Seuraa 
Viestejä45973

heilurin heiluessa, pysähtyykö se saavuttaessaan lakipisteensä? ja jos niin kuinka kauaksi? vai onko aika pysähdyksissä jotain "äärettömän lyhyt"

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (45)

Guarani River Oil
Seuraa 
Viestejä467

Mittaa asia anturilla tai jollain..
Toisaalta ei tarvitse, sillä teoriassa se menee näin: Nopeus laskee lineaarisesti nollaan ja menee negatiiviseksi, ts. vaihtaa suuntaa. Heiluri ei pysähdy, vaan liiketila muuttuu vakiokiihtyvyydellä. Liikkeen perifilosofisesta olemuksesta voikin sitten väitellä miten jaksaa, mutta jos väittää että heiluri pysähtyy lakipisteessään, seuraa tästä automaattisesti että heiluri ei voisi liikkua ollenkaan.

Zenoni nuoliparadoksi selventää asiaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Zenonin_paradoksit

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Guarani River Oil
Mittaa asia anturilla tai jollain..
Toisaalta ei tarvitse, sillä teoriassa se menee näin: Nopeus laskee lineaarisesti nollaan ja menee negatiiviseksi, ts. vaihtaa suuntaa. Heiluri ei pysähdy, vaan liiketila muuttuu vakiokiihtyvyydellä. Liikkeen perifilosofisesta olemuksesta voikin sitten väitellä miten jaksaa, mutta jos väittää että heiluri pysähtyy lakipisteessään, seuraa tästä automaattisesti että heiluri ei voisi liikkua ollenkaan.

Zenoni nuoliparadoksi selventää asiaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Zenonin_paradoksit


paskaa...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40545
jarmo_tarmo
heilurin heiluessa, pysähtyykö se saavuttaessaan lakipisteensä? ja jos niin kuinka kauaksi? vai onko aika pysähdyksissä jotain "äärettömän lyhyt"



Jos "pysähdys" määritetään niin kuin fysiikassa on tapana, eli tilaksi jossa nopeusvektori on nolla, heiluri pysähtyy äärettömän lyhyeksi hetkeksi. Siinä ei ole mitään epäselvää, vaan se on täysin triviaali asia. Mukafilosofisilla saivartelijoilla on sitten kaikille sanoille omat keskenään ristiriitaiset määritelmänsä, joilla saadaan vängättyä mitä tahansa väitettä vastaan iankaikkisen kauan.

David
Seuraa 
Viestejä8877
jarmo_tarmo
heilurin heiluessa, pysähtyykö se saavuttaessaan lakipisteensä? ja jos niin kuinka kauaksi? vai onko aika pysähdyksissä jotain "äärettömän lyhyt"



Hetkellinen tarkoittaa (tässä tarkastelussa) aikaerona nollaa.

Nopeus on siis hetkellisesti nolla, aikaa ei tarvita koska muutoksen määrällä suhteessa aikaan ei ole merkitystä hetkellisen nopeuden kannalta. Aina kun liike on (vaikkapa vain hetkellisesti) pysähdyksissä, myös nopeus on nolla. Muussa tapauksessa liikkeen nopeuden arvo riippuu liiketilaan johtaneitten ulkoisten vuorovaikutusten lisäksi mittaajan aikakäsityksestä.

Normaalisti nopeus saadaan yhtälöstä v = s / t, mutta hetkellisenä t=0, s=0. Kuitenkin näiden suhde säilyy samana, jos nopeus kerran säilyy tasaisena. Negatiivinen kiihtyvyys aiheuttaa sen, että nopeus käy hetkellisesti nollassa.

Zenon pyöriköön nuoliensa seassa.

David
Seuraa 
Viestejä8877
Guarani River Oil
KBolt

paskaa...




Miten niin? Mielestäni se, että
KBolt
heilurin nopeus menee nollaan...
ei tarkoita sitä että kappale olisi missään välissä pysähdyksissä.

Eihän se liike pysähdyksissä olekaan, sen nopeus vain käy nollassa. Tämä on taas se sama asia, eli että ei pidä sotkea liikettä ja nopeutta (sellaisenaan) toisiinsa.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Guarani River Oil
Mielestäni se, että
KBolt
heilurin nopeus menee nollaan...
ei tarkoita sitä että kappale olisi missään välissä pysähdyksissä.



Mikä ero pysähdyksissä ololla ja nollanopeudella on?

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Heiluri ei pysähdy missään vaiheessa, vaan kiitää auringon ympäri noin 30 km/s.

Jos kerran saivartelemaan ruvetaan, niin on mahdollista konstruoida inertiaalikoordinaatisto, jossa heilurin hetkellinen nopeus on 0 jossakin vaiheessa.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1578
bosoni
Mikä ero pysähdyksissä ololla ja nollanopeudella on?

Kyseessä on pitkälti määrittelykysymys. Nollanopeus suuntaa vahdettaessa on pysähdys, joka kestää nolla aikayksikköä, eli on määritelty osamäärän Δs/Δt raja-arvona, kun aikainkrementti Δt lähestyy nollaa. Jos pysähdykseltä taas edellytetään nollasta poikkeavaa kestoa, niin nollanopeus ei ole pysähdys.

Vanha jäärä

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1983
kuoris
Heiluri ei pysähdy missään vaiheessa, vaan kiitää auringon ympäri noin 30 km/s.

Jos kerran saivartelemaan ruvetaan, niin on mahdollista konstruoida inertiaalikoordinaatisto, jossa heilurin hetkellinen nopeus on 0 jossakin vaiheessa.


Eikös löydy sellainenkin koordinaatisto, jossa nopeus on 0 koko ajan?

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Vanha jäärä
Jos pysähdykseltä taas edellytetään nollasta poikkeavaa kestoa, niin nollanopeus ei ole pysähdys.



Niinpä niin, jos näin haluaa määritellä.

Opettaja
Eikös löydy sellainenkin koordinaatisto, jossa nopeus on 0 koko ajan?



Joo, muttei inertiaalikoordinaatistoa.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40545
Guarani River Oil
Miten niin? Mielestäni se, että
KBolt
heilurin nopeus menee nollaan...
ei tarkoita sitä että kappale olisi missään välissä pysähdyksissä.



Sinulla on sitten joku oma mielipide siitä, mitä tarkoittaa pysähtyä. Kerro mikä se on, niin voidaan sitten katsoa pysähtyykö se sinun mielestäsi. Normaalissa kielenkäytössä pysähtymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kappaleen nopeus on nolla. Se riittää, että se on äärettömän lyhyen hetken. Mutta jos määrittelet pysähtymisen esimerkiksi niin, että sen on kestettävä vähintään jonkin äärellisen ajan tai niin, että vaadit myös paikan korkeammilta aikaderivaatoilta nollaantumista, sitten se heiluri ei pysähdy. Minä ihmettelen aina tällaisissa tapauksissa, miksi ihmisten pitää nimetä itse määrittelemänsä asiat samoilla sanoilla, jotka ovat vakiintuneet tarkoittamaan jotain muuta. En voi nähdä siihen muuta syytä kuin lapsellisen vänkäämisen tarpeen.

Neutroni
Guarani River Oil
Miten niin? Mielestäni se, että
KBolt
heilurin nopeus menee nollaan...
ei tarkoita sitä että kappale olisi missään välissä pysähdyksissä.



Sinulla on sitten joku oma mielipide siitä, mitä tarkoittaa pysähtyä. Kerro mikä se on, niin voidaan sitten katsoa pysähtyykö se sinun mielestäsi. Normaalissa kielenkäytössä pysähtymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kappaleen nopeus on nolla. Se riittää, että se on äärettömän lyhyen hetken. Mutta jos määrittelet pysähtymisen esimerkiksi niin, että sen on kestettävä vähintään jonkin äärellisen ajan tai niin, että vaadit myös paikan korkeammilta aikaderivaatoilta nollaantumista, sitten se heiluri ei pysähdy. Minä ihmettelen aina tällaisissa tapauksissa, miksi ihmisten pitää nimetä itse määrittelemänsä asiat samoilla sanoilla, jotka ovat vakiintuneet tarkoittamaan jotain muuta. En voi nähdä siihen muuta syytä kuin lapsellisen vänkäämisen tarpeen.



Voiko heilurilla sitten määritellä teoreettisen plankcin ajan?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40545
kabus
Voiko heilurilla sitten määritellä teoreettisen plankcin ajan?



Planckin aika ei kuulu tähän. Heiluri on klassisen fysiikan objekti. Kvanttimekaniikassa on hieman vastaava värähtelijä, harmoninen oskillaattori, mutta sen käsittely on oleellisesti erilainen, ja klassiset suureet, kuten paikka ja nopeus, soveltuvat harvinaisen huonosti sen kuvaamiseen, vaikka tieytillä tempuilla niille voidaankin johtaa odotusarvoja. Harmoniselle oskillaattorillekaan ei saada sellaista tulosta, että sen tila kehittyisi jotenkin askelittain Planckin ajan suuruisina askeleina ja sen nopeuden odotusarvo olisi jollakin aika-askeleella nolla. Ne Planckin suureet kannattaa yleensä unohtaa, eivät ne ole erityisen mielekkäitä kuvaamaan mitään käytäntöön liittyvää.

Juuri sen takia, että kyseisen kaltaisissa tapauksissa esim. tapahtuma-ajat ovat hyvin lyhyitä, käytetään laskennassa mm. sellaisia suureita kuten DELTA t, DELTA v jne.

Nopeus hetkellä DELTA t...tai hetkellä t1 jne.

Nopeus menee kyllä nollaan ja kappale kyllä myös pysähtyy hetkellä DELTA t (tai t1 tai t(hetki1)..).

Kannattaa ajatella "matrix"-tyyliin eikä koko tapahtumaketjua.

Neutroni
kabus
Voiko heilurilla sitten määritellä teoreettisen plankcin ajan?



Planckin aika ei kuulu tähän. Heiluri on klassisen fysiikan objekti. Kvanttimekaniikassa on hieman vastaava värähtelijä, harmoninen oskillaattori, mutta sen käsittely on oleellisesti erilainen, ja klassiset suureet, kuten paikka ja nopeus, soveltuvat harvinaisen huonosti sen kuvaamiseen, vaikka tieytillä tempuilla niille voidaankin johtaa odotusarvoja. Harmoniselle oskillaattorillekaan ei saada sellaista tulosta, että sen tila kehittyisi jotenkin askelittain Planckin ajan suuruisina askeleina ja sen nopeuden odotusarvo olisi jollakin aika-askeleella nolla. Ne Planckin suureet kannattaa yleensä unohtaa, eivät ne ole erityisen mielekkäitä kuvaamaan mitään käytäntöön liittyvää.



Eli tilanne on sama, kuin yrittäisi nähdä paljaalla silmällä yksittäistä atomia?

David
Seuraa 
Viestejä8877
Neutroni
.. jos määrittelet pysähtymisen esimerkiksi niin, että sen on kestettävä vähintään jonkin äärellisen ajan tai niin, että vaadit myös paikan korkeammilta aikaderivaatoilta nollaantumista, sitten se heiluri ei pysähdy.

Heilurihan ei pysähdy koskaan ellei kyse ole vaimenevasta liikkeestä. Heilurin painon nopeus käy kyllä hetkellisesti nollassa, asiantila joka voidaan havaita / päätellä liikesuunnan muutoksesta. Kyseessä on siis hetkellinen pysähtyminen eikä hetken kestävä pysäköiminen.

David
Neutroni
.. jos määrittelet pysähtymisen esimerkiksi niin, että sen on kestettävä vähintään jonkin äärellisen ajan tai niin, että vaadit myös paikan korkeammilta aikaderivaatoilta nollaantumista, sitten se heiluri ei pysähdy.

Heilurihan ei pysähdy koskaan ellei kyse ole vaimenevasta liikkeestä. Heilurin painon nopeus käy kyllä hetkellisesti nollassa, asiantila joka voidaan havaita / päätellä liikesuunnan muutoksesta. Kyseessä on siis hetkellinen pysähtyminen eikä hetken kestävä pysäköiminen.



Jatkokysymys: Milloin se heiluri on sitten kokonaan pysähtynyt? Ei se voi ikuisesti liikkua, vaan joskus heilurin liike pysähtyy pohjalle. Jos tuota hetkeä ei voi määrittää, se värähtelee ikuisesti eestaas.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat