Romantiikan aika ohitse?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Juttelin tuossa päivänä muutaman erään naispuolisen kaverini kanssa romantiikasta. Yllätyksekseni sain selville, ettei kaikki naiset pidä romantiikasta / romanttisuudesta. Onko romantiikka ja romanttisuus kuollut ja kuopattu - pitävätkö naiset romanttisista miehistä vai onko se heidän mielestään hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa? Kukkien tai suklaakonvehtien viemistä ja sen sellaista. Itse olen pesunkestävä romantikko - harmi vaan, ettei ole ollut romanttisten tekojen kohdetta. Mieltä arskarruttaa se, onko miehen oltava joko äijä vai romanttinen höpsö?

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Äijä vai romanttinen höpsö? Luulisi siltä väliltäkin löytyvän jotakin.

Minun mieheni on entisenä upseerina hyvinkin miehekäs, mutta kyllä hän kosiskellessaan upotti minut ruusuihin ja vieläkin yli kymmenen avioliittovuoden jälkeen, suutelee ovella aina, kun lähden vaikka kauppaan, ja sulkee oven perässäni. Ja purkaa kauppakassin, jotta minä voin keskittyä ulkoaatteiden kuorimiseen. Ja kiittää pienistäkin palveluksista, jotka minun mielestäni kuuluvat asiaan (kuten kahvin kaataminen).

Huomaavaisuus ja ritarillisuus ovat romanttisia ja miehekkäitä asioita.

Vierailija

Kenties romantiikan aika on ohi, ainakin siltä maailma näyttää ?
Mutta ei kai tämän maailman menossa aina tarvitse olla ajan hengessä mukana.
En minä ainakaan ole.

Vierailija

Tästä tulee teille kyllä kaiket pisteet minulta.

Olen ruma, joten en voi odottaa mitään romantiikkaa keneltäkään mieheltä, mutta itseäni surettaa syvästi se asia, että romantiikkaa ei näytä enää ajassamme olevan. Senhän näkee jo kuvista, sen näkee jopa kaupan tuotteista, tuotteiden muotoilusta, etiketeistä, muodista, ihmisten tavasta puhua ja käyttäytyä, sen tietää ja tuntee ajan hengestä.

Olen pesunkestävä romantikko, rakkautta en saa, enkä sitä enää edes odota, mutta näen ja koen kuitenkin sisäisessä elämässäni hyvin paljon kaunista ja rikasta, romanttista, kuulen sen musiikissa, näen sen luonnossa. Aika, jota me elämme on surullinen ja rappeutunut. En usko, että monet ihmiset edes tietävät mitä romantiikka oikeasti tarkoittaa.

Vierailija

Naisia ja mieltymyksiä on monenlaisia. Samankin naisen mieltymykset voivat muuttua. Itse pidän romanttisuudesta miehessä, ja näen sitä jo poikalapsissanikin. Kannattaa olla oma itsensä ja arvostaa toista. Jos romanttiset eleet tuntuvat luontevilta, niin sitten niitä kannattaa tehdä. Miksi olisi väärin pyrkiä ilahduttamaan toista?

Vierailija

Kysymys ehkä enemmin on että onko tuollaista aikaa koskaan ollutkaan. Historia vaan tuppaa ikävästi värittymään jälkipolvien mielessä.

Vierailija

Mutta eikö me eletä juuri nyt hyvinkin romanttista aikakautta? Ihmiset uneksivat hedonistisesti ja leijalevat ostoskeskuksesta toiseen ostamassa uusia fantasioita surkeaan pikku reaalitodellisuuteensa. Mikään ei ole liian kaunista, liian suurta, liian ylevää eikä liian nautinnollista nykyajan ihmiselle. Intohimo on se, joka laitetaan parisuhteen perustaksi toisin kuin ennen, jolloin syyt naimiseen olivat lähinnä biologistaloudelliset. Intohimo tuli ennen siinä sivussa, jos oli tullakseen. Tietenkin jos romanttinen ihminen lakkaa romantisoimasta, niin jäljelle jää vain tyhjyys. Usko predestinaatioon on kadonnut, joten ihmistä siunataan vain intohimolla eikä lainkaan kunnialla.

Vierailija
nvä
Naisia ja mieltymyksiä on monenlaisia. Samankin naisen mieltymykset voivat muuttua. Itse pidän romanttisuudesta miehessä, ja näen sitä jo poikalapsissanikin. Kannattaa olla oma itsensä ja arvostaa toista. Jos romanttiset eleet tuntuvat luontevilta, niin sitten niitä kannattaa tehdä. Miksi olisi väärin pyrkiä ilahduttamaan toista?



Tuli mieleen kun kävin poikani kanssa (1v 5kk) uimassa. Lähtiessä hän päätti huudahti "heihei" ja lähetti lentopusuja naiselle joka myös oli lapsineen uimassa. Hauskinta kun se perhe oli täysin tuntematon meille eikä me edes puhuttu toisillemme.

Vierailija
gigi
Mutta eikö me eletä juuri nyt hyvinkin romanttista aikakautta? Ihmiset uneksivat hedonistisesti ja leijalevat ostoskeskuksesta toiseen ostamassa uusia fantasioita surkeaan pikku reaalitodellisuuteensa. Mikään ei ole liian kaunista, liian suurta, liian ylevää eikä liian nautinnollista nykyajan ihmiselle. Intohimo on se, joka laitetaan parisuhteen perustaksi toisin kuin ennen, jolloin syyt naimiseen olivat lähinnä biologistaloudelliset. Intohimo tuli ennen siinä sivussa, jos oli tullakseen. Tietenkin jos romanttinen ihminen lakkaa romantisoimasta, niin jäljelle jää vain tyhjyys. Usko predestinaatioon on kadonnut, joten ihmistä siunataan vain intohimolla eikä lainkaan kunnialla.



Niin. Ajoin takaa ritarillisuutta. Arkipäivän romanttisuutta toista ihmistä kohtaan. Pieniä tekoja ja sanoja. Tuntuu, että sellainen on kadonnut. Naiset ovat muuttuneet feministisempään suuntaan - heille ei kukkia eikä lahjoja tarvitse antaa! No toisaalta hyvä niin, toisaalta taas romanttisuushan siinä kärsii.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Ei se ainakaan tietyltä ikäryhmältä ole, paitsi sitten tietysti kun he ikääntyvät siitä ryhmästään pois. Lueskelin juuri noin parikymppisten naisten juttuja netistä kuinka he olivat niiiiin lääpällään kumppaniinsa. Oli pitkiä vuodatuksia ja vakuutteluja siitä että ollaan valmis mihin tahansa sen miehen puolesta ja on se niin suuri rakkaus että.

Väkisinkin tuli mieleen että odotas vaan. Ja että olisi kiva tietää että kokeeko se vastapuoli eli mies sen asian samoin. Ehkä se ajatteleekin että "kiva suttura panna toi mun tyttis - toistaiseksi", ja samaan aikaan nuori nainen on oikein romanttisuutensa riivaama.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Rousseau
Ei se ainakaan tietyltä ikäryhmältä ole, paitsi sitten tietysti kun he ikääntyvät siitä ryhmästään pois. Lueskelin juuri noin parikymppisten naisten juttuja netistä kuinka he olivat niiiiin lääpällään kumppaniinsa. Oli pitkiä vuodatuksia ja vakuutteluja siitä että ollaan valmis mihin tahansa sen miehen puolesta ja on se niin suuri rakkaus että.

Väkisinkin tuli mieleen että odotas vaan. Ja että olisi kiva tietää että kokeeko se vastapuoli eli mies sen asian samoin. Ehkä se ajatteleekin että "kiva suttura panna toi mun tyttis - toistaiseksi", ja samaan aikaan nuori nainen on oikein romanttisuutensa riivaama.




Kyllä tuo toimii molempiin suuntiin. Kyllä oman kokemukseni mukaan naiset ovat selvästi kriittisempiä ja useammin eron aloitteellisia osapuolia. Miehistä suurempi osa ajattelee pikemminkin, että "kiva suttura, ei se vaihtamalla ainakaan parane", ja jämähtää niille sijoilleen kunnes hautaan kaatuu. Epäromanttista, mutta toimivaa. Kun taas keskimäärin romanttisemmille naisille alkuhuuman häviäminen ja arjen rakentaminen on kovempi paikka. Varsinkin nuorena, kun vaihtomarkkinoilta saa vielä (lähes) mitä vain uuden alkuhuuman kera.

Ennemmin romanttiseen luonteeseen kuuluu täydellisyyden tavoittelu, siinä missä epäromanttinen tyytyy käytännössä toimivaan kompromissiin ja perustelee puutteet siedettäviksi järjellä. Muistaakseni tilastojenkin mukaan noin kolme neljästä avioerosta tapahtuu naisen aloitteesta.

Se on sitten mielenkiintoisempi kysymys, että miksi romantikot haksahtavat (sukupuolesta riippumatta) niin helposti hyväksikäyttäjiin tai ainakin epäromanttisiin. Onko se jotenkin parempaa, kun sitä romantiikkaa tarjotaan tipoittain. Ehkä romantiikkaan ladataan suunnattomat odotukset, mutta ei se kukkapuska tai lemmenlässytys sitten kuitenkaan arjen murheissa paljoa auta? Suoraviivaisempi puoliso on usein toisella tapaa tehokkaampi, romantikoilla on taipumusta haihatteluun.

Vierailija
Mette

Minun mieheni on entisenä upseerina hyvinkin miehekäs, mutta kyllä hän kosiskellessaan upotti minut ruusuihin ja vieläkin yli kymmenen avioliittovuoden jälkeen, suutelee ovella aina, kun lähden vaikka kauppaan, ja sulkee oven perässäni.




Epäilyttävää...

Vierailija
ralf64
Mette

Minun mieheni on entisenä upseerina hyvinkin miehekäs, mutta kyllä hän kosiskellessaan upotti minut ruusuihin ja vieläkin yli kymmenen avioliittovuoden jälkeen, suutelee ovella aina, kun lähden vaikka kauppaan, ja sulkee oven perässäni.




Epäilyttävää...



No, hämmästynyt olen minäkin, mutta fakta mikä fakta.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Mette taitaa olla aika kissa tai aspergeri, ehkä molempia.

Eiku jos mies on armeijassa töissä, niin hänellä on asbergeri. Joo.

Joka tapauksessa, mitä merkitystä sillä nyt käytännössä olisi? Jostain syystä hän on tehnyt romantiikasta rutiinin. Epävarmuus nyt on vahvin syy. Ahdasmielisen mielestä sillä tosin voisi olla jotain merkitystä, mutta kymmenen vuotta osoittavat toisin.

Vierailija

Ehkäpä nopeutunut tiedonkulku on varsinkin nuoriin ihmisiin purrut sen verran vahvasti että ei oikein nähdä sitä romanttisuutta edes vaikka se nenän alle tuotaisiin. Vaatimukset ovat vain nousseet pilvien yläpuolelle ja kohta tavoitellaan jo ilmakehää. Kuvat uusista trendikkäistä pariskunnista, suurhäistä, loistohuviloista ja häämatkoista saa varmasti monet miettimään että missäs minun palkintoni oikein viipyy?

Mutta romantiikkaa on yhä jokapaikassa ja jokaisen sisällä. Välittämisen tunne. Kun täällä pohjoisessa katselee vanhoja pariskuntia kävelemässä käsikkäin pitkin metsiä ja innostamaan kumppaniaan uusiin hurjiin haasteisiin ja aktiviteetteihin ymmärtää hetkessä että romanttisuus ei todellakaan ole materiaa tai mitään sellaista mitä voisi mittailla tai vertailla.

Tietenkin on sitten näitä moneen kertaan eronneita kaupunkilaistuneita yksinhuoltajia joiden kilvet ja panssarit on sitä luokkaa ettei siitä millään ruusulla läpi mennä. Mutta se on sitten asia erikseen..

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat