Varojen siirto veronmaksajilta pohatoille

Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Sitähän se tarkoittaa. Teollisuutta tehostetaan lopettamalla tehtaita, jotta suuromistajille saadaan suuremmat voitot. Jälkihoitoon varat revitään kuitenkin pääsääntöisesti tavallisten veronmaksajien selkänahasta.

Miten pitkään AY-liike ja demarit katsovat tällaista peliä sivusta vai eikö ymmärrys riitä asianlaidan toteamiseen ?

Eletään kvartaalitaloudessa tai vieläkin lyhytjänteisemmän talouspolitiikan varassa, varoja siirreellään ympäri maailmaa tuottojen perässä ja AINA tavalla tai toisella ne kustannukset katetaan "valtion" varoista. Hävetkää s....tana

Ei ole ihme jos valtiot toinen toisensa jälkeen ovat korviaan myöten veloissa.

Sivut

Kommentit (19)

Mr Bauglir
Seuraa 
Viestejä1672
Liittynyt10.4.2005

UPMn tapauksessa näitä pohattoja ovat mm. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (suurin yksittäinen omistaja), Valtion Eläkerahasto (4. suurin), Kuntien eläkevakuutus (6.), KELA (19.), Kirkon Keskusrahasto (39.). Selviä kapitalistikusipäitä siis kaikki

http://www.upm.com/FI/SIJOITTAJAT/Osake/Osakkeenomistajat/Suurimmat-omis...

Oikeiston ja vasemmiston erohan on nykyisin taantumuksellisuus ja uudistusten halu.-Puuhevonen-
Verkkomedia ja Venäjän ääni ovat asiallisia ja antavat oikeata tietoa. -pinklin1-
Huumekauppaa ei säätele mikään lainsäädäntö -:)lauri

Vierailija

Niin, yritykset varmaan mielellään kaataa valtiot ja omii kaiken vallan itselleen. Sitä miksi valtiot ovat tässä leikissä mukana tukemassa yritysten tavoitteita lienee arvoitus.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7186
Liittynyt9.9.2005

[size=85:3lmdo391](Uutisointi huutaa tuhansien työntekijöiden vähennyksistä hyvin tuottoisista pankkiyhtiö Nordeasta ja metsäjätti UPM:stä - kapitaalikuningas Björn Wahlroosin komennossa)[/size:3lmdo391]

[ ... pankit anelivat valtiota apuun kun hallitun riskinoton rahavapautus markkinoi 1990 -luvun alun pankinjohtajat rahan myyntivimmaan - kun kottikärryillä piti kuluttajille rahaa suoltaman korkotuottojen odotushuumassa. Valtiota hätiin huutaneet metsäyhtiöt saivat erinomaista devalvaatiolääkettä pitkät ajat, jolla pönkitettiin liiketaloudellista kasvua kasvun perään ... ]

Nyt nämä valtiolta aikoinaan paljon apua saaneet yhtiöjättiläiset puhaltavat tavallisia ihmisiä pihalle tulevaisuusvaraumien perustelulla - pitää olla huomennakin kilpailukykyinen. Näin huutaa pääomien takuumies, kapitaalikuningas Björn Wahlroos - sammontaontayhtiöstä 1] Sampo Oyj:stä. Mitä Kalevalan kirous/kunnia meille vielä tuovatkaan? Rahaa ja kulutusjuhlaa vai ympäristötuhoa sekä tuloerokuilun revittämistä?2] Mitä tapahtuikaan aikoinaan Wahlroosin Mandatumissa?

1]
Sammon taonta on alkanut ---
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/11/ ... kanut.html

2]
Pääomatalouden kasvuhuuma repii ympäristön ---
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/11/ ... sotii.html

--------------------------------------------------------------------------------
[size=50:3lmdo391]Mitä kirjoitimme maanantaina, helmikuu 21:nä, armon vuonna 2005[/size:3lmdo391]

Eteläranta 10 parkaisi pääomituksesta

Linkki kuvaan:
[size=85:3lmdo391]http://photos1.blogger.com/blogger/4810/1008/1600/DSC_2121.0.jpg[/size:3...

[size=85:3lmdo391] [KUVATEKSTI] Kuuluisa vuorineuvoksien temmellyskenttä Eteläranta 10 Helsingin Etelärannassa. Täällä aivoitellaan kähminnät, pikkunokkelat kilpailukykyteesit ja vaikerrukset tolkuttoman arvokkaista työpalkoista unohtaen omaehtoisen itseähkytyn optio-, palkka- ja palkkioahnehdinnan. Suomalaista Isänmaallisuutta ei ole havaittavissa yritysjohtajissamme, joilla ei ole enää entisaikojen patruunahenkeä, sillä hehän eivät enää omista juuri mitään. Ovat palkkajohtajia, omistaja ja työntekijä on erkaantunut kauas toisistaan. Ennen omistaja käveli fyysisesti tehtaan lattioilla ja morjesti tekijöitänsä; hän ymmärsi mistä tuotanto lähtee ja kuka tekee mitäkin. Nykyisiltä johtajilta tässä mielessä on suhteellisuuden taju kadonnut; omat optiot ovat etusijalla. Nyt Eteläranta parkuu valtiota jopa sijoittajaksi, jottei olisi enää sitäkään riskiä omistajalla. Sanoisin, että: Hei herätkää hyvät ihmiset reaalisuuteen ja nähkää ihmiset ja unohtakaa liiallinen oman navan tuijottelu. "Talohan on selvästi kallellaan oikealle" DSC_12121.JPG. Photo by Ilu 2006. Toukokuu 2006. Nikon D70.[/size:3lmdo391]

Yrityselämän pääomasijoitus, riskinkanto ja yrityksien perustaminen

Eteläranta 10 parkaisi jälleen valtiota apuun keskusteltaessa uusien riskiyritysten perustamisesta. Yksityiset sijoittajat eivät lähde innovointiin mukaan, ennenkuin valtio antaa siemeniksi alkupanokset, siis ottaa osaa riskin kantoon. Yritystoiminta on ymmärretty pääomasijoittajan riskinkantona; siis kun sijoitan, niin voin myös saada korkoa sijoituksilleni. Nyt yksityisen pääoman suurin eduspuhuja parkuu valtiolta rahaa, jotta riski pienenisi itse yksityiselle pääomalle (uutisoitu TV:ssä 21.02.).

Koko 1990-luvun valtio edesauttoi voimakkaasti yrityselämää ja nostikin voitot ja osingot kasvu-uralle. Tuloksena oli ylikorotetut osingot juuri ennen kuin säädetty uusi pääomatulojen laki astui voimaan. Pääomaa on paennut Suomesta tuottamaan työpaikkoja ulkomaille.

Poliitikot ovat hiljaisesti tukeneet yritystoimintaa, jolloin vienti on saatu nousemaan ja palkat on järkevästi pidetty hyvin maltillisella kasvu-uralla. Tarkoitus oli hyvä ja tuotosta syntyi, mutta raha katosi suurelta osin ulkomaille. Selitykseksi annetaan kilpailukyvyn turvaaminen menemällä sinne, missä on kysyntä sekä edullinen ihmistyövoima.

Pako ulkomaille kelpaisi selostukseksi, mikäli olisi vastaantuloa itse kotimaan tuotantotoiminnassa, mutta ei, voittoja jaetaan avokätisesti omistajille, jopa kiihdyttämällä osingon maksua siinä pelossa, että valtiokin pääsisi saamaan vastakaikua omille tukitoimille yrityksiä kohtaan.

Vastuullinen teollisuuspolitiikka ei ole yksipuolista

Vastuullisuus on vuorovaikutusta ja ennenkaikkea työllisyyden hoitoa. On totta, että Suomi valmistautuu kovaan kilpailuun halpatyövoimaa vastaan. Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa ja siinä me häviämme. Yritykset menivät siirtyneen pääoma-ominaisuuden perässä ja jättivät investoinnit ja ennenkaikkea tuotekehityksen vähemmälle itse kotimaassa.

Me pärjäämme erikoistumalla huippuosaajiksi meille luontevilla aloilla ja tämä vaatii panoksia tuotekehitykseen, joka on myöskin riskialtista. Valtio ei voi olla aina se hätään huudettu, nyt on vastavuoroisuuden aika. Millaista vastavuoroisuutta yritykset ja nimenomaan suuryritykset ovat ajatelleet kansakunnalle?

Nyt yritysmaailma kinuaa lisää rahaa valtiolta

"Edes nyt muutama kymmenen miljoonaa euroa, luulisi noin pienen rahan jostain löytyvän", oli kommentointi linnoituksesta, joka vahtii yksityisen pääoman sekä työnantajien etuuksia Etelärannassa. Eteläranta voisi mieluummin kaikessa hiljaisuudessa kannustaa omia pääomajoukkojaan ottamaan vastavuoroisesti vetovastuuta uusien yrityksien perustamiseksi, eikä huutaa aina valtiota hätiin.

Luulisi tuon "muutaman kymmenen miljoonan euron" löytyvän niistä osingoista, joita on runsaskätisesti jaettu. Pääomapiirit tuntevat riskit ja vastuut, nyt on aika ottaa tuo vastuullisen sijoittajan asema. Kysymys on vastuusta ja kotimaasta. Tämän tyyppiset toimenpiteet, mitä pääoman käyttöpiirit nyt esittävät, eivät vahvista heidän asemaansa edes henkisen kotimaan tunnustajina.

Rajaton ahneus tuo entisestään mielikuvaa pääoman maattomuudesta toimiessaan suvereenisti yli rajojen sinne, mistä suurin raaka hyöty on saatavilla. Valtiovallan asema on edesauttaa huonoina aikoina ihmistä ja yrityksiä, mutta vastavuoroisuus syntyy hyvien vuosien tullessa. Mikäli me uskomme itseemme, niin tuo sijoitus löytyy helposti pääomapiireistä ja tällä kertaa ilman valtiota. Tämä nostaa kansallista luottamusta kotimaisen huippuosaamisen jatkuvuuteen.

Ilkka Luoma
[size=50:3lmdo391][7620/445411][/size:3lmdo391]

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7186
Liittynyt9.9.2005
fenomenologi
Eikös blogimaiset vuodatukset sopisi paremmin blogiisi, tämä kun on keskustelufoorumi.



Olet täysin oikeassa, tämä on keskustelufoorumi. Alustus jopa alkaa kysymyksellä, mikä on muuten mielipiteesi siihen?

Kirjoituksen filosofia on täynnä keskusteluun mahdollistavia kysymyksiä SEKÄ osio keskustelujen pohjaksi, ikäänkuin alustukseksi.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija
Ilkka Luoma
Alustus jopa alkaa kysymyksellä, mikä on muuten mielipiteesi siihen?



"Ketä pääomakuningas Nalle Wahlroos oikein kurittaa?

En tiedä, et ilmeisesti sinäkään kun kysyt asiaa, eli ei varmaan kurita ketään joten kysymys on turha, eikä muutenkaan kiinnosta. Liiketoiminnassa täytyy varautua siihen ettei huomenna mene yhtä hyvin, jonkunlainen lama voi olla tulossa lähitulevaisuudessa.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7186
Liittynyt9.9.2005
fenomenologi
Ilkka Luoma
Alustus jopa alkaa kysymyksellä, mikä on muuten mielipiteesi siihen?



"Ketä pääomakuningas Nalle Wahlroos oikein kurittaa?

En tiedä, et ilmeisesti sinäkään kun kysyt asiaa, eli ei varmaan kurita ketään joten kysymys on turha, eikä muutenkaan kiinnosta. Liiketoiminnassa täytyy varautua siihen ettei huomenna mene yhtä hyvin, jonkunlainen lama voi olla tulossa lähitulevaisuudessa.


...

Nalle kurittaa tavallisia työntekijöitä näkemään, että elämme jatkuvassa muutoksessa, jossa mm. kustannuksien (so. myös palkkojen) on oltava linjassa kilpailijoihin nähden... lama on "kevyttä heinää", ympäristömuutoksien edessä - tajuaakohan Nalle tämän

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija
Ilkka Luoma
[ ... pankit anelivat valtiota apuun kun hallitun riskinoton rahavapautus markkinoi 1990 -luvun alun pankinjohtajat rahan myyntivimmaan - kun kottikärryillä piti kuluttajille rahaa suoltaman korkotuottojen odotushuumassa.



Tällä niin sanotulla pankkituella pelastettiin monien kansalaisten säästöt. Jos ihmiset olisivat menettäneet säästönsä, niin se olisi varmasti leikannut kokonaiskysyntää ja syventänyt sitä kautta lamaa.

Pankkituki oli itse asiassa pääomalainaa, jonka pystyyn jääneet pankit maksoivat takaisin valtiolle. Pankit maksoivat lainasta korkoakin myöhemmässä vaiheessa.

Kriisin laajuus alkoi paljastua. Pankit ilmoittivat julkisuudessa miltei päivittäin uusista luottotappioista. Pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden turvaamiseksi valtio antoi vuonna 1992 kaikille pankeille pääomalainaa yhteensä 7,9 miljardia markkaa. Pääomalaina oli aluksi korotonta, mutta myöhemmin sen korko alkoi nopeasti nousta. Korkoa sai maksaa ainoastaan voitonjakokelpoisista varoista, ja jos pankit eivät olisi pystyneet maksamaan korkoa, valtio olisi voinut muuttaa lainan osakeomistukseksi. SKOPia lukuun ottamatta pankit maksoivat pääomalainan takaisin 1990-luvun loppuun mennessä.[3][6]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7186
Liittynyt9.9.2005
Fasaldi.
Ilkka Luoma
[ ... pankit anelivat valtiota apuun kun hallitun riskinoton rahavapautus markkinoi 1990 -luvun alun pankinjohtajat rahan myyntivimmaan - kun kottikärryillä piti kuluttajille rahaa suoltaman korkotuottojen odotushuumassa.



Tällä niin sanotulla pankkituella pelastettiin monien kansalaisten säästöt. Jos ihmiset olisivat menettäneet säästönsä, niin se olisi varmasti leikannut kokonaiskysyntää ja syventänyt sitä kautta lamaa.

Pankkituki oli itse asiassa pääomalainaa, jonka pystyyn jääneet pankit maksoivat takaisin valtiolle. Pankit maksoivat lainasta korkoakin myöhemmässä vaiheessa.

Kriisin laajuus alkoi paljastua. Pankit ilmoittivat julkisuudessa miltei päivittäin uusista luottotappioista. Pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden turvaamiseksi valtio antoi vuonna 1992 kaikille pankeille pääomalainaa yhteensä 7,9 miljardia markkaa. Pääomalaina oli aluksi korotonta, mutta myöhemmin sen korko alkoi nopeasti nousta. Korkoa sai maksaa ainoastaan voitonjakokelpoisista varoista, ja jos pankit eivät olisi pystyneet maksamaan korkoa, valtio olisi voinut muuttaa lainan osakeomistukseksi. SKOPia lukuun ottamatta pankit maksoivat pääomalainan takaisin 1990-luvun loppuun mennessä.[3][6]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi




Mikä oli tuon ed. mainitun SKOPin hinta valtiolle? Entä korottomien aikajaksojen hinta valtiolle? Valtio pelasti kansalaisten varoilla kansalaisten säästöt ...kö?

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija
Ilkka Luoma
Luulisi tuon "muutaman kymmenen miljoonan euron" löytyvän niistä osingoista, joita on runsaskätisesti jaettu. Pääomapiirit tuntevat riskit ja vastuut, nyt on aika ottaa tuo vastuullisen sijoittajan asema. Kysymys on vastuusta ja kotimaasta. Tämän tyyppiset toimenpiteet, mitä pääoman käyttöpiirit nyt esittävät, eivät vahvista heidän asemaansa edes henkisen kotimaan tunnustajina.

Rajaton ahneus tuo entisestään mielikuvaa pääoman maattomuudesta toimiessaan suvereenisti yli rajojen sinne, mistä suurin raaka hyöty on saatavilla.




Suomalainen tulonjakohan on pahasti vääristynyt ansiotulojen hyväksi. Ansiotulothan ovat Tilastokeskuksen tilaston mukaan n. 20 kertaa suuremmat kuin pääomatulot. Kertooko tämä sitten palkansaajien ahneudesta?

Kaikkiaan tulonsaajat saivat vuonna 2009 veronalaisia tuloja 110,4 miljardia euroa eli yhtä paljon kuin edellisvuonnakin. Ansiotulot kasvoivat 1,7 prosenttia, mutta pääomatulot pienenivät neljänneksen. Ansiotuloja tulonsaajat saivat kaikkiaan 105 miljardia ja pääomatuloja 5,4 miljardia euroa.

http://www.stat.fi/til/tvt/2009/tvt_200 ... 01_fi.html

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Mr. Bauglir
UPMn tapauksessa näitä pohattoja ovat mm. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (suurin yksittäinen omistaja), Valtion Eläkerahasto (4. suurin), Kuntien eläkevakuutus (6.), KELA (19.), Kirkon Keskusrahasto (39.). Selviä kapitalistikusipäitä siis kaikki



Kaikkihan tietysti yrittävät netota mahdollisimman vähällä mahdollisimman paljon, tässä mielessä kaikki ihmiset (tai yhteisöt) ovat kapitalisteja. eikä siinä sinällään mitään väärää ole. Kyse oli vain siitä miksi sen annetaan tapahtua ja miksi sitä rahoitetaan yhteisvastuullisesti.

Kaiken lisäksi näiden sijoittajien tulot ovat suojassa progressiiviselta verotukselta. Vähimmällä vaivalla suurimmat tulot, joita vielä verotetaan niukasti ja sitä varsinaista toimintaa vielä tuetaan verovaroin. Käytännössä tuo johtaa vääjäämättä siihen, että "kriittisen massan" jälkeen kertymä vain lisääntyy lisääntymistään, samalla kun vaikutusvalta lisääntyy.

Kapitalismissa ei sinällään ole mitään vikaa, kunhan se on hallittua ja säänneltyä. Vaurastumista ulkoinen ohjaus ei estä, mutta sen jälkeen vaivannäkö lisääntyisi suhteessa tuloihin, kuten yleensä muussakin työn tekemisessä.

Raha itsessään ei saisi olla mikään tuloautomaatti. EU:n sisällä kaikki toiminta pyritään tehokkuuden nimissä yksityistämään, todellinen motiivi taitaa olla että tyrehtyvien rahavirtojen (johtuen esim. sijoituksista Kiinaan) tilalle pitää saada uusia lähteitä.

Korostan, että en ole mikään kommunismin kannattaja. Mutta en myöskään vapaan kapaitalisimin, koska sekin johtaa ääri-ilmiöihin ja riistoon monin eri tavoin.

Mr Bauglir
Seuraa 
Viestejä1672
Liittynyt10.4.2005
David
Mr. Bauglir
UPMn tapauksessa näitä pohattoja ovat mm. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (suurin yksittäinen omistaja), Valtion Eläkerahasto (4. suurin), Kuntien eläkevakuutus (6.), KELA (19.), Kirkon Keskusrahasto (39.). Selviä kapitalistikusipäitä siis kaikki



Kaikkihan tietysti yrittävät netota mahdollisimman vähällä mahdollisimman paljon, tässä mielessä kaikki ihmiset (tai yhteisöt) ovat kapitalisteja. eikä siinä sinällään mitään väärää ole. Kyse oli vain siitä miksi sen annetaan tapahtua ja miksi sitä rahoitetaan yhteisvastuullisesti.


En nyt ymmärrä mitä tuolla tarkoitat. Sanot ettei siinä mitään väärää ole, mutta kuitenkaan sen ei pitäisi antaa tapahtua...eli siis täh? Ja mitä rahoitetaan yhteisvaastuullisesti?

Se että UPM lopettaa tehtaan koska alalla on yksinkertaisesti liikaa kapasiteettia kysyntään nähden (ja paperin kysyntä laskee koko ajan) on ihan looginen päätös, jos firman toiminta halutaan pitää mahdollisimman kannattavana (mikä taas on toimitusjohtajan velvollisuus). Työnsä menettäville tuo on katastrofi eikä kukaan omantunnon omistava sitä hyvänä asiana voi pitää, mutta tämä olisi ollut edessä joka tapauksessa ennen pitkää, Myllykoski oli helvetin velkainen firma UPMn ostaessa sen. Ei yksikään firma pysy pystyssä jos sen toiminta on kannattamatonta, paitsi tietty yhteiskunnan rahoilla/kommunismissa.

Tätä herkkua tullaan näkemään lisää kun koko ajan nostetaan kaikenmaailman veroja. Kuka helvetin idiootti tänne rakentaa uusia tehtaita kun kotimarkkinat ovat olemattomat ja yrityksille mätkitään uusia veroja "hyvinvointivaltion" ylläpitämiseksi?

Oikeiston ja vasemmiston erohan on nykyisin taantumuksellisuus ja uudistusten halu.-Puuhevonen-
Verkkomedia ja Venäjän ääni ovat asiallisia ja antavat oikeata tietoa. -pinklin1-
Huumekauppaa ei säätele mikään lainsäädäntö -:)lauri

Vierailija
Ilkka Luoma
Mikä oli tuon ed. mainitun SKOPin hinta valtiolle? Entä korottomien aikajaksojen hinta valtiolle? Valtio pelasti kansalaisten varoilla kansalaisten säästöt ...kö?




Yrityspankki Skopin selvitysmiehenä toimineen Ilpo Niitin mukaan hinta oli yli neljä miljardia markkaa. Lausunto on vuodelta 2001.

Valtio saanut 600 miljoonaa
Pankkikriisin jälkipyykki on Skopin osalta siinä vaiheessa, että lopulliset tappiot voidaan laskea jo melko tarkasti. Yhteensä Suomen valtio ja vakuusrahasto ovat vuosina 1992-1994 merkinneet Skopin pääomatodistuksia 5,1 miljardilla markalla. Tähän mennessä ainoan, 600 miljoonan markan lyhennyksen Skop teki viime vuoden lopussa.

Lyhennyksen jälkeen pankkituesta on maksamatta 4,5 miljardia markkaa. Kun siitä vähennetään Skopin syyskuun lopussa julkistaman osavuosikatsauksen mukainen oma pääoma 428,6 miljoonaa, saadaan viivan alle karu totuus veronmaksajien tappiosta.

- Yli neljä miljardia markkaa jää maksamatta, Ilpo Niitti kokoaa.




http://www.asiakastieto.fi/servlet/Ajan ... +konkurssi

Valtio pelasti kansalaisten varoilla kansalaisten säästöt ...kö?



Tai otti lainaa ja maksoi lainat pankkien takaisin maksamalla pankkituella.
Silloisen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimeksen mukaan vaihtoehto olisi ollut paljon pahempi:

Valtiovarainministeriö
17.11.1999
Ministeri Siimeksen puhe eduskunnalle pankkituesta

Esittelypuheenvuoro 17.11.1999 Ministeri Suvi-Anne

Rahoitusjärjestelmän toimivuuden turvaaminen oli koko talouden toiminnan kannalta välttämätöntä. Ilman toimivaa rahoitusjärjestelmää lama olisi ollut huomattavasti koettua rajumpi ja syvempi. Maksujärjestelmien toimimattomuus ja ulkomaisten luottohanojen sulkeutuminen olisivat ajaneet talouden hyvin nopeasti jopa täydelliseen kaaokseen. Teoriassa talletukset olivat toki valtion taholta turvatut, mutta jos pankit olisivat ajautuneet selvitystilaan, ei valtiolla olisi tosiasiassa ollut varoja maksaa takaamiaan talletuksia. Tällaisen vaihtoehdon edessä pankkituesta päättävien tahojen vaihtoehdot olivat varsin vähissä. Taloudellisesta kaaoksesta selviäminen olisi myös ollut pitkä, paljon nyt kokemaamme lamasta toipumistapidempi prosessi; ja sen seurauksena moni tai kaikki 90-luvun lopun menestystarinat olisivat
http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotte ... ?oid=99640

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Mr. Bauglir
Se että UPM lopettaa tehtaan koska alalla on yksinkertaisesti liikaa kapasiteettia kysyntään nähden (ja paperin kysyntä laskee koko ajan) on ihan looginen päätös, jos firman toiminta halutaan pitää mahdollisimman kannattavana (mikä taas on toimitusjohtajan velvollisuus).

Velvollisuus ketä kohtaan, se on se oleellinen pointti. Velvollisuus huolehtia siitä, että omistajien / sijoittajien voittotavoitteet täyttyvät mahdollisimman hyvin.

Entä jos velvollisuudentunto kohdistuisi hieman toisella tavalla, esim. pienemmillä voittomarginaaleilla yhteisen edun nimissä, siis yhteisöllisyys ensin periaateella, sitten vasta voittojen maksimointi. Toimitusjohtajahan on vain käskyläinen, joka tekee mitä omistajat velvoittaa. Eli muutos täytyisi tapahtua siellä omistajien päässä, mutta jos ja kun näin ei tule ikinä käymään, ulkopuolisen tahon on puututtava asiaan eli käytännössä lainsäädäännöllä on kohtuullistettava menettelytapoja.

On kuitenkin niin, että pienyrityksille on sallittava vapaammat mahdolisuudet sopeuttamiseen kuin suuryrityksille, koska pienyrittäjän on turvattava olemassaolonsa yrittäjänä tai yrityksen olemassaolo ylipäätään. Lisäksi pienyrittäjät monasti huolehtivat työntekijöistään enemmän kuin itsestään.

Eikä tämä kannanottoni nyt muutenkaan koskenut pelkästään tätä UPM tapausta vaan kehityksestä yleisellä tasolla. Tämä tapaus UPM vain sai nousemaan niskakarvat pystyyn, joten ajattelin asiasta keskustelua herätellä.

Ymmärrän kyllä liiketoimintaa ihan tarpeeksi, ei siitä minulle tarvitse ruveta luennoimaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat