Mitättömyys.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ei töitä tiedossa loppuelämäksi eikä tyttöystävää. Eikä paljon ymmärtäviä ystäviäkään ole. Taidan olla ainoa jolla ei ole töitä/opiskelupaikkaa. Ei täällä saa kokevansa itseään hyväksi kovinkaan usein. Elämä tuntuu välillä tosi hienolta, mutta aina se totuus iskee sieltä. Yksin työttömänä lopun elämän katsoen kun muut ovat rakastettuja ainakin joskus ja menevät elämässä eteen päin.

Tämmönen paskan purkaus.

Sivut

Kommentit (221)

Vierailija

Tänään oli uutisissa, että syrjäytyneitä nuoria on jopa 50 000, joten et tosiaankaan ole ainut luuseri tässä maassa.

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5000
Liittynyt21.6.2009
Yksin työttömänä lopun elämän katsoen kun muut ovat rakastettuja ainakin joskus ja menevät elämässä eteen päin.



Muutaman vuoden päästä viimeistään jo osa porukasta peruuttelee takaisinpäin. Ja eteenpäin voi mennä niin monella tapaa.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

PSYbuse
Seuraa 
Viestejä1355
Liittynyt10.8.2010

Nykypäivänä ei työelämässä taideta tuntea käsitettä 'elinikäinen työpäikka'. Siihen täytyy vaan sopeutua. Opiskelu kannattaa aina, jos vaan motivaatiota riittää. Itse oon ainakin huomannu, että kyllä niitä töitä löytää, kunhan on itse aktiivinen, eikä luota työn saannissa ainakaan täysin työkkäriin. Eikä niistä naisista loppujen lopuksi ole kuin harmia..

Eli häntä pystyyn vaan ja kohti uusia haasteita!

Mielipiteeni voi muuttua, muttei se tosiasia, että olen oikeassa.
http://www.youtube.com/watch?v=1orMXD_Ijbs

Vierailija
Itse oon ainakin huomannu, että kyllä niitä töitä löytää, kunhan on itse aktiivinen, eikä luota työn saannissa ainakaan täysin työkkäriin.
Vielä jos edes jonkinasteista nöyryyttä hallitsee niin aina paranee työnsaantimahdollisuus..

Vierailija

Kun ei ole autoa ja 0e rahaa niin ei lähtä kovin kauas töitä hakemaan. Kouluun haen, mutta pelottaa etten taaskaan pääse. Ammatillinen koulutus ei kiinosta enää tässä vaiheessa.
Välillä pari viikkoakin menee ns "elämästä iloiten" mutta aina se todellisuus iskee jossain vaiheessa. Noh se on elämää kai!

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Mutta mikä kumma siinä sitten on etteivät ne viikot jolloin ihmisellä on hyvä olla ole muka yhtälailla todellisuutta?

Minäkin olen yksin ja vituttaa kuin pientä eläintä, mutta hetkittäin tulee fiiliksiä että on ihan kiva olla. Turhan usein ne fiilikset tulee kyllä ruoka-aikaan, mutta onhan noita sellaisiakin asioista joista ei tarvitse pelätä rujoksi paisuvansa. Luonto, kirjallisuus, elokuvat jne. Loppujen lopuksi elämä on kai enimmäkseen lopulta aika yksitoikkoista, ja jos olisi se kumppani, työ tai mitä itsekukin eniten kaipaa, niin aikamoiseen putkeen siinä päätyy kumminkin ja päivät toistuvat pääasiassa samanlaisina.

Ne joilta puuttuu jotain oleellista joutuvat vaan itse järjestämään itselleen täytettä päivään. Puuduttavaa se on, mutta pitänee miettiä niitä kaikkia vapauksia mitä asiassa on. Ainakaan ei ole ketään kokoajan jäkättämässä ja määräilemässä.

Vierailija
SavanniNorsu
Kun ei ole autoa ja 0e rahaa niin ei lähtä kovin kauas töitä hakemaan. Kouluun haen, mutta pelottaa etten taaskaan pääse. Ammatillinen koulutus ei kiinosta enää tässä vaiheessa.
Välillä pari viikkoakin menee ns "elämästä iloiten" mutta aina se todellisuus iskee jossain vaiheessa. Noh se on elämää kai!



Mihin kouluun hait?

Vierailija

Sosiaalialalle. Vähän epäilytti, mutta tuntui jotenkin oikealta. Alkoholisteja olisin tahtonut auttaa.
Hieman heikko itsetunto ja valintakoe oli semmonen johon en osannut vastata oikein perustein.
Myös haastattelussa jännitin ja siitä ei oikein tullut mitään. ymmärrän etten ollut ehkä vielä se sopivin.

Vierailija

Noh ehkä oli turhaa itkua tuo tyttöystävä asia. Johtuu varmaan sittä, etten koe itseäni pidetyksi joten tahtoisin joskus sitä läheisyyttä/hyväksyntää jostain. On sitä tullu tavattuakin jotain tossa kesän aikaan, mutta komeiden kundien perään ne loppujen lopuksi lähtee Eikä tosin näteillä tytöillä tunnu olevan päässä oikeasti mitää järkevääkään . Tosin läheisyyttä jää silti kaipaamaan joskus.
Lopetan itkemisen ja menen nukkumaan.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907
Liittynyt8.12.2007
KBolt
Itse oon ainakin huomannu, että kyllä niitä töitä löytää, kunhan on itse aktiivinen, eikä luota työn saannissa ainakaan täysin työkkäriin.
Vielä jos edes jonkinasteista nöyryyttä hallitsee niin aina paranee työnsaantimahdollisuus..

Jossain tapauksissa nöyryyttä pitäisi karsia olan takaa, että olisi mahdollisuuksia. Tuskin haukkumalla itsensä suoraan tai epäsuorasti täysin paskaksi ihmisperseeksi sitä työpaikkaa saa koskaan.
Ei näin:
Työ olisi kiva, mutta jos ei, niin anteeksi olemassaoloni ja ampusitko minut, kun tuskin edes itse osuisin ja varmaan osuisin johonkin toiseen.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Vierailija

Eri sukupolvilla on aivan eri realiteetit työmaailmassa.

Suurelta osin alle 30-vuotiaiden todellisuus on koulutuksesta riippumatta harjoitteluja, pätkää, kaupankassaa ja puhelinmyyntiä, lääkäreitä lukuunottamatta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
SavanniNorsu
Noh ehkä oli turhaa itkua tuo tyttöystävä asia. Johtuu varmaan sittä, etten koe itseäni pidetyksi joten tahtoisin joskus sitä läheisyyttä/hyväksyntää jostain.



Ei se turhaa ole. Monelle seksuaalisesti rakastetuksi tuleminen on lopultakin tärkeämpää kuin työ ja taloudellinen menestys.

On sitä tullu tavattuakin jotain tossa kesän aikaan, mutta komeiden kundien perään ne loppujen lopuksi lähtee Eikä tosin näteillä tytöillä tunnu olevan päässä oikeasti mitää järkevääkään .



Ilmeisesti olet aika nuori. Ikäisilläsi tytöillä on menossa omat kasvuprosessinsa, joissa ei hieman ujommalla ja menestymättömämmällä pojalla ole valitettavasti sijaa, mutta kunhan pidät elämänhallinnan käsissäsi etkä katkeroidu tai ajaudu älyttömään naisvihaan, kolmekymppisenä naisilla on jo täysin toinen ääni kellossa, kun he ovat oppineet mitä niillä komeilla kundeilla on oikeasti annettavanaan. Silloin "kunnon mies" (eli ei juoppo, äidin holhokki ym. vajakki) kelpaa, vaikka olisikin persaukinen eikä näyttäisi mallipojulta. Toki vain silloin, jos itse pystyt hyväksymään vastaavan naisen, halutuimmat pysyvät pissiksinä hamaan keski-iän katkeruuteen.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
Neutroni
(...) kolmekymppisenä naisilla on jo täysin toinen ääni kellossa, kun he ovat oppineet mitä niillä komeilla kundeilla on oikeasti annettavanaan. Silloin "kunnon mies" (eli ei juoppo, äidin holhokki ym. vajakki) kelpaa, vaikka olisikin persaukinen eikä näyttäisi mallipojulta.

Valitettavan usein tämä tapahtuu vasta kun kaikki seksuaalinen pääoma on haaskattu veivaripoikiin, ikärupsahdus alkaa painaa ja ehkä ollaan vielä yksinhuoltajoiduttukin. Tuhlaajatytön paluu tapahtuu vasta käyttökelvottomana.

etkä katkeroidu tai ajaudu älyttömään naisvihaan

Mitä on tämä paljon puhuttu katkera naisviha? Nykymittapuulla vaikuttaa siltä, että jos vain edes ääneen ilmaisee tyytymättömyytään huonoon naismenestykseensä, on jo "naisvihaaja".

Samaahan voitaisiin myös soveltaa myös köyhiin: Köyhät pysyvät köyhinä koska ovat sisimmässään rahanvihaajia. (huomaatteko nyt miten turhauttava ja umpikujaan vievä mitätöinti on kyseessä?)

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
PeterH
Neutroni
(...) kolmekymppisenä naisilla on jo täysin toinen ääni kellossa, kun he ovat oppineet mitä niillä komeilla kundeilla on oikeasti annettavanaan. Silloin "kunnon mies" (eli ei juoppo, äidin holhokki ym. vajakki) kelpaa, vaikka olisikin persaukinen eikä näyttäisi mallipojulta.

Valitettavan usein tämä tapahtuu vasta kun kaikki seksuaalinen pääoma on haaskattu veivaripoikiin, ikärupsahdus alkaa painaa ja ehkä ollaan vielä yksinhuoltajoiduttukin. Tuhlaajatytön paluu tapahtuu vasta käyttökelvottomana.



Valitettavasti naisena ei saa mitään kiitosta eikä palkintoa siitä että EI ole harrastanut näitä veivaripoikia, vaan pariutumishakuisena on viettänyt pääosan parhaasta ikäkaudestaan pitkissä liitoissa. Sitten kun tulet keski-ikäisenä jätetyksi tai olet pakotettu jättämään jostain syystä sietämättömäksi käyneen miehen/suhteen, ei ole olemassa mitään pistetilastoja joiden perusteella on erityisen viehättävä ikäistensä vapaiden miesten silmissä. Se kun ei näy naamasta keiden kanssa on tullut pariteltua, vai onko tullut enimmäkseen kudottua sukkaa!


Mitä on tämä paljon puhuttu katkera naisviha? Nykymittapuulla vaikuttaa siltä, että jos vain edes ääneen ilmaisee tyytymättömyytään huonoon naismenestykseensä, on jo "naisvihaaja".



Vaikkapa sellaista että naista hakiessaan mies sanoo suoraan kaikenlaista ikävää ääneen. Haukkuu naiselle muita naisia, tai alkaa möläyttelemään seikkoja tapaamansa naisen ulkoisesta habituksesta, harrastuksista ja elämästä noin ylipäätään. Tuskinpa miehetkään innostuvat naisesta joka treffeillä haukkuu miehet yhtenä könttänä suoraan suohon.

Fiksu mies ei ala itkemään eikä raivoamaan naiselle sitä että hän ei ole saanut muita naisia. Tarjolla oleva nainen kokee sen loukkaavana, koska se kuulostaa siltä että kaikki muut naiset ovat häntä itseään suunnattomasti tärkeämpiä. Ei siellä treffeillä olisi tarkoitus olla eksien kummitusten tai saamatta jääneiden haavekuvien kanssa, vaan sen lihaa ja verta olevan, paikalla olevan ihmisen kanssa.

Jos käy niin hyvä tuuri että osuu kohdalle ihminen jonka kanssa ajatukset menevät yksiin ja sydämetkin lyövät samaan tahtiin, niin tottakai jossain vaiheessa voi kehittyä sellainen "me vs. maailma" -salaliittolaistunne jonka myötä sitten kehtaa jo vähän kiukutellakin siitä mitä kaikkea shaissea elämässä on tullut vastaan. Mutta jos tässä jää levy päälle, ei tarvitse ihmetellä miksi toinen etääntyy, ellei sitten ole samanveroinen marisija.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat