Happamuus

Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Niin minun häätyy kyvä, ko en itte tiijjä , että mikä son se asija joka
tekkee ainhesta happaman , ja toisesta emäksisen ?
Onko se joku sähkönen ilmiö, vai joku ilmiö molekyylitasolla ?
Vai menhänkö ihan ainhen alkurakentheisiin asti ?

Elikkä yksinkertasesti, happamuuven, emäksisyyven aiheuttajamekanismi aineessa ?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija
Aslak
Niin minun häätyy kyvä, ko en itte tiijjä , että mikä son se asija joka
tekkee ainhesta happaman , ja toisesta emäksisen ?
Onko se joku sähkönen ilmiö, vai joku ilmiö molekyylitasolla ?
Vai menhänkö ihan ainhen alkurakentheisiin asti ?

Elikkä yksinkertasesti, happamuuven, emäksisyyven aiheuttajamekanismi aineessa ?


Vetyionien määrä ja hydroksyyli-ionien määrä. Googleta happamuus ja emäksisyys.

kytoann
Seuraa 
Viestejä1906
Liittynyt16.3.2005

molekyylitasolla. mutta on siinä sähkövarauksistakin kysymys. Määritelmän mukaan happo on aine, joka voi luovuttaa protonin, ja emäs aine, joka voi ottaa vastaan protonin. Protonihan on siis vetyioni, vetyatomissa kun on vain protoni ja yksi elektroni.

esim. suolahappo HCl -> H+ + Cl- Käytännössä protoni ei voi olla irrallaan, vaan se liittyy heti johonkin ioniin tai atomiin

esim. H2O + H+ -> H3O+ (oksonium-ioni) Happojen vesiluksien happamat ominaisuudet aiheuttaa enimmä kseen juuri oksonium-ioni.

emäs esim. NH3 (ammoniakki) + H2O -> NH4+ + OH- Emästen vesiliuksen ominaisuudet aiheuttaa OH- (hydroksyyli-ioni)

Vesi kuten näkyy voi toimia emäksenä sekä happona .

Mahtoiko selvittää asiaa? Lauantaina tähän aikaan illasta...

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32675
Liittynyt6.12.2009
Aslak
Joo seleviää pikkuhiljaa, pittää vain sulatella tuota .

Jos on kyseessä molekyylitason sähköiset ilmiöt, niin mikä happamuuven ja emäksisyyden ilmiöissä on toisistaan poikkeavaa ?

Kemia on minulle outo ala, ainaki osittain
Mutta tievonjano on helekatinmoinen.




Tuliko nautittua eilen hapanta kun tiedonjano on kova ?

Happamuus kuvaa positiivisten vetyionien (H+) (protonien) aktiivisuutta liuoksessa. Vesiliuoksen happamuus ilmoitetaan tavallisesti logaritmisella pH-asteikolla, jonka otti käyttöön Søren Peter Lauritz Sørensen vuonna 1909. Lyhenteessä pH kirjain p eli potenz on saksaa ja tarkoittaa vahvuutta, ja H tarkoittaa vetyionia (H+). Toisinaan lyhenteen sanotaan tulevan latinan sanoista pondus hydrogenii eli vedyn potentiaali. Happamuus voidaan ilmoittaa niin happamalle kuin emäksisellekin liuokselle.



http://fi.wikipedia.org/wiki/Happamuus

PS alkoholi tosiaankin hapattaa, virstan happamuus laskee alkoholin nauttimisen jälkeen, mittasin sitä joku kuukausi sitten-- tippuu 7pH tasoilta 5 pintaan. Nopeimman korjauksen eli muutoksen emäksen suuntaan saa vaikka ruokasoodalla jota on esim alka selzerissä yhtenä aineena

Vierailija
Lyhyesti: pH on liuoksen vetyionikonsentraatio.



Tai oikeastaan pH on Briggsin logaritmin vastaluku liuoksen oksoniumionien konsentraatiosta eli -lg[H3O+].

Vierailija
Raven
Lyhyesti: pH on liuoksen vetyionikonsentraatio.



Tai oikeastaan pH on Briggsin logaritmin vastaluku liuoksen oksoniumionien konsentraatiosta eli -lg[H3O+].

Joo, sen lukuarvo on käänteinen ja logaritminen, mutta se oli yksinkertaistus asian valaisemiseksi. pH ilmoittaa silti vetyionikonsentraation.

pee
Seuraa 
Viestejä52
Liittynyt27.1.2006

...ja kumpanenkin tekee vahvana melkolailla yhtä pahaa jälkeä...taitaa tuo emäs olla jopa hiukan ilkiämpää iholla...ei lähre niin helpolla poies....

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32675
Liittynyt6.12.2009
pee
...ja kumpanenkin tekee vahvana melkolailla yhtä pahaa jälkeä...taitaa tuo emäs olla jopa hiukan ilkiämpää iholla...ei lähre niin helpolla poies....



Elimistön pH

Entsyymeillä on tietty optimaalinen vetyioniväkevyytensä, jossa niiden toimintakyky on suurimmillaan. Useilla solujen entsyymeillä se on pH 7:n ja 8:n välillä. Vetyioniväkevyyden muuttuminen vaikuttaakin suuresti aineenvaihduntaan, ja pH on elimistön tarkimmin säätelemiä suureita. Valtimoveren pH on 7,4 ja se vaihtelee normaalisti vain 7,35:stä 7,45:een. Kun elimistön pH laskee alle 7,35, puhutaan asidoosista ja kun se nousee yli 7,44, kyseessä on alkaloosi. Veren pH:n siirtyminen alueen 7,0-7,8 ulkopuolelle merkitsee hengenvaaraa. Koska monet solujen aineenvaihduntatuotteet, varsinkin hiilidioksidi, alentavat pH:ta, kudosnesteen pH on hieman pienempi kuin valtimoveren pH keskimäärin. Solujen sisäinen pH on vieläkin alhaisempi, 7,0:n paikkeilla.




http://fi.wikipedia.org/wiki/Happo-em%C3%A4s-tasapaino

Tämä elimistön pH on jäänyt ns. terveyskeskusteluissa aikalailla taka-alalle, mielestäni kudosten pH on merkittävä tekijä ajan kanssa eri sairaustiloissa. Alkoholilla saa äkkiä "hallaa" aikaan kun pH kudoksissa/virtsassa laskee. Niinkuin mainitsin reippaamman alkoholin nauttimisen jälkeen voi mittailla 5 luokkaa olevia virtsan pH arvoja..

Vierailija
jussipussi
pee
...ja kumpanenkin tekee vahvana melkolailla yhtä pahaa jälkeä...taitaa tuo emäs olla jopa hiukan ilkiämpää iholla...ei lähre niin helpolla poies....



Elimistön pH

Entsyymeillä on tietty optimaalinen vetyioniväkevyytensä, jossa niiden toimintakyky on suurimmillaan. Useilla solujen entsyymeillä se on pH 7:n ja 8:n välillä. Vetyioniväkevyyden muuttuminen vaikuttaakin suuresti aineenvaihduntaan, ja pH on elimistön tarkimmin säätelemiä suureita. Valtimoveren pH on 7,4 ja se vaihtelee normaalisti vain 7,35:stä 7,45:een. Kun elimistön pH laskee alle 7,35, puhutaan asidoosista ja kun se nousee yli 7,44, kyseessä on alkaloosi. Veren pH:n siirtyminen alueen 7,0-7,8 ulkopuolelle merkitsee hengenvaaraa. Koska monet solujen aineenvaihduntatuotteet, varsinkin hiilidioksidi, alentavat pH:ta, kudosnesteen pH on hieman pienempi kuin valtimoveren pH keskimäärin. Solujen sisäinen pH on vieläkin alhaisempi, 7,0:n paikkeilla.




http://fi.wikipedia.org/wiki/Happo-em%C3%A4s-tasapaino

Tämä elimistön pH on jäänyt ns. terveyskeskusteluissa aikalailla taka-alalle, mielestäni kudosten pH on merkittävä tekijä ajan kanssa eri sairaustiloissa. Alkoholilla saa äkkiä "hallaa" aikaan kun pH kudoksissa/virtsassa laskee. Niinkuin mainitsin reippaamman alkoholin nauttimisen jälkeen voi mittailla 5 luokkaa olevia virtsan pH arvoja..




Tuo elimistön pH-parannus ja ruokien vaikutus siihen on täyttä roskaa. Kuten itsekin linkitin, on elimistön pH tarkoin säädelty eikä siihen vaikuteta ruokavaliolla. Pienikin pH:n muutos aiheuttaa selvät oireet ja silloin on kyse jo oikeista sairauksista ei mistään huuhaapuoskaroinnista.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32675
Liittynyt6.12.2009
kabus
jussipussi
pee
...ja kumpanenkin tekee vahvana melkolailla yhtä pahaa jälkeä...taitaa tuo emäs olla jopa hiukan ilkiämpää iholla...ei lähre niin helpolla poies....



Elimistön pH

Entsyymeillä on tietty optimaalinen vetyioniväkevyytensä, jossa niiden toimintakyky on suurimmillaan. Useilla solujen entsyymeillä se on pH 7:n ja 8:n välillä. Vetyioniväkevyyden muuttuminen vaikuttaakin suuresti aineenvaihduntaan, ja pH on elimistön tarkimmin säätelemiä suureita. Valtimoveren pH on 7,4 ja se vaihtelee normaalisti vain 7,35:stä 7,45:een. Kun elimistön pH laskee alle 7,35, puhutaan asidoosista ja kun se nousee yli 7,44, kyseessä on alkaloosi. Veren pH:n siirtyminen alueen 7,0-7,8 ulkopuolelle merkitsee hengenvaaraa. Koska monet solujen aineenvaihduntatuotteet, varsinkin hiilidioksidi, alentavat pH:ta, kudosnesteen pH on hieman pienempi kuin valtimoveren pH keskimäärin. Solujen sisäinen pH on vieläkin alhaisempi, 7,0:n paikkeilla.




http://fi.wikipedia.org/wiki/Happo-em%C3%A4s-tasapaino

Tämä elimistön pH on jäänyt ns. terveyskeskusteluissa aikalailla taka-alalle, mielestäni kudosten pH on merkittävä tekijä ajan kanssa eri sairaustiloissa. Alkoholilla saa äkkiä "hallaa" aikaan kun pH kudoksissa/virtsassa laskee. Niinkuin mainitsin reippaamman alkoholin nauttimisen jälkeen voi mittailla 5 luokkaa olevia virtsan pH arvoja..




Tuo elimistön pH-parannus ja ruokien vaikutus siihen on täyttä roskaa. Kuten itsekin linkitin, on elimistön pH tarkoin säädelty eikä siihen vaikuteta ruokavaliolla. Pienikin pH:n muutos aiheuttaa selvät oireet ja silloin on kyse jo oikeista sairauksista ei mistään huuhaapuoskaroinnista.




Puhut puutaheinää, elimiston pH ei ole tarkasti säädelty vain veren pH on tarkasti säädelty koska se on elämä tai kuoleman juttu, jos veren pH menee hyvin pienen liikkumavälin ulkopuolelle se on henki pois ja siksi veren pH.n säätelyyn sen liian alas uhatessa mennä uhrataan elimistön emöspuskureita, luustosta, lihaksista kalsium, kalium , magnesium ensimmäisinä.

Virtsan pH.n vaihtelua voit itse mitata tarkasti ja helposti ja huomata miten siihen vaikuttaa nautittu ravinto, alkoholi ja vaikkapa kokis fosforihappoineen- Turha luulla että kudosten pH säilyy jotenkin muuttumattomana riippumatta nautitusta ravinnosta. Lähes kaikissa yleisissä sairaustiloissa solujen ja kudosten PH on normaalia happamampi erityisesti syöpäkasvaimissa jossa syöpäkasvaimen happamuus voi olla 5 luokkaa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat