Kuinka paljon ihminen voi oppia?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko teillä viisaammilla vastausta kuinka paljon ihminen voi oppia? Tuleeko jossain vaiheessa kovalevy täyteen? Entä onko oppimisille jokin aikaraja, että sen nopeammin ei voi oppia?

Kommentit (10)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Opalie
Onko teillä viisaammilla vastausta kuinka paljon ihminen voi oppia? Tuleeko jossain vaiheessa kovalevy täyteen?



Riippuu vähän mitä opitaan. Jos alat opiskella piin desimaaleja, kyllä joko kovalevy täyttyy tai kuolo korjaa ennen kuin desimaalit loppuvat. Käytännöllisempää osaamista on hyvin vaikea mitata objektiivisesti bitteinä tai muina yksiköinä, mutta kyllä silläkin on rajansa. Koko ikänsä voi kyllä oppia lisää, mutta samalla aivot unohtavat paljon vanhaa.

Entä onko oppimisille jokin aikaraja, että sen nopeammin ei voi oppia?



Etkö muka koskaan ole jättänyt tenttiin lukemista edelliselle illalle? Jos olisit, ei sinun tarvitsisi kysyä tuota. Kyllä sille nopeudelle on rajansa, ja se on valitettavasti aika hidas prosessi.

Vierailija
Neutroni
Koko ikänsä voi kyllä oppia lisää, mutta samalla aivot unohtavat paljon vanhaa.



Itse en usko siihen, että vanha tieto katoaisi kokonaan, vaan ego ns. virittyy(wired) iän myötä uudella tavalla. Kovalevy on siinä mielessä hyvä vertaus, että käsitän uudelleen virittäytymisen seurauksena vanhan tiedon jäävän tietoisen ja esitietoisen mielen ulkopuolelle. Tämä on tavallaan yksilön autonomiaan liittyvää välttämätöntä säätelyä.

Vierailija

Oletko koskaan keskustellut dementoituneen vanhuksen kanssa?
Tuntuu että kovalevy on täyttynyt. Mikään yksinkertainenkaan asia ei jää enää muistiin. Ikivanhat asiat kyllä ovat kirkkaasti tallessa.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3139
Liittynyt30.5.2010

Lue Väinö Linnan "Tuntematon Sotilas" siitä kohdasta, missä Hauhia esiintyy.

Siitä selviää, kuinka paljon ihminen voi oppia.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Vierailija
Satutäti
Oletko koskaan keskustellut dementoituneen vanhuksen kanssa?
Tuntuu että kovalevy on täyttynyt. Mikään yksinkertainenkaan asia ei jää enää muistiin. Ikivanhat asiat kyllä ovat kirkkaasti tallessa.



Näin on.
Kaikki voidaan ottaa pois.
Kaikki on myös annettu.

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Uskoisin, että tärkeintä ei ole sen opitun tiedon määrä, vaan kuinka se tietoa on opittu. Aivoilla on varmaankin melko pieni kapasiteetti, ei sinne loppuje lopuksi hirvittävästi sitä tavaraa mahdu. Aivot ovat myöskin suhteellisen hidas laite käsittelemään tietoa. Aivojen valtava potentiaali perustuukin kuitenkin hermojen kytköksiin, joissa variaatioita voi olla aivan mielettömän paljon. Tämä on asia, joka erottaa tietokoneen ja aivot. Aivojen rakenne on muovautuva, joskin sen suorituskyky sinällään ei ole kovinkaan kummoinen. Tietokone suorituskyky ja kapasiteetti on valtava, mutta se on täysin muovautumaton. Tämä tekee sen, että aivot eivät pärjää suorituskyvyltään missään ennalta sovitussa tehtävässä tietokoneelle. Esimerkiksi nykyaikainen mikroprosessori osaa laskea miljoona piin desimaalia alle kymmenessä sekuntissa, mutta jonkun aivollisen ihmisen on täytynyt ensin tehdä se algoritmi tietokoneen suoritettavaksi. Tietokone ei paljoa tajua piistä, se vain tekee sen mitä on käsketty.

Aivoissa on niille kytköksille oma painoarvonsa. Joista tärkeimmät kytkökset ovat vahvenpia, jolloin ne saavat enemmän painoarvoa ajatuksissa. Esimerkiksi kävely käy näppärästi, ei siihen paljoa tarvitse keskittyä. Sitten toisaalta joku muu asia voikin olla "kiven alla" ja se ei välttämättä tule edes päästä pihalle hakemalla. Aikansa kun hermoratoja kutkuttelee ja hakee asiaa eri ratoja pitkin, niin lopulta se haettu rata löytyy. Sitten muistaa esimerksiksi, että kaverin nimi olikin Viinanen. Löytyi se rata jostain sieltä parin vuoden takaisen ryyppäysörvellysosion ö-haarasta. Sitten hermorata vahvistuu ja muistaa Viinasen paremmin tämänkin lähettämäni viestin perusteella. Tietokoneelta samanlainen toiminta ei onnistu.

Jos oppimisen kannalta asiaa ajattelee, niin pelkkä pänttääminen ei kannata. Kaikista parasta on tajuta oppimansa asia mahdollisimman monelta kannalta. Kirjaviisaita ihmisiä löytyy paljon, mutta nerot ovat asia erikseen. Samoin on myös "kielitaitoisia" ihmisiä, jotka eivät osaa kuitenkaan kommunikoida oppimallaan kielellä. Viisaus ei tee ihmisestä älykästä. Valitettavasti ainakin omana aikanani peruskoulu painotti ajatusmallien ja hahmottamisen oppimisen sijaan raakaan ulkoa opiskeluun, oli sitten kyse kertotaulusta tai jostain muusta.

Vierailija

Aivot pienenevät iän myötä, mutta sieltä häviää yleensä vain tarpeettomiksi käyneitä hermosoluja. Solut ja yhteydet, joita ei käytetä, karsiutuvat pois.

Toisaalta kokonaan uusia hermosoluja syntyy ja solut voivat rakentaa keskenään myös uusia hermoyhteyksiä, kertoo professori Raimo Sulkava Itä-Suomen yliopistosta.

Aivojen kyky oppia säilyy Sulkavan mukaan vanhuudessakin. Vielä kahdeksankymppisenäkin voi opiskella uutta kieltä, mutta opinnot vaativat enemmän aikaa.

Esimerkiksi matemaattinen ja looginen päättelykyky yleensä vain paranee vuosien ja kokemusten myötä, jos itse niin haluaa, muistuttaa professori Jari Karhu Itä-Suomen yliopistosta.

Television katselu ei synnytä aivoissa vipinää

Jokainen voi itse tehdä paljon aivojensa hyväksi panemalla ne ponnistelemaan. Esimerkiksi television katselu ei aiheuta hermoverkoissa minkäänlaista vipinää.

– Sen sijaan kaikki, mikä vaatii valppautta tai hieman älyllistä ponnistelua, saavat aivojen rattaat pyörimään, sanoo Sulkava.

Japanilaistutkimuksen mukaan jo laitoksessa asuneiden muistisairaiden taidot ovat harjoittelun avulla palautuneet niin, että osa heistä saattoi palata takaisin kotiin.

Päässälasku on tehokasta aivojumppaa

Tehokasta aivojumppaa ovat päässälasku, sudokujen ratkominen ja tavallinen lasten muistipeli. Muistia voi testata numerosarjojen muistitestillä. Yleensä kertakatsomisen jälkeen pystyy luettelemaan oikein 5–7 numeroa, mutta jo kuukaudessa tavallinenkin ihminen harjaantuu toistamaan 15 numeroa, sanoo Sulkava.

Lukeminen aktivoi aivoja ja erityisen tehokasta on ääneen lukeminen. Vaikutus voi olla sama kuin laulamisella, jonka on todettu suojaavan muistisairauksilta. Pelkästään mielimusiikin kuuntelu lisää aivojen muovautuvuutta.

Vanhemmalla iällä laihtuminen tuhoisaa

Kaikki liikunta ylläpitää aivojen kuntoa. Paritanssia pidetään täydellisenä harrastuksena, koska siinä yhdistyvät liikunta, musiikki ja seura. Askelkuvioiden seuraaminen vaatii myös valppautta. Samalla tavalla monia eri aisteja ja aivojen osia hivelevää liikuntaa ovat marjastus ja sienestys.

Mitä enemmän ikää karttuu, sitä tärkeämpää on terveellinen ravinto. Yli 75-vuotiaalla normaali paino tai lievä ylipaino suojaa muistisairauksilta, kun taas alipaino ja laihtuminen ovat tuhoisia, varoittaa Sulkava.

Paljon energiaa ja proteiineja saa kalasta, pähkinöistä, kasviöljystä, maitotuotteista ja vaaleasta lihasta. Kasvikset ovat terveellisiä, mutta yksin niillä ei tule toimeen.

Jos ruoka ei maita, kannattaa syödä mieliruokia pieninä annoksina, mutta usein.

Aivohuolto kannattaa aloittaa ajoissa

Harhakäsitys, että aikuisen aivot lakkaisivat muovautumasta, perustuu professori Jari Karhun mukaan vanhentuneeseen tutkimustietoon. Aivot voivat säilyä notkeina läpi koko elämän. Oppimista estää vain väärä luulo, ettei enää opi.

Aivoja kannattaa kuitenkin suojata jo etukäteen. Tuhoisaa aivoille on jatkuva stressi. Stressaantuneet aivot eivät pysty yhdistelemään asioita luovalla tavalla, vaan ajatus kulkee luutuneen kaavan mukaan. Tuhoisaa on myös piiskata ihmisiä liian nuorina yhteen ainoaan uraan.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?o ... e&Itemid=7

Vierailija

Ihmisellä on luokkaa 10^11 neuronia, joiden välillä on synapseja luokkaa 10^14 tai 10^15 ja viimeaikoina on arvioitu että yhden neuronin kompleksisuus käsitellä hermosignaaleja on luokkaa 1000 bittiä.

Siitäpä voi arvioida. Varmaan suurin osa neuroneista menee ihan vaan ylläpitotehtäviin, mutta silti jäljelle jäävä "kiintolevy" on valtava, ja aivot käyttävät tehokkaita pakkausalgoritmeja koska käsittelynopeus on varsin hidas. Jonkun arvion mukaan koko systeemin "kellotaajuus" on luokkaa 10 Hz, eli siis se nopeus millä aivot integroivat kaiken informaation koherentiksi kokonaisuudeksi tietoisuudelle.

Vierailija

Ihmisen aivojen suuruus on asioiden luokittelukyvyssä. Siksi aikaa jää luovaankin toimintaan jossa erotumme kaikista muista eliöistä. Se miten aivot tuohon pystyvät, eivätkä jauha tyhjää, on arvoitus. Lasklentatehoa se ei ole.

Vierailija
Tuppu L 2.0
Aivot ovat myöskin suhteellisen hidas laite käsittelemään tietoa.



Aivot on nimenomaan ällistyttävän nopea ja tehokas laite käsittelemään tietoa. Katsoin joskus dokkaria robotista, jota opetettiin kävelemään, olikohan kahdella raajalla. Robotti pysyi kömpelön kulmikkaasti pystyssä ja tämä vaati huikean määrän prosessointitehoa. Robotilla oli erilaisia sensoreita sen jalkapohjissa, nivelissä ja eri puolilla sen runkoa. Tämän kaiken datan yhdistäminen ja lukuisten eri nivelten ohjaaminen yhteistoiminnassa siten, että robotti pysyi pystyssä ja kykeni etenemään, vaati rajusti laskentatehoa.

Kuvitellaan sitten vaikkapa jääkiekkoilija, joka tasapainoilee luistinten varassa. Kiekkoilija tarvitsee järkyttävän määrän prosessointitehoa, kun hän kerää ja analysoi dataa eri puolilta ihoa, nivelistä, lihaksista, tasapainoelimestä, jne., muodostaa kokonaiskuvan kehon tilasta ja ohjaa kehon yli 600 lihasta synkronissa saavuttaakseen halutun tavoitteen. Luistimilla pystyssä pysyminen vaatii vieläpä erityisen tarkkaa tasapainon hallintaa. Kiekon hallinta mailan avulla on myös erikseen prosessointia vaativa asia kehon liikuttamisen lisäksi.

Kiekkoilija havainnoi paitsi kehoaan, niin myös silmien kautta tulevaa informaatiota. Verkkokalvolle heijastuvan värisekamelskan kiekkoilija analysoi salamannopeasti, erottaen pelaajat taustasta ja havaitsee niiden liikeradat. Kiekkoilija tunnistaa oman puolen pelaajat vastapuolen pelaajista ja analysoi tämän tiedon perusteella, sekä pelaajien liikeradan myötä, pelin kokonaiskuvaa. Pelaaja prosessoi mielessään millaiseksi tilanne on kehittymässä seuraavien sekuntien aikana, peilaa sitä omaan tavoitteeseen, luo jatkuvasti vaihtoehtoisia toimintamalleja ja tekee valintoja siitä, mitkä niistä toteutetaan.

Prosessointitehoa jää yli myös esim. kuuloinformaation jatkuvaan analysointiin, sanojen erottamiseen, niiden merkityksen ymmärtämiseen ja reagointiin kuullessaan esim. oman nimen huudettavan.

Näiden päälle keho ohjaa elimistön perustoimintoja, kuten sydämen sykettä, muiden sisäelinten toimintaa ja hien eritystä, pohjautuen elimistöstä kerättyyn dataan, kuten veren happipitoisuuteen, verenpaineeseen, elimistön lämpötilaan, jne. jne.

Meistä yksinkertaisilta vaikuttavat asiat vaativat siis itse asiassa järkyttävän paljon prosessointitehoa. Ihmiseltä on löydetty muistaakseni yli 20 aistia, kuten verenpaineen aisti ja monia muita, joita ei tule äkkiseltään ajatelleeksi. Pelkästään silmän verkkokalvolla on yli sata miljoonaa reseptoria ja elimistön ehkäpä miljardeista reseptoreista kertyvän tiedon jatkuva analysointi vaatii jo itsessään järkyttävästi tehoja.

Sosiaalinen vuorovaikutus on todettu niin hyväksi aivojumpaksi, että se ehkäisee dementian muodostumista. Vuorovaikutustilanteissa analysoimme toisen ulkoista olemusta, eleitä, asentoja, äänenpainoja, puheen sisältöjä, jne., arvioimme hänen aikeitaan, pidämme mielessä omia tavoitteitamme, analysoimme itseämme ja pyrimme vaikuttamaan itsestämme muodostuvaan kuvaan sekä vastapuoleen.

Tätä kaikkea, eli aisti-informaation analysointia, kehon hallintaa, sosiaalista vuorovaikutusta, elimistön perustoimintojen ylläpitämistä, jne. teemme vaikattomasti yhtäaikaisesti.

Ei pidä siis erehtyä rajaamaan aivojen prosessointitehoa siihen, mitä miten tehokkaasti me tietoisesti prosessoimme esim. laskiessamme 142+235, sillä tämä on meidän prosessointitehon jäävuoren huipulla sijaitsevan lumipallon päällä oleva irtolumikerros meidän koko kapasiteettiin, jäävuoreen, nähden.

Tuppu L 2.0
Uskoisin, että tärkeintä ei ole sen opitun tiedon määrä, vaan kuinka se tietoa on opittu. Aivoilla on varmaankin melko pieni kapasiteetti, ei sinne loppuje lopuksi hirvittävästi sitä tavaraa mahdu.



Myös arvioitaessa ihmisen muistin kapasiteettia, tulee muistaa, että muistia on montaa eri tyyppiä. Vaikkapa erilaiset taidot, joiden opettelun aloitamme heti vauvaiästä, vaativat muistia ja erilaisia taitoja meillä on "loputtomasti", lähtien vaikkapa kävelystä, aterimilla syömisestä ja kynän pitämisestä. Lisäksi muistamme yhtä "loputtomasti" erilaisia tapahtumia elämämme varrelta, kuvia, kasvoja, melodioita, paikkoja, Faktojen muistaminen on siis vain pieni osa muistimme kokonaisuutta.

Uusimmat

Suosituimmat