hs.fi - Kolarin kovat lait - etsi virheet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Oheista artikkelia lukeissa tulin ajatelleeksi, ettei tainnut kirjoittajalla olla fysiikka pääaineena...


[size=150:33pkp80n]Kolarin kovat lait[/size:33pkp80n]
Kolarissa syntyvien voimien edessä ihminen on mitätön. Auto muuttuu surmanloukuksi jo taajamanopeuksilla.

Törmäys on ohi silmänräpäyksessä. EuroNCAP:n testeissä autot törmäävät esteeseen 64 kilometrin tuntinopeudella, joka vastaa kahden 55 kilometriä tunnissa ajavan auton nokkakolaria. Kuvissa törmäyksen vaiheet sekunnin tuhannesosan tarkkuudella. Kuvasarja on näyttökaappaus EuroNCAP:n testivideosta.

Kaksi sekunnin kymmenesosaa on silmänräpäys. Siinä ajassa ratkeaa ihmisen kohtalo maantienopeuksilla tapahtuvassa nokkakolarissa.

Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus kuolemaan johtaneista auto-onnettomuuksista jakaa törmäyksen alkuvaiheet kolmeen osaan.

Ensin törmää auto, sitten ihminen ja lopuksi ihmisen sisäelimet. Auton liike-energia rusentaa metallin, ja osa energiasta muuntuu lämmöksi ja ääneksi.

Törmäysvoimat tekevät työnsä alle sekunnissa, eikä ihminen mahda mitään fysiikan laeille.

Äkisti pysähtyvässä autossa syntyy hidastuvuus- eli g-voimia, joita ihmisen keho ei kestä.

Yksi g vastaa maan vetovoimaa, ja kolarissa ihmiseen kohdistuu nopeudesta ja pysähdysmatkasta riippuen jopa satoja g-voimia.

80 kilometrin tuntinopeudella tapahtuva nokkakolari voi pysäyttää auton alle puolen metrin matkalla ja synnyttää jopa 50 g:n hidastuvuusvoiman. Tavallisesti ihminen pyörtyy jo viiden g:n voimasta.

Pysähtyvässä autossa olevat ihmiset ja esineet jatkavat matkaansa törmäystä edeltäneellä vauhdilla, kunnes vastaan tulevat joko turvalaitteet tai auton rakenteet.

Ihmisen sisäelimet liikahtavat äkkipysähdyksessä jopa niin voimakkaasti, että sydän voi repäistä aortan halki.

Massan hidastuvuuden voi todeta esimerkiksi äkillisesti jarruttavassa bussissa. Jo tavallista ärhäkämpi jarrun painallus tempaisee matkustajan kohti edessä istuvaa, kun mikään ei kiinnitä ihmistä penkkiin.

Turvavyö kahlitsee ihmisen penkkiin sekunnin murto-osassa, ja nykyaikaisen kolmipistevyön ansiosta rintakehä voi kestää jopa 45 g:n hidastuvuuden.

Turvavyötä kannattaa käyttää. Pelkästä turvatyynystä ei ole juurikaan iloa, sillä se on suunniteltu toimimaan yhdessä vöiden kanssa. Se laukeaa ihmistä päin jopa 300 kilometrin tuntinopeudella.

80 kilometrin vauhdista tapahtuvassa äkkipysähdyksessä penkistä eteenpäin sinkoutuva 80 kilon painoinen kuski painaa liike-energiansa ansiosta 2 000 kiloa, jos vyö ei hidasta.

Jos taas turvavyötä ei ole kiristetty kunnolla, ihminen ehtii kiihtyä lukkiutuvaa vyötä vastaan niin paljon, että rintakehä voi murtua.

Myös oikein kiinnitetty turvavyö voi aiheuttaa rajuissa kolareissa ruhjevammoja.

Takapenkillä ilman vyötä istuva matkustaja muuttuu törmäyksessä tonnien painoiseksi murskaajaksi, joka vaarantaa kaikkien autossa olevien hengen.

Etupenkin selkänoja ei suojaa tällaiselta liike-energialta, ja takapenkiltä sinkoutuva ihminen voi esimerkiksi katkaista edessä istuvan niskan.

Vyötön takamatkustaja voi paitsi törmäillä auton rakenteisiin, myös puristua etupenkin niskatuen ja katon välistä kohti tuulilasia.

Tuulilasiin lentävän ihmisen päähän kohdistuu maantienopeuksilla jopa 150 g:n voima, joka riittää murskaamaan aivot.

Liike-energia moninkertaistaa myös irtonaisten esineiden massan. Esimerkiksi 120 gramman painoinen matkapuhelin painaa jo 50 kilometrin tuntinopeudella tapahtuvassa äkkipysähdyksessä yli kilon.

Tarpeeksi rajussa törmäyksessä jopa irtokolikot voivat repiä housun taskut hajalle.

Farmariauton takatilaan asennettu koiraverkko estää kolarissa lemmikkejä sinkoutumasta ihmisten niskaan, mutta ei anna mitään suojaa eläimille.

Liikenneturva suosittelee lemmikkien kiinnittämistä asianmukaisilla valjailla.

Suomen liikenteessä kuoli viime vuonna 270 ihmistä. Eniten henkiä veivät nokkakolarit ja tieltä suistumiset.

Sivutörmäyksissä kuoleman riski on suurin, sillä auton rakenteet eivät kestä sivulta tulevaa iskua yhtä hyvin kuin edestä tulevaa.

Ohjaamo voi murskautua täysin, ja pienemmissäkin törmäyksissä ihminen lyö helposti päänsä auton rakenteisiin. Pään nopea heilahdus aiheuttaa niskavammoja.

Nykyaikaiset turvajärjestelmät ovat parhaimmillaan nokkakolareissa. Keularakenteet imevät suurimman osan törmäysenergiasta, ja turvavyöt sekä turvatyynyt pehmentävät hidastuvuuden vaikutusta ihmiseen.

Viime vuonna arviolta 50 ihmistä olisi saanut pitää henkensä, jos he olisivat käyttäneet turvavöitä.

Lähteet: Liikennejärjestelmän kolariväkivalta, LINTU-tutkimusohjelma 2006. Liikenneturvallisuustutkija Esa Räty, Liikennevakuutuskeskus.


Montako virhettä löytyi?

Sivut

Kommentit (44)

Vierailija

Oiskohan tuo 64 unohtunut muuttaa maileista kilometreihin tunnissa. Muut asiat ovat jokseenkin oikein. Kiihtyvyydet riippuvat juuri pysähdysmatkasta eli esteen jämäkkyydestä. Henkilöauton törmätessä nokkakolarissa rekkaan tilanne on tietenkin henkilöautossa vielä pahempi. Kiihtyvyyksiä voidaan verrata maahan tai kolaroivaan autoon joten henkilöt ja irtaimisto voivat tosiaan kiihtyä autoon nähden.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Siellä puhutaan "hidastuvuusvoimasta", vaikka g on kiihtyvyyden yksikkö. Siis myös nopeuden hidastuessa syntyy kiihtyvyyttä niin ja niin monta geetä.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

En tajua sitä paljon puhuttua että esineiden ja ihmisten massat kasvavat vauhdin kasvaessa. Siis eikä kasva. Sama massa niillä suunnilleen on. Tietenkin ne aiheuttavat tuhoa suurilla nopeuksilla mutta en tajua miten sitä voi edes verrata massan kasvuun? Ja vitut ne kolikot mitään housun taskuja revi rikki, ei taatusti.

くそっ!

---
Seuraa 
Viestejä3395
Liittynyt6.9.2006

Tekstin sisältö asian puitteissa liene riittävän oikein, jotta perille menisi se kuinka liikenteessä tulisi käyttäytyä. Ronron, kyllä se taitaa niin mennä, että massa kasvaa. Paino ei muutu, mutta massa kyllä. Joku viisas tämän osaa paremmin kertoa.
Kolikkoasiaa hiukan itsekin epäilen.. tosin jos on vastikään tyhjentänyt huoltsikan pokeripelin ja puuvillahousujen etutaskussa on puolikiloa kolikoita, niin varmaan ne sieltä lähtevät kun 100km/h töräytät rekan keulaan.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Liike-energia moninkertaistaa myös irtonaisten esineiden massan. Esimerkiksi 120 gramman painoinen matkapuhelin painaa jo 50 kilometrin tuntinopeudella tapahtuvassa äkkipysähdyksessä yli kilon.

Priceless.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Jäärä
Tekstin sisältö asian puitteissa liene riittävän oikein, jotta perille menisi se kuinka liikenteessä tulisi käyttäytyä. Ronron, kyllä se taitaa niin mennä, että massa kasvaa. Paino ei muutu, mutta massa kyllä. Joku viisas tämän osaa paremmin kertoa.

Ei kun päinvastoin. Paino kasvaa, muttei massa. Jos massasi on 80 kg ja istut lentokoneessa, jossa lentäjä vetää 2 geetä, niin painosi tuplaantuu. Ei massa.

Ohman
Seuraa 
Viestejä1637
Liittynyt17.10.2010
Denzil Dexter
Liike-energia moninkertaistaa myös irtonaisten esineiden massan. Esimerkiksi 120 gramman painoinen matkapuhelin painaa jo 50 kilometrin tuntinopeudella tapahtuvassa äkkipysähdyksessä yli kilon.

Priceless.

author="" kirjoitti:



Massa ei kasva.Paino ja massa eivät ole sama asia, esim. kuun pinnalla 1 kilogramman massa painaa huomattavasti vähemmän kuin maassa; maassa 9,8 N, jos g:n arvoksi maan pinnalla otetaan 9,8 m/s^2. F = m a

Auton hidastuessa kappaleiden (esim. kuljettajan) hidastuvuus (kojelautaan törmättyään) olkoon h, esim. h = 50 g (50 * 9,8 m/s^2). Tällöin kuljettajaan vaikuttaa voima F = m h.

Edellä puhuin tästä ihan Newtonin mekaniikassa. Jos ajatellaan "Einsteinin hissiä" niin kuljettajan "paino" (kojelautaa vasten) on sama kuin se olisi gravitaatiokentässä, jonka kiihtyvyys on 50 g ja kiihtyvyyden suunta auton kulkusuuntaan (jos auto nyt kulkee pysöhtyessään suoraan).
.

Ohman

Pakki
Seuraa 
Viestejä361
Liittynyt9.11.2008

Entäpä heliumpallo autossa?
Nokkakolaritilanteessa se rysähtää kuin tykillä ammuttu miesten kuula takalasista pihalle?
Luulisi sen verran painevaikutusta siellä etulasin tietämillä olevan. Vai miten se nyt meni?

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Pakki
Entäpä heliumpallo autossa?
Nokkakolaritilanteessa se rysähtää kuin tykillä ammuttu miesten kuula takalasista pihalle?
Luulisi sen verran painevaikutusta siellä etulasin tietämillä olevan. Vai miten se nyt meni?

No ei ole riittävän suurta paine-eroa pallon paksuuden mittasuhteessa, että se semmoisia kiihtyvyysarvoja saisi aikaa ja toisaalta on huomattava, että se ympäröivän ilman aiheuttama virtausvastus palloon nähden rajoittaa sen pallon nopeuden lisääntymistä hyvin paljon.

Vierailija

Voipi käydä nokkakolarissa että heliumpallon kuoret pläjähtävät tuulilasiin ja heliumkaasu sitten leviää auton perälle, yläosaan ja ulos.
Tuossa artikkelissa massa ja paino sotketaan usein ja on tietysti virhe. Hitausvoimathan siinä kasvavat monikertaisiksi painovoimaan verrattuna.

---
Seuraa 
Viestejä3395
Liittynyt6.9.2006
Ertsu
Jäärä
Tekstin sisältö asian puitteissa liene riittävän oikein, jotta perille menisi se kuinka liikenteessä tulisi käyttäytyä. Ronron, kyllä se taitaa niin mennä, että massa kasvaa. Paino ei muutu, mutta massa kyllä. Joku viisas tämän osaa paremmin kertoa.

Ei kun päinvastoin. Paino kasvaa, muttei massa. Jos massasi on 80 kg ja istut lentokoneessa, jossa lentäjä vetää 2 geetä, niin painosi tuplaantuu. Ei massa.



No viisas tuli ja kertoi. Nyt tiedän tämänkin

amandrai
Seuraa 
Viestejä205
Liittynyt26.4.2010
korant
Oiskohan tuo 64 unohtunut muuttaa maileista kilometreihin tunnissa.



Kyllä toi 64 kuulostaa ihan järkevältä. Mietihän vaikkapa mikä on liike-energian muutos kahden auton systeemissä

Vierailija

Väärin.

Paino ja massa pysyvät vakiona (maan päällä), paine taasen, ja liikkeen jatkuvuuden laki aiheuttavat sen, että paino "tuntuu" esim. kaksinkertaistuvan kun g -> 2g (Vai muistanko väärin? Jos niin, sanothan sen järkevästi.)

Mä en näe ongelmaa tossa, kun auto törmää liikkumattomaan kohteeseen 64km/h ja sama energia syntyy, kun kaksi autoa, molemmat 55km/h tunnissa törmäävät nokkakolarissa.

Koska Ek=0,5*m*v^2

Kai se voi olla, että tuo 9km/h (noissa nopeuksissa) lisää, tuo kaksinkertaisen energian verrattuna yhteen autoon, joka törmää liikkumattomaan esteeseen 55km/h tunnissa. En tiedä, laskekaa. : D

Njoo, onhan tuo kieltämättä aika paskasti kirjoitettu, ja logiikka on kyllä hukassa. :'D

Vierailija
FacotaFI
Mä en näe ongelmaa tossa, kun auto törmää liikkumattomaan kohteeseen 64km/h ja sama energia syntyy, kun kaksi autoa, molemmat 55km/h tunnissa törmäävät nokkakolarissa.

Koska Ek=0,5*m*v^2

Kai se voi olla, että tuo 9km/h (noissa nopeuksissa) lisää, tuo kaksinkertaisen energian verrattuna yhteen autoon, joka törmää liikkumattomaan esteeseen 55km/h tunnissa. En tiedä, laskekaa.

No ei todellakaan voi olla noin, eikä kyse suinkaan ole mailien muunnoksesta kilometreiksi lukuarvoa muuttamatta, kuten Korant ilmeisesti oletti.

Jos 2 samamassaista ja täysin toistensa peilikuvaksi tehtyä autoa törmää toisiinsa suorasti ja keskeisesti molemmat maahan nähden 55 km/h vastaa törmäys täysin yhden auton törmäystä liikkumattomaan jäykkään seinään nopeudella 55 km/h. Kummankin auton muodonmuutos energia on sama kuin tuossa kiinteän esteen tapauksessakin.
Törmäyksessä vapautuvalla kokonaisenergialla ei ole merkitystä näissä asioissa ollenkaan, vaan sillä osalla minkä auto joutuu absorboimaan. Tähän vaikuttaa liikemäärän muutos eikä ole eroa sillä millä nopeudella tie liikkuu törmäysosapuoliin nähden ensimmäisen törmäyksen vaikutusten osalta, jatkossa sitten kylläkin.
Eli törmääminen vastakkain kumpikin nopeudella 55 km/h on sama asia kuin törmääminen edellä ajavan nokkaan nopeudella 220 km/h kun edellä ajava peruuttaa 100 km/h ensimmäisen törmäyksen vaikutusten osalta, jatkossa sitten tuo peruutustapaus on vaikeampi, mikäli kyse on edes suunnilleen samamassaisista ajoneuvoista. Lievin jatko on silloin kun kokonaisliikemäärä on kokoajan nollassa ennen ja jälkeen törmäyksen.

Todellisessa liikenteessä autot eivät suinkaan ole samamassaisia, eivätkä myöskään toistensa täydellisiä peilikuvia rakenteellisesti. Luultavasti todellisten autojen nokkakolareissa molempien liikkuminen 55km/h nopeudella vastaa kevyemmän auton kannalta törmäämistä liikkumattomaan esteeseen nopeudella 64 km/h käytettäessa työrmäysten osallisten autojen massojen jakautumien odotusarvoja. Ääriesimerkit tietenkin poikkeavat näistä odotusarvoista oleellisesti, mikä tuossa hölmössä yksinkertaistuksessa on jäänyt kirjoittajalta mainitsematta, ja mahdollisesti myös ymmärtämättä, mikäli aineisto artikkeliin on kopioitu muilta asiansa paremmin osaavilta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat