Miten kemiallinen kaava todetaan?

Seuraa 
Viestejä1643
Liittynyt16.11.2005

Kemikaalejahan ei taida vieläkään pystyä näkemään. Silti voidaan esittää hyvinkin monimutkaisista molekyyleistä kemiallisia kaavoja. Mitenkäs se tehdään? Sitä osattiin ilmeisesti jo 100 vuotta sitten, miten se silloin tehtiin?

Jos otetaan esimerkiksi vaikka kaikkien rakastama lsd. Mistä päätellään, että se on tuollainen? Osasiko Hoffman jo päätellä rakenteen?

Every man is guilty of all the good he did not do. (http://www.youtube.com/watch?v=xaTKDMYOBOU)-Voltaire

Kommentit (6)

HarryG
Seuraa 
Viestejä98
Liittynyt13.7.2006
o
Jos otetaan esimerkiksi vaikka kaikkien rakastama lsd. Mistä päätellään, että se on tuollainen? Osasiko Hoffman jo päätellä rakenteen?




Yleensäkin sen ominaisuuksista, esim. kiehumispisteestä ja sen reagoimistavoista eri yhdisteisiin tms. Mittaillaan yhdistettä eri tavoin jne jne.

äh.

o
Seuraa 
Viestejä1643
Liittynyt16.11.2005

En oikein pysty uskoman, että noinkaan yksinkertaista molekyyli voisi epäsuorasti päätellä. Entä jos eristellään jostain kasvista molekyylejä, miten erotellaan toisistaan ja päätellään joksikin tyhjästä?

Bonuksena tietty dna. Miten sen suurehko molekyyli määrä saadaan tutkinnan aikana pysymään järjestyksessä ja hallinnassa..

Every man is guilty of all the good he did not do. (http://www.youtube.com/watch?v=xaTKDMYOBOU)-Voltaire

Mouho
Seuraa 
Viestejä2673
Liittynyt29.4.2011
o
En oikein pysty uskoman, että noinkaan yksinkertaista molekyyli voisi epäsuorasti päätellä. Entä jos eristellään jostain kasvista molekyylejä, miten erotellaan toisistaan ja päätellään joksikin tyhjästä?

Bonuksena tietty dna. Miten sen suurehko molekyyli määrä saadaan tutkinnan aikana pysymään järjestyksessä ja hallinnassa..




NMR, vety 1 ja hiili 13 pääasiassa, myös ainakin fluori ja fosfori NMR. MS, HPLC, GC. Noilla päästään jo hyvin pitkälle.

Elektronipyyhkäisymikroskooppi käsittääkseni myös. Harvemmin kai käytetty.

Ja sitten on tietysti ns. CSI-detektori, johon voi törkätä minkä tahansa kengänpohjasta löytyneen karikemössön suurinpiirtein sellaisenaan, ja se ilmoittaa yleensä reilusti alle tunnissa kaikki mössön sisältämät yhdisteet ja lisäksi milloin ne ovat muodostuneet, mistä löytyneet sekä milloin roisto on viimeksi käynyt paskalla, vaikkei mössö olisi edes löytynyt ko. pahiksen kengästä.

*Enää et ole Se, mikä alkoi lukea tätä virkettä.
.....................enkä minäkään ole oikeasti Mouho.

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009

Massaspektrometrialla voidaan määrittää yhdisteen ja sen osien molekyylimassat. Käytännössä molekyylit pilkotaan jotenkin ioneiksi ja varaukseltaan neutraaleiksi radikaaleiksi. Sähkökenttä kiihdyttää ionit magneettikenttään, joka kaartaa ne ilmaisimeen. Ionin massa on pääteltävissä sen yhteisvaikutuksesta sm-kenttien kanssa - massa hidastaa kiihtyvyyttä, mikä puolestaan vaikuttaa lentorataan. Jo eri ionien, joiksi molekyyli voi hajota, massoista voidaan päätellä paljon yhdisteestä. Jos käytössä on korkearesoluutiomassaspektrometri (vai mikä se nyt oli...), niin päästään käsiksi jo yksittäisiin atomeihin, sillä tarkkuus riittää erottamaan lukuisat ensimmäiset desimaalit atomin atomimassasta. Lisäksi eri isotooppien avulla pystytään erottamaan eräitä alkuaineita, koska ne näkyvät datassa kokosuhteiltaan isotooppisuhteiden mukaisina piikkeinä.

IR-spektroskopialla saadaan tietoa yhdisteessä esiintyvistä sidoksista. Sidokset absorboivat IR-spektristä kullekkin ominaisia aallonpituuksia ja toisaalta myös emittoivat juuri näitä aallonpituuksia.

Nuclear Magnetic Resonance (en nyt ole ihan satavarma oliko se ydinmagneettinen resonanssi -) spektroskopialla puolestaan saadaan magneettikentän avulla tietoa yhdisteistä. HNMR:ssä tutkitaan yhdisteen vetyatomeita. Yhdisteessä eri tavoilla sijaitsevat vedyt ovat lomittuneet eri tavoilla keskenään ja suojaavat toisiaan magneettikentän muutoksilta eri tavoin. Tämä taas näkyy erilaisina piikkeinä datassa. CNMR:ssä puolestaan hiiliketjujen hiili-13 reagoi magneeettikentän muutoksiin yhteisvaikutuksessa naapuriensa kanssa ja tästä voidaan päätellä kaikenlaista yhdisteen hiiliketjuista.

Röntgenkristallografiassa kidemäistä ainetta ammutaan röntgensäteilyllä, joka muodostaa diffraktiokuvion vuorovaikutettuaan ja heijastuttuaan kidetasoista.

Osaava pääsee jo näillä hyvin pitkälle. Toivottavasti ei tullut paljon asiavirheitä ja epämääräisyyksiä.

Mouho
Seuraa 
Viestejä2673
Liittynyt29.4.2011
kabus
Niin ja miten pystytään selvittämään aineiden kätisyys ja muutkin isomeerit?



Kiraalisilla kolonneilla HPLC ja GC erottelee monet asymmetriset yhdisteet. Kiraalisilla reagensseilla substituoimalla -----> NMR.
S- ja R- enantiomeerit taittavat tasopolaroiua valoa eri suuntaan. Kiraaliset katalyytit -------> reaktio, tuotteiden analysointi. jne. jne.

Jos molekyylissä on paljon asymmetriakeskuksia, hyvinkin aikaavievää puuhaa saattaa olla.

*Enää et ole Se, mikä alkoi lukea tätä virkettä.
.....................enkä minäkään ole oikeasti Mouho.

Uusimmat

Suosituimmat