Full reserve banking - oksimoroni?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko täysreserviin (full reserve) perustuva pankkitoiminta oksimoroni?

Millä tapaa pankista voidaan lainata rahaa ulos, jos siellä pitää olla 100 % talletuksien määrästä sisällä?

Entäpä kultaan perustuva täysreservi pankkitoiminta? Eli jokaista ulos lainattavaa euroa kohden pankissa on oltava tietty määrä fyysistä kultaa. Millä rahalla tuo kulta ostetaan?

Jos esim. reservivaatimus on 99,9 %, niin silloinhan kyse on osareservi pankkitoiminnasta (fractional reserve).

Osareservissähän reservivaatimukset ovat kaiketi käytännössä jotain 2-3 %.

Kommentit (15)

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009
kornelius_kukko
Onko täysreserviin (full reserve) perustuva pankkitoiminta oksimoroni?

Millä tapaa pankista voidaan lainata rahaa ulos, jos siellä pitää olla 100 % talletuksien määrästä sisällä?




Ei sieltä lainatakaan, ellei tallettaja anna lupaa.

kornelius_kukko

Entäpä kultaan perustuva täysreservi pankkitoiminta? Eli jokaista ulos lainattavaa euroa kohden pankissa on oltava tietty määrä fyysistä kultaa. Millä rahalla tuo kulta ostetaan?

Aluksi kai se meni niin, että kultasepät ottivat kansalaisilta kultaa säilytykseen kuittia vastaan. Sepät keksivät tässä bisneksen ja monistivat kuitteja enemmän kuin kultaa oli. Näin syntyi osittaisvarantopankkitoiminta. Huijauksesta. Eivät tallettajat tienneet tästä kuittien monistamisesta. Nyt jos kaikki tallettajat halusivat kultansa takaisin se ei onnistunut vaan heidän omaisuutensa oli ryöstetty seppien toimesta. He eivät saaneetkaan mitään tullessaan lunastamaan kultaansa.

Eli ennen seteleissä luki, että tämä vastaa x-määrää kultaa. Jos kultaa löytyy lisää sitä kohden painetaan painoa vastaava määrä seteleitä.

Tuolla tarinointia full-reservestä (englanniksi tosin):
http://mises.org/daily/1829

Pari pointtia poimin tähän alle:

In my view, issuing promises to pay on demand in excess of the amount of goods on hand is simply fraud, and should be so considered by the legal system. For this means that a bank issues “fake” warehouse receipts—warehouse receipts, for example, for ounces of gold that do not actually exist in the vaults. This is legalized counterfeiting; this is the creation of money without the necessity for production, to compete for resources against those who have produced. In short, I believe that fractional-reserve banking is disastrous both for the morality and for the fundamental bases and institutions of the market economy.

Certain standard objections have been raised against 100 percent banking and against 100 percent gold currency in particular. One generally accepted argument against any form of 100 percent banking I find particularly and strikingly curious: that under 100 percent reserves, banks would not be able to continue profitably in business. I see no reason why banks should not be able to charge their customers for their services, as do all other useful businesses. This argument points to the supposedly enormous benefits of banking; if these benefits were really so powerful, then surely the consumers would be willing to pay a service charge for them, just as they pay for traveler’s checks now. If they were not willing to pay the costs of the banking business as they pay the costs of all other industries useful to them, then that would demonstrate the advantages of banking to have been highly overrated. At any rate, there is no reason why banking should not take its chance in the free market with every other industry.

The major objection against 100 percent gold is that this would allegedly leave the economy with an inadequate money supply. Some economists advocate a secular increase of the supply of money in accordance with some criterion: population growth, growth of volume of trade, and the like; others wish the money supply to be adjusted to provide a stable and fixed price level. In both cases, of course, the adjusting and manipulating could only be done by government. These economists have not fully absorbed the great monetary lesson of classical economics: that the supply of money essentially does not matter. Money performs its function by being a medium of exchange; any change in its supply, therefore, will simply adjust itself in the purchasing power of the money unit, that is, in the amount of other goods that money will be able to buy. An increase in the supply of money means merely that more units of money are doing the social work of exchange and therefore that the purchasing power of each unit will decline. Because of this adjustment, money, in contrast to all other useful commodities employed in production or consumption, does not confer a social benefit when its supply increases. The only reason that increased gold mining is useful, in fact, is that the large supply of gold will satisfy more of the non--monetary uses of the gold commodity.

Vierailija

Kaupallinen liikepankkitoiminta ei voisikaan olla lähellekään näin kannattavaa, ilman että pankit olisivat ainoita tahoja, jotka voivat luoda tyhjästä rahaa koron kera. Rahanluontihan voidaan toteuttaa joko valtiollisen / kansainvälisen hallinnon kautta, tai yksityisten liikepankkien kautta. Molemmissa on omat riskinsä.

Full reserve bankingissa on kyse rahanluomisprosessista, jossa raha synnytetään velattomasti. Tämä malli toimii tosin vain keskitetyssä rahajärjestelmässä. Silloin valtio(/muu alueellinen pankki) luo tarvitsemiinsa projekteihin tarvittavan summan rahaa, joka korreloi työn sekä saavutettujen hyötyjen määrää. Näin kaikki raha syntyy tarpeiden määrittelyn kautta ja jää kiertämään tarkasti seurattuna määränä talouteen. Yksityisten tahojen on mahdollista saada korotonta velkaa takuita vastaan valtion(/vastaavan) pankeilta, jolloin rahaa ei kuitenkaan synny järjestelmään lisää. Keskitetyssä mallissa olennaisimpana ongelmana on, kuinka yhteiskunnallisten hankkeiden priorisoinnista päätetään. Toisella sanalla politiikka.

Nykyisessä fractional reserve (vähimmäisvaranto-) -järjestelmässä rakenteellisena ongelmana on velan määrän jatkuva kasvu liikkeellä olevaan rahamäärään nähden, sillä kaikki raha luodaan nimenomaan korollisen velan kautta. Laskutapa velkauttaa väistämättä yhä suuremman osan väestöstä yhä pienemmälle omistavalle marginaalille. Ja se houkutus tämän liikepankkitoiminnan, fractional reserve bankingin ja koko nykyisenkaltaisen rahajärjestelmän synnyn takana piileekin. Ikävä kyllä tällainen kehitys aiheuttaa odottamattomia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka johtavat järjestelmän romahtamiseen/mukautumiseen. Se mihin suuntaan kansainvälinen talousjärjestelmä lähtee laskennallisen paradoksin johdosta kehittymään, riippuu paljolti ihmisten valppaudesta ja vaatimuksista.

Sitten räikeämmin omien mielipiteiden värittämää paasausta.
Nykyiset rahanluontilaskelmat ovat ristiriidassa oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, tasapainoisen talouden sekä luonnon kantokyvyn kanssa. Järjestelmän ei tulisi automaattisesti suosia rikkaita ja koronkiskoa köyhiä tai vaatia ylikuumentuneen talouden jatkuvaa lisäkasvua. Valtava velkaantuminen johtaa ostovoiman vähenemiseen, jarruttaen koko kasvutalouden toimintaa (mitä en tosin pidä huonona asiana). Homman luulisi sortuvan viimeistään tässä kohtaa, kun lainoittajat eivät enää usko ihmisten maksavan velkojaan takaisin elinkeinojen romahtaessa alta. Tämä ei kuitenkaan ole suuri ongelma, kun velkaraha luotiin tyhjästä joka tapauksessa ja tappiot voidaan sosialisoida hyvässä yhteishengessä. Koko kuppausjärjestelmän toiminta mahdollistuu vain hiljaisen hyväksynnän ilmapiirissä, johon olemme sirkushuveilla itsemme tuudittaneet.
Kun absurdius käy ylitsepääsemättömäksi tarpeeksi suurelle osalle ihmisistä, kannattaa tarkastella edelleen erittäin kriittisellä silmällä tilalle tarjottuja vaihtoehtoja. Osa ehdotuksista pyrkii todella tasapainoisempaan talouteen, osa pyrkii jatkamaan tämän maailman monopolisoinnin loppuun.

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009

Ihmetyttää miksei osittaisvarantosysteemiä kohtaan käydä enempää keskustelua. Sehän on pääsyy pörssi- ja asuntokupliin ja jopa taantumiin.

kurremus
Seuraa 
Viestejä383
Liittynyt28.8.2011

Asiaa!

Olen miettinyt asian niin, että ylin taso markkinataloudessa on pankkijärjestelmä. Nykyisessä järjestelmässä raha lähtee kiertoon vain "voiton tavoittelun periaatteella", sijoituksilla jotka tuottavat pankille korkoa. Joku aikaisemmin jo selittikin, että koska korkorahaa ei luoda systeemiin, on kaiken olemassaolevan velan kokonainen maksaminen mahdotonta.

Sen sijaan (keskus)pankkien tulisi toimia valtiollisesti, niin että pankin kassaan tulevaa rahaa kierrätetään takaisin yhteiskuntaan ilman korkoa. Sijoituskohteista voisi päättää politiikan keinoin. (idealistisesti suoraa demokratiaa) Esimerkkisijoitus voisi olla vaikka valtakunnalllinen logistiikkajärjestelmä: Kaikkien kaupunkien välille automaattinen tavaraputki.

Järjestelmä mahdollistaisi sen, että vaikka yksityiset tahot (liikepankit, yksityiset henkilöt, firmat) lainaavat rahaa korolla, ne voivat maksaa velkansa takaisin, koska keskuspankkiin päätyvää rahaa laitetaan kokoajan eteenpäin ilman korkoa

Se, mihin raha menee sijoituksissa, olisi tietenkin työmiesten palkat, maaostot, materiaalit... Lopputuloksena talous kasvaa ja maailma kehittyy mutta velan määrä ei kasva!

Nykyinenhän järjestelmä ei kehitä maailmaa yhteishyödylliseen suuntaan, vaan se maximoi voittoja. Siinä sivussa voidaan mm. käyttää lapsityövoimaa, heikentää tuotteiden laatua ja tuhota luontoa. Nykyinen järjestelmä on paradoksi, missä yhteiskunnallinen valta on pelkällä rahalla, eikä millään muulla.

planetisti
Seuraa 
Viestejä463
Liittynyt22.9.2008

kurremus, täyttä asiaa! Tarvitsemme rohkeita poliitikkoja viemään asiaa eteenpäin, nimensä mukaisesti kansanedustajia. Talous on ihmistä varten, ei toisinpäin.

Vierailija

Kultaan tai vastaavaan harvinaiseen, mutta suhteellisen hyödyttömään asiaan pohjautuva rahajärjestelmä on myös epäreilu koska joku voi tuottaa sitä rahaa tuottamatta varsinaisesti mitään arvoa yhteiskuntaan.

Eli jos rahana on näkinkengät, niin rannalla asustava heebo on automaattisesti rikas ja saa kaikkien muiden tuotteen pelkästään sukeltelemalla niitä kotiloita.

Vierailija

Eikö vähimmäisvarantojärjestelmä perustu kuitenkin vähän samaan asiaan kuin esim. joku asuntolaina ottaminen. Pankit eivät enää ole niinkään rahan säilytyspaikkoja, vaikka se optio on olemassa, että kaikki pankkiin talletetut rahat pitäisi aina saada heti pois "säilytyksestä" halutessaan. Kyse talletuksissa on periaatteessa sitä, että pankki lainaa rahan jostakin ja maksaa sille jopa (nimellisen) koron ja pystyy maksamaan lainansa pois, mutta ei siten, että kaikki samanaikaisesti haluavat rahansa.

Yhtälailla voisi ajatella, että kun ottaa pankista asuntolainan, pitäisi sille aina antaa 100% takuu joko käteisenä tai asunnon arvona+käteisenä, Käytännössä tuo takuu toteutuu vain osittain lainanottohetkellä. Jos pankki yhtäkkiä vaatisi kaikki asuntolainansa takaisin heti, suurelle osalle velallisia tulisi ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta ei silloin, kun takaisinmaksusuunnitelma toteutuu.

En ole talousihmisiä, joten tää on vaan kysymys.

kurremus
Seuraa 
Viestejä383
Liittynyt28.8.2011
Veikko
Kultaan tai vastaavaan harvinaiseen, mutta suhteellisen hyödyttömään asiaan pohj...



Aivan Eikö ole kummallista että nimenomaa kultaa hamstrataan holveihin? Voiko sillä kullalla sitten oikeasti tehdä jotain? Aivan yhtä hyödyllistä olisi hamstrata vaikka kuparia tai hopeaa.

Toki, olisi ideaalia löytää jonkinlainen konkreettinen aine jota voisi käyttää universaalina kaupan välineenä... Hmmh... Öljy liippaa aika läheltä, sillä kaikki tarvitsevat öljyä.

Asia on vaikea, mutta raha nykyisessä muodossaan voisi toimia parhaiten universaalina kaupan välineenä. Vain keskuspankkijärjestelmä tulisi muuttaa ja päivittää.

kurremus
Seuraa 
Viestejä383
Liittynyt28.8.2011
miquel
Eikö vähimmäisvarantojärjestelmä perustu kuitenkin vähän samaan asiaan kuin esim. joku asuntolaina ottaminen. Pankit eivät enää ole niinkään rahan säilytyspaikkoja, vaikka se optio on olemassa, että kaikki pankkiin talletetut rahat pitäisi aina saada heti pois "säilytyksestä" halutessaan. Kyse talletuksissa on periaatteessa sitä, että pankki lainaa rahan jostakin ja maksaa sille jopa (nimellisen) koron ja pystyy maksamaan lainansa pois, mutta ei siten, että kaikki samanaikaisesti haluavat rahansa.

Yhtälailla voisi ajatella, että kun ottaa pankista asuntolainan, pitäisi sille aina antaa 100% takuu joko käteisenä tai asunnon arvona+käteisenä, Käytännössä tuo takuu toteutuu vain osittain lainanottohetkellä. Jos pankki yhtäkkiä vaatisi kaikki asuntolainansa takaisin heti, suurelle osalle velallisia tulisi ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta ei silloin, kun takaisinmaksusuunnitelma toteutuu.

En ole talousihmisiä, joten tää on vaan kysymys.




Hmmh. En ole itsekkään talousihminen, mutta kyllähän luotonantajalla pitää olla ne rahat, jotka luotonantaja antaa velaksi. Luotonanto liikepankeissa on bisnestä, jonka kannattavuus riippuu siitä onko velanottaja luotettava velanmaksaja.

Siispä, jos laitat rahasi liikepankkiin, antaa liikepankki rahallesi korkoa vastikkeeksi siitä että se voi käyttää rahojasi(eli sijoittaa eteenpäin, tehdä bisnestä).

Terve järki sanoisi, että tulisi olla kansallinen pankki, minne voisi laittaa omat rahat seisomaan ilman koron muodostumista. Tuskin kukaan haluaa omaisuuttaa patjan allekkaan kerätä Se, että miten järkevää rahan seisottaminen tilillä on nykyisessä kvartaalitalouden&inflaation maailmassa, on toisarvoinen asia. Suomen kansallinen pankki on perusasia.

Vierailija

Minulle on epäselvää, mihin rahanlanausketju oikeastaan päättyy ja missä se tyhjä kupla muodostuu. Olen ymmärtänyt kuitenkin niin, että pankit lainaavat rahaa mm. toisiltaan, ja jos pankki antaa lainaa minulle, se lainaa saman verran jostain itselleen ja korkojen erotus on pankin voitto tuosta manööveristä. Esim. kiinteäkorkoisen asuntolainan muutto vaihtuvakorkoiseksi maksaa oman pankkini mukaan sen takia niin paljon (nykykoroilla vs 3 vuotta sitten), että pankki on lainanut kiinteäkorkoisena lainaamansa rahan kiinteäkorkoisena itselleen ja joutuu myös maksamaan vaihdosta. (Uskoisiko tuota.) Jos pankkien keskinäinen lainansaanti vaikeutuu eli ei ole lainattavaa, niin pankkien uloslainauskaan ei toimi.

Missä vaiheessa se kupla muodostuu. Olettaisin, että siinä vaiheessa, kun pankki lainaa jo nyt noita tulevaisuudessa saatavia rahojaan jo edelleen ja jos esim. minun asuntolainani takaisinmaksu ei toimikaan, pankki on kuitenkin jo lainannut saatavansa minulta edelleen.

Vierailija

Taloustiede on ainoa tietämäni tieteen alue, jossa uusi virhe korvaa vanhemman, ja sitä sanotaan tieteen kehittymiseksi. Uuden virheellisen paradigman esittäjä palkitaan usein Nobelilla. Normaali väliaika täysin vastakkaisten teorioiden palkitsemisella voi olla kuplien väli. Silti kaikki teoriat ovat oikeita, sillä kaikki taloudessa tapahtuva mahtuu kaikkien teorioiden sisään. Aivan samoin kaikki säät kuuluvat ilmastoon.

Vierailija

Taloustiede on ainoa tietämäni tieteen alue, jossa uusi virhe korvaa vanhemman, ja sitä sanotaan tieteen kehittymiseksi. Uuden virheellisen paradigman esittäjä palkitaan usein Nobelilla. Normaali väliaika täysin vastakkaisten teorioiden palkitsemisella voi olla kuplien väli. Silti kaikki teoriat ovat oikeita, sillä kaikki taloudessa tapahtuva mahtuu kaikkien teorioiden sisään. Aivan samoin kaikki säät kuuluvat ilmastoon.

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009
Veikko
Kultaan tai vastaavaan harvinaiseen, mutta suhteellisen hyödyttömään asiaan pohjautuva rahajärjestelmä on myös epäreilu koska joku voi tuottaa sitä rahaa tuottamatta varsinaisesti mitään arvoa yhteiskuntaan.

Eli jos rahana on näkinkengät, niin rannalla asustava heebo on automaattisesti rikas ja saa kaikkien muiden tuotteen pelkästään sukeltelemalla niitä kotiloita.




Kultkantaan ei kukaan nykyään haluakaan. Kultakanta on vain esimerkki systeemistä, jossa rahan määrä ei kasva nopeasti. Kullan kaivaminen on kuitenkin aina hankalaa.

Rahan tehtävä on olla vaihdon VÄLINE. Rahan määrän muuttamisessa ei ole mitään mieltä. Jos vaihdettavaa tavaraa (ja ihmisiä) tulee, kuten aina tulee enemmän ja enemmän niin silloin rahan arvo nousee. Eikös olisikin mukavaa? Samalla palkalla saisit enemmän! Nykyisessä systeemissä saat aina vähemmän, ellei palkankorotuksesi pysy rahan määrän lisäyksen(inflaation) tahdissa.

Joku väittää, että ihmiset eivät kuluttaisi, koska koko ajan odottavat, että rahan arvo nousee. En usko tähän, ihmisten on syötävä, liikuttava, korjattava taloaan jne. Vain he istuvat rahojensa päällään, joilla sitä on paljon. Niin käy nytkin, vaikka meillä on rakenteellisesti inflatorinen systeemi. Tai tietysti rikkaat pyrkivät vieläkin kasvattamaan omaisuuttaan ottamalla osan työntekijöiden tuottamasta lisäarvosta sijoittamalla osakkeisiin. Rahan liiaallisen kasautumisen ehkäisemiseksi meillä on olemassa mm. progressiivinen verotus ja muita demokraattisesti sovittuja keinoja.

Nyt jos jollain on etuoikeus printata lisää tätä vaihdon välinettä hän saa ilmaiseksi hankittua tavaroita muiden kustannuksella! Rahan painaminen on rahan laillistettua väärentämistä!

Jos nyt kuitenkin halutaan pitää setelien määrä riittävänä niin voidaanhan rahaa uudistaa eli kun tuot rahasi pankkiin saat sen tuplana... Tai voidaan printata vaikka väestönkasvun suhteessa uutta rahaa systeemiin valtionyritysten kautta. Oleellista on, kuten aikaisemmassakin postissa oli, että jos rahan määrää muutellaan niin kontrollin tulee olla valtiolla ja toiminnan tulee olla täydellisen läpinäkyvää, eikä siitä saa periä korkoa. Lisäksi meidän tulee päästä irti nykyisestä velkarahasta. Kaikki raha on velkaa ja täten velkamäärän on koko ajan kasvettava, koska juurikin sitä korkojen osuutta ei ole luotu. Eli maksamme koko ajan velkaa velalla. Tämä kasvu tarkoittaa sitä, että korkojen osuus kokonaisvelasta nousee. Tästä taasen seuraa talouden väistämätön tukahtuminen.

Valtio ei siis saisi periä korkoa. Jos vaikka henkilö x lainaa y:ltä niin silloin toinen voi periä korkoa. Näin käsittääkseni homma pysyy kuitenkin kontrollissa. Täten koko systeemi ei perustu velkaan, lainoja voidaan antaa vain jos joku on aikaisemmin säästänyt. Täten lainojen koot pysyvät järkevinä, eikä rahaa muutenkaan lainata holtittomasti.

Mutta yhtään järkevää argumenttia en tiedä sille MIKSI RAHAN MÄÄRÄÄ PITÄISI YLIPÄÄTÄÄN MUUTTAA. Rahan hakee arvonsa markkinoilla. Tähän tarvitaan aika minimaalinen hallintamekanismi. Vain jokin keino seurata, että rahan määrä ei lisäänny esim. huijaamalla. Tähän meillä on jo infra valmiina.

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009
miquel
---
Missä vaiheessa se kupla muodostuu. Olettaisin, että siinä vaiheessa, kun pankki lainaa jo nyt noita tulevaisuudessa saatavia rahojaan jo edelleen ja jos esim. minun asuntolainani takaisinmaksu ei toimikaan, pankki on kuitenkin jo lainannut saatavansa minulta edelleen.



Kuplanhan käsittääkseni aina muodostaa löysä raha, eli kun rahaa on "liikaa". Eli pankit antavat ihmisille liian suuria lainoja. Tästähän nykyinen Suomenkin asuntokupla on seurausta.

Sitten kun asuntokupla puhkeaa, asuntojen arvot alenevat 40% ja seuraa pakkomyyntejä, alkaa pankitkin mennä nurin.

Edit: tarkennetaan sen verran,että niin liian suuriin lainoihin kuin pankkien kaatumiseenkin syynä on osittaisvarantoperiaate, jossa rahaa luodaan tyhjästä ja jossa pankki on lähtökohtaisestikin konkurssissa. Pankilla on vain tietty prosenttimäärä "oikeaa rahaa". Loput ovat luottoekspansiolla eli kirjanpidollisesti tyhjästä luotua rahaa.

Uusimmat

Suosituimmat