää mitään uusia ratkaisua tämän päivän ongelmille. Onko väite totta?

Minä taas luulin, että DI:t nimenomaan pyrkivät löytämään niitä uusia ratkaisuja.

Ja jos puhutaan vain fysiikasta, niin kyllä Aalto-yliopistossa tehdään ihan korkeatasoista tutkimusta. Tilastoja kun katsoo vuosilta 2006-2010, niin ns. high impact factor -lehdissä (IF>10) julkaistuista suomalaisista artikkeleista tuli Aalto-yliopistosta seuraavasti: 100 % Reviews of Modern Physics (3), 50 % Nature (5), 33 % Science (1), 75 % Nature Materials (3), 0 % Physics Reports (0), 60 % Nature Physics (3), 100 % Materials Science and Engineering R (2), 67 % Report on Progress in Physics (4), 50 % Nano Letters (9). Näistä tosin muutama saattaa olla muistakin lafkoista kuin fyssalta (tilasto on koko TKK:n). Suomen Physical Review Letterseistä tuli Aalto-yliopistosta 31 % (105).

Ozzo
Vai riippuko paljonkin siitä mihin työpaikkaan päätyy? Sain tästä sellaisen kuvan, että DI:n työ on hieman rutiininomaista.

Aalto-yliopiston fyysikot voivat hakea lähes täsmälleen samoihin paikkoihin töihin kuin yliopiston fyysikotkin, ja päinvastoin. Energiatieteiden opiskelijat ovat tietysti asia erikseen. Teollisuuden puolella DI-nimikkeellä voi olla hienoinen etulyöntiasema.

Yhtenä erona opiskelija-aikana on se, että Aallossa on tarjolla (palkallista) työtä laboratorioissa tutkimusapulaisena jo perustutkintovaiheessa.

Ozzo
Toisaalta jos DI:kin voi toimia tutkijana, niin onko DI:n ja fyysikon ero vain se, että fyysikon koulutus on teoreettisempaa?

Aalto-yliopiston fyysikot ovat aivan yhtä fyysikkoja kuin HY:n fyysikot, vaikka diplomi-insinöörejä ovatkin. Koulutus on hyvin teoreettista molemmissa, jos niin haluaa, ja kurssejahan voi aina suorittaa "sieltä toisesta", jos kyseistä ei omasta yliopistosta löydy. Ei missään yliopistossa taideta tarjota kovin käytännönläheisiä fysiikan kursseja

Ja toki DI voi toimia tutkijana. Suurin osa Aalto-yliopiston labrojen tutkijoista on diplomi-insinöörejä (Aallon fyssalta valmistuneita jatko-opiskelijoita).

Ozzo
Entä jos haluaisin esimerkiksi nimenomaan kehittää energiaa säästäviä autoja tai parannella aurinkokennoja kannattaisiko minun tuolloin mennä lukemaan energiatekniikkaa?

Polttomoottoritekniikkaa on Aallon Energiatekniikan laitoksella, aurinkokennoja Aallon fysiikan laitoksen uusiutuvien energiateknologioiden labrassa. Näitä ei taida yliopistolla olla lainkaan.

Vierailija

Kiitos taas kerran vastauksista

kse
Käytännössä työkokemuksella on suuri merkitys työllistymisessä. Jos FM:llä on taustalla esim. muutaman vuoden kesätyöt teollisuudessa, gradu käytännönläheisestä aiheesta ja vuosi-pari valmistumisen jälkeen uraa teollisuudessa, niin eipä silloin koulutuksen "teoreettisuus" paljoa enää haittaa rekrytoijia. Vastaavasti vastavalmistunut DI, jolla on kokemusta korkeintaan kurssiassaroinnista koululla, voi olla aika heikoilla.

Laitteiden kanssa nyrkertämisessä DI-koulutuksella on tietysti etunsa (alkaen aina koneenpiirustuksesta jne.), mutta kyllä ainakin kokelliisella puolella FM:tkin joutuvat aika usein "likaamaan kätensä", koska kaikkea ei saa suoraan kaupan hyllyltä - tai sitten tutkimusmäärärahat eivät riitä oikeisiin laitteisiin.

Yksi esimerkki energia-alan tutkimuksesta löytyy täältä: http://www.vtt.fi/research/ene/

Tuolla suurin osa porukasta on DI-taustaisia, mutta seasta löytyy kyllä monia FMiäkin.


Toisin sanoen työllistymisestä ei siis pitäisi tulla ongelmia jos kaiken hoitaa nappiin?

kevät
DI:nä päädyt kyllä kuitenkin enemmän tai vähemmän laskujen kuittailijaksi.
En ole nyt aivan varma mitä tarkoitat

Totuus?

Tarkoitatkohan nyt Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitosta, vai samaisen koulun Fysiikan laitoksella valittavissa olevaa pääainetta Energiatieteet?

Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmasta on siis kyse ei tefystä. Tosin LVI-tekniikka ei varsinaisesti kiinnosta. Vissiin kuitenkin hieman teoreettisempaa kuin monet muut koulutusohjelmat vaikka kuuluukin insinööritieteihin?

Totuus?
Minä taas luulin, että DI:t nimenomaan pyrkivät löytämään niitä uusia ratkaisuja.

Kiitos.

Totuus?
Yhtenä erona opiskelija-aikana on se, että Aallossa on tarjolla (palkallista) työtä laboratorioissa tutkimusapulaisena jo perustutkintovaiheessa.

Pitää pitää mielessä

Totuus?
Aalto-yliopiston fyysikot ovat aivan yhtä fyysikkoja kuin HY:n fyysikot, vaikka diplomi-insinöörejä ovatkin. Koulutus on hyvin teoreettista molemmissa, jos niin haluaa, ja kurssejahan voi aina suorittaa "sieltä toisesta", jos kyseistä ei omasta yliopistosta löydy. Ei missään yliopistossa taideta tarjota kovin käytännönläheisiä fysiikan kursseja

Tarkoitatko nyt teknillisen fysiikan koulutusohjelmaa?

Vierailija

kevät kirjoitti:
DI:nä päädyt kyllä kuitenkin enemmän tai vähemmän laskujen kuittailijaksi.
En ole nyt aivan varma mitä tarkoitat

Työelämän hienouksia; saat olla vaikka kuinka hyvä tekniikan ihminen, mutta kun päädyt teollisuudessa jonkin sortin johtotehtäviin, niin toimenkuva on tuo. Olisikohan resurssien tuhlausta noin niinkuin laajemmassakin vinkkelissä?

Vierailija

Itse en osaa enempää sanoa tkk:sta, mutta on siellä vähän eri meininki niiden puheista jotka on sieltä meille vaihtanu.

Mutta jos päädyt hy:lle niin meitsi on yks tuutoreista, joten voin luvata hyvää settiä syksyks.

Vierailija
Ozzo
Totuus?

Tarkoitatkohan nyt Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitosta, vai samaisen koulun Fysiikan laitoksella valittavissa olevaa pääainetta Energiatieteet?

Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmasta on siis kyse ei tefystä. Tosin LVI-tekniikka ei varsinaisesti kiinnosta. Vissiin kuitenkin hieman teoreettisempaa kuin monet muut koulutusohjelmat vaikka kuuluukin insinööritieteihin?

Totuus?
Minä taas luulin, että DI:t nimenomaan pyrkivät löytämään niitä uusia ratkaisuja.



Totuus?
Aalto-yliopiston fyysikot ovat aivan yhtä fyysikkoja kuin HY:n fyysikot, vaikka diplomi-insinöörejä ovatkin. Koulutus on hyvin teoreettista molemmissa, jos niin haluaa, ja kurssejahan voi aina suorittaa "sieltä toisesta", jos kyseistä ei omasta yliopistosta löydy. Ei missään yliopistossa taideta tarjota kovin käytännönläheisiä fysiikan kursseja

Tarkoitatko nyt teknillisen fysiikan koulutusohjelmaa?

Energiatieteet on fysiikan laitoksen alaisuudessa oleva pääaine, mutta muistaakseni se on yhteinen energiatekniikan kanssa s.e. kumman tahansa tutkinto-ohjelman opiskelija voi ottaa sen pääaineeksi. Kannattaa soitella koululle ja kysyä, jos asialla on väliä.

Vierailija
Ozzo
Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmasta on siis kyse ei tefystä. Tosin LVI-tekniikka ei varsinaisesti kiinnosta. Vissiin kuitenkin hieman teoreettisempaa kuin monet muut koulutusohjelmat vaikka kuuluukin insinööritieteihin?

OK. En tuosta koulutusohjelmasta juuri mitään tiedä, mutta esim. pääaineena "sovellettu termodynamiikka" kyllä kuulostaa hieman keskivertoinsinööriä teoreettisemmalta.

Ozzo
Totuus?
Aalto-yliopiston fyysikot ovat aivan yhtä fyysikkoja kuin HY:n fyysikot, vaikka diplomi-insinöörejä ovatkin. Koulutus on hyvin teoreettista molemmissa, jos niin haluaa, ja kurssejahan voi aina suorittaa "sieltä toisesta", jos kyseistä ei omasta yliopistosta löydy. Ei missään yliopistossa taideta tarjota kovin käytännönläheisiä fysiikan kursseja

Tarkoitatko nyt teknillisen fysiikan koulutusohjelmaa?

Kyllä. Mutta siis kyllä kursseja varmastikin voi suorittaa melkein mistä vain melkein missä vain.

Kannattaa muuten muistaa, että TKK:lla 10 % jokaisen koulutusohjelman opiskelijoista (100 % tefyläisistä) kutsutaan opiskelemaan laajaa matematiikkaa ja fysiikkaa. Tuon 10 % ulkopuoleltakin voi varmaan ko. kurssit suorittaa. Kyseessä on siis TKK:n fyysikoiden kahden ensimmäisen vuoden peruskurssit matematiikassa ja fysiikassa. Ne suorittamalla saa melko vahvan pohjan matematiikkaa ja fysiikkaa DI-tutkintoon.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat