Seuraa 
Viestejä45973

Eurooppalainen Desertec Industrial Initiative (DII) suunnittelee rakentavansa suuren aurinkovoimalaitoksen alkuperäisiä kaavailuja pikemmin.
Firman takana ovat mm. Siemens, Eon, Die Deutsche Bank ja ehkä italialainen energiajätti Enel.

Pilotlaitoksen rakentaminen Marokossa alkaisi jo 2012 ja se valmistuisi arvelujen mukaan 2016.
Ensimmäisen vaiheen (150 MW) maksaa noin 600 milj Euroa.
Laitoksen pinta-ala tulee olemaan 1200 hehtaaria.

Sähkö käytettäisiin sekä paikallisesti, mutta sähkön tuontia Eurooppaan suunnitellaan myös.

http://www.sueddeutsche.de/wirtschaft/d ... -1.1176453

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (51)

Vierailija
Veikko
150 MW keskiteho vai huipputeho?

DESERTEC harrastaa heliostaatteja ja tornilämmönvaihtimia.
Heliostaatit seuraavat aurinkoa, jolloin suuria lukemia saadaan pitkin päivää. Riippuen siitä, kuinka aikasiin aamuun tai myöhäisee iltaan halutaan järjestelmän toimivan, sitä kauemmas heliostaatit pitää sijoittaa itä-länsisuunnassa, jotta ne eivät varjostaisi toisiaan. Tämän takia keskipäivällä ainakin puolet valosta menee suoraan peilien ohitse tonttiin. Tämä on selvästui havaittavissa lehtiartikkelin Israelista otetusta kuvasta.

Sen takia vuotuinen kapasiteettikerroin voi olla aika korkea.

Säikeen aloittaneessa artikkelissa täytyy olla pilkkuvirhe, koska laitoksen pinta-ala olisi 1200 ha, eli 12 neliökilometriä.

Voisin uskoa, että pinta-ala olisi esim. 1,2 neliökilometriä, jolloin auringon paistaessa zenitistä 1 kW/neliömetri, alueelle tulisi säteilytehoa 1,2 GW. Jos heliostaatit peittäisivät tässä tilanteessa kolmanneksen kokonaismaapinta-alasta, tornia kohti lähtisi 400 MW ja ulos saataisiin mainittu 150 MW sähköä, silloin höyryturbiinin Carnot hyötysuhteen olisi 37 %, joka olisi aika uskottava luku.


Ranskalaiset rakentelevat parhaillaan alpeille isoa aurinkovoimalaa, mutta siinäkin keskiteho on luokkaa 14% huipputehosta.

http://www.physorg.com/news/2011-10-fra ... array.html




Tuohan on tyypillinen kiinteästi asennetun järjestelmän ongelma. Se tuottaa suuren huipputehon, silloin kun aurinko paistaa kohtisuoraan paneliin, tyypillisesti keskipäivällä viikon verran pariin kertaan vuodessa. Kaikkina muina vuorokauden ja vuoden aikoina, kulma on epäedullisempi ja keskiteho jää varsin alas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Saharaan suunniteltu kunnianhimoinen suunnitelma tuottaa aurinkosähköä EUrooppaan on vastatuulessa. Toistaiseksi on tehty vain suunnitlemia, mutta ainoatakaan aurinko- tai tuulipuistoa ei ole vielä pystytetty.

http://www.sueddeutsche.de/wirtschaft/w ... -1.1521586

Lehti kirjoittaa saksaksi, seuraavassa käännös.

Bosh luopuu Saharaan suunnitellusta “Desertec” projektista
Desertec menettää koko ajan enemmän tukijoita. Nyt on Bosh konserni ilmoittanut, että se vetäytyy projektista taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi.

Desertec’n piti toimittaa aurinkoenergiaa Saharasta Eurooppaan. Me emme jatka projektissa, sanoo Bosh-Rexroth’n tiedottaja Financial Times Deutschland- lehdessä.
Sopimus päättyy joulukuun lopussa. Äskettäin vetäytyi myös Siemens konserni projektista.

Desertec’n suunnitteluyhtiö Dii ilmoitti yhteistyön loppumisesta Bosh’n kanssa. Me pahoittelemme tapahtumaa, sanoi FTD*n tiedottaja.
Proejektissa on mukana vielä 21 yhtiötä ja 36 partneria. Dii’n tiedotteen mukaan voi uusien firmojen liittymisen myötä luku vielä kasvaa.

Yhteistyö Bosh Rexroth’n kanssa sisälsi teknologian vaihtoa ja projektiosaajien vaihtoa. Bosch Rexroth on laitosten käyttöön ja ohjaukseen erikoistunut firma.
Eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten Tesertec oli vuonna 2009 kunnianhimoinen infrastruktuuriprojekti, jonka kustannusarvio oli 400 miljardia euroa. Vuoteen 2050 mennessä piti rakentaa Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään suuria aurinkopuistoja ja tuulivoimaloita huolehtimaan paikallisesta ja eurooppalaisesta sähkön tarpeesta.

Reiska
Seuraa 
Viestejä6532

Marokkohan on jo sen verran lähellä päiväntasaajaa, ettei vuorokausi siellä nii hirveesti elä. Espanja on siinä puron takana ja sähköä käytetään kait eniten just päiväsaikaan, vaikkakin siellä illat on tosi pimeitä.. Mut älykkäällä sähköverkolla totaki vois kait vähän helpottaa..

Per se

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Reiska
Marokkohan on jo sen verran lähellä päiväntasaajaa, ettei vuorokausi siellä nii hirveesti elä. Espanja on siinä puron takana ja sähköä käytetään kait eniten just päiväsaikaan, vaikkakin siellä illat on tosi pimeitä.. Mut älykkäällä sähköverkolla totaki vois kait vähän helpottaa..



Lieneekö ongelmien takana arabikevään mukanaan tuoma poliittisen ilmaston muutos Pohjois-Afrikan alueilla?

Vierailija
eso
Saharaan suunniteltu kunnianhimoinen suunnitelma tuottaa aurinkosähköä EUrooppaan on vastatuulessa. Toistaiseksi on tehty vain suunnitlemia, --.



Voi voi. Olisi vaan kannattanut suunnitella niitä tuulivoimaloita.

Reiska
Seuraa 
Viestejä6532
kfa
Reiska
Marokkohan on jo sen verran lähellä päiväntasaajaa, ettei vuorokausi siellä nii hirveesti elä. Espanja on siinä puron takana ja sähköä käytetään kait eniten just päiväsaikaan, vaikkakin siellä illat on tosi pimeitä.. Mut älykkäällä sähköverkolla totaki vois kait vähän helpottaa..



Lieneekö ongelmien takana arabikevään mukanaan tuoma poliittisen ilmaston muutos Pohjois-Afrikan alueilla?



Aurinkosähkön tekeminen on tuskin vieläkän halpaa. Onko edes kannattavaa?

Per se

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä6670

Ei ole mikään erityinen yllätys miksi projekti on vaikeuksissa, mutta syy on siinä, että se perustui väärälle teknologialle. Projektin suunnittelijat eivät olettaneet, että PV-kennojen hinta laskee niin nopeasti kuin se on laskenut ja yksinkertaisesti PV-kennoilla toteutettu aurinkovoimala on jo liian paljon halvempi kuin aurinkolämpövoimala. Ja PV-kennoissa on se etu, että ne toimivat melkein paremmin Euroopassa kuin Saharassa, koska Saharassa on liian kuuma PV-kennoille.

Maaliskuussa 2012 PV-kennojen sähkön hinta oli enää 150 dollaria per MWh, kun huomioidaan kokonaisuus, mikä on enää vain kaksi kertaa kalliimpaa kuin halvin fossiilinen tapa tuottaa sähköä. PV-kennojen hinnan ennustetaan putoavan vielä vuoden 2013 ajan reippaasti, joten päästään todennäköisesti noin 100 dollariin per MWh, kun lämpövoimalaitos saharassa maksaisi vähintään 200 euroa MWh + sähkön siirtokustannukset, jotka ovat kenties 10 prosenttia. Se ei siis kannata.

PV-kennojen hinta olisi siis noin vuonna 2014 kilpailukykyinen hiilivoiman ja ydinvoiman kanssa ja aikaisin 2020-luvulla aurinkosähkö olisi halvin tapa tuottaa sähköä. Aurinkolämpövoimalat puolestaan eivät voi halventua nykyisestä parista sadasta eurosta oleellisesti, joten ne vain eivät voi olla kannattavia investointeja.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija
Puuhevonen

Maaliskuussa 2012 PV-kennojen sähkön hinta oli enää 150 dollaria per MWh, kun huomioidaan kokonaisuus, mikä on enää vain kaksi kertaa kalliimpaa kuin halvin fossiilinen tapa tuottaa sähköä. PV-kennojen hinnan ennustetaan putoavan vielä vuoden 2013 ajan reippaasti, joten päästään todennäköisesti noin 100 dollariin per MWh, kun lämpövoimalaitos saharassa maksaisi vähintään 200 euroa MWh + sähkön siirtokustannukset, jotka ovat kenties 10 prosenttia. Se ei siis kannata.

Miten nuo hinnat on laskettu ? Erityisesti

* Mikä on laitoksen laskennallinen käyttöikä ?
* Onko siinä mukaana ainakin vaihtosuuntaajat tai muu sähkölaitostekniikka ?
* Miten huoltokustannukset on huomioitu, pölyn poisto ja pesut ?
* Millä leveyspiirillä tuo hinta pätee ?
* Minkälaiset ovat pilviolot paikkakunnalla ?
* Onko paikallista kulutusta, vai joudutaanko energiaa siirtämään pidempiä matkoja kulutuksen luokse ?
* Tapahtuuko tuotanto ja kulutus samana vuorokauden (ja vuoden aikana) ?

Jos asuisin Arizonassa, käyttäisin ilman muuta aurinkovoimaa ilmastoinnin pyörittämiseen, kun tuotanto ja kulutus kohtaavat ja kaiken lisäksi sähkön hinta on kalleinta kuumina kesäpäivinä.

Kaiken maailman viherpipertäjien ongelmana on se, että jos jokin tekninen ratkaisu toimii jossain yksittäisessä tapauksissa yksittäisissä paikoissa se ei tarkoita, että se toimisi kaikissa paikoissa erilaisilla perusolettamilla. Valitettavasti tätä ei tunnu ymmärtävän edes jotkin energiatekniikan lisensiaattin koulutustaustan omaavat henkilöt.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä6670
pmk
Puuhevonen
Maaliskuussa 2012 PV-kennojen sähkön hinta oli enää 150 dollaria per MWh, kun huomioidaan kokonaisuus, mikä on enää vain kaksi kertaa kalliimpaa kuin halvin fossiilinen tapa tuottaa sähköä. PV-kennojen hinnan ennustetaan putoavan vielä vuoden 2013 ajan reippaasti, joten päästään todennäköisesti noin 100 dollariin per MWh, kun lämpövoimalaitos saharassa maksaisi vähintään 200 euroa MWh + sähkön siirtokustannukset, jotka ovat kenties 10 prosenttia. Se ei siis kannata.
Miten nuo hinnat on laskettu ?

Kyse on teollisen mittakaavan aurinkovoimalasta aurinkoisessa ilmastosta. Tuo 150 dollaria on eri toimittajien globaali keskiarvo, joten halvimmillaan aurinkoenergia on jossain Arizonassa on ehkä 100 dollaria per MWh. kokonaisuutena Aurinkosähkön hinta laski maaliskuun 2011 ja maaliskuun 2012 välillä seitsemän prosenttia.

Katso tarkempi selitys tuolta:

Solar Energy Industry Electricity Prices - March 2012 Update
[size=85:cchyuk9r]The solar electricity index draws exclusively upon the high power band (>125 watts) solar module prices in our survey. This price segment was down 2 cents per watt in March from the prior month. The charge controller index was down, but the inverter and battery indexes held steady. Overall, the high solar condition industrial industry index was down to 15.15 cents per kWh in March 2012.[/size:cchyuk9r]
http://www.solarbuzz.com/facts-and-figu ... ity-prices

ja raaka data:

http://www.solarbuzz.com/sites/default/ ... 20308.xlsx

* Mikä on laitoksen laskennallinen käyttöikä ?

En tiedä, mutta luultavasti se on arvioitu liian lyhyeksi. Aurinkokennot ovat kestäviä, ja mikä tärkeintä niiden pii voidaan kierrättää, joten kierrätyspiistä valmistettu toisen polven kenno maksaa enää 50 prosenttia alkuperäisestä. Joten aurinkokennon todellinen käyttöaika on ainakin 1,5 kertaa maksimikäyttöaika.

* Onko siinä mukaana ainakin vaihtosuuntaajat tai muu sähkölaitostekniikka ?
on.
* Miten huoltokustannukset on huomioitu, pölyn poisto ja pesut ?

Aurinkoenergian tuotantokustannus on vain arvio, joka pyrkii mahdollisimman realistisesti arvioimaan pitkän aikavälin kokonaishintaa. Eli siihen on huomioitu ylläpitokulut ja asennuskulut sekä tietenkin itse kennojen hinta, joka on noin 80 prosenttia alkuinvestointikuluista.

* Millä leveyspiirillä tuo hinta pätee ?

Saksan eteläpuolella.

* Minkälaiset ovat pilviolot paikkakunnalla ?

aurinkoiset.

Jos asuisin Arizonassa, käyttäisin ilman muuta aurinkovoimaa ilmastoinnin pyörittämiseen, kun tuotanto ja kulutus kohtaavat ja kaiken lisäksi sähkön hinta on kalleinta kuumina kesäpäivinä.

En jaksa kaivaa lähdettä, mutta muistaakseni juuri Arizonassa aurinkosähkö maksaa vain satasen.

Kaiken maailman viherpipertäjien ongelmana on se, että jos jokin tekninen ratkaisu toimii jossain yksittäisessä tapauksissa yksittäisissä paikoissa se ei tarkoita, että se toimisi kaikissa paikoissa erilaisilla perusolettamilla.
[/quote]
Kyllä melkein 80 prosenttia maailman väestöstä asuu riittävän aurinkoisissa oloissa aurinkoenergialle. Suomessakin aurinkosähkö on validia kesäisin, koska Suomessa tulee parin kuukauden ajan enemmän aurinkoenergiaa vuorokaudessa kuin päiväntasaajalle. Mutta toki täytyy ymmärtää, ettei aurinkoenergia sovellu suomessa primäärienergiaksi riippumatta siitä kuinka halpaa se on.

Yleisesti aurinkoenergialla on varaa pudottaa hintaa. Hyötysuhde voidaan vielä tuplata, piin hinta todennäköisesti putoaa, kun sen kysyntä kasvaa, sekä kennojen hyötysuhdetta voidaan parantaa oleellisesti konsentroimalla valoa peileillä, jos opitaan jäähdyttämään kennoa kustannustehokkaasti. Samoin jos opitaan suuntaamaan kenno siten että se seuraa Aurinkoa ja hyödyntää epäsuoraa valoa optimaalisesti, niin hyötysuhdetta voidaan lisätä varmaan 50 prosenttia. teknologiassa on siis todella paljon kehittymisen varaa, joten hinta voi puoliintua vielä ainakin kahteen kertaan, ennen kuin saavutetaan nykyteknologian rajat.

Tämänkin jälkeen uusilla grafeeniin ja hiilinanoputkiin perustuvilla nanomateriaaleilla voidaan tehdä aurinkokennoista ilmaisia. Ei ole kovin utopistista olettaa, että hiilen nanoteknologia hallitaan 20 vuoden kuluttua. Kuitenkin toimivia hiilen nanoteknologiaan perustuvia laboratorioprototyyppejä on jo rakennettu.

*

Tämän hetken ongelma kuitenkin on, että erityisesti kiina on skaalannut aurinkokennojen ja piin tuotantoa ylöspäin paljon nopeammin kuin markkinat ovat ehtineet vastaamaan, joten tämä on ajanut aurinkokennofirmoja ahtaalle, koska katteet eivät riitä kannattavuuteen. Luulen kuitenkin että tilanne saadaan oikaistua vuoden 2013 aikana, jolloin kysyntä lähtee taas nousuun vuoden 2012 notkahduksen jälkeen. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että jos aurinkoenergiaa ei opita tuottamaan, niin ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta!

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Lurulude
Seuraa 
Viestejä248
Puuhevonen
pmk
Puuhevonen
Maaliskuussa 2012 PV-kennojen sähkön hinta oli enää 150 dollaria per MWh, kun huomioidaan kokonaisuus, mikä on enää vain kaksi kertaa kalliimpaa kuin halvin fossiilinen tapa tuottaa sähköä. PV-kennojen hinnan ennustetaan putoavan vielä vuoden 2013 ajan reippaasti, joten päästään todennäköisesti noin 100 dollariin per MWh, kun lämpövoimalaitos saharassa maksaisi vähintään 200 euroa MWh + sähkön siirtokustannukset, jotka ovat kenties 10 prosenttia. Se ei siis kannata.
Miten nuo hinnat on laskettu ?

Kyse on teollisen mittakaavan aurinkovoimalasta aurinkoisessa ilmastosta. Tuo 150 dollaria on eri toimittajien globaali keskiarvo, joten halvimmillaan aurinkoenergia on jossain Arizonassa on ehkä 100 dollaria per MWh. kokonaisuutena Aurinkosähkön hinta laski maaliskuun 2011 ja maaliskuun 2012 välillä seitsemän prosenttia.

Katso tarkempi selitys tuolta:

Solar Energy Industry Electricity Prices - March 2012 Update
[size=85:p4ch6byu]The solar electricity index draws exclusively upon the high power band (>125 watts) solar module prices in our survey. This price segment was down 2 cents per watt in March from the prior month. The charge controller index was down, but the inverter and battery indexes held steady. Overall, the high solar condition industrial industry index was down to 15.15 cents per kWh in March 2012.[/size:p4ch6byu]
http://www.solarbuzz.com/facts-and-figu ... ity-prices

ja raaka data:

http://www.solarbuzz.com/sites/default/ ... 20308.xlsx

* Mikä on laitoksen laskennallinen käyttöikä ?

En tiedä, mutta luultavasti se on arvioitu liian lyhyeksi. Aurinkokennot ovat kestäviä, ja mikä tärkeintä niiden pii voidaan kierrättää, joten kierrätyspiistä valmistettu toisen polven kenno maksaa enää 50 prosenttia alkuperäisestä. Joten aurinkokennon todellinen käyttöaika on ainakin 1,5 kertaa maksimikäyttöaika.

* Onko siinä mukaana ainakin vaihtosuuntaajat tai muu sähkölaitostekniikka ?
on.
* Miten huoltokustannukset on huomioitu, pölyn poisto ja pesut ?

Aurinkoenergian tuotantokustannus on vain arvio, joka pyrkii mahdollisimman realistisesti arvioimaan pitkän aikavälin kokonaishintaa. Eli siihen on huomioitu ylläpitokulut ja asennuskulut sekä tietenkin itse kennojen hinta, joka on noin 80 prosenttia alkuinvestointikuluista.

* Millä leveyspiirillä tuo hinta pätee ?

Saksan eteläpuolella.

* Minkälaiset ovat pilviolot paikkakunnalla ?

aurinkoiset.

Jos asuisin Arizonassa, käyttäisin ilman muuta aurinkovoimaa ilmastoinnin pyörittämiseen, kun tuotanto ja kulutus kohtaavat ja kaiken lisäksi sähkön hinta on kalleinta kuumina kesäpäivinä.

En jaksa kaivaa lähdettä, mutta muistaakseni juuri Arizonassa aurinkosähkö maksaa vain satasen.

Kaiken maailman viherpipertäjien ongelmana on se, että jos jokin tekninen ratkaisu toimii jossain yksittäisessä tapauksissa yksittäisissä paikoissa se ei tarkoita, että se toimisi kaikissa paikoissa erilaisilla perusolettamilla.

Kyllä melkein 80 prosenttia maailman väestöstä asuu riittävän aurinkoisissa oloissa aurinkoenergialle. Suomessakin aurinkosähkö on validia kesäisin, koska Suomessa tulee parin kuukauden ajan enemmän aurinkoenergiaa vuorokaudessa kuin päiväntasaajalle. Mutta toki täytyy ymmärtää, ettei aurinkoenergia sovellu suomessa primäärienergiaksi riippumatta siitä kuinka halpaa se on.

Yleisesti aurinkoenergialla on varaa pudottaa hintaa. Hyötysuhde voidaan vielä tuplata, piin hinta todennäköisesti putoaa, kun sen kysyntä kasvaa, sekä kennojen hyötysuhdetta voidaan parantaa oleellisesti konsentroimalla valoa peileillä, jos opitaan jäähdyttämään kennoa kustannustehokkaasti. Samoin jos opitaan suuntaamaan kenno siten että se seuraa Aurinkoa ja hyödyntää epäsuoraa valoa optimaalisesti, niin hyötysuhdetta voidaan lisätä varmaan 50 prosenttia. teknologiassa on siis todella paljon kehittymisen varaa, joten hinta voi puoliintua vielä ainakin kahteen kertaan, ennen kuin saavutetaan nykyteknologian rajat.

Tämänkin jälkeen uusilla grafeeniin ja hiilinanoputkiin perustuvilla nanomateriaaleilla voidaan tehdä aurinkokennoista ilmaisia. Ei ole kovin utopistista olettaa, että hiilen nanoteknologia hallitaan 20 vuoden kuluttua. Kuitenkin toimivia hiilen nanoteknologiaan perustuvia laboratorioprototyyppejä on jo rakennettu.




No, materiaalikustannukset ovat puolet kennon hinnasta, Piin kustannukset ovat puolet materiaalien hinnoista. Ei piin kierrätyksen avulla kovin mahtavia hinnanlaskuja nykyisten kennojen hyötysuhteella saada. Allaolevassa linkissä on aika hyvin selvivetty kustannusjakauma eri tuotantovaiheiden kesken.

http://www.nrel.gov/docs/fy12osti/53938.pdf

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä6670
Lurulude
No, materiaalikustannukset ovat puolet kennon hinnasta, Piin kustannukset ovat puolet materiaalien hinnoista.

mistä mittakaavasta puhut? kotitalouskennoista vai teollisen mittakaavan kennoista?

minusta tuossa esimerkiksi yhden kennotyypin kohdalla materiaalien hinta muodosti 81 senttiä kun kennon kokonaishinta oli 93 senttiä. Tässä esimerkissä piin hinta muodosti kennon kokonaishinnasta 87 prosenttia.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Lurulude
Seuraa 
Viestejä248
Puuhevonen
Lurulude
No, materiaalikustannukset ovat puolet kennon hinnasta, Piin kustannukset ovat puolet materiaalien hinnoista.

mistä mittakaavasta puhut? kotitalouskennoista vai teollisen mittakaavan kennoista?

minusta tuossa esimerkiksi yhden kennotyypin kohdalla piin hinta muodosti 81 senttiä hinnasta kun kennon kokonaishinta oli 93 senttiä. Tässä esimerkissä piin hinta muodosti kennon kokonaishinnasta 87 prosenttia.


Hmm se 81snt oli materiaalien kokonaishintakustannus tuossa yhdessä kaaviossa, mutta siitä kennotyypistä ei ole eroteltu hinnan jakautumista eri materiaalien kesken. Appendix-osiosta löytyy yhdelle kennotyypille eritellyt hinnat, joista myös huomaa kuinka piin hinnanvaihtelullu suhdanneherkkää tuo kennojen hinta on. Kennopiin hinta on todella riippuvainen energian hinnasta ja talouden suhdannevaihtelusta. Itse raakapiihän ei muodosta kuin 5% tämänhetkisistä hinnoista, muu hinta tulee marginaaleista sekä valmistuskustannuksista. Alla linkkiä piin hintoihin:
http://www.greenrhinoenergy.com/solar/i ... ilicon.php

Edit:
Ja täsmennyksenä vielä, en ole mikään aurinkosähkön tuotannon asiantuntija, mutta uskoisin tulkinneeni nämä kaaviot oikealla tavalla. Tietenkin uskon jos joku osoittaa, että olen väärässä.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä6670
Lurulude
Kennopiin hinta on todella riippuvainen energian hinnasta

juuri näin. Mikä tarkoittaa sitä, että kun aurinkosähkön hinta lähtee laskemaan, niin samaan aikaan lähtee laskemaan myös piin hinta, koska piin hinta on energiakysymys. Lisäksi piin tuotanto ei ole riiippuvainen paikasta, jolloin piin jalostusta voidaan tehdä siellä missä aurinko-olosuhteet ovat optimaalisia.

Aurinkokennot eivät sinällään noudata kysynnän ja tarjonnan lakia, koska niiden tuotanto voidaan skaalata rajattomasti, koska piitä riittä ja aurinkokennojen tuotannon lisääminen lisää myös puhtaan energian tuotannon kapasiteettia. Näin aurinkokennojen kysyntä ei voi pitkällä aikavälillä nostaa kennojen hintoja, vaan kysynnän lisääntymisestä seuraa niiden hintojen lasku.

jalostetun piin hinta on juuri tästä syystä stabiilimpi, kuin useimpien muiden korkean kysynnän tuotteiden (esim. öljy, joka on niukka resurssi) ja 2010-luvun hintakupru piin hinnassa johtui luultavasti enimmin osin tuotannon kypsymättömyydestä. Aurinkosähkö pitää myös sähkön hinnan stabiilina siinä vaiheessa, kun aurinkosähkö on dominoiva sähköntuotantotapa alueilla, joissa aurinko-olosuhteet ovat optimaalisia.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Lurulude
Seuraa 
Viestejä248
Puuhevonen
Lurulude
Kennopiin hinta on todella riippuvainen energian hinnasta

juuri näin. Mikä tarkoittaa sitä, että kun aurinkosähkön hinta lähtee laskemaan, niin samaan aikaan lähtee laskemaan myös piin hinta, koska piin hinta on energiakysymys. Lisäksi piin tuotanto ei ole riiippuvainen paikasta, jolloin piin jalostusta voidaan tehdä siellä missä aurinko-olosuhteet ovat optimaalisia.

Aurinkokennot eivät sinällään noudata kysynnän ja tarjonnan lakia, koska niiden tuotanto voidaan skaalata rajattomasti, koska piitä riittä ja aurinkokennojen tuotannon lisääminen lisää myös puhtaan energian tuotannon kapasiteettia. Näin aurinkokennojen kysyntä ei voi pitkällä aikavälillä nostaa kennojen hintoja, vaan kysynnän lisääntymisestä seuraa niiden hintojen lasku.

jalostetun piin hinta on juuri tästä syystä stabiilimpi, kuin useimpien muiden korkean kysynnän tuotteiden (esim. öljy, joka on niukka resurssi) ja 2010-luvun hintakupru piin hinnassa johtui luultavasti enimmin osin tuotannon kypsymättömyydestä. Aurinkosähkö pitää myös sähkön hinnan stabiilina siinä vaiheessa, kun aurinkosähkö on dominoiva sähköntuotantotapa alueilla, joissa aurinko-olosuhteet ovat optimaalisia.




Mutta esim. tuossa kennotyypissä, joissa piin hinta oli eroiteltu, ei piin halpeneminen ilmaiseksikaan laskisi kennojen hintaa kuin maksimissaan 25%. Ja halpeneva energianhinta taas tekisi kennojen tuotannosta vähemmän kannattavaa. Itseään ruokkiva ketju, tai näin olen asian ainakin itse järkeillyt.

Oma puhdas veikkaukseni on, että nykytekniikalla toteutettujen kennojen hinta ei pitkällä juoksulla montaa kymmentä prosenttia tule putoamaan. Tuo nykyinen laskuhan johtuu enemmänkin 2006-07 tapahtuneista materiaalien ja valmistuskustannusten hintojen järkyttävistä heilahduksista ylöspäin sekä kennojen kysynnän todella suuresta kasvusta, jotka ajoivat kennojen hintoja pilviin. Nyt taas hinta alkaa olla melkoisen vakiintunut verrattuna muutaman vuoden takaiseen.
Näitä hintoja kun ei voida olettaa laskevaksi samaan tyyliin kuin muussa elektroniikkateollisuudessa. Niissä kasvatetaan kuitenkin lähinnä tiheyttä, valmistusmateriaalien määrän pysyessä suhtkoht samana, Aurinkokennoissa taas tarvitaan uudenlaista tekniikkaa, jotta saadaan hyötysuhdetta nostatettua ja sitäkautta wattikohtaista hintaa laskettua.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä6670
Lurulude
Mutta esim. tuossa kennotyypissä, joissa piin hinta oli eroiteltu, ei piin halpeneminen ilmaiseksikaan laskisi kennojen hintaa kuin maksimissaan 25%.

ilmeisesti viittaat ohutkalvokennoihin tuolla. Ne osoittautuivat konkurssikypsiksi susiksi, koska koska piin hinta oli tuolloin roimasti ylihinnoiteltu markkinavääristymän takia, joten ohutkalvofirmat tekivät busines-pläänin väärien hintojen perusteella ja esimerkiksi Sylindran konkurssi oli kuuluisa. Nykyään pii on jo järkevämmän hintaista ja piin hinta laskee edelleen, koska sen prosessointiteknologia kehittyy (ja sähkön hinta laskee). Piikennon teoreettinen maksimihyötysuhde on 60 prosenttia ja käytännöllinen maksimi on 20-40 prosenttia. Joten piikennot ovat ylivertaisia ohutkalvokennoihin verrattuna.

Esimerkiksi tuossa on todella lupaava prototyyppiteknologia:

How to Double the Power of Solar Panels
http://mashable.com/2012/10/17/double-p ... ar-panels/

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija

Katso tarkempi selitys tuolta:

Solar Energy Industry Electricity Prices - March 2012 Update
[size=85:3olutdkj]The solar electricity index draws exclusively upon the high power band (>125 watts) solar module prices in our survey. This price segment was down 2 cents per watt in March from the prior month. The charge controller index was down, but the inverter and battery indexes held steady. Overall, the high solar condition industrial industry index was down to 15.15 cents per kWh in March 2012.[/size:3olutdkj]
http://www.solarbuzz.com/facts-and-figu ... ity-prices


Kyse on siis 500 kWp laitos joka on laskettu 20 vuoden käyttöiän mukaan.

Onko tuo realistinen taloudellinen käyttöikä, on sitten eri juttu, kun noin pitkistä käyttöjaksoista ei ole vielä kokemuksia. Mikä on tuoton alenema vuosien mittaan ? Kova kuumuus ja elektroniikka ei myöskään ole kovin hyvä yhdistelmä. Lisäksi tulee itse paneliin kohdistuvat rasitukset, kuten tuuli, lämpölaajenemiset, sateet (ja niiden mukana saasteet) ja korkeammilla leveysasteilla myös lumi/jää.


* Minkälaiset ovat pilviolot paikkakunnalla ?

aurinkoiset.

Kuten taulukoista huomataan, hinta yli kaksinkertaistuu pilvisillä alueilla, jossa kuitenkin asuu suurin osa maailman väestöstä.

Kun mennään korkeammille leveysasteille, puolen vuoden tuotanto jää pois ja hinta taas tuplaantuu.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä6670
pmk
Kuten taulukoista huomataan, hinta yli kaksinkertaistuu pilvisillä alueilla, jossa kuitenkin asuu suurin osa maailman väestöstä.

laskelmissa ei ole huomioitu sitä, että kennon käyttöikä on pidempi pilvipoutaisella säällä, koska aurinkokennon väsyminen on termodynaaminen ilmiö, vaan se on laskettu samalla 20 vuoden käyttöajalla. Lisäksi siinä ei huomioida sitä, että pilvipoutaisella säällä saadaan kennoista enemmän irti jos hyödynnetään hajavaloa ja konsentroidaan see linsseillä ja peileillä. Tästä on muutamia prototyyppejä olemassa, jotka osoittavat että hajavalon tehokas kerääminen on mahdollista, joskaan kaupallisesti järkeviä prototyyppejä ei ole vielä kehitetty.

Perustat siis kritiikkisi olettamukseen ettei aurinkokenteknologiassa enää ikinä tapahdu mitään kehitystä. Aurinkoenergiateknologiassa ei siis pidä katsoa mikä on nykytila vaan sitä mikä on fysiikan lakien mukaan mahdollista. Esimerkiksi hiilivoiman hyödyntämisen halpenemista rajoittaa perus termodynamiikka, mutta onko tällaisia rajoituksia aurinkokennoteknologiassa? Ei, vaan aurinkokennojen hintaa rajoittaa ainoastaan yksi tekijä, eli valmistusprosessien kehittymättömyys. Kyse on kuitenkin vain insinöröintiongelmasta, ei fysiikan lakeihin perustuvasta ongelmasta. Fysiikan lait tulevat vastaan vasta siinä vaiheessa kun aurinkosähkön hinta on pudonnut kaksi tai kolme kertaluokkaa nykyisestä.

Ps. koska valosähköinen ilmiö on kvanttimekaniikkaa, niin se sallii kennon korkeimmaksi teoreettiseksi hyötysuhteeksi täsmälleen 100 prosenttia. (rajatulla aallonpituusalueella)

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Sivut

Kuuminta hottia

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat