Seuraa 
Viestejä45973

Onko kukaan miettinyt, miksi painavampi hiihtäjä liukuu alamäessä kevyempää hiihtäjää nopeammin?

Jättäkäämme ilmanvastus pois teorioista, sillä sen osuutta voidaan pitää käytännössä olemattomana.

Jos kitkakerroin on hiihtäjillä vakio, supistuvat hiihtäjien massat pois kaavapyörityksessä, eivätkä massat näin ollen ole vastaus ongelmaan.

Omissa pohdinnoissani, tai tarkemmin työkaverin pohdinnoissa, pääsimme ajatelmaan, että kitkakertoimen on oltava painavammalla hiihtäjällä pienempi kuin kevyemmällä. Miksi näin olisi? Kitkavoima on painavammalla hiihtäjällä suurempi kuin kevyemmällä. Suurempi kitkavoima lämmittää lunta suksien alla enemmän, ja painavamman hiihtäjän sukset liukuvat näin ollen paremmin.

Onkohan tässä mitään perää?

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (98)

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265

Pitääkö väitteesi painavamman hiihtäjän suuremmasta nopeudesta paikkansa?
Toteutuuko ilmiö mäkihypyssä eli onko painavammilla hyppääjillä suurempi nopeus hyppyripöydällä kuin kevyemmillä?

http://answers.yahoo.com/question/index ... 114AAnSe3I

"It called potential energy.

To get a heavier object up a mountain requires more energy to get up the mountain. Formula is (mgh (mass x grafitational acceleration x height))

So a 100 kg person has twice the ammount of potential energy a 50 kg person has.

Convert this energy into speed on the way down and the heavier person has the advantage. (But he will also be suffering from more friction and air resistance)."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Tepi_78
Onko kukaan miettinyt, miksi painavampi hiihtäjä liukuu alamäessä kevyempää hiihtäjää nopeammin?

Jättäkäämme ilmanvastus pois teorioista, sillä sen osuutta voidaan pitää käytännössä olemattomana.

Jos kitkakerroin on hiihtäjillä vakio, supistuvat hiihtäjien massat pois kaavapyörityksessä, eivätkä massat näin ollen ole vastaus ongelmaan.

Omissa pohdinnoissani, tai tarkemmin työkaverin pohdinnoissa, pääsimme ajatelmaan, että kitkakertoimen on oltava painavammalla hiihtäjällä pienempi kuin kevyemmällä. Miksi näin olisi? Kitkavoima on painavammalla hiihtäjällä suurempi kuin kevyemmällä. Suurempi kitkavoima lämmittää lunta suksien alla enemmän, ja painavamman hiihtäjän sukset liukuvat näin ollen paremmin.

Onkohan tässä mitään perää?


Tässä ei ole mitään perää. Miksi menestyvät mäkihyppääjät ovat aina sellasia 60kg ruippanoita eivätkä 120kg painavia möykkyjä? Kitkavoima on painavalla hiihtäjällä suurempi mutta "lämmitysvoimasta" saatava sulatusetu ei riitä päihittämään näitä kevyitä kilpahyppääjiä.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Gravitaatiovoima vaikuttaa siihen, että painavampi hiihtäjä menee mäessä lujempaa. Pysähtyminen saattaakin olla jo jonkin verran hankalampaa kuin kuikelommalla kaverilla.

Tässä ei ole mitään perää. Miksi menestyvät mäkihyppääjät ovat aina sellasia 60kg ruippanoita eivätkä 120kg painavia möykkyjä?

Mäkihypyssä täytyy ponnistaa + lennellä ilmassakin eikä vain laskea suksilla mäkeä.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265
Tyräpoika
http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20060707102114AAnSe3I

"It called potential energy.

To get a heavier object up a mountain requires more energy to get up the mountain. Formula is (mgh (mass x grafitational acceleration x height))

So a 100 kg person has twice the ammount of potential energy a 50 kg person has.

Convert this energy into speed on the way down and the heavier person has the advantage. (But he will also be suffering from more friction and air resistance)."


Puppua. Tuon mukaan iso mies putoaisi nopeammin kuin pieni, koska isommalla on enemmän potentiaalienergiaa.

Tepi_78

Jättäkäämme ilmanvastus pois teorioista, sillä sen osuutta voidaan pitää käytännössä olemattomana.



Ilmanvastuksesta se nimenomaan johtuu.
Ilmanvastus jarruttaa painavaa hiihtäjää vähemmän, koska sillä on enemmän
potentiaalienergiaa. Hiihtäjien pinta-alat ilmaa vastaan ovat kuitenkin melko samat.

http://en.wikipedia.org/wiki/Terminal_velocity

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
kopernikustako
Tässä ei ole mitään perää. Miksi menestyvät mäkihyppääjät ovat aina sellasia 60kg ruippanoita eivätkä 120kg painavia möykkyjä?

Mäkihypyssä täytyy ponnistaa + lennellä ilmassakin eikä vain laskea suksilla mäkeä.

Entäs jos unohtaa sen ponnistuksen. Laitetaan kaksi suksiparia menemään alamäkeen hyppyrimäen päältä, ja ladotaan toisen päälle 1kg punnus, ja toisen parin päälle 1000kg:n punnus. Kumpi suksipari lentää hyppyrin nokalta kauemmaksi? Ilman "ponnistusta".

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Olen hiihtänyt kolmisenkymmentä vuotta, ja hiihdän edelleen satoja, joinain talvina jopa yli 1000 km, joten voin omasta kokemuksesta sanoa, että kevyet hiihtäjät ovat aina tiellä alamäissä.

Mäkihyppyä ei voi sekoittaa tähän. Nykymäkihypyssä latu-urat jäädytetään, eikä vauhtimäissä ole lunta nähty vuosikausiin! Hyppääjien painolla ei ole mitään merkitystä, kun leveä ja pitkä mäkisuksi liukuu jäädytettyä latua. Jos liu'uttaisiin luistimilla, tilanne voisi olla toinen.

Ilmanvastus ei ole tässä merkityksellinen. Lapset laskevat mäkiä paljon aikuisia hitaammin, vaikka heidän ilmanvastuksen luulisi olevan paljon aikuisia pienempi, olkoonkin, että aikuisilla on enemmän kineettistä energiaa.

Ja mitä potentiaalienergiakommenttiin tulee, niin pitää muistaa, että raskaamman hiihtäjän kitkavoima on suurempi kuin kevyen, joten etua ei massan vuoksi tule. Kuten aiemmin mainitsin, massat supistuvat pois, jos kitkakertoimet ovat samat.

Astronomy

Entäs jos unohtaa sen ponnistuksen. Laitetaan kaksi suksiparia menemään alamäkeen hyppyrimäen päältä, ja ladotaan toisen päälle 1kg punnus, ja toisen parin päälle 1000kg:n punnus. Kumpi suksipari lentää hyppyrin nokalta kauemmaksi? Ilman "ponnistusta".



Miksi niitä pitäisi ollenkaan verrata sen lentomatkan avulla? Eikös vain voisi mitata saavutetun nopeuden siinä nokalla?

Eiköhän se tuosta ilmanvastuksesta johdu, kuitenkin. Pakkohan se on ottaa huomioon. Vertailun vuoksi nopeuslaskun MM-nopeudet ovat nykyisin noin 250km/h*, vaikka vapaassa pudotuksessa ihmisen nopeus on noin 200km/h**.

[size=85:3ctbtfre]*Nopeuslaskuennätykset:
Miehet: Simone Origone (Italia), 251,40 km/h (19. huhtikuuta 2006 Les Arcs, Ranska)
Naiset: Sanna Tidstrand (Ruotsi), 242,59 km/h (19. huhtikuuta 2006 Les Arcs, Ranska)

**Vapaa pudotus:
Normaalissa putoamisasennossa, jossa vatsa osoittaa maata kohti ja raajat ovat levällään, putoamisnopeus on noin 200 km/h. Sukellusasennossa nopeus nousee yli 300 kilometriin tunnissa.

Nopeusennätys ihmisen pudotuksessa on 1149 km/h, eli hieman yli äänennopeuden. Tämän saavutti Joseph Kittinger hänen hypättyään reilun 31 kilometrin korkeudelta. Korkealla ilmakehässä ilmanvastus on selvästi pienempi ja nopeus ehtii siten kasvaa selkeästi suuremmaksi.[/size:3ctbtfre]

Eusa
Seuraa 
Viestejä19352

Se on ihan sama mitä kitkaa tarkastellaan. Vain tyhjiössä esineet putoavat likimain samalla kiihtyvyydellä. Väliaineessa tai kitkapinnalla kiihtymisen vastus on suhteellisesti pienempi painavammalla samantiheyksisellä kappaleella.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
emp
Astronomy

Entäs jos unohtaa sen ponnistuksen. Laitetaan kaksi suksiparia menemään alamäkeen hyppyrimäen päältä, ja ladotaan toisen päälle 1kg punnus, ja toisen parin päälle 1000kg:n punnus. Kumpi suksipari lentää hyppyrin nokalta kauemmaksi? Ilman "ponnistusta".



Miksi niitä pitäisi ollenkaan verrata sen lentomatkan avulla? Eikös vain voisi mitata saavutetun nopeuden siinä nokalla?

Ihan hyvä heitto, nopeuden mittaus tehdään jo nytkin joten eikun kaikki yli 120kg:n hyppäjät myös mäkeen niin saadaan mittalukemia jotta päästään vertailemaan heidän nopeuksia näiden huippuhyppääjäruippanoiden nopeuksiin. Ja sen jälkeen hypyn pituuteen. Tässä pitää muistaa olettaa että hyppääjien ilmanvastus on sama, riippumatta elopainosta.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Astronomy

Ja sen jälkeen hypyn pituuteen. Tässä pitää muistaa olettaa että hyppääjien ilmanvastus on sama, riippumatta elopainosta.



Tuo on eri kysymys. Luuletko, että siihen silti on sama vastaus?

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1983

Tuskin tuo ilmanvastus sunnuntaihiidossa on oleellinen tekijä. Sensijaan luulisi, että suksen ja ladun kontakti on eri painoisilla erilainen ja siten kitkakertoimet kuitenkin erit. Tietysti asiaan voisi vaikuttaa myös se, että suksi hinkkaa myös ladun reunaan ja tämä vastus on massoista riippumaton ja siten vaikuttaa kevyempään suhteessa enemmän.
Tosin tämä myytti todella pitäisi kokeellisesti tutkia, eli pitääkö se ylipäätään paikkaansa. Ihme tosin jos kukaan ei ole tutkinut. Toisaalta luulisi, että 1000 kg:n paino häviäisi 1 kg:lle ainakin pehmeällä lumella.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
emp
Astronomy

Ja sen jälkeen hypyn pituuteen. Tässä pitää muistaa olettaa että hyppääjien ilmanvastus on sama, riippumatta elopainosta.



Tuo on eri kysymys. Luuletko, että siihen silti on sama vastaus?

Missä oli kysymysmerkki? Kunhan vaan ajattelin ääneen...

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Astronomy

Missä oli kysymysmerkki? Kunhan vaan ajattelin ääneen...



No minä pohdin ääneen sitä, ettet kai kuvittele, että mäkihyppääjän hypyn pituus riippuu vain laskunopeudesta?

Olen hiihtänyt yli neljäkymmentä vuotta. Kokemukseni mukaan riskit hiihtäjät ovat tukkeena yhtä lailla ylä- kuin alamäissäkin.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
emp
Astronomy

Missä oli kysymysmerkki? Kunhan vaan ajattelin ääneen...



No minä pohdin ääneen sitä, ettet kai kuvittele, että mäkihyppääjän hypyn pituus riippuu vain laskunopeudesta?

Ei tietenkään riipu "vain" laskunopeudesta, kai siinä muitakin muuttujia on mukana? Olisi vaan kiva tietää että mitä? Jos mäkihyppääjä tulee siihen hyppyrin nokalle nopeudella 120 km/h ja toinen nopeudella 12 km/h niin kai niissä hyppymatkoissa on silloin jonkunlainen ero? Kunhan ihmettelen. Jos molemmat hyppääjät tai mäenlaskijat ovat aerodynamiikaltaan, taidoiltaan ja ponnistusvoimiensa suhteen identtisiä niin kumpi lentää pitemmälle tai kumpi on mäen alla nopeammin? Se jonka paino on 120kg vai se jonka paino on 60kg? Molemmilla on samanlaiset sukset alla...

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38053
Astronomy
Ei tietenkään riipu "vain" laskunopeudesta, kai siinä muitakin muuttujia on mukana? Olisi vaan kiva tietää että mitä? Jos mäkihyppääjä tulee siihen hyppyrin nokalle nopeudella 120 km/h ja toinen nopeudella 12 km/h niin kai niissä hyppymatkoissa on silloin jonkunlainen ero?



Mäkihypyssä hypyn pituus rippuu hyvin voimakkaasti nopeudesta. Jo yhden km/h:n ero antaa selvän edun. Mutta yleensä siinä on mahdotonta saavuttaa isoja eroja, lähinnä ottaa takkiin, jos mokaa suksien voitelussa. Silloin se kai vaikuttaa, jos on lumisadetta ja hyppääjä joutuu odottamaan. Mutta lajissa vaikuttaa joka tapauksessa sellaiset sääarpajaiset, että yksittäisen kisan tuloksilla ei pitäisi olla paljoa arvoa.

Muita tekijöitä ovat hyppääjän massa, ilmanvastus ja noste - eli hyppääjään vaikuttavat voimat. Niihin vaikutetaan miljoonalla asialla, tekniikalla, puvuilla, suksilla, sääoloilla (erityisesti tuuli, myös ilmanpaine).

Kunhan ihmettelen. Jos molemmat hyppääjät tai mäenlaskijat ovat aerodynamiikaltaan, taidoiltaan ja ponnistusvoimiensa suhteen identtisiä niin kumpi lentää pitemmälle tai kumpi on mäen alla nopeammin? Se jonka paino on 120kg vai se jonka paino on 60kg? Molemmilla on samanlaiset sukset alla...



Tietenkin sillä, jonka massa on 60 kg, on paljon parempi liitoluku (nosteen suhde ilmanvastukseen). Siksi mäkihyppääjät ovat luuviuluja. Painon vaikutusta kompensoidaan suksen pituudella, mutta ei se kompensaatio riitä suosimaan läskejä.

Silloin kun liu'utaan mäkeä alas, suurin osa eroista tulee ilmanvastuksesta. Myös suksen pohjan kitkakominaisuudet vaikuttavat. Ilmanvastus on merkittävä jo normihiihtäjän mäenlaskunopeuksilla (mitä se olisi 20-40 km/h).

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat