Seuraa 
Viestejä45973

Loogisesti ajateltuna kehitysapu (erityisesti ruoka-apu) on steroidiruiske ekosysteemiin, minkä myötä se virkistyy hetkellisesti. Käytännössä siis nostaa lisääntyvyyttä. Luonnolliseen tilaan palattuaan tai aina kun kehitysavun määrä vähenee, tulee kyseiselle alueelle 'nälänhätä'.

Kehitysavun antaminen johtaa siis vääjäämättä aina nälänhätään, ellei avustusta voida kasvattaa ikuisesti. Onko päätelmässäni logiikkavirhe?

Kommentit (5)

Carloz
Onko jossain joskus osoitettu, että kehitysavun antaminen nimenomaisesti nostaa lisääntyvyyttä?



Onko olemassa eliöyhteisö, jonka koko ei olisi sidottu kyseisen ekosysteemin ravinnon määrään?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239

Kehitysapu eli kehitysyhteistyö on voimavarojen siirtoa taloudellisesti kehittyneemmistä maista vähemmän kehittyneisiin kehitysmaihin jälkimmäisten taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi [1].

Sitä on osin kyllä aiheellisestikin kritisoitu, miten voimavarojen kohdentuminen juuri noille sektoreille on onnistunut.

[1] Juhani Koponen, Jari Lanki ja Anna Kervinen: ”Kehitysavun ulottuvuudet”, Kehitysmaatutkimus, johdatus perusteisiin, s. 337-338. Helsinki: Gummerrus, 2007. ISBN 978-952-495-004-6.

----------------------------------------------------------------------------

Onko olemassa eliöyhteisö, jonka koko ei olisi sidottu kyseisen ekosysteemin ravinnon määrään?

On, länsimaalainen ihminen.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Vastoin yleistä luuloa nälänhädät eivät ole tehokas väestönkasvun leikkuri. Pikemminkin päinvastoin. Jokaista nälkäkatastrofia seuraa jos mahdollista entistä kiihkeämpi väestönkasvun periodi. Tehokkain väestönkasvun hillitsijä on kaupungistuminen sekä naisten siirtyminen kaupungeissa palkkatyöhön sekä heidän kouluttautuminen.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat