Kaukoputken näyttämään syvään kuvaan liittyvä kysymys

Seuraa 
Viestejä2683
Liittynyt3.10.2006

http://en.wikipedia.org/wiki/Hubble_Ultra-Deep_Field
Jos näemme ajan alkuun, näemmekö itsemme ? Siis jos katsomme kaukoputkella tarpeeksi kauas ja näin ollen myös tarpeeksi taaksepäin ajassa, eikö silloin tila ole niin pieni, että meidänkin galaksimme synty voitaisiin kuvata ? Näkyvä valo eri syvyydeltä voisi muodostaa elokuvaan eri alueista ? Jos tämä ei ole mahdollista, niin miksi ei ? Onko syvin alue oikeasti vanhin vai väittääkö tiede vain näin ?
Katsommepa mistä suunnasta tahansa maailmankaikkeutta, pääsemme alkuun, eikö ? Siis jokapuolelle katsoessamme meidän pitäisi nähdä maailmankaikkeuden pienen tilan sama kuva ehkä vain erinäkökulmasta, kuten jos katsoisi hologrammia eri puolilta ? Olenko nyt väärässä ja kuinka pahasti ? Mitä sitten näemme syvimmistä kuvista, jos emme aluetta, jossa kaikki aine ja näin ollen myös meidän galaksimme aurinkokuntineen on ?

Parempi on olla sanomatta mitään, jos ei ole mitään sanottavaa. Keskustella voi aina.

Kommentit (15)

Goswell
Seuraa 
Viestejä10358
Liittynyt8.3.2010

Eipä nähdä meitä. Me olemme täällä, olemme aina olleet ja tulemme aina olemaan, se näkymä jonka näemme on sieltä. Jos katsoisimme sieltä tänne, näkisimme meidän alun täällä, nyt tällä hetkellä, joltain etäisyydeltä.

Minun mielestä noin.

rcislandlake
Seuraa 
Viestejä2683
Liittynyt3.10.2006
Goswell
Eipä nähdä meitä. Me olemme täällä, olemme aina olleet ja tulemme aina olemaan, se näkymä jonka näemme on sieltä. Jos katsoisimme sieltä tänne, näkisimme meidän alun täällä, nyt tällä hetkellä, joltain etäisyydeltä.

Niin mutta. Avaruus laajenee kiihtyvää vauhtia. Alkuun katsominen on kuin katsoisi valtameren sijasta ämpäriin. Siten en vain ymmärrä, jos menneisyyteen katsomalla ei näkisi itseään. Mutta on kyllä paljon muutakin mitä en ymmärrä bigbang teoriassa, että ei sillä..
An additional subtlety is that a galaxy at a given comoving distance is defined to lie within the "observable universe" if we can receive signals emitted by the galaxy at any age in its past history (say, a signal sent from the galaxy only 500 million years after the Big Bang), but because of the universe's expansion, there may be some later age at which a signal sent from the same galaxy will never be able to reach us at any point in the infinite future (so for example we might never see what the galaxy looked like 10 billion years after the Big Bang),[11] even though it remains at the same comoving distance (comoving distance is defined to be constant with time, unlike proper distance which is used to define recession velocity due to the expansion of space) which is less than the comoving radius of the observable universe. This fact can be used to define a type of cosmic event horizon whose distance from us changes over time; for example, the current distance to this horizon is about 16 billion light years, meaning that a signal from an event happening at present would eventually be able to reach us in the future if the event was less than 16 billion light years away, but the signal would never reach us if the event was more than 16 billion light years away.[5]
http://en.wikipedia.org/wiki/Observable_universe
Tuossa se jotenkin sanotaan. Jos me näemme aivan vierekkäisen naapurimme katsomme sitten mihin tahansa maailmankaikkeudessa, voisi olettaa maapallon olevan maailmankaikkeuden keskipiste, josta kaikki on laajentunut joka suuntaan. Ja tämä ajatus on kuin muinaisuudesta maapallo aurinkokunnan keskipisteenä.
Siksi minua askarruttaa, että miksi juuri kaukana näemme muinaisimman osan ja emme näe siellä itseämme ? Selittääkö mikään muu avaruuden taustasäteilyn lämpötilan kuin Bigbang ? Onko Bigbang ainoa vaihtoehto, vai voiko näkyvä maailmankaikkeus olla vain hiekkamyrsky suuremmassa kokonaisuudessa ?
http://en.wikipedia.org/wiki/Universe

Parempi on olla sanomatta mitään, jos ei ole mitään sanottavaa. Keskustella voi aina.

Vierailija

Se menneisyyteen katsominen tarkoittaa että voimme havaita ohkaisia viitteitä universumimme alkuaikojen fysikaalisista olosuhteista. Lehdet tekevät omat otsikkonsa.

Ei se mikään aikakone ole.

rcislandlake
Seuraa 
Viestejä2683
Liittynyt3.10.2006
Electric shadow
Se menneisyyteen katsominen tarkoittaa että voimme havaita ohkaisia viitteitä universumimme alkuaikojen fysikaalisista olosuhteista. Lehdet tekevät omat otsikkonsa.

Ei se mikään aikakone ole.


Kyllä minä tiedän, ettei sillä voi matkustaa ajassa. Mutta siis jos valo on tullut kauan tuolta menneisyydestä, niin eikö valon informaatio sisällä pienemmän universumin tilan johdosta myös kaiken sen mikä silloiseen universumiin sisältyi ?
Vai onko se sittenkään menneisyyteen katsomista ?

Parempi on olla sanomatta mitään, jos ei ole mitään sanottavaa. Keskustella voi aina.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Se yks äijjä selvitti televisiossa eeglannin kielellä, mutta kirijotus oli på swenska , että
soli ottanu avaruuvesta kuvia , Havaijilta oli kuvannu pohjoista taivasta, Cilessä olevalta
teleskoopilla oli kuvannu eteläistä taivhanpuoliskova.

Nykkö niihin kuvhin tullee niitä mustija raitoja, niinko seki ukko meinas niinko
kaupan hintaviivakkodi, niin se hoksaski , että jos vertas pohjasen kuvia, ja etelän kuvia, niin tummat viivat oliki eri kohilla.
Sehän kuulemma meinaa, että maahantulevan sähkömangneettisen säteilyn nopeus muuttuu
jos kattothan pohjasta taivasta, tai vastaavasti eteläistä taivasta.
Kuvien " viivakoodi " oli minunki silmhin erillainen.

Tuo äijjä oli siis mielenkiintoisen asian jäljillä. Ehkä valon nopeus ei olekkaan vakio ?
Ehkä sen suhthen Albertti oliki väärässä ?
Jos sähkömangneettisen säteilyn nopeus onkin paikasta riippuva, sehän panee koko tähtitieteen nykyteorijat penkin alle, häpeämhän.
Ehkä gravitaatiot valon tiellä kiihyttävät sitä, ja toisaalta jarruttavat sen nopeutta ?
Piru ties , mutta äijällä oli ne kuvat tojisthena.
Miekö luulen että tuo tullee Dickovery Sience ( vai pirunkolailla tuo kirijotethan ?) kanavalta
vielä uuvesthan ja jopa suomenkielisellä tekstilläki.
Ja silloin kyllä revin puhelimesta akun pois, että saapi rauhassa ajatuksen kans tuota seurata, eikä niinko nyt, että pää oli kahtiajaettu , toisella puolen seurasin tv avaruusohjelmaa, ja toinen puoli nauro ja praati puhelinhen.
Tietäähän sen , että eihän siittä kaksista tainnu kummastakhan tulla.

rcislandlake
Seuraa 
Viestejä2683
Liittynyt3.10.2006
Aslak
Se yks äijjä selvitti televisiossa eeglannin kielellä, mutta kirijotus oli på swenska , että
soli ottanu avaruuvesta kuvia , Havaijilta oli kuvannu pohjoista taivasta, Cilessä olevalta
teleskoopilla oli kuvannu eteläistä taivhanpuoliskova.

Nykkö niihin kuvhin tullee niitä mustija raitoja, niinko seki ukko meinas niinko
kaupan hintaviivakkodi, niin se hoksaski , että jos vertas pohjasen kuvia, ja etelän kuvia, niin tummat viivat oliki eri kohilla.
Sehän kuulemma meinaa, että maahantulevan sähkömangneettisen säteilyn nopeus muuttuu
jos kattothan pohjasta taivasta, tai vastaavasti eteläistä taivasta.
Kuvien " viivakoodi " oli minunki silmhin erillainen.

Tuo äijjä oli siis mielenkiintoisen asian jäljillä. Ehkä valon nopeus ei olekkaan vakio ?
Ehkä sen suhthen Albertti oliki väärässä ?
Jos sähkömangneettisen säteilyn nopeus onkin paikasta riippuva, sehän panee koko tähtitieteen nykyteorijat penkin alle, häpeämhän.
Ehkä gravitaatiot valon tiellä kiihyttävät sitä, ja toisaalta jarruttavat sen nopeutta ?
Piru ties , mutta äijällä oli ne kuvat tojisthena.
Miekö luulen että tuo tullee Dickovery Sience ( vai pirunkolailla tuo kirijotethan ?) kanavalta
vielä uuvesthan ja jopa suomenkielisellä tekstilläki.
Ja silloin kyllä revin puhelimesta akun pois, että saapi rauhassa ajatuksen kans tuota seurata, eikä niinko nyt, että pää oli kahtiajaettu , toisella puolen seurasin tv avaruusohjelmaa, ja toinen puoli nauro ja praati puhelinhen.
Tietäähän sen , että eihän siittä kaksista tainnu kummastaakhan tulla.


Gravitaatio, pimeä aine ja pimeä energia. Siinä outoja asioita. Eikö valo kierräkin ainakin gravitaatiota ja pimeää ainetta ? Onko aivan varmaa, että valo tietää mistä tulee ja palauttaa alkuperäisen suuntansa ja linjansa vai voiko valo periaatteessa tulla eri suunnasta, mitä nähdään ? Siis voivatko galaksit olla aivan toisaalla syväkuvassa missä ne näyttäisi taivaalla olevan ? Ja jos valo voi kiertää tai kaaristua, niin voiko se kulkea näkyvässä maailmankaikkeudessa vaikka ympyrää, jos olosuhteet gravitaation ja pimeä aineen suhteen ovat oikeat ? Mitä jää näkemättä, jääkö valo tulematta jostain suunnasta jonkin tuntemattoman tekijän toimesta ? Vähän kuin valo syöksyy pimeään mustaan aukkoon. Siellä se on, mutta sitä ei voi nähdä enää... Toinen esimerkki on tutkassa näkymätön alus, jossa taitetaan valoa kulkemaan eri suuntaan, jolloin kohdetta ei nähdä.. tai näkymätön viitta, jossa kuvan eteen tuodaan informaatiota kuvan takaa, jotta edessä oleva näyttäisi muuttuvan taustaksi ja häviävän näkyvistä.. Tapahtuuko sitä luonnossa ? Onko siis näkemämme maailmankaikkeus pelkkä vääristymä aivan toisenlaisesta todellisuudesta ?

Parempi on olla sanomatta mitään, jos ei ole mitään sanottavaa. Keskustella voi aina.

Goswell
Seuraa 
Viestejä10358
Liittynyt8.3.2010

Juu, tuon Aslakin mainitseman ohjelman näin minäkin.

Tuolla "viivakoodilla" voi todistaa muuttuvan valon nopeuden.
Ajatellaan kuva jossa taajuus muuttuu lennossa radioaalloista gammaan, siis loivista aalloista tasaisesti tihentyen tosi syheröön.
Yläpuolelle kuvitellaan nopeusmittarin näyttö, nopeus kasvaa kohti radioaaltoja ja kasvaa tietysti kohti gammaa myös, vain liikesuunta lähteen suhteen siis muuttuu. Aallokossa on näkyvänvalon alue, joka on nähtävissä suoraan alla jos olemme paikoillaan säteilynlähteen suhteen, piirä piste siihen nopeusmittariin, olemme siinä paikoillaan lähteen suhteen ja alla on näkyvänvalon alue.

Nyt jos loittonemme säteilyn lähteen suhteen jollakin nopeudella, piste nopeusasteikolla siirtyy kohti gammaa sitä edemmäs mitä lujempaa liikumme poispäin lähteestä, alla on edelleen näkyvää valoa liikkuvan havaitsijan mielestä, mutta lähteen suhteen näkyvänvalon alue on edelleen oikealla paikalla alapuolen aaltoviivalla. Jos liikumme kohti lähdettä, piste nopeusmittarilla siirtyy kohti radiotaajuuksia, havaitsija näkee kuitenkin taas valon normaalisti, miksi. Koska havaitsijan nopeus ja liikesuunta vaikuttaa havaittuun taajuuteen.

Ja se todiste on juuri nuo "viivakoodit". Ne siirtyvät liike-eron seurauksena havaitsijan kuvassa, eivät paikoillaan lähteen suhteen olevan havaitsijan kuvassa. Fakta.
Jos taajuus venyisi avaruuden laajenemisen seurauksena, viivat seuraisivat venyvää taajuutta, noin ei käy todellisuudessa.

Lisään tämän nyt myöhemmin selvennykseksi. Liikenopeutemme lähteen suhteen muuttaa siis sitä kuinka kohtaamme lähteen säteilyn. Loitotessa näemme energisempiä fotoneita näkyvänävalona, lähestyttäessä energiaköyhempiä fotoneita tietysti. Ne viivat ei liiku lähteen suhteen, vain liikkuvan havaitsijan suhteen.

Minun mielestä noin.

Vierailija
rcislandlake

Jos näemme ajan alkuun, näemmekö itsemme ?



Emme näe, asiaa voi havainnollistaa valokartion avulla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aika-avaruus

Itse olemme origossa ja havaitsemme menneitä asioita vain kartion pinnalta. Tämä määrittää miltä ajalta ja mistä voimme tehdä havaintoja. Jott voisimme havaita itsemme, olisi meidän täytynyt liikkua valon nopeudella niin kauan ajassa, kuinka kauas haluaisimme nähdä.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32777
Liittynyt6.12.2009
rcislandlake
http://en.wikipedia.org/wiki/Hubble_Ultra-Deep_Field
Jos näemme ajan alkuun, näemmekö itsemme ? Siis jos katsomme kaukoputkella tarpeeksi kauas ja näin ollen myös tarpeeksi taaksepäin ajassa, eikö silloin tila ole niin pieni, että meidänkin galaksimme synty voitaisiin kuvata ? Näkyvä valo eri syvyydeltä voisi muodostaa elokuvaan eri alueista ? Jos tämä ei ole mahdollista, niin miksi ei ? Onko syvin alue oikeasti vanhin vai väittääkö tiede vain näin ?
Katsommepa mistä suunnasta tahansa maailmankaikkeutta, pääsemme alkuun, eikö ? Siis jokapuolelle katsoessamme meidän pitäisi nähdä maailmankaikkeuden pienen tilan sama kuva ehkä vain erinäkökulmasta, kuten jos katsoisi hologrammia eri puolilta ? Olenko nyt väärässä ja kuinka pahasti ? Mitä sitten näemme syvimmistä kuvista, jos emme aluetta, jossa kaikki aine ja näin ollen myös meidän galaksimme aurinkokuntineen on ?

Käsittääkseni havainnoimme vain ja aina "nykyisyyttä", se valo joka on "sieltä" matkannut miljardeja valovuosia on "nyt" täällä..se mitä "siellä" on "nyt" on jotain aivan muuta. pitäsi laskea miljardeja valovuosia etiäpäin, tätä aikoinaan kyselin toisessa ketjussa että miltä maailmankaikkeus näyttäisi jos nyt olisi nyt joka paikassa yhtä aikaa..jos ois "oikein kykenevä kompuutteri ja hyvät batterit" sillä vois tommosen "nyt universumin" varmaankin emuloida jollain tarkkuudella. osahan alku-universumin galakseista on jo meidän suhteen tapahtumahorisontin ulkopuolella ja etenee yli valonoppeuden meidän suhteen avaruuden laajanemisesta johtuen joten emme tiedä informatiivisesti ikinä kaikkea mitä kosmoksessa nyt on ?..

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Mie olen syvästi huolestuinu , tejän puolesta.

Suurin kysymyshän tuossa televisijosta tulhesssa jutussa oli , että onko valon nopeus ennää vakijo ?
Vai onko se sitten viimemittauksijen jälkhin alkanu lepattamhan , tai vipattamhan ?
Son saakeli soikhon suuri asija jos , kaikki nykyteorijat menevät pershellens, ja avaruus osottautuuki kokonhan muuksi mitä siittä oletethan.

Jos valon nopeus onki lepattanu ja läpättäny koko sen olemassaolon ajan, niin saakuri
onko se maailman syntymäpäiväkhän sitte ihan oikeja ?
Miten tuo uusi havanto suhtautuu kaksosrakokokheshen ?
Ja mistä tuo nopeuven vaihtelu sitte johtuu ??

Onko sittekki niin , että avaruuven perusrakenne , se se piilotteleva eetteri tai miksi sitä ny sanothankhan tyhjön kenttä, onki liikhessä johonki suuntahan, ja valon häätyy johonki suunhan kulkeja vastavirthan, ja siksi nuo " viivakoodin " viivat heittelevät jos kattothan vuoroin
"pohjasta , ja eteläistä taivasta." ?

Sen sijhan että olsitta huolestunheita , tojistettujen ja monesti kokkeiltujen teorijoitten puolesta , puhuttaki kokonhan muuta paskaa.

Son kuulkaa tosi kyshessä, että menneekö Einsteenin Alabertin opit ny sitte roskakorhin, ja panhanko mustat aukokki uusiksi ?

Vierailija

Väittäsin että ei voi nähdä.
Perusteluna notta uskoisin valon liikkeen olevan nopeampi, kuin maapallomme nopeuden suhteessa ns. alkuräjähdyspisteeseen (mikäli moista oikeasti onkaan). Joten sieltä heijastuva senhetkinen valo kiitää melko kaukana edellämme.

Goswell
Seuraa 
Viestejä10358
Liittynyt8.3.2010
Kappu
Perusteluna notta uskoisin valon liikkeen olevan nopeampi, kuin maapallomme nopeuden suhteessa ns. alkuräjähdyspisteeseen



Se meni nyt pikkuisen erilailla tuo alkutussaus. Se piste ei ole jossakin tuolla, vaan joka paikassa missä jotakin on, oikeasti. Me olemme osa sitä tussausta, me olemme osa siitä mikä "räjähti".
Koska tila ei voi räjähtää, turha verrata siihen, syy tussahdukseen on ympärilämme olevat atomit ja energia. Olemme yhä sen "räjähdyksen" sisällä, ja aina pysymmekin.

Minun mielestä noin.

Vierailija
rcislandlake
http://en.wikipedia.org/wiki/Hubble_Ultra-Deep_Field
Jos näemme ajan alkuun, näemmekö itsemme ? Siis jos katsomme kaukoputkella tarpeeksi kauas ja näin ollen myös tarpeeksi taaksepäin ajassa, eikö silloin tila ole niin pieni, että meidänkin galaksimme synty voitaisiin kuvata ? Näkyvä valo eri syvyydeltä voisi muodostaa elokuvaan eri alueista ? Jos tämä ei ole mahdollista, niin miksi ei ? Onko syvin alue oikeasti vanhin vai väittääkö tiede vain näin ?
Katsommepa mistä suunnasta tahansa maailmankaikkeutta, pääsemme alkuun, eikö ? Siis jokapuolelle katsoessamme meidän pitäisi nähdä maailmankaikkeuden pienen tilan sama kuva ehkä vain erinäkökulmasta, kuten jos katsoisi hologrammia eri puolilta ? Olenko nyt väärässä ja kuinka pahasti ? Mitä sitten näemme syvimmistä kuvista, jos emme aluetta, jossa kaikki aine ja näin ollen myös meidän galaksimme aurinkokuntineen on ?




Jos kykenemme näkemään 99% kaikista galakseista kaukoputkella, niin noin 99 prosentin todennäköisyydellä voimme nähdä oman galaksimme kyseisten galaksien joukossa.

Mutta itse asissa näemme yhden galaksin vain yhdessä paikassa ja yhdessä elämän vaiheessa, paitsi kaksoisgalaksit.

Siispä hyvin lähelle tiettya aikaa katsoessamme näemme hyvin harvoja galakseja.

Goswell
Seuraa 
Viestejä10358
Liittynyt8.3.2010
jartsa
Jos kykenemme näkemään 99% kaikista galakseista kaukoputkella, niin noin 99 prosentin todennäköisyydellä voimme nähdä oman galaksimme kyseisten galaksien joukossa.



Vastalause. Tilanne josta lähdettiin oli nopea, ja on se sitä edelleenkin. Ympärillä olevat kohteen ei liiku meidän suhteen juurikaan, kauempana jotain eroa jo löytyy, hyvin kaukana eroa sitten on runsaastikin. Meidän nopeus voi olla tälläkin hetkellä vaikka valonnopeus, tai 10 c tai 30 km/h, sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä koska eetteriä ei ole, ja toisaalta se riippuu vain mihin vertaa.
Kiihtyvyys oli ja meni ennen kuin oli mitään järkevää päässyt syntymään kaikkuteen, kaikki kehittyi vasta myöhemmin.

Me olemme suunnilleen samalla paikalla nyt laajentuneessa kaikkeudessa, kuin hetkellä kun olimme sen mustantähden sisällä ennen sen laajentumista. Emme minusta siis voi nähdä itseämme siellä kaukana, olemme aina olleet tässä.

Minun mielestä noin.

Uusimmat

Suosituimmat