'Seiväshyppääjän painopistehän ei koskaan ylitä rimaa'

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suurinpiirtein noin sanoi eilisiltana miesten seiväshyppykisan selostaja MM kisoissa.

Pitääkö tuo paikkaansa? Arkijärjellä ajatellen se ei voi pitää paikkaansa, mutta matematiikka ei ole arkijärjellä ymmärrettävissä.

Olen tänään seuraillut naisten seiväshyppyä ja todennut, että nähdyn perusteella painopiste noissa hypyissä on ainakin melkein aina ylittänyt riman. Jotkin sellaiset hypyt, joissa riman yli on menty ns. nuolemalla voivat olla sellaisia, että painopiste olisi livahtanut riman ali.

Tuo riman alistus perustunee siihen, että hyppääjä on Λ -asennossa rimaa ylittäessään. Tuon kuvion painopistehän on noiden haarojen välissä. Jos rima on aivan kuvion sisäpuolella yläkulmassa, niin pyörähtäessään painopisteensä ympäri, painopiste kulkee riman alitse. Näinkö se menee?

Korkeushypyssä taitaa olla voimassa sama selitys, joka selittäisi ns Fosbury-flopin paremmuuden kierähdystyyliin verrattuna. Kierähdystyylissähän painopiste ylittää riman, flopissa ei siis välttämättä ylitä. Muistan kuinka Fosburylle ennen vuotta 1968 sanottiin, että olet seinähullu, eihän rimaa voi ylittää selkä edellä. Vaan voittipa vaan kultaa Meksikossa.

Tarkistin asian enkkuwikistä ja siellä kyllä sanottiin, että teknisimpien hyppääjien painopiste voi alittaa riman jopa 20 senttiä.

Maailmanennätysmies Javier Sotomayor on siis hypännyt vain 225, kun Valeri Brumel ylitti 228! Maailmanennätys on vieläkin Brumelilla. Hitto mitä huijausta!

Sivut

Kommentit (47)

Vierailija

katselin ton saman ja minusta kommentaattori sanoi jotenkin näin: "tuossa hypyssä painopiste ei edes ylittänyt rimaa" eli oli kysymys tietystä hypystä, ja muistaakseni sen ranskalaisen hepun (jonka nimeä tietysti en muista). ja jonka tyyli näytti todella erikoiselta juurikin tuo riman yli pyörähdys.saatanpa tietysti muistaa väärinkin...

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
Phony
Suurinpiirtein noin sanoi eilisiltana miesten seiväshyppykisan selostaja MM kisoissa.

Pitääkö tuo paikkaansa? Arkijärjellä ajatellen se ei voi pitää paikkaansa, mutta matematiikka ei ole arkijärjellä ymmärrettävissä.

Olen tänään seuraillut naisten seiväshyppyä ja todennut, että nähdyn perusteella painopiste noissa hypyissä on ainakin melkein aina ylittänyt riman. Jotkin sellaiset hypyt, joissa riman yli on menty ns. nuolemalla voivat olla sellaisia, että painopiste olisi livahtanut riman ali.

Tuo riman alistus perustunee siihen, että hyppääjä on Λ -asennossa rimaa ylittäessään. Tuon kuvion painopistehän on noiden haarojen välissä. Jos rima on aivan kuvion sisäpuolella yläkulmassa, niin pyörähtäessään painopisteensä ympäri, painopiste kulkee riman alitse. Näinkö se menee?
Sinulla on ison U-kirjaimen muotoinen rautakoukku. Heittelet sitä ilmaan niin, että s
Korkeushypyssä taitaa olla voimassa sama selitys, joka selittäisi ns Fosbury-flopin paremmuuden kierähdystyyliin verrattuna. Kierähdystyylissähän painopiste ylittää riman, flopissa ei siis välttämättä ylitä. Muistan kuinka Fosburylle ennen vuotta 1968 sanottiin, että olet seinähullu, eihän rimaa voi ylittää selkä edellä. Vaan voittipa vaan kultaa Meksikossa.

Tarkistin asian enkkuwikistä ja siellä kyllä sanottiin, että teknisimpien hyppääjien painopiste voi alittaa riman jopa 20 senttiä.

Maailmanennätysmies Javier Sotomayor on siis hypännyt vain 225, kun Valeri Brumel ylitti 228! Maailmanennätys on vieläkin Brumelilla. Hitto mitä huijausta!


Sinulla on ison U-kirjaimen muotoinen rautakoukku. Heittelet sitä ilmaan niin, että pidät kiinni toisesta sakarasta ennen heittoa. U pyörii siis vaakasuoran akselin ympäri. Voit ainakin kuvitella, että U menee "yläsakaraa" hipoen riman yli, kääntyen ilmassa koko ajan ja tullen riman yli niin, että rima ikäänkuin pyyhkii U:n sisältä päin. Nyt painopiste on koko ajan alapuolella riman.

Eusa
Seuraa 
Viestejä13403
Liittynyt16.2.2011

Omaa kokemusta. Jos painopisteeni on n. 90 cm korkeudella ja ponnistusvoimatesti osoitti 88 cm tulee siitä 178 cm. No, hyppäsin 179 cm korkeudella olevan riman yli. Epäilen, että tuskin pystyin yhdellä jalalla ponnistamaan sen 88 cm - toisaalta vauhti saattoi tuoda siihen apua. Yleensä en päässyt yli 170 cm, mutta tuolla kerralla tuntui, että vartalo notkahti flopatessa oikein kivasti. Summa summarum: arvioisin, että sain ujutettua painopisteeni 5-10 cm riman yläpinnan alapuolelta. olen 178 cm pitkä. Kysymyksessä oli siis korkeushyppy. Puuseipäällä hypittiin kyllä myös sellaista 3,25 m korkeudella olevaa tulosta. Uskoisin, että siinäkin meni parhaimmillaan painopiste selkeästi riman alta.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Vierailija

Jos kuvitellaan teoreettinen tilanne, että korkeushyppääjä on 180 cm halkaisijainen rengas, jonka kehällä on reilusti riman mentävä aukko. Paiskataan rengas ponnistukohtaan siten, että se pomppaa kehällä oleva aukko edellä 2,5 m korkeudella olevaa rimaa kohden, nousee juuri niin korkealle, että rima jää kehän alapuolelle ja pyörähtää sopivasti siten, että rima osuu taas kehän aukon kohdalle renkaan tullessa alas. Näin teoriassa rengas ylittää 2,5 m korkuisen riman vaikka painopiste nousee vain reilun 0,7 m.

Vierailija

Normaalissa korkeushypyssä pyritään menemään selkä kaarella ja jalat viimeksi riman yli. Ja kyllä siinä aina painopiste menee riman ali. Luulisi että seiväshypyssä on vielä helpompi mennä asennossa jossa painopiste menee riman ali.

Paljonko muuten arvelisitte keihään lentävän täysin vapaalla suoritustyylillä? Ja mikä tyyli olisi?
Ei saisi käyttää ulkoista voimanlähdettä mutta muita apuneuvoja kyllä.

Siellähän taitaa myös olla mukana myös se hiilikuitujaloilla juokseva kaveri? Kuin lujaa mentäsisiin jos saisi vapaasti laittaa millaiset koivet tahansa kunhan ei käytetä ulkoista voimanlähdettä? Millaiset jalat olisivat?

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Ainakin Dick Fosburyn koko keho säärien puolivälistä ylöspäin oli riman yläpuolella. YouTubesta löytyy paljon videoita.

Sotomayor taivutti riman päällä selkäänsä selvästi enemmän kuin Fosbury. Stefan Holm taisi osata taivuttaa vieläkin enemmän, ja jotkut naishyppääjät ovat varmaan häntäkin notkeampia.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
Lyde
Normaalissa korkeushypyssä pyritään menemään selkä kaarella ja jalat viimeksi riman yli. Ja kyllä siinä aina painopiste menee riman ali. Luulisi että seiväshypyssä on vielä helpompi mennä asennossa jossa painopiste menee riman ali.

Paljonko muuten arvelisitte keihään lentävän täysin vapaalla suoritustyylillä? Ja mikä tyyli olisi?
Ei saisi käyttää ulkoista voimanlähdettä mutta muita apuneuvoja kyllä.

Siellähän taitaa myös olla mukana myös se hiilikuitujaloilla juokseva kaveri? Kuin lujaa mentäsisiin jos saisi vapaasti laittaa millaiset koivet tahansa kunhan ei käytetä ulkoista voimanlähdettä? Millaiset jalat olisivat?


Keihäs lentää toistasataa metriä ns. suopatyylillä, jossa saippuoitua keihästä heitetään "kainalosta" pyörähtämällä.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Phony
Maailmanennätysmies Javier Sotomayor on siis hypännyt vain 225, kun Valeri Brumel ylitti 228! Maailmanennätys on vieläkin Brumelilla. Hitto mitä huijausta!

Brumelin jälkeen tuli muitakin kierähtäjiä, kuten Vladimir Jaštšenko (235):
http://www.youtube.com/watch?v=d6lpk_9T ... re=related
http://www.youtube.com/watch?v=Hl1JclV1 ... re=related
http://www.youtube.com/watch?v=_zdDeu-R ... re=related

Jaštšenkon painopiste oli alempana kuin Brumelin, koska hän sukelsi pää edellä riman yli.

Vierailija

Oikeassa olet DD. En ajatellut kuin vuotta 1968, jolloin floppi tuli mukaan. Muistan kyllä Jaštšenkon ja hänen tyylinsä. Kaikkea ei vain aina huomaa.

Ja saippuointityyli on luonnollisesti se tehokkain keihästyyli. Vaarallisuutensa vuoksi se kiellettiin heti alkuunsa. Muistaakseni Suomen ennätys on tehty Raumalla 1956 tulos oli 99,50m.

Vierailija
Lyde
Normaalissa korkeushypyssä pyritään menemään selkä kaarella ja jalat viimeksi riman yli. Ja kyllä siinä aina painopiste menee riman ali. Luulisi että seiväshypyssä on vielä helpompi mennä asennossa jossa painopiste menee riman ali.

Paljonko muuten arvelisitte keihään lentävän täysin vapaalla suoritustyylillä? Ja mikä tyyli olisi?
Ei saisi käyttää ulkoista voimanlähdettä mutta muita apuneuvoja kyllä.

Siellähän taitaa myös olla mukana myös se hiilikuitujaloilla juokseva kaveri? Kuin lujaa mentäsisiin jos saisi vapaasti laittaa millaiset koivet tahansa kunhan ei käytetä ulkoista voimanlähdettä? Millaiset jalat olisivat?




Juoksulajeissa proteeseilla ei taida olla mitään väliä koska voima täytyy kuitenkin tuottaa lihaksilla. Mutta hyppylajeissa joissa kineettistä energiaa voidaan varastoida tietysti voitaisiin päästä periaattessa kuinka koviiin tuloksiin vain.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Phony
Oikeassa olet DD. En ajatellut kuin vuotta 1968, jolloin floppi tuli mukaan. Muistan kyllä Jaštšenkon ja hänen tyylinsä. Kaikkea ei vain aina huomaa.

Ja saippuointityyli on luonnollisesti se tehokkain keihästyyli. Vaarallisuutensa vuoksi se kiellettiin heti alkuunsa. Muistaakseni Suomen ennätys on tehty Raumalla 1956 tulos oli 99,50m.


99,52 (Huippu-urheilun maailman mukaan) tai 99,25 (Wikipedian mukaan).

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
Hei me troolataan!
Lyde
Normaalissa korkeushypyssä pyritään menemään selkä kaarella ja jalat viimeksi riman yli. Ja kyllä siinä aina painopiste menee riman ali. Luulisi että seiväshypyssä on vielä helpompi mennä asennossa jossa painopiste menee riman ali.

Paljonko muuten arvelisitte keihään lentävän täysin vapaalla suoritustyylillä? Ja mikä tyyli olisi?
Ei saisi käyttää ulkoista voimanlähdettä mutta muita apuneuvoja kyllä.

Siellähän taitaa myös olla mukana myös se hiilikuitujaloilla juokseva kaveri? Kuin lujaa mentäsisiin jos saisi vapaasti laittaa millaiset koivet tahansa kunhan ei käytetä ulkoista voimanlähdettä? Millaiset jalat olisivat?




Juoksulajeissa proteeseilla ei taida olla mitään väliä koska voima täytyy kuitenkin tuottaa lihaksilla. Mutta hyppylajeissa joissa kineettistä energiaa voidaan varastoida tietysti voitaisiin päästä periaattessa kuinka koviiin tuloksiin vain.

Kyllä erittäin todennäköisesti on hyötyä myös juoksussa. On erittäin epätodennäköistä, että tämä proteeseilla juokseva Pistorious olisi jotenkin ylittämätön lahjakkuus. Ajatelkaapa kuinka pienestä joukosta hänet on "valittu" ja silti hän on maailman parhaita.

Vierailija

Täällä taitaa olla liian vähän Yleisurheiluun liittyneitä keskusteluja, kun lähes kaikki "seiväshyppy asiantuntijat" puhuvat kaikesta muustakin "yleisurheilusta.", kuin seiväshypystä.
Nå hyvä niin! kerrankin!

Vierailija
Hei me troolataan!
Lyde
Siellähän taitaa myös olla mukana myös se hiilikuitujaloilla juokseva kaveri? Kuin lujaa mentäsisiin jos saisi vapaasti laittaa millaiset koivet tahansa kunhan ei käytetä ulkoista voimanlähdettä? Millaiset jalat olisivat?

Juoksulajeissa proteeseilla ei taida olla mitään väliä koska voima täytyy kuitenkin tuottaa lihaksilla. Mutta hyppylajeissa joissa kineettistä energiaa voidaan varastoida tietysti voitaisiin päästä periaattessa kuinka koviiin tuloksiin vain.

Eiköhän maratonissa olisi ero huomattavan paljon suurempaa kuin pikamatkoilla vapaavalintaisilla koivilla. Pääseehän fillarillakin maratonilla paljon helpommalla samaan loppuaikaan kuin juoksemalla, satasella ero on vielä aika pientä siihen verrattuna, kun kiihdytyksen osuus on suurta joten kaikkesta lisä massasta on vain haittaa.
Pikamatkoilla pitäisi vissiin pyrkiä siihen, että vartalo on juostessa aerodynaamisesti makuu asennossa, tai ainakin melkein. Siis reilummin etunojaa siirtämällä jalkojen kosketuspistettä maahan lähemmäs juoksijan päätä.

Maratonilla tehokkainta varmaankin olisi lisätä koipien pituutta niin paljon että kyse olisi kävelystä eikä juoksusta, ilmanvastus ei niin hirveästi kasva jos jalat on kapeaa aerodynaamista profiilia, mutta energian kulutus pienenee merkittävästi kun pomppiminen jää lähes pois.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat