Seuraa 
Viestejä8643

"Jos kyseessä on omakotitalon ukkossuojaus, normaalisti talon ympäri kaivetaan kupari (Cu16), joka liitetään betoniraudoitukseen tai asennetaan maadoituselektrodit (tai molemmat?). Potentiaalintasauskiskosta (MEB) viedään vastaavasti kupari (Cu6 tai Cu10) johtaviin putkistoihin, IV-kanaviin, antenniin, vesimittariin yms. Voin uppailla maadoituskaavion jos haluat, kunhan satun olemaan koneen ääressä jossa on joku CADi.

Tämän lisäksi on suositeltavaa asentaa pääkeskukseen ylijännitesuoja. Katkaisukyky 90+ kA, kertakäyttöinen muttei mitenkään törkeän kallis. Harvemminhan ne salamat iskevät.

Jos taas kyselet miten Faradayn häkki yleensä rakennetaan, voin suoraan suositella googlea. Ei ole monimutkainen viritelmä"

Lainaus on tuolta lukitusta "faradin häkki"-ketjusta. Olen muuten sitä mieltä, että moderaattori on turhan herkällä päällä tänään.

Ei toimi ukkossuojauksena noin. Antennimaadoitusta ei viedä sisälle eikä muitakaan ulkopuolen johtavien rakenteiden maadoituksia. Vaan ne viedään maahan maaelektrodiin suoraan. Loivilla kaarteilla ja rakenteista irrallaan. Ukkossuojauksia näkee kirkkorakennuksissa lähinnä, mutta kyllä antenninsakin voi noin maadoittaa. Ja peltikattonsa.

Foliopipojutuissa on otettava huomioon että häiriökomponentteja on kaksi. Magneettinen ja sähköinen. Magneettinen pysäytetään magneettisesti johtavalla ja sähkökenttä foliolla.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

  • ylös 0
  • alas 1

Kommentit (20)

Vierailija

Ukkossuojauksesta omat kokemukseni. Minulla on takapihalla 24m antennimasto. Paikka on hiesukumpua. Aikoinaan antennin pystytysvaiheessa teetätin sähköyhtillä maadoituksen. Eli maahan kohtisuoraan alaspäin tärytettiin yli 20 metriä 16mm² kuparikaapelia, joka on yhdistetty antennimastoon.

Naapurien mielestä siihen on joskus iskenyt salama, kun en ole ollut kotona. Mutta mitään vahinkoja en ole huomannut. Tällaiseen kuivaan hiesumäkeen olisi mielestäni melko turhanpäiväistä kaivella maahan mitään vaakasuoraa maadoitusjohtoa.

Muuten työn puolesta oma havainto. Salama on herkin iskemään ja tekemään vahinkoa järven rannalla olevaan taloon. Siinä ei paljon ukkossuojaukset auta, kun salaman ylijännitteet tulevat joko sähkö- tai puhelinjohtoja myöten.

Ei toimi ukkossuojauksena noin. Antennimaadoitusta ei viedä sisälle eikä muitakaan ulkopuolen johtavien rakenteiden maadoituksia. Vaan ne viedään maahan maaelektrodiin suoraan. Loivilla kaarteilla ja rakenteista irrallaan. Ukkossuojauksia näkee kirkkorakennuksissa lähinnä, mutta kyllä antenninsakin voi noin maadoittaa. Ja peltikattonsa.



mmm, voit olla oikeassa. En ole asentaja, noin nähnyt sen suunnitelmissa esitettävän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
ovolo
Ukkossuojauksesta omat kokemukseni. Minulla on takapihalla 24m antennimasto. Paikka on hiesukumpua. Aikoinaan antennin pystytysvaiheessa teetätin sähköyhtillä maadoituksen. Eli maahan kohtisuoraan alaspäin tärytettiin yli 20 metriä 16mm² kuparikaapelia, joka on yhdistetty antennimastoon.

Naapurien mielestä siihen on joskus iskenyt salama, kun en ole ollut kotona. Mutta mitään vahinkoja en ole huomannut. Tällaiseen kuivaan hiesumäkeen olisi mielestäni melko turhanpäiväistä kaivella maahan mitään vaakasuoraa maadoitusjohtoa.

Muuten työn puolesta oma havainto. Salama on herkin iskemään ja tekemään vahinkoa järven rannalla olevaan taloon. Siinä ei paljon ukkossuojaukset auta, kun salaman ylijännitteet tulevat joko sähkö- tai puhelinjohtoja myöten.


Joo, tällasessa kuivassa hiesumaassa vaakasuoraisella maadoituksella ei ole mitään tekoa. Ainoa keino on juntata maadoitus suoraan alas, ja kaikkein tehokkain suojaus saadaan, kun näitä junttauspisteitä on useampia. Itse olen ollut kauan sitten päivittämässä maaseudulla sijaitsevien "puhelinkeskusten" eli niiden pienten mökkien maadoituksia, silloin tuli tämäkin opittua. Maadoituksen toimivuus sitten vielä mitattiin tähän suunnitellulla mittarilla, ja jos ohmeja oli liikaa, niin eikun lisää kuparia maahan.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

jussipussi
Seuraa 
Viestejä70500
Astronomy
ovolo
Ukkossuojauksesta omat kokemukseni. Minulla on takapihalla 24m antennimasto. Paikka on hiesukumpua. Aikoinaan antennin pystytysvaiheessa teetätin sähköyhtillä maadoituksen. Eli maahan kohtisuoraan alaspäin tärytettiin yli 20 metriä 16mm² kuparikaapelia, joka on yhdistetty antennimastoon.

Naapurien mielestä siihen on joskus iskenyt salama, kun en ole ollut kotona. Mutta mitään vahinkoja en ole huomannut. Tällaiseen kuivaan hiesumäkeen olisi mielestäni melko turhanpäiväistä kaivella maahan mitään vaakasuoraa maadoitusjohtoa.

Muuten työn puolesta oma havainto. Salama on herkin iskemään ja tekemään vahinkoa järven rannalla olevaan taloon. Siinä ei paljon ukkossuojaukset auta, kun salaman ylijännitteet tulevat joko sähkö- tai puhelinjohtoja myöten.


Joo, tällasessa kuivassa hiesumaassa vaakasuoraisella maadoituksella ei ole mitään tekoa. Ainoa keino on juntata maadoitus suoraan alas, ja kaikkein tehokkain suojaus saadaan, kun näitä junttauspisteitä on useampia. Itse olen ollut kauan sitten päivittämässä maaseudulla sijaitsevien "puhelinkeskusten" eli niiden pienten mökkien maadoituksia, silloin tuli tämäkin opittua. Maadoituksen toimivuus sitten vielä mitattiin tähän suunnitellulla mittarilla, ja jos ohmeja oli liikaa, niin eikun lisää kuparia maahan.




Kuivissa maastoissa olisi hyvä laittaa vettä säännolisin välein jotta maan johtavuus on ok ja liekko hieman suolaa mausteeksi?

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
jussipussi

Kuivissa maastoissa olisi hyvä laittaa vettä säännolisin välein jotta maan johtavuus on ok ja liekko hieman suolaa mausteeksi?

Teoriassa hyvä idea, käytännössä ei toimi. Tollanen hiekka-hiesumaa kuivaa samantien, ellet sitten sadeta sitä kaikenaikaa. Minulla ei ole tietoa miten johtavuus säilyisi tällaisessa sadetustapaksessa. Useimmiten ukkoskuurojen tai -myrskyjen myötä tulee myös sadevettä, mikä osaltaan auttaisi johtavuuden lisäämisessä, ehkä, mutta kun se vesi pitäisi saada imeytymään sinne maan alle, paljon ennenkuin salama iskee.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Tavallinen vaatimusten mukainen antennimaadoitus on nykyään 16 mm2 kuparilla talon sisälle päämaadoituskiskoon.

Tuo on varma tapa tuoda salamavirta talon sisälle. Maadoitustapa on salaman iskiessä paha. Vahingoilta säästytään vain siitä syystä, että salama iskee kuitenkin varsin harvoin mihinkään. Kyse on tilastoharhasta.

Toimivien maadoitusten suojausvaikutus on siinä, että kaikki lähitienoon potentiaalit asettuvat samaksi sähköilmiössä. Ihmisen voi nostaa korjaamaan 400 kV ilmajohtoa, kun nosturin potentiaali asetetaan samaksi kuin korjattavalla johdolla. Tosin ei se kori voi olla aivan tavallinen. Koronapurkaus ihmisestä on estettävä sillä korin muotoilulla.

Salaman iskiessä potentiaali voi käväistä huikeissa jännitteissä paikallisesti, mutta elävät olennot säästyvät, mikäli potentiaalintasauasiat toimivat oikein. Sähkölaitteet voivat saada EMP-tyyppistä pulssia siinä ja hajota, mutta ihmiset eivät vahingoitu.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

syytinki
Seuraa 
Viestejä10531
Paul M
--snip--
---
Tuo on varma tapa tuoda salamavirta talon sisälle. Maadoitustapa on salaman iskiessä paha. Vahingoilta säästytään vain siitä syystä, että salama iskee kuitenkin varsin harvoin mihinkään. Kyse on tilastoharhasta.
--snip---
----

Enpäs allekirjoita tuota: "salama iskee kuitenkin varsin harvoin mihinkään". On tullut oltua riittävän usein lähietäisyydellä. En sanoisi harvinaiseksi. Osumat ihmiseen ovat harvinaisia.

On tullut nähtyä melkoinen määrä sähkömittareita, joiden takana ja yläpuolella seinä on musta. Salaman pirstomia puita, joista lähin muuttui korkkiruuviksi 200 metrin päässä. Muutama havainto on myös jakorasian kipinöinnistä ja se se vasta komealta näyttää, kun iskee 10 000 voltin linjapaaluun.

Väitän harvinaisuudeksi immeistä, jolla ei ole salaman iskun seurauksista henkilökohtaista kokemusta.

On tietysti makuasia, mitä pitää iskuna. Yhdessäkin kortteerissa hajosivat puhelimet ja modeemit joka jumalan kerta kun jossain lähitienoilla oli ukonilma. Ei auttaneet edes silloiset ylivirtasuojat, mutta hajosivat kyllä.

Etttä kehttan väittää tuon "harvinaisuuden" vääräksi todistukseksi. Näyttää salama jopa suosivan joitain paikkoja (arvelen?), että ei nuo suojaukset ole tarpeettomia.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä70500
Astronomy
jussipussi

Kuivissa maastoissa olisi hyvä laittaa vettä säännolisin välein jotta maan johtavuus on ok ja liekko hieman suolaa mausteeksi?

Teoriassa hyvä idea, käytännössä ei toimi. Tollanen hiekka-hiesumaa kuivaa samantien, ellet sitten sadeta sitä kaikenaikaa. Minulla ei ole tietoa miten johtavuus säilyisi tällaisessa sadetustapaksessa. Useimmiten ukkoskuurojen tai -myrskyjen myötä tulee myös sadevettä, mikä osaltaan auttaisi johtavuuden lisäämisessä, ehkä, mutta kun se vesi pitäisi saada imeytymään sinne maan alle, paljon ennenkuin salama iskee.



jonkinlainen tippasysteemi, valumaan....
Suolaa olis hyvä laittaa mukaan kun kaapeleita maan sisään asennellaan..johtavuus paranee kummasti..mutta syoko korroosio kaapelin nopeammin?

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
syytinki

Etttä kehttan väittää tuon "harvinaisuuden" vääräksi todistukseksi. Näyttää salama jopa suosivan joitain paikkoja (arvelen?), että ei nuo suojaukset ole tarpeettomia.




Makuasia. Minä esitän suunnitelmissani tehokkaita maadoitusratkaisuja välittämättä siitä, että ne kaikki ovat käytännössä tarpeettomia salamavirran kannalta.

Tilastojen kanssa tässä mennään. Ja salama saattaa iskeä maahan vaikka lähellä olisi paremman oloisia kohteita. Kuten kunnollisia puita. Kollega näki Tampereella kun asvalttitiehen täräytti salama kraatterin viime kesänä.

Salaman purkauskanavan muodostuminen on hyvin herkkä tapahtuma. Kissasähköä pitää olla maassa ja taivaissa. Kanava muodostuu hyvin hennolla teholla. Hiukset kaiketi nousevat kyllä pystyyn siinä vaaravyöhykkeessa. Jos ei ole sateesta märät.

Hyvin maadoitettu rakennelma ei ole otollinen kissasähkölle. Mieluummin joku auringonpaahteinen pölisevä mäki voisi sellainen olla.

Mutta se kerta kun antenniin täräyttää ja 6 mm2 kuparijohto on viety pitkiä matkoja rakennuksen sisällä, niin tilanne on kenkku. Terävissä mutkissa salama oikoo ja mahtaneeko 6 mm2 kestää sulamatta vaikka 100 kA. Tuo 100 kA on liioittelua tietenkin, kun tavalliset salamat ovat jossain 20 kA luokassa. Nykyään antennimaston maadoitus on tehtävä 16 mm2 johtimella.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Joo kyllä niin on että antennin maan ja sähköjen suojamaan yhteinen piste on pihalla mullan alla. Siis jos haluaa ukkoselta suojautua.

mika 69
Seuraa 
Viestejä136

Olisi nurkissa 45m ø15mm teräskaapelia jonka meinasin liittää antenni putkeen. Talo meren rannalla ja savimaata. Jos 15m kuluisi katolta maahan ni loput vois upottaa saveen tai vai mereen? Kupari tietty parempi mutta kait tuokin jotain auttaisi?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Salaman kannalta ei ole pätkänkään väliä sillä, onko kaapeli kuparia vai terästä.
Silmukka talon ympärille potentiaalin tasausta varten, ja loput sitten sinne, minne ne parhaiten sopii.

Antennin ja ilmastointiputkien ja vesijohtoputkien jne. yhdistäminen päämaadoituskiskoon vaaditaan henkilöturvallisuuden vuoksi. Ukkos- tai häiriösuojauksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

entäs kun talo on kalliolla ,
kuinkas sitten maadotetaan ?
ja jos on pien tuulivoimala lähellä 25 m ?

Piha6
Seuraa 
Viestejä1039
syytinki
Enpäs allekirjoita tuota: "salama iskee kuitenkin varsin harvoin mihinkään". On tullut oltua riittävän usein lähietäisyydellä. En sanoisi harvinaiseksi. Osumat ihmiseen ovat harvinaisia.

On tullut nähtyä melkoinen määrä sähkömittareita, joiden takana ja yläpuolella seinä on musta. Salaman pirstomia puita, joista lähin muuttui korkkiruuviksi 200 metrin päässä. Muutama havainto on myös jakorasian kipinöinnistä ja se se vasta komealta näyttää, kun iskee 10 000 voltin linjapaaluun.

Väitän harvinaisuudeksi immeistä, jolla ei ole salaman iskun seurauksista henkilökohtaista kokemusta.


Ne on nää urbaanit "kaapelikauden" nykyihmiset, jotka ei ole salamoiden aikaansaannoksia kokeneet.

Vaan kun ennen maalla tuli sähköt ja puhelimet avojohtoina suoraan talojen seiniin, niin johan räiskyi.

Suorastaan tavallista oli se, että ukonilmalla puhelin kilahteli ja pärräsi, valot syttyivät hetkeksi katkaisimeen koskematta, jne. Ne vaan linjoihin indusoituneina jännitteinä, ei suorana iskuna.

Mutta sitten kun iski suoraan linjaan, niin olipas iso (ja kuuma) tulipallo sisälläkin siinä pistorasian tienoilla.

Ja entäs ne (monet) päreiksi menneet puut. Pellon laidalla metrin askelin niitä mitattiin, että kuinka kauas oli säpäleet lentäneet.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Lainaus:
"entäs kun talo on kalliolla ,
kuinkas sitten maadotetaan ?"

Teräsverkko kalliolle, ja rakennus sen päälle. Ukkosköydet yhdistetään verkkoon.
Soraa verkon päälle, niin ei hypi sähkö asiattomien näpeille.

Oikeastaan tuo maadoitus on aika epämääräinen termi. Potentiaalintasausta siinä ajetaan takaa.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

o_turunen
Salaman kannalta ei ole pätkänkään väliä sillä, onko kaapeli kuparia vai terästä.
Silmukka talon ympärille potentiaalin tasausta varten, ja loput sitten sinne, minne ne parhaiten sopii.

Antennin ja ilmastointiputkien ja vesijohtoputkien jne. yhdistäminen päämaadoituskiskoon vaaditaan henkilöturvallisuuden vuoksi. Ukkos- tai häiriösuojauksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.




Kah oikeassapa olet. Tehdäänkö potentiaalintasauksen lisäksi sitten huomattavasti paksummalla kuparilla suoraan maahanvienti esim. antennista? Miten suuri konduktanssiero tarvitaan että salaman energia johtuu kokonaisuudessaan maahan? Vai kuinka nykyisin talotekniikassa tuo hoidetaan.

/Kiinnostaa

jussipussi
Seuraa 
Viestejä70500
Astronomy
jussipussi

Kuivissa maastoissa olisi hyvä laittaa vettä säännolisin välein jotta maan johtavuus on ok ja liekko hieman suolaa mausteeksi?

Teoriassa hyvä idea, käytännössä ei toimi. Tollanen hiekka-hiesumaa kuivaa samantien, ellet sitten sadeta sitä kaikenaikaa. Minulla ei ole tietoa miten johtavuus säilyisi tällaisessa sadetustapaksessa. Useimmiten ukkoskuurojen tai -myrskyjen myötä tulee myös sadevettä, mikä osaltaan auttaisi johtavuuden lisäämisessä, ehkä, mutta kun se vesi pitäisi saada imeytymään sinne maan alle, paljon ennenkuin salama iskee.



Maaperällä on suuri vaikutus sähkönjohtavuuteen.
Maadoitusta koskevat tekniset
spesifikaatiot ja vaatimukset
osoittavat syvämaadoituksen edut pintamaadoitukseen
verrattuna niin teknisessä
kuin taloudellisessakin mielessä.
Sähkönjohtavuus maaperässä perustuu
nk. ionijohtavuuteen. Kiintoaines, kuten
sorapartikkelit, eivät yleensä johda sähköä.
Tästä syystä maaperän sähkönjohtavuuteen
vaikuttaa pääasiassa maaperässä
oleva suolaisen veden määrä, jota sitoutuu
hiekanjyvien ja hygroskooppisten humuspartikkelien
(esim. tietyt savilaadut)
väliin kapillaari- ja osmoosivaikutuksen
ansiosta.
Syvempien maakerrosten vesi on usein
suolaisempaa kuin pintakerrosten.
Mitä kosteampaa maaperä on, sitä paremmin
se johtaa sähköä. Maaperän kosteusprosentti
vaihtelee normaalisti välillä
5 - 40 %. Jos kosteusprosentti on alle 14 -
18 %, sähkönjohtavuus heikkene merkittävästi.
Jäätynyt maaperä johtaa huomattavasti
huonommin sähköä. Maadoitusjärjestelmässä
on otettava kaikki nämä tekijät
huomioon.
Sää - pakkanen, lämpö, sade ja tuuli - vaikuttaa
lähinnä maaperän yläkerrokseen
(0 - 1,5 m), jossa vaihtelut ovat tästä syystä
suurimmat. Paras maadoitusteho saavutetaan
siis, kun elektrodi sijoitetaan
riittävän syvälle niin, etteivät maaperän
kosteus- ja lämpötilavaihtelut pääse vaikuttamaan
siihen.

http://www.google.co.th/url?sa=t&rct=j& ... 0rOzVs1RPQ

Vierailija
avensi
onko mitään sääntöä kuinka kaukana pientuulivoimala pitäis olla talosta jos maasto on pelkkää kallioo ?
kallio maadotus hankalaa ?
pitäisko kuparitankoja upottaa kallion rakoon ?
suo vieressä olisko apua maadotukseen ?
nämä on luettu moneen kertaan
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Sahko- ... ossuojaus/



Maadoitusjohto suolle päin, pois talon suunnalta. Märkä suo on hyvä paikka salaman purkautua turvallisesti.

Vierailija
Paul M
Tavallinen vaatimusten mukainen antennimaadoitus on nykyään 16 mm2 kuparilla talon sisälle päämaadoituskiskoon.

Ukkospulssin reunat ovat muutaman mikrosekunnin luokkaa, joten skin-efektin takia salamavirta kulkee aivan johtimen ulkopinnassa (alle 1 mm syvyydessä). Siten umpinaisen johtimen poikkipinta-alan kasvattaminen ei dynaamista resistanssia kovin paljoa pudota. Dynaaminen resistanssi on käytännössä verrannollinen johtimen ympärysmittaan. Siten kasvatus 6 mm2 --> 16 mm2 pienentää dynaamista resistanssia vain 40 %.

Johtimen induktanssi hillitsee pulssin alkuvaiheessa virran nousunopeutta (aiheuttaen siten suuren jännitteen johtimien päiden välille). Johdon paksuntaminen ei merkittävästi pienennä tätä induktanssia. Suurten purkausvirtojen johtamiseen käytetään suurjännitetkniikassa ohuita, muutaman sentin levyisiä kupariliuskoja, jolloin saavutetaan vähällä materiaalilla suuri ympärysmitta (ja siten pieni dynaaminen resistanssi) ja induktanssikin laskee ihan mukavasti. Vaikka salamavirta ei kuljekkaan paksun pyöreän johtimen keskiosien lävitse, on tästä kuparista iloa lähinnä peräkkäisissä salamaniskuissa, jolloin kuumentuneesta ulkokehällä syntynyt lämpö siirtyy ensin helpommin johtimen keskelle, kunnes lämpö aikoinaan päätyy ulkoilmaan.


Tuo on varma tapa tuoda salamavirta talon sisälle. Maadoitustapa on salaman iskiessä paha. Vahingoilta säästytään vain siitä syystä, että salama iskee kuitenkin varsin harvoin mihinkään. Kyse on tilastoharhasta.



Suurin riski tuossa ukkosjohtimen tai maadoitusjohtimen mutkittelu, jolloin induktanssi kasvaa ja potentiaaliero johtimen eri osien välillä kasvaa niin suureksi, että tapahtuu ylilyönti johonkin muuhun johtavaan, kuten vesisuoneen, puun juureen jne.


Toimivien maadoitusten suojausvaikutus on siinä, että kaikki lähitienoon potentiaalit asettuvat samaksi sähköilmiössä.

Tästä (potentiaalitasauksessa) on kyse. Suomessa matalan maadoitusresistanssin aikaansaaminen on hyvin hankalaa. Oletetaan, että on päästy jopa niin alhaiseen resistanssiin kuin 1 ohmi, 20 kA salamapulssi aiheuttaa päämaadoituskiskon (ja koko rakennuksen) potentiaalin nousun jopa 20 kV korkeammalle kuin esim. jakelumuuntajan tähtipisteen maadoituselektrodit. Koska jakeluverkon PEN johdin on kytketty jakelumuuntajan tähtipisteen maadoitusten lisäksi naapuruston kiinteistöjen päämaadoituskiskoihin ja niiden maadoituselektrodeihin, osa salavirroista kulkee naapureiden maadoituselektrodien kautta ja mahdollisesti osa myös muuntajan tähtipisteen kautta maihin. Tämän lisäksi naapuruston maadoituskiskotkin voivat nousta varsin korkeisiin potentiaaleihin.

Se, miten salamavirta jakautuu oman maadoituselektrodin, naapureiden maadoituselektrodien ja muuntajamaadoitusten välillä riippuu johdinpituuksista ja johdinvahvuuksista (resistanssi ja induktanssi). Joka tapauksessa iskun kohteeksi joutuneen talon potentiaali nousee eniten, naapureiden vähän vähemmän ja muuntajan kaikkein vähiten. Tämän takia iskun kohteeksi joutuneen talon potentiaali ei nouse täyttä 20 kV jos virta on 20 kA ja oma maadoitusresistanssi 1 ohm.


Salaman iskiessä potentiaali voi käväistä huikeissa jännitteissä paikallisesti, mutta elävät olennot säästyvät, mikäli potentiaalintasauasiat toimivat oikein. Sähkölaitteet voivat saada EMP-tyyppistä pulssia siinä ja hajota, mutta ihmiset eivät vahingoitu.



Jos iskun kohteeksi joutuneen talon maapotentiaali kohoa 10-20 kV tasolle sähköverkon vaihejohtimiin verrattuna (jotka ovat lähellä muuntajan tähtipisteen potentiaalia), on varsin todennäköistä, että jossain välissä tapahtuu ylilyönti.

Kunnollise karkeasuojat (valokaarisuojassa) päämaadoituskiskossa rajoittaa talon sisäiset vaiheiden ja nollan väliset jännite-erot muutamaan kilovolttin, jonka jälkeen pistorasiasuojilla on toimintaedellytyksiä.

Puhelinverkon (ADSL) tilanne on hankala. Puhelinkeskus on usein kilometrien päässä ja laitteet siellä on kunnolla maadoitettu. Jos verkon piirissä olevaan taloon iskee suora salamanisku ja sen potentiaali nousee 10-20 kV puhelinverkon maahan verrattuna, ei liene ihme, jos puhelimissa, modeemeissa, faxeissa yms. näkyy paljon mustuneita komponentteja ja piirilevyjä.

Usein kuvitellaan, että salama on iskenyt puhelinverkkoon ja polttanut puhelimeen. Yhtä hyvin syynä voi olla se, että talon maapotentiaali on kohonnut joko suoraan iskeneen salaman tai sähköverkon kautta tulleen virtapiikin takia. Asianmukaisilla suoraan päämaadoituskiskoon asennettavilla signaalsuojilla tästäkin päästään aika hyvin eroon.

Se, että sähköverkon PEN johtimet on kytketty kaikkien kiinteistöjen maadoituselktrodeihin, jakaen salamaviirran useamman maadoituselektrodin kesken, aiheuttaa sen, että eri kiinteistöjen potentiaalit nousevat eri määrä kilovoltteja. Tästä seuraa, että salaman iskiessä yhten taloon ja mahdollisesti polttaa sen modeemit yms., myös muidenkin talojen pienempi potentiaalinousu voi riittää polttamaan niidenkin modeemit, jolloin näyttää siltä, että salama poltti koko kylän puhelimet.

Tästähän oli kyse, kun takavuosina keskusteltiin siitä, suojaako korkealla kuivalla mäellä oleva kännykkämasto salamaniskuilta vai polttaako sähköverkon PEN johtimen salamavirrat myös naapureiden telelaitteet.

Mikä mahdolista, kannattaa laite kytkeä vain yhteen verkkoon, joko sähköverkkoon tai puhelinverkkoon, muttei molempiin samanaikaisesti. Kannattaa siis suosia puhelimia yms. jotka toimivat vain puhelinverkon lepojännitteillä tai paristoilla ja välttää verkkolaitteiden käyttöä ainakin ukonilmojen aikana.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat