Yhtä monta protonia kuin elektronia?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Avaruus.fi:ssä puhuttiin juuri Fermi-teleskoopin havainnoimista "ylijäämäpositroneista".

Jossain uudessa kirjassa kerrottiin alkuräjähdyksen tapahtumista hetki hetkeltä, protonien ja elektronien (ja muidenkin) hiukkasten syntymästä jne. Raskaiden ja keveiden hiukkasten syntymien väliin jäi kymmenkunta sekuntia. Jäi kaivelemaan, miten sattuikaan elektroni jokaista protonia kohti, vai sattuiko ollenkaan? Mitä on tapahtunut orvoille elektroneille?

Juha

Kommentit (15)

Vierailija

Parempi otsake olisi ollut 'Maailmankaikkeuden nettovaraus'. Saiko se jonkin arvon syystä vai sattumalta.

Juha
Neutronitähden elektronien kohtaloakin joskus nukkumatin kanssa ihmettelen

Vierailija
junki
Parempi otsake olisi ollut 'Maailmankaikkeuden nettovaraus'. Saiko se jonkin arvon syystä vai sattumalta.




Tuo onkin selvempi otsikko. Alussa universumi oli kvarkki-gluonimassa ja elektroneja. Pitäisi varmaan tietää, miten bigbang tapahtui, jotta tuohon sähköiseen tasapainoon voisi vastata.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
junki

Juha
Neutronitähden elektronien kohtaloakin joskus nukkumatin kanssa ihmettelen

Ennenwanhaan neutroni ymmärrettiin protonin ja elektronin yhteenliittymäksi. Nykyajan tiede on siitäkin kehittynyt.

Goswell
Seuraa 
Viestejä10352
Liittynyt8.3.2010
Ertsu
Ennenwanhaan neutroni ymmärrettiin protonin ja elektronin yhteenliittymäksi. Nykyajan tiede on siitäkin kehittynyt.



Niin on, mutta ei parempaan suuntaan. Minulle kelpaa tuo wanha edelleen.
Wiki.
Ytimen ulkopuolella neutroni on epästabiili ja hajoaa spontaanisti protoniksi, elektroniksi sekä antineutriinoksi (beeta-miinus-hajoaminen) .

Minun mielestä noin.

Vierailija

Katsoin sen ihmetystä herättäneen jutun uusiksi; Mark Whittle: Cosmology.

Kerrottiin, lämpötilan laskiessa, protonien määrän vakiintuneen ennen 1 millisekuntia ja elektronien määrän ennen 10 sekuntia.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5195
Liittynyt26.3.2005
junki
Avaruus.fi:ssä puhuttiin juuri Fermi-teleskoopin havainnoimista "ylijäämäpositroneista".

Jossain uudessa kirjassa kerrottiin alkuräjähdyksen tapahtumista hetki hetkeltä, protonien ja elektronien (ja muidenkin) hiukkasten syntymästä jne. Raskaiden ja keveiden hiukkasten syntymien väliin jäi kymmenkunta sekuntia. Jäi kaivelemaan, miten sattuikaan elektroni jokaista protonia kohti, vai sattuiko ollenkaan? Mitä on tapahtunut orvoille elektroneille?

Juha




Niin BB:ssä syntyi tasan yhtä paljon partikkeleita kuin antipartikkelitakin. Noin 10^-6 sekunnissa kvarkit ja gluonit yhtyivät muodostamaan protoneja ja neutroneja. Heikko voima tunnetusti rikkoo ns CP-symmetriaa (todettu myös laboratoriokokeissa aina 13%:iin saakka) eli tuottaa enemmän hiukkasia kuin antihiukkasia. Tämän takia kvarkkien ja antikvarkkien annihiloidessa toisensa jäi pieni ylimäärä kvarkkeja. Kun lämpötila laski eikä riittänyt enää uusien protoni-antiprotoni (ja neutroni-antineutroni) parien muodostamiseen alkoi näiden massa-annihilaatio. Jäljelle jäi yhden suhde 10^10:een alkuperäisistä protoneista ja neutroneista, eikä yhtään niiden antipartikkeleita. Samanlainen prosessi tapahtui noin 1 sekunnissa elektroneille ja positroneille. Näiden annihilaatioiden jälkeen jäljellejääneet protonit, neutronit ja elektronit eivät liikkuneet relativistisesti ja universumin energiatiheyttä dominoivat fotonit (ja neutriinot).

Vasta muutaman minuutin kuluttua osa neutroneista ja protoneista yhtyi deuteriumiksi ja heliumiksi. Suurin osa protoneista jäi kuitenkin vedyn ytimiksi. Ja vasta 380.000 vuoden kuluttua tulivat sitten oikeat atomit.

Positiivisen ja negatiivisen varauksen netto universumissa perustuu säilymislakeihin.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Minun mielestäni ei ole mitään järkeä siinä, että tyhjyydessä yhtäkkiä posahtaa ja syntyy x määrä ainetta ja x määrä antiainetta. Minun mielestäni ei ole mitään järkeä siinä, että noiden kumotessa sitten toisiaan, toista jääkin jostain syystä jäljelle. Minun mielestäni ei ole mitään järkeä siinä, että ylipäätään syntyy tyhjästä jotakin, joka yrittää kumota heti itsensä, mutta ei kumoakaan täysin ja jotain jääkin jäljelle. Eikös meidän maailmankaikkeutemme olekin näin muodostunut nykytieteen mukaan?

Mutta se, ettei se minusta ole järkevää, ei tarkoita muuta kuin ettei se minusta ole järkevää. Se voi silti olla totta. En vain käsitä sitä. En vain hyväksy enkä ymmärrä sitä. En tule koskaan hyväksymään. Tulen aina vihaamaan ja inhoamaan koko ajatusta. Tuo ei ole ainoa seikka, on niitä muitakin. Sellaisia seikkoja, jotka ovat, mutta joita ei ihmisressukan mieli pysty käsittämään. Silti ne ovat ja niiden on oltava, koska ei voisi olla toisinkaan. Yhtä mahdotonta olisi ettei asia olisi niin. Pitänee kai vain yrittää ajatella että meidän aivoja ei ole tarkoitettu tälläisten asioiden käsittämiseen.

くそっ!

Vierailija

Tattis Lt.

Minua vähän kiusaa sanamuoto "ja tapahtui annihilaatio". Olihan sitä annihilaatiota täytynyt olla koko ajan ja se sitten lopulta hiipui kun uutta antimateriaa ei enää muodostunut.

[kurkistus Wikiin] Heikkovoima vaikuttaa näköjään leptoneihinkin. Sitä kautta sitten kai plussaa ja miinusta on suht tasapainossa.

Vierailija

Wikin lisäselailu kannatti, sivu 'Charge conservation' tiesi kertoa että totaalivaraus on useimpien todisteiden valossa nolla.

KVG
Juha

Vierailija
junki
Wikin lisäselailu kannatti, sivu 'Charge conservation' tiesi kertoa että totaalivaraus on useimpien todisteiden valossa nolla.

KVG
Juha




Näin lienee, mutta koska olemme siitä jotain päättelemässä, sillä ei ole meille mitään merkitystä,

Voisi myös kysyä mikä määrää, että paikallisesti tuo nollaus ei toteudu.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5195
Liittynyt26.3.2005

fata morgana :Voisi myös kysyä mikä määrää, että paikallisesti tuo nollaus ei toteudu.

Kyllähän tuo nollaus toteutuu. Se on vain prosessi, joka on käynnissä koko ajan (kaikki systeemit pyrkivät minimoimaan energiansa, mutta kaikki eivät voi sitä tehdä samanaikaisesti).

Vierailija
Lentotaidoton
fata morgana :Voisi myös kysyä mikä määrää, että paikallisesti tuo nollaus ei toteudu.

Kyllähän tuo nollaus toteutuu. Se on vain prosessi, joka on käynnissä koko ajan (kaikki systeemit pyrkivät minimoimaan energiansa, mutta kaikki eivät voi sitä tehdä samanaikaisesti).





Mietin tuota, ja tulin siihen tulokseen, ettei toteudu.

Vaan energia siirtyy aina johonkin, täytyy pitää myös liike, säteily, paine energiamuotona.

Massaan sitoutuneena.
Jos nyt ajatellaan massaa paikallisena.
Lämpösäteilyn muodossa kyllä, mutta kaipa sekin jossakin absortoituu.

Aineellinen kappale joka ei saa ulkopuolelta energilisää, ei välttämättä sitä menetä vakiinnutettuaan tilansa, energiatasonsa ympäristönsä mukaiseksi.

Yksinkertaisesti, siis menettääkö avaruudessa lilluva kappale aineelliset sähköiset sidoksensa, ilman ulkopuolista vaikutusta.

amandrai
Seuraa 
Viestejä205
Liittynyt26.4.2010
Lentotaidoton

Niin BB:ssä syntyi tasan yhtä paljon partikkeleita kuin antipartikkelitakin.

No tää on kyllä aika rohkea väite Tarkoitatko nyt BB:llä inflaation jälkeistä "reheatingia" vai mitä? Yleensä käsittääkseni ajatellaan että sphaleroniprosessit tasoittavat mahdollisesti alussa olleen epätasapainon.

Lentotaidoton

Noin 10^-6 sekunnissa kvarkit ja gluonit yhtyivät muodostamaan protoneja ja neutroneja. Heikko voima tunnetusti rikkoo ns CP-symmetriaa (todettu myös laboratoriokokeissa aina 13%:iin saakka) eli tuottaa enemmän hiukkasia kuin antihiukkasia. Tämän takia kvarkkien ja antikvarkkien annihiloidessa toisensa jäi pieni ylimäärä kvarkkeja.



Pelkästään CP:tä ja B:tä rikkovien vuorovaikutusten olemassaolo ei tietenkään riitä, vaan täytyy myös olla semmoiset olosuhteet, että jostain syystä vuorovaikutus toimii tehokkaammin yhteen suuntaan kuin toiseen.

Goswell
Seuraa 
Viestejä10352
Liittynyt8.3.2010

Koitetaan arkijärjellä.

Määrät.

Kun alkutila on mustatähti, kaikkea on juuri sopivasti tietysti ihan luonnostaan.
Kun jokin systeemi hajoitetaan osiinsa ja kootaan uudestaan, osia on sattumoisin juuri ihan sopivasti. Etenkin kun tarvittavat osat kannetaan mukana kaiken aikaa, neutronin beta-hajoaminen. Tilanne missä neutroni voi olla olemassa, on huikean erilainen kuin missä protoni voi oleilla. Toinen noista on atominytimen osa, toinen täysverinen atomi.
Toinen voi olla vain äärimmäisissä olosuhteissa (meidän mielestä) pysyvä, toinen pärjää ihan yksikseen. Täysin selvää on, että alkupaukun jälkeen ensin pystyy palautumaan neutronit, protonit on siis seurausta neutroneista vasta silloin kun muuttuvat olosuhteet tekee neutronit epävakaiksi, se beta-hajoaminen, osasia on silloin mukana juuri sopivasti.

Yleisesti.

fata morgana
Mietin tuota, ja tulin siihen tulokseen, ettei toteudu.

Vaan energia siirtyy aina johonkin, täytyy pitää myös liike, säteily, paine energiamuotona.

Massaan sitoutuneena.
Jos nyt ajatellaan massaa paikallisena.
Lämpösäteilyn muodossa kyllä, mutta kaipa sekin jossakin absortoituu.

Aineellinen kappale joka ei saa ulkopuolelta energilisää, ei välttämättä sitä menetä vakiinnutettuaan tilansa, energiatasonsa ympäristönsä mukaiseksi.




Asiaa.

Energia vain siirtyy paikasta toiseen, se ei häviä.
Kappale pyrkii tasapainoon ympäristön kanssa.

fata morgana
Yksinkertaisesti, siis menettääkö avaruudessa lilluva kappale aineelliset sähköiset sidoksensa, ilman ulkopuolista vaikutusta.



Hyvä kysymys. Luulisi että se säteilee itsensä lähemmäs ja lähemmäs absoluutista nollapistettä. saavuttamatta sitä kuitenkaan koskaan, koska mitä lähemmäs se sitä pistettä pääsee, sen hitaammin se muutos tapahtuu. Sisäiset asiat hidastuu myös siinä samalla toki.
Jos tuon pisteen pystyisi saavuttamaan, mitään ei tapahtuisi. Kohde pysyisi kuitenkin kasassa, koska mikään ei sitä rasittaisi mihinkään suuntaan.
Ja hei, "aika" olisi kohteella pysähtynyt.

Minun mielestä noin.

Uusimmat

Suosituimmat