RHS 80x80 mm teräspalkin kantavuus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen ajatellut rakentaa laiturin, jossa rantaan valetaan noin kuution betoniarkku.

Kävelysillan rakentaisin kahden yhdeksän metriä pitkän RHS-palkin (80mmx80mm) varaan.

Palkit sitoisin toisiinsa pulttaamalla painekyllästetyt 50x100 lankut lappeelleen palkkeihin ja lankkuihin ruuvaisin 32x100 terassilaudat. Palkkien väli olisi luokkaa 600-700 mm.

Osaisiko kukaan laskea/arvioida riittääkö kuutio betonia vastapainoksi?

Toinen kysymys kuuluu, miten pitkältä matkalta palkki pitää sitoa arkkuun ja miten paljon voi jättää vapaaksi?

Itse olen oman rakennuskokemuksen (tosin etupäässä puurakentamisen) perusteella arvioinut, että 2,5 metriä arkkuun sidottuna ja 6,5 metriä vapaana toimisi.

Miten paljon rakenne notkuisi kävelysillan päässä esimerkiksi 200 kilon painosta?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Jos ymmärsin rakenteesi oikein on sinulla 6,5m uloke, jonka kantava rakenne on kaksi RHS80x80(x5?) putkiprofiilia, jotka on kiinnitetty betoniarkun päälle 2,5m matkalta. Putkien päälle tulee puusälää ja ulokkeen päähän menee seisomaan 200kg painava jamppa?

Kuutio betonia riittää erinomaisesti vastapainoksi. Ei tee edes tiukkaa.

RHS putket eivät tule kestämään tuollaista rasitusta. 140 kiloista kaveria tekele kannattelisi, jos hän olisi kiltisti. Hänen painostaan laiturin pää painuisi alas noin 25 cm.

MUOKS MUOKS: Piirustukset tai ainakin tarkennus profiilin kiinnitykseen vaadittaisiin tarkempaan analyysiin! Myös profiilin seinämänpaksuus ja teräslaatu voivat laskijaa kiinnostaa.

Vierailija
Jussi
Jos ymmärsin rakenteesi oikein on sinulla 6,5m uloke, jonka kantava rakenne on kaksi RHS80x80(x5?) putkiprofiilia, jotka on kiinnitetty betoniarkun päälle 2,5m matkalta. Putkien päälle tulee puusälää ja ulokkeen päähän menee seisomaan 200kg painava jamppa?

Kuutio betonia riittää erinomaisesti vastapainoksi. Ei tee edes tiukkaa.


Voi se tehdä, jos betoni ei ole tuettu kunnolla reunoistaan vaan on keskeltä esim kiven päällä, eli toimii kuten kiikkuslauta.
Samoin ongelmia voi tulla, mikäli betoni jää veden alle sen jampan seisoessa päässä.
Jussi
RHS putket eivät tule kestämään tuollaista rasitusta. 140 kiloista kaveria tekele kannattelisi, jos hän olisi kiltisti. Hänen painostaan laiturin pää painuisi alas noin 25 cm.

Paljonko oletat tuossa sen puusälän painavan ? Kävelysillan leveyttä kun ei mainittu, ainoastaan palkkien väli.
Ja oletatko sen jampan seisovan keskellä päätyä, voihan se tohelo siirtyä nurkkaankin, jolloin kaikki jampan paino jää yhden RHS:n varaan.

Vierailija
kuukle
Ja oletatko sen jampan seisovan keskellä päätyä, voihan se tohelo siirtyä nurkkaankin, jolloin kaikki jampan paino jää yhden RHS:n varaan.



Noilla lähtötiedoilla laskin parhaan kykyni mukaan taskulaskimella ja kynällä.
Veden nosteen otin huomioon (riittää mötikkä silti) ja sälässä laskin 1200 mm kokonaisleveydellä, tuota tohelon reunaan menoa en kuitenkaan tajunnut huomioida - mutta sanoin että hänen tulee olla kiltisti ja se voi tässä yhteydessä tarkoittaa sitä että kävellään keskellä varovasti.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005

Miksi ihmeessä sen putkipalkin pitää olla neliöprofiilia? Kantavuutta saa helposti lisää, kun lisää putkipalkin korkeutta. Pystyssä oleva 120×80×5 tai jopa 140×60×4 olisivat teräspoikkipinnaltaan jokseekin saman kokoisia, mutta niiden taivutuskestävyys pystysuunnassa on aivan toista luokkaa.

Tosin tuollaisten pitkien korkeiden profiilien kanssa pitää tarkistaa rakenteen stabiilisuus, ja varmistaa se esimerkiksi teräksisillä poikittais- ja diagonaalituilla. Lisäksi hoikasta teräsrakenteesta tulee melko joustava eli sellainen, joka taipuu ja heilahtelee kulkijan alla, eivätkä kaikki ole välttämättä kovin ihastuneita tällaisiin efekteihin, vaikka rakenne sinänsä kestäisikin.

Vanha jäärä

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005
Vanha jäärä
Miksi ihmeessä sen putkipalkin pitää olla neliöprofiilia? Kantavuutta saa helposti lisää, kun lisää putkipalkin korkeutta. Pystyssä oleva 120×80×5 tai jopa 140×60×4 olisivat teräspoikkipinnaltaan jokseekin saman kokoisia, mutta niiden taivutuskestävyys pystysuunnassa on aivan toista luokkaa.kki ole välttämättä kovin ihastuneita tällaisiin efekteihin, vaikka rakenne sinänsä kestäisikin.

Kannattaisi näköjään olla hereillä, kun kirjoittelee tänne. Tarkoitin tietysti Pystyssä oleva 120×50×5 tai jopa 140×60×4...

Vanha jäärä

Vierailija
Vanha jäärä
Miksi ihmeessä sen putkipalkin pitää olla neliöprofiilia? Kantavuutta saa helposti lisää, kun lisää putkipalkin korkeutta. Pystyssä oleva 120×80×5 tai jopa 140×60×4 olisivat teräspoikkipinnaltaan jokseekin saman kokoisia, mutta niiden taivutuskestävyys pystysuunnassa on aivan toista luokkaa.



Arvelin että aloittajalla sattuu olemaan pari tuollaista 9 metrin kalikkaa jemmassa, siksi haluaa niitä käyttää. Kylhän tollanen uloke tarvisi oikeasti aika järeää rakennetta ollakseen käyttömukavuudeltaan edes kohtuullinen. Paras ratkaisu on tempaista laiturin toiseen päähän parit pilarit pohjaan niin tulee ihan käyttökelpoinen tuosta kulkutiestä. On se siltikin vähän rimpula, mutta ainakin siinä uskaltaa suurin osa ihmisistä kävellä.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Rakenteiden päälle voi joskus tulla muutakin kuin lihavia äijiä, esim lunta.
25 cm marraskuista loskaa paitsi kastelee laituripuut, myös painaa melko mukavasti.

Ja itse asiaan: ei kestä.

Vierailija
Osaisiko kukaan laskea/arvioida riittääkö kuutio betonia vastapainoksi?
Kyllä

Toinen kysymys kuuluu, miten pitkältä matkalta palkki pitää sitoa arkkuun ja miten paljon voi jättää vapaaksi?
Voit ankkuroida sillan vaikka päästä siihen arkkuun. Toimii vallan mainiosti.

Itse olen oman rakennuskokemuksen (tosin etupäässä puurakentamisen) perusteella arvioinut, että 2,5 metriä arkkuun sidottuna ja 6,5 metriä vapaana toimisi.
Niin..teräsrakentaminen on tosiaan täysin eri asia kuin puurakentaminen.

Miten paljon rakenne notkuisi kävelysillan päässä esimerkiksi 200 kilon painosta?
Ei juuri yhtään jos rakenne on oikeanlainen. Ilman veto- tai työntötankoja kyseinen palkkiuloke ei tosin toimi. Toinen vaihtoehto on tukitolpat laiturin päähän (kenties teleskooppi...).

Ja tosiaan...kannattaa käyttää I-profiilia runkopalkkeina. On astetta parempaa materiaalia kuin RHS-palkki (taipuman suhteen..).
Jäärällä olikin tästä ihan asiallisia vinkkejä.

Vierailija
Denzil Dexter
Rakenteiden päälle voi joskus tulla muutakin kuin lihavia äijiä, esim lunta.

Hyvin todennäköistä

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
KBolt
Denzil Dexter
Rakenteiden päälle voi joskus tulla muutakin kuin lihavia äijiä, esim lunta.

Hyvin todennäköistä



Jos näin kesällä on vaikea uskoa lumeen, niin pelkkä vesikin kostuttaa puurakenteita ja voi tuplata niiden painon. Painekyllästetyllä vaikutus on vähäisempi, kun ovat jo valmiiksi likomärkiä ja painavia.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006
KBolt
Denzil Dexter
Rakenteiden päälle voi joskus tulla muutakin kuin lihavia äijiä, esim lunta.

Hyvin todennäköistä



Lienee myös todennäköistä että tuota loskaa alkaa lapioimaan pois lihava äijä. Epätodennäköistä sen sijaan on steppaava lihava äijä mutta kannattaako ottaa riskiä, etenkin jos ko. heppu onkin kiinnostunut stepin sijaan säkkijärven polkasta saati peräti letkajenkasta kavereittensa kanssa...

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
vihertaapero
KBolt
Denzil Dexter
Rakenteiden päälle voi joskus tulla muutakin kuin lihavia äijiä, esim lunta.

Hyvin todennäköistä



Lienee myös todennäköistä että tuota loskaa alkaa lapioimaan pois lihava äijä. Epätodennäköistä sen sijaan on steppaava lihava äijä mutta kannattaako ottaa riskiä, etenkin jos ko. heppu onkin kiinnostunut stepin sijaan säkkijärven polkasta saati peräti letkajenkasta kavereittensa kanssa...



Sen sijaan on mahdollista, jopa todennäköistä, että läski ennemmin tai myöhemmin liukastuu laiturilla ja olutlasi lentää järveen. Testieni mukaan läskin putoaminen p:lleen aiheuttaa sysäyskuorman joka on noin nelinkertainen staattiseen kuormaan verrattuna.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006
Denzil Dexter

Sen sijaan on mahdollista, jopa todennäköistä, että läski ennemmin tai myöhemmin liukastuu laiturilla ja olutlasi lentää järveen. Testieni mukaan läskin putoaminen p:lleen aiheuttaa sysäyskuorman joka on noin nelinkertainen staattiseen kuormaan verrattuna.



Tämä ei ole jäisellä loskakelillä edes epätodennäköistä

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Eusa
Seuraa 
Viestejä13418
Liittynyt16.2.2011

Rakenna laiturille kaiteet: pystytolpat ja käsijohteeksi vetotanko, joka voisi laiturin nokalta lähteä viistoon ensimmäiselle tolpalle ja toinen pää sitten ankkuroidaan betoniin. A jo rupes jäykistelemään. Tuollainen pyöreä putkiprofiili 42 mm riittää mainiosti vetoon parin millin ainevahvuudella.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Kannattaisi lisäksi harkita ainakin alapuolista vinotukea siihen ulokkeeseen, jos se suinkin on mahdollista. Kierojäykkyyttä olisi varmaan myös syytä hieman ajatella, eli vaikka lattaa pystyyn sinne väleihin, tai alapintaan jotain poikittais-/vinotukea poistamaan huojuntaa.

Olikos se seinämänpaksuus miten suuri, sekin vaikuttaa aika oleellisesti asiaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat