Seuraa 
Viestejä51

Moro,

Lueskelin tuossa juuri jännän uutisen:
http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/ruotsi+estaa+talven+junakaaoksen++...

Lumen sulattaminen kuluttanee myös aika paljon energiaa.
Laskeskelin hieman yhden kuorman sulattamista varten vaadittavaa energiamäärää:
Lunta on 700m x 5m x 0,15m verran, eli 525 kuutiota.
Oletetaan, että lumi on -5 asteista, tiheys on 60kg/m3, joka vastaa aika tuoretta lunta.
Lumen massa on siis 31500kg.

Lumen lämmittäiminen 0-asteiseksi vaatii 2,1kJ * 31500kg *5C = 330MJ, ja sulattaminen 335kJ/kg*31500kg= 105 600MJ, yhteensä siis 105 930MJ. Puhutaan ihan kivoista energiamääristä. Jos lasketaan vielä teho, kun tuo työ tehdään 30 minuutissa, niin 58MW.
Aika uskomatonta!

Onkohan valmistajalla käynyt jokin desimaalivirhe, vai minulla? Tuo lumimäärä vastaa siis jotain 30 kuutiota vettä, ja sen vesisäiliön johon sulatettu vesi laitetaan tilavuus on 50 kuutota. Tarkoittaa siis sitä, että junaan voidaan aluksi lastata 20kuutiota kuumaa vettä. Jos vesi on kuumennettu jossain muualla, niin sehän vähentää tietenkin tuon vaunun energiantarvetta. Mutta jos vaunua pitää koko ajan olla täyttämässä muualta, niin eihän tuossa koko systeemissä ole mitään järkeä.

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (22)

Goswell
Seuraa 
Viestejä18339

Miksi se lumi pitää sulattaa, sulaahan se keväällä ihan itsekseen.
Eikö lumen siirto pois radalta riitä. Kummaa touhua.

Minun mielestä noin.

Manroid
Seuraa 
Viestejä389

Ei ainakaan sinun laskelmissa näytä väärää olevan.

Mutta juttu kertookin että konetta testataan? Kehitystyö vaatii veronsa .

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
anama
Seuraa 
Viestejä51
Goswell
Miksi se lumi pitää sulattaa, sulaahan se keväällä ihan itsekseen.
Eikö lumen siirto pois radalta riitä. Kummaa touhua.



Se on totta, mutta kun tuota käytetään esim. laiturialueilla, tai moniraiteisilla osioilla, niin lunta ei voi viskata sivuunkaan.

Kätevää voisi olla tehdä niin, että lumi pakattaisiin tiukaksi ja säilöttäisiin vaunuihin, ja kun mentäisiin ajamaan pitempää metsäraidetta, niin samalla kun raiteelta lingotaan lunta pois, voisi lingota kuormaa metsään...

Manroid
Seuraa 
Viestejä389
anama
Tarkoittaa siis sitä, että junaan voidaan aluksi lastata 20kuutiota kuumaa vettä. Jos vesi on kuumennettu jossain muualla, niin sehän vähentää tietenkin tuon vaunun energiantarvetta. Mutta jos vaunua pitää koko ajan olla täyttämässä muualta, niin eihän tuossa koko systeemissä ole mitään järkeä.

Miten se vähentää energian tarvetta? Ei sitten mitenkään...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40507
anama
Jos lasketaan vielä teho, kun tuo työ tehdään 30 minuutissa, niin 58MW.
Aika uskomatonta!



Tuon tuotaminen vaatii noin puolitoista kiloa polttoöljyä sekunnissa. Onhan se melkoinen toho, mutta ei missään kosmisissa mittasuhteissa vielä.

Jos vesi on kuumennettu jossain muualla, niin sehän vähentää tietenkin tuon vaunun energiantarvetta. Mutta jos vaunua pitää koko ajan olla täyttämässä muualta, niin eihän tuossa koko systeemissä ole mitään järkeä.



Tuolla tahdilla puolen tunnin hommaan kuluu kolmisen tonnia polttoöljyä. Sen varastoiminen vaunuun on helppoa. Suomalaisissa dieselvetureissa on yleensä 2-4 kuution säiliöt. Tavalliseen Soa-öljysäiliövaunuun menee 60 kuutiota, ottamalla sellaisen mukaan tohottaa koko työpäivän.

anama
Seuraa 
Viestejä51
ManteroV
anama
Tarkoittaa siis sitä, että junaan voidaan aluksi lastata 20kuutiota kuumaa vettä. Jos vesi on kuumennettu jossain muualla, niin sehän vähentää tietenkin tuon vaunun energiantarvetta. Mutta jos vaunua pitää koko ajan olla täyttämässä muualta, niin eihän tuossa koko systeemissä ole mitään järkeä.

Miten se vähentää energian tarvetta? Ei sitten mitenkään...



Ilmaisin ehkä itseäni huonosti. Meinasin sitä, että jos vaunuun lastataan valmiiksi lämmitettyä vettä, vähenee junan tarve imeä energiaa vaikkapa sähköverkosta / polttoaineesta. Kokonaisuudessa energiantarve ei tietenkään vähene.

anama
Seuraa 
Viestejä51
Neutroni
anama
Jos lasketaan vielä teho, kun tuo työ tehdään 30 minuutissa, niin 58MW.
Aika uskomatonta!



Tuon tuotaminen vaatii noin puolitoista kiloa polttoöljyä sekunnissa. Onhan se melkoinen toho, mutta ei missään kosmisissa mittasuhteissa vielä.

Jos vesi on kuumennettu jossain muualla, niin sehän vähentää tietenkin tuon vaunun energiantarvetta. Mutta jos vaunua pitää koko ajan olla täyttämässä muualta, niin eihän tuossa koko systeemissä ole mitään järkeä.



Tuolla tahdilla puolen tunnin hommaan kuluu kolmisen tonnia polttoöljyä. Sen varastoiminen vaunuun on helppoa. Suomalaisissa dieselvetureissa on yleensä 2-4 kuution säiliöt. Tavalliseen Soa-öljysäiliövaunuun menee 60 kuutiota, ottamalla sellaisen mukaan tohottaa koko työpäivän.



Ihan mahdollista siis... Tyhjennyspaikkoja tuolle sulatetulle vedelle löytyy varmaan helposti, joten ehkä tämä toimiikin!

Goswell
Seuraa 
Viestejä18339
anama
e on totta, mutta kun tuota käytetään esim. laiturialueilla, tai moniraiteisilla osioilla, niin lunta ei voi viskata sivuunkaan.

Kätevää voisi olla tehdä niin, että lumi pakattaisiin tiukaksi ja säilöttäisiin vaunuihin, ja kun mentäisiin ajamaan pitempää metsäraidetta, niin samalla kun raiteelta lingotaan lunta pois, voisi lingota kuormaa metsään...




Sitä lunta ei nyt juuri koskaan niin paljoa ole ettei junanvaunuun puhallettuna mahdu yksi radanpätkän lumi asemalta. täyden vaunun voi käydä tyhjentämässä jonnekkin josta pyörävehkeellä siirretään varastoon odottamaan kevättä. Tuo sulatus on sulaa hulluutta.

Minun mielestä noin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40507
Goswell
Sitä lunta ei nyt juuri koskaan niin paljoa ole ettei junanvaunuun puhallettuna mahdu yksi radanpätkän lumi asemalta. täyden vaunun voi käydä tyhjentämässä jonnekkin josta pyörävehkeellä siirretään varastoon odottamaan kevättä. Tuo sulatus on sulaa hulluutta.



Katso täältä vaikkapa Helsingin junaliikenteen graafinen aikataulu. Mieti sitten väliin sijoittaisit kaikkien radanpätkien auraukset, minne kävisit tyhjentämässä kuormat ja milloin ilman, että muu junaliikenne häiriintyy. Siinä vasta hulluutta. Ei tuota kallista lumensulatusta tietenkään käytetä vähän liikennöidyillä korpiradoilla, vaan kaikkein ruuhkaisimmilla asemilla tiheästi rakennetussa ympäristössä. Niillä ei ole tilaa eikä aikaa järjestää lumen varastointia ja poiskuljetusta.

anama
Ilmaisin ehkä itseäni huonosti. Meinasin sitä, että jos vaunuun lastataan valmiiksi lämmitettyä vettä, vähenee junan tarve imeä energiaa vaikkapa sähköverkosta / polttoaineesta. Kokonaisuudessa energiantarve ei tietenkään vähene.



1 kg 80 asteista vettä luovuttaa jäähtyessään 0 asteiseksi 336 kJ. 1 kg polttoöljyä tuottaa palaessaan noin 42000 kJ. Valmiiksi lämmitetyllä vedellä ei siis saavuteta juurikaan hyötyjä, varsinkaan jos se lämmitetään sillä polttoöljyllä ratapihan laidalla.

Goswell
Seuraa 
Viestejä18339

Höh, eikös tuo härpätin kulje kiskoilla, mennessä tyhjennetään rata, takaisin on tultava joka tapauksessa, ihan sama sulattaako vai vain kerää.
Kun masina pysäytetään vaihteen luo radan vaihtamista varten, voidaan vaihtaa samalla uusi tyhjä vaunu linkoyksikön perään. pikku linkutin voi viedä täyden vaunun vaikka nevadaan sulamaan, halvemmaksi tulee noin.
6000 litraa tunnissa lumensulatukseen, 60000 litraa 10 h työpäivässä, ei hyvää päivää. pimeitä koko porukka.

Minun mielestä noin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40507
Goswell
Höh, eikös tuo härpätin kulje kiskoilla, mennessä tyhjennetään rata, takaisin on tultava joka tapauksessa, ihan sama sulattaako vai vain kerää.
Kun masina pysäytetään vaihteen luo radan vaihtamista varten, voidaan vaihtaa samalla uusi tyhjä vaunu linkoyksikön perään. pikku linkutin voi viedä täyden vaunun vaikka nevadaan sulamaan, halvemmaksi tulee noin.



Missä se Nevada on, jos ajatellaan vaikka Helsinkiä? Ainoa käytännöllinen mahdollisuus olisi kerätä lumivaunut tavarajunaksi Pasilaan ja rahdata jonnekin kauas yöllä. Mutta ehdottamallasi tavalla vedät vaunun kerrallaan asemalta Pasilaan Linnunlaulun läpi, joka lienee Suomen rautateiden ruuhkaisin pätkä, läpi. Jokaiselle junalle pitää varata kulkutiet ja suojastusvälit, eikä siellä ole ainakaan ruuhkatunteina kerta kaikkiaan tilaa useille ylimääräisille junille ilman, että jätetään kaupallisia vuoroja välistä.

En tarkkaan ottaen tiedä, mitä ne Ruotsissa aikovat noilla tehdä, mutta oletan niiden tulevan hyvin samantyyppiseen tilanteeseen. Aivan varmasti joku on joskus miettinyt sitä, voitaisiinko lumi hävittää halvemmalla.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40507
Barbaari
Mihin katosi wanhojen hywien aikojen höyryweturien lumiaura siitä weturin edestä? Miksi maailman yksinkertaisin keksintö lakkasi toimimasta?



Siksi, että nykyään rataosilta vaaditaan valtavasti enemmän vuoroja, nopeutta ja täsmällisyyttä kuin mihin antiikkinen veto- ja aurauskalusto pystyy. Moderneja lumiauroja ja -linkoja käytetään kyllä, mutta ne vaativat aina tilan sille lumelle. Jos tilaa ei ole, niin sitten se ei toimi. Nykyään asemien seudut ovat paljon täydempään rakennettuja kuin höyryveturien kulta-aikaan.

Ai niin, tuli mieleen, että tarkoitatko karja-auraa. Sen tarkoitus on heittää sivuun veturin alle joutuvat kiinteät esineet, kuten eläimet (ml. ihminen), autot, ilkivaltaisesti radalle jätetyt romut ym. Kyllä ne aurat tietysti luntakin postavat, mutta vetureilla on aikamoisia pito-ongelmia ja isommat kinokset vaativat varsinaisia lumiauroja. Höyryveturiaikaan se erillinen lumiaura oli jonkinlainen höyrykoneen käyttämä linko, nykyiset taitavat toimia dieselillä. Myös passiivisia auroja on käytetty, niissä auran geometria on parempi kuin veturin karja-auralla, joten veturi jaksaa työntää paksumman kinoksen radan sivuun.

Sellainen toho jolla saa noin puolitoista litraa tissua lämmöksi sekunnissa on kooltaan about 7x3x2-metrinen. Käytetään mm. öljytankkereissa inerttikaasugeneraattorina.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40507
Bushmaster
Sellainen toho jolla saa noin puolitoista litraa tissua lämmöksi sekunnissa on kooltaan about 7x3x2-metrinen. Käytetään mm. öljytankkereissa inerttikaasugeneraattorina.



Kyllä tuollainen sopii ongelmitta junanvaunuun muutaman kuution polttoainesäiliön kanssa.

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Neutroni
Barbaari
Mihin katosi wanhojen hywien aikojen höyryweturien lumiaura siitä weturin edestä? Miksi maailman yksinkertaisin keksintö lakkasi toimimasta?



Siksi, että nykyään rataosilta vaaditaan valtavasti enemmän vuoroja, nopeutta ja täsmällisyyttä kuin mihin antiikkinen veto- ja aurauskalusto pystyy. Moderneja lumiauroja ja -linkoja käytetään kyllä, mutta ne vaativat aina tilan sille lumelle. Jos tilaa ei ole, niin sitten se ei toimi. Nykyään asemien seudut ovat paljon täydempään rakennettuja kuin höyryveturien kulta-aikaan.

Ai niin, tuli mieleen, että tarkoitatko karja-auraa. Sen tarkoitus on heittää sivuun veturin alle joutuvat kiinteät esineet, kuten eläimet (ml. ihminen), autot, ilkivaltaisesti radalle jätetyt romut ym. Kyllä ne aurat tietysti luntakin postavat, mutta vetureilla on aikamoisia pito-ongelmia ja isommat kinokset vaativat varsinaisia lumiauroja. Höyryveturiaikaan se erillinen lumiaura oli jonkinlainen höyrykoneen käyttämä linko, nykyiset taitavat toimia dieselillä. Myös passiivisia auroja on käytetty, niissä auran geometria on parempi kuin veturin karja-auralla, joten veturi jaksaa työntää paksumman kinoksen radan sivuun.


Käsittääkseni niillä järeillä auroilla pystyi siirtämään puita, eläimiä ja vaikka mitä pois tieltä. Lumikin siinä samalla siirtyy, helpomminkin.

Tiheillä junavuoroilla tuskin muutamaa kymmentä senttiä korkeampia kinoksia kerkeää muutamassa tunnissa tulla radalle. Nykyään paikallisliikenne on kaaoksessa parin sentin lumikuormilla.

Voi olla että radan vieressä ei ole tilaa, mutta radan vierestä on aikaa ottaa lunta pois siinä missä radalla junavuorot seisoo.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40507
Barbaari
Käsittääkseni niillä järeillä auroilla pystyi siirtämään puita, eläimiä ja vaikka mitä pois tieltä. Lumikin siinä samalla siirtyy, helpomminkin.



Ei siirry. Ylensä veturi törmää kiinteään kohteeseen vauhdilla, jolloin sopivan kulmaan viistetty aura heittää kappaleen pois radalta. Eikä se sitä tarkoita, että veturi ei vaurioituisi, vaan tärkeintä on ettei mitään mene pyörien ja kiskon väliin suistamaan junaa raiteilta, koska se aiheuttaa vaarallisia ja/tai kalliita vahinkoja.

Lunta auratessa sen sijaan ajetaan hitaasti, jolloin vetovoima tulee ongelmaksi. Esimerkiksi tässä videossa kaksi isoa (luokkaa 200 t per kpl) amerikkalaista dieselveturia auraa karkeasti arvioituna puolen metrin lunta. Noin vertailun vuoksi suomalaiset raskaat sähköveturit painavat non 84 t. Niitä tarvittaisiin viisi tuon auran työntämiseen, ja ehkä pari kappaletta suomalaisten lumikinoksien auraamiseen.

Tiheillä junavuoroilla tuskin muutamaa kymmentä senttiä korkeampia kinoksia kerkeää muutamassa tunnissa tulla radalle. Nykyään paikallisliikenne on kaaoksessa parin sentin lumikuormilla.



Ongelma on siinä, että vaihteet jäätyvät. Suoralla radalla muutama sentti lunta ei meinaa mitään ja lättähattuaikaan ajettiin 20 senttisessä tuoreessa lumessa, joskin ongelmana oli pito. Jos lunta on liikaa se voi kuitenkin pakkautua telien rakenteisiin ja haitata jarrujen ym. toimintaa. Nykyiset matkustajavaunujen telit ovat täynnä mitä ihmeellisintä tekniikkaa, jota tarvitaan varmistamaan turvallinen kulku 200 km/h vauhdissa. Ennen vanhaan sn oli jotain 100-140 km/h ja hyväksytty riskitaso paljon nykyistä suurempi, joten silloin yksinkertaisempi ja lumisissa oloissa toimintavarmempi tekniikka oli käyttökelpoista.

Voi olla että radan vieressä ei ole tilaa, mutta radan vierestä on aikaa ottaa lunta pois siinä missä radalla junavuorot seisoo.



Mitä tarkoitat tällä? Jos radan vieressä on vaikkapa rakennus, se on hankalaa kolata rakennuksen ja radan välistä vahingoittamatta rakennusta ja häiritsemättä junaliikennettä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat