Ylen rahoitus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tätä toki on jo sivuttu monessa aiheessa, mutta ajattelin nyt kysyä vähän mielipiteitä.

Rahotuksessa näemmä päädyttiin veromallin ratkasuun. Sinänsä kiva, jotta tuo maksu putosi aika reilusti perinteisestä lupamaksusta. Toki se herättää närää, kun ei voi enää luistaa siitä.

Meitsi on sitä mieltä, että valtakunnallinen yleisradio on, ei pelkästään laissa vaadittuna, iso ja tärkee osa valtiota. Myönnän kyllä avoimesti, että en itekkää maksanu tv-lupia opiskeluaikana ja ymmärrän hyvin, jos köyhä ei sitä maksa. Sen sijaan työaikana oon ihan mielelläni maksanu luvat. Pienen valtion yleisradioks Yle tuottaa ihan laadukasta mediaa. Tykkään todella paljon seurata Yle Teemaa, tykkään ykkösen ja kakkosen ajankohtaisohjelmista, tykkään valtavasti dokumenttitarjonnasta, jota löytyy melkein kaikilta kanavilta ja kuuntelen myös YleX-radiokanavaa. Ite koen, että saan ihan hyvin vastinetta noille rahoille.

Ihmiset käyttää järkyttävät määrät pykälää vaikka mihin turhaan paskaan ja monet keski- ja hyvätuloset jättää lupamaksut maksamatta. Minkä takia? Onko se vaan se "pakko" mikä kyrpii porukkaa vai ihan aidosti se, että ei seuraa ylen tarjontaa?

Maksatko sinä lupamaksut?

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Maksan luvat ja olen aina maksanut ja tykkään tästä vapaaehtoisuusperiaatteesta enemmän kun tulevasta pakkoverosta, vaikka maksuni halpeneekin puyoleen. Arvostan valinnanvapautta.
Tässähän on kyse yleisradion rahoituskriisistä ja se ei ole ratkaisu että ne jotka eivät maksa eivät myöskään katselisi vaan yle tarttee rahansa ja lisää vielä ja siksi vero kun ei oikein voisi niiltä maksajiltakaan enään paljoa lisää pyytää.
on se minusta hintansa arvoistakin ainakin nykyään kun on kanavia parikymmentä tai jotain sinnepäin

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Jospa saisi valita. Joko maksaa vapaaehtoisesti tai sitten tulee Yle-maksu. Minä olen aina maksanut.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Jospa saisi valita. Joko maksaa vapaaehtoisesti tai sitten tulee Yle-maksu. Minä olen aina maksanut.



Ylellä silti on laissa määrätyt velvotteet. Ite koen, että jos joka jätkä osallistuis se rahotus olis kohtuu inhimillinen ja Yle vois jopa alkaa tuottaa vientikelposta materiaalia jolla rahottaa lisää.

BBC tuottaa maailman laadukkaimpia dokumentteja ja myy niitä pitkin maailmaa. Silti neki perii kuluttajakorvausta. Suomessa olis kokolailla hienot puitteet tehä mielenkiintosta dokumenttia, mut se vaatii pykälää tuottaa.

Jos nyt verrataan terveydenhuoltoon. Kaikki valittaa, kun ei taho toimia ja silti kaikki hyppää barrikaadeille, jos väläytetään pientä veronkorotusta.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Lupamaksut olen maksanut aina kun olen TV-vastaanottimen omistanut, myös opiskeluaikoina. Tietenkin. En lainkaan ymmärrä niitä jotka lintsaavat pakollisista maksuista "koska ei nyt satu olemaan varaa, kun olen köyhä/työtön/opiskelija/tjsp. Mitäs vittua varten sitä telkkaria sitten muka pitää kytätä jos siihen ei ole varaa? Tekis jotain kehittävää sinäkin aikana tyo köyhä elämäntilanteensa parantamiseksi. Televisionkatselu kuitenkin on täysin vapaaehtoinen harrastus joten se on aina henkilökohtainen valintakysymys sitten, onko siihen varaa vai ei.

TV-maksuista laistaminen on moraalitonta ja rinnastuu täysin näpistelyyn, piratismiin, ylinopeuden ajamiseen ja muihin laittomiin ja yhteiskunnan rauhaa ja järjestystä rikkoviin itsekeskeisiin, anarkistisiin edesottamuksiin joihin monet katsovat muita parempina yksilöinä olevansa oikeutettuja, koska haitta muille jää näennäisesti olemattomaksi. Itsekeskeinen ei sitä tietenkään tajua, mutta kun riittävän moni tampio toistaa samaa kaavaa, niin alkaa tapahtua isommassakin mitassa. Nyt näyttää YLEn rahoittaja saaneen tarpeekseen lintsareista, ja säätävät sitten äärimmäisen epäreilun raippaveron kurittamaan eniten pienituloisia palkansaajia ja pienyrittäjiä. Että kiitti vaan lintsarit.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
skOh

Jos nyt verrataan terveydenhuoltoon. Kaikki valittaa, kun ei taho toimia ja silti kaikki hyppää barrikaadeille, jos väläytetään pientä veronkorotusta.




Ei kukaan hyppisi seinille, jos olisi ilmoitettu TV:n katseluluvan pakkoveron poistuvan nykyisessä muodossa. Rahoitus olisi siirtynyt siis tavalliseen verotukseen. Voisin lyödä vetoa, että tämä on vain välivaihe. Rahoitus siirtyy ajan myötä sinne. Niin kävi aikoinaan radion kuuntelemisen luvallekin. Nyt välähti. Olisiko tässä takana wanha radion kuuntelulupa osaltaan. Joku haikailee wanhoja aikoja.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

No en sitten varmaan maksa! Laittakoot mainoksia tjms kanavillensa niin ei tarvii multa tulla uikuttaa rahaa kun en koskaan edes noita kuuntele / kato... noh hyvin harvoin. Mun puolesta voisivat hävittää koko ylen ettei ne vois ryöstää ihmisiltä rahaa.

Vierailija

No miun mielestä yle tarjoaa ja tekee aika paljon tolla maks. 140€ vuodessa

Ylellä on neljä televisiokanavaa ja HD-koostekanava, kuusi radiokanavaa sekä kattavat verkkopalvelut suomeksi ja ruotsiksi. Valtakunnallisia radiolähetyksiä oli vuonna 2010 lähes 50 000 tuntia ja alueellisia lähetyksiä lähes 46 000 tuntia. Tv-lähetyksiä oli vuonna 2010 20 146 tuntia. Yle lähettää neljällä tv-kanavallaan ennen esittämätöntä ohjelmaa yhteensä yli 20 tuntia vuorokaudessa.

Yle tuottaa 73 % kaikista kotimaisista tv-ohjelmista, noin 90 % kotimaisista toimitetuista radio-ohjelmista sekä kansallisesti tärkeää sisältöä netissä YLE Elävään arkistoon ja YLE Areenaan. Yle tekee esimerkiksi televisioon 13 tuntia uutta kotimaista ohjelmaa joka päivä.

Yle käyttää 88 % ohjelmatarjonnan kustannuksista kotimaisten sisältöjen tekemiseen. Yle ostaa ohjelmia kotimaisilta ohjelmayhtiöiltä ja kaikkialta maailmasta, vuonna 2010 lähes 60 maasta. Eurooppalaisen ohjelmiston osuus on 84 %, amerikkalaisen vain 8 %.

Ylellä on suomalaisista tiedotusvälineistä kattavin alueverkosto. Yle toimii 25 paikkakunnalla. Tarjolla on palveluja suomeksi, ruotsiksi ja saameksi, englanniksi ja venäjäksi. Yle palvelee myös viittomakielellä, selkokielellä, tekstittämällä ohjelmia kuulorajoitteisille sekä äänitekstityksin.

Yle on kulttuuriohjelmistojen suurin ja joillakin osa-alueilla myös ainoa tekijä. Syksyn 2011 aikana Yle on tarjonnut suoria verkkolähetyksiä eli striimannut Musiikkitalosta esimerkiksi klassisen musiikin konsertteja viikottain. RSO:n konsertteja välitetään myös tv:ssä YLE Teemalla.

Yle lähettää tv-kanavillaan lähes 1 800 tuntia lastenohjelmaa. Lisäksi Yle tuottaa turvallista sisältöä lasten omaan Areenapalveluun.

Yle on merkittävä suomalaisen luovan talouden tukija. Ylen kautta menee noin 50 miljoonaa euroa vuodessa käsikirjoittajille, näyttelijöille, säveltäjille, sanoittajille, ohjaajille, freelance-toimittajille, ulkopuolisille tuotantoyhtiöille jne. vuodessa. Vuonna 2010 ulkopuolisten ohjelmatuottajien osuus tv-lähetysten tunneista oli 28 prosenttia.

Yle on mukana rahoittamassa kolmea neljästä pitkästä elokuvasta ja melkein kaikkia lyhyt- ja dokumenttielokuvia.

Yle on pitänyt kulunsa kymmenen vuoden ajan samalla tasolla. Samaan aikaan on mm. siirrytty digitaaliseen ja nauhattomaan teknologiaan, aloitettu HD-lähetykset sekä panostettu internetsisältöihin.

Henkilöstön määrä on vähentynyt lähes neljänneksellä vuosituhannen alusta. Ylessä työskentelee vähän alle 3 100 vakituista ja noin 500 määräaikaista työntekijää.

Lähes yhdeksän kymmenestä yleläisestä tekee ohjelmia ja verkkosisältöjä. Ylen yleisin ammattinimike on toimittaja.

Yleläiset ovat monipuolisia ja kansainvälisesti arvostettuja ammattilaisia. Ylen tv- ja radio-ohjelmat ovat saaneet useita merkittäviä kansainvälisiä palkintoja. Ylen ammattilaisten käsiin on uskottu myös esimerkiksi Pekingin ja Ateenan olympialaisten avajaisten kansainvälisen tv-lähetyksen teko. Suuri joukko yleläisiä on mukana myös Lontoon olympialaisten kansainvälisessä tuotantoryhmässä.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Kosh
Nyt näyttää YLEn rahoittaja saaneen tarpeekseen lintsareista, ja säätävät sitten äärimmäisen epäreilun raippaveron kurittamaan eniten pienituloisia palkansaajia ja pienyrittäjiä. Että kiitti vaan lintsarit.

Sikiä sinäki vaan omalla rahallasi, perkele. Minä maksan äärettömän epäreilua raippaveroa nimeltään lapsilisät vaikka sinunkaan taloutesi ei totisesti siihen sataseen kaatuisi jos on kerran varaa maksella oikein tv-lupiakin.

Hämmentää.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
ubikon
No miun mielestä yle tarjoaa ja tekee aika paljon tolla maks. 140€ vuodessa



Toki. Kaikkihan sen on kulutettava mitä sille lahjoitetaan, joten väkisinkin siitä syntyy jotain tulostakin, edes valtion erityisturvattu virasto ja entinen monopoliyhtiö ei sentään ihan pelkkiin hallintokuluihin pysty 450 miljoonaa euroa tärväämään.

Siitä voidaan olla montaa mieltä, mikä tuosta kaikesta paljosta on todella tarpeellista, mutta pääasia tässä ketjussa on ollut edelleenkin se maksutakan epäoikeudenmukainen jako. Huomautettakoon, että maksimi ei suinkaan ole 140 euroa, vaan se voi olla paljon enemmän esimerkiksi pienyrittäjälle. Samoin perheille maksu on suurempi.

Katsotaan nyt huvikseen, mitä se raha oikein sitten saa aikaan:

Ylellä on neljä televisiokanavaa ja HD-koostekanava, kuusi radiokanavaa sekä kattavat verkkopalvelut suomeksi ja ruotsiksi. Valtakunnallisia radiolähetyksiä oli vuonna 2010 lähes 50 000 tuntia ja alueellisia lähetyksiä lähes 46 000 tuntia. Tv-lähetyksiä oli vuonna 2010 20 146 tuntia.



Oletetaan että nuo kolme rööriä nielevät koko budjetin tasan samassa suhteessa. Se tekee 150 miljoonaa euroa kullekin. Radiolähetyksen hinta on siis noin 3000 euroa tunnilta. Telkkarista lähetetty ohjelmatunti maksaa puolestaan noin 7500 euroa. Toisin sanoen 140 euron maksulla saa esimerkiksi 1min 20 sek televisio-ohjelmaa tai 2min 50sek radio-ohjelmaa. Ei kerkeä edes merisäätä lukea tuossa ajassa. Tämä kuulostaa melko kalliilta, luulisi että tehostamisen varaa olisi, no katsotaanpa:


Yle lähettää neljällä tv-kanavallaan ennen esittämätöntä ohjelmaa yhteensä yli 20 tuntia vuorokaudessa.



Kaikki ohjelmisto siis mahtuisi mainiosti yhdellekin kanavalle ja vielä jäisi vuorokauden hiljaisimmat tunnit vapaaksi toiveuusinnoille tai vaikkapa tv-shopille jonka tuotoilla voitaisiin osa menoista rahoittaa. Miksi ihmeesä tarvitaan neljä kanavaa? Uusintojen vuoksiko? Kuka edes enää oikeasti kaipaa uusintoja sen jokavuotisen Tuntemattoman Sotilaan lisäksi?


Yle tuottaa 73 % kaikista kotimaisista tv-ohjelmista, noin 90 % kotimaisista toimitetuista radio-ohjelmista sekä kansallisesti tärkeää sisältöä netissä YLE Elävään arkistoon ja YLE Areenaan. Yle tekee esimerkiksi televisioon 13 tuntia uutta kotimaista ohjelmaa joka päivä.



13/20 eli 65% on siis YLE:n omaa tuotantoa eli ei riipu varsinaisesti markkinahinnoista. Kuulostaa siltä että tehostamisen varaa olisi paljon. Ostetun tuotannon hintoihin voi olla vaikeampi vaikuttaa. Elävä arkisto ja Areena hyödyntävät jo tehtyä materiaalia eikä digitaaliseksi muuntaminen ole mitenkään järin työvoimaintensiivistä hommaa eikä alkuinvestointien jälkeen maksa kuin hiukan sähköä ja palvelinkapasiteettia. Tästä tuskin syntyy miljoonankaan vuosikustannuksia, joten merkitys on mitätön kokonaissummassa.


Yle käyttää 88 % ohjelmatarjonnan kustannuksista kotimaisten sisältöjen tekemiseen. Yle ostaa ohjelmia kotimaisilta ohjelmayhtiöiltä ja kaikkialta maailmasta, vuonna 2010 lähes 60 maasta. Eurooppalaisen ohjelmiston osuus on 84 %, amerikkalaisen vain 8 %.



Ok, eli siis 65% ohjelmista aiheuttaa 88% kustannuksista. YLE toisin sanoen tärvää tehottomaan, kalliiseen tuotantoon niitä meidän ikiomia rahojamme. Mitä jos haluaisin että saisin maksuosuudellani kokonaiset kaksi minuuttia pääuutislähetystä sen 1:20:nen sijaan? Onko aivan kohtuuton vaatimus?


Ylellä on suomalaisista tiedotusvälineistä kattavin alueverkosto. Yle toimii 25 paikkakunnalla. Tarjolla on palveluja suomeksi, ruotsiksi ja saameksi, englanniksi ja venäjäksi. Yle palvelee myös viittomakielellä, selkokielellä, tekstittämällä ohjelmia kuulorajoitteisille sekä äänitekstityksin.



Tämä on varmasti totta. 25 aluetoimistoa á 3 työntekijää on ainakin 75 henkilöä, ja laitetaan nyt sitten vielä 25 kpl kielenkääntäjiä ja tekstittäjiä sekä viittojia päälle, niin tuosta saadaan ainakin 100 hengen ylimääräinen perusteltavissa oleva palveluorganisaatio, joka saattaa maksaa esim. 40 000 euron vuosikeskipalkoilla jopa 4 miljoonaa. Edelleen aika mitätöntä koko 450 miljoonan potissa.


Yle on kulttuuriohjelmistojen suurin ja joillakin osa-alueilla myös ainoa tekijä. Syksyn 2011 aikana Yle on tarjonnut suoria verkkolähetyksiä eli striimannut Musiikkitalosta esimerkiksi klassisen musiikin konsertteja viikottain. RSO:n konsertteja välitetään myös tv:ssä YLE Teemalla.



Niin, pitäähän sitä sikakallista veronmaksajien kustantamaa musiikkitaloa ja RSO:ta tietysti levittää maksajien saataville toisella sikakalliilla menetelmällä. Kun kerran sitä rahaa ikkunoista ja ovista joka vuosi tungetaan niin kaiki on jotenkin tuhlattava.

Se on sitten eri asia, mitenkä hyvin striimattujen nettilähetysten laatu todella palvelee RSO:n tasoisen orkesterin ja Musiikkitalon akustisen erinomaisuuden jaloja ominaisuuksia, dynamiikkaa ja nyansseja klassisen musiikin ystäville. Vaikuttaa silkalta haaskaukselta. Tosin enpä usko että tuo striimaus sinänsä mitään merkittäviä maksaakaan, joten siedettävissä olevaa, joskin turhaa, sekoilua. Yritetään muka pysyä ajan hermolla tajuamatta että web 2.0 tarkoittaa hassuja kotivideoita kissoista ja lapsellisesti piirrettyjä meeminaamoja.


Yle lähettää tv-kanavillaan lähes 1 800 tuntia lastenohjelmaa. Lisäksi Yle tuottaa turvallista sisältöä lasten omaan Areenapalveluun.



Jee. Tosin 1800 tuntia lastenohjelmaa DVD:llä ostettuna maksaa ehkä 10 000 - 20 000 euroa ja kirjastosta niitä saa ilmaiseksi. Ei kulu ihan satoja miljoonia tuohonkaan. Mikäli lasta pitäisi suojella epäasialliselta sisällöltä niin en nyt ainakaan ihan ensimmäiseksi päästäisi valvomatta tietokoneen ja netin ääreen. Ei tarvitse kummoisia randominäppäilyitä tapahtua niin nenän edessä on sarja pop-uppeja joissa joku hoonosoomihoro levittelee kalustoaan aatamin ja eevan asussa mutta ilman sitä viikuanlehteä - itse viikuna tosin voi löytyä työnnettynä johonkin..


Yle on merkittävä suomalaisen luovan talouden tukija. Ylen kautta menee noin 50 miljoonaa euroa vuodessa käsikirjoittajille, näyttelijöille, säveltäjille, sanoittajille, ohjaajille, freelance-toimittajille, ulkopuolisille tuotantoyhtiöille jne. vuodessa. Vuonna 2010 ulkopuolisten ohjelmatuottajien osuus tv-lähetysten tunneista oli 28 prosenttia.



Eli siis oliko se YLE nyt joku taiteen tukija vai ne YLE:n vastentahtoiset tukijat? Epäilemättä ilmaiseksi annetulla rahalla on hyvä ostaa tukemisen vuoksi ylikalliilla tekotaiteellista paskaa jota voi sitten lähettää ylimääräisillä kanavapaikoilla moninkertaisena uusintana ja vieläpä striimata netissä. Tässä herää sitten kysymys korruptiosta, eli paljonko YLE:n kukkaronhaltijoilla on hyviä taiteilijatuttuja, baarikierroksentarjoajia ja kalastuskavereita, joiden marginaaliset ja epäkaupalliset tuotteet ilman YLE:n tukiostoja muutoin jäisivät ansaittuun historian unholaan?


Yle on mukana rahoittamassa kolmea neljästä pitkästä elokuvasta ja melkein kaikkia lyhyt- ja dokumenttielokuvia.



Rahoitus ei liene pyyteetöntä eli eiköhän vastikkeena ole sitten yksinoikeussopimus televisiolevitykseen. Tämän epäilisin vääristävän markkinoita pahasti monellakin tapaa. Mutta olkoon niin, ei tämä kohta laadullisesti eroa mitenkään aiemmista tukemiseen ja kustannustehokkuuteen liittyvistä asiakohdista.


Yle on pitänyt kulunsa kymmenen vuoden ajan samalla tasolla. Samaan aikaan on mm. siirrytty digitaaliseen ja nauhattomaan teknologiaan, aloitettu HD-lähetykset sekä panostettu internetsisältöihin.



On siis aletty hyödyntää tehokasta nykyaikaista digitekniikkaa ja siitä huolimatta kuluja ei ole saatu kuriin.

Jokainen käsittää, millaisen muutoksen sekä tuottavuudessa että hinta-laatusuhteessa esim. kuluneiden 10 vuoden aika on tuonut mediasisältöihin kuluttajasektorilla. Filmille kuvaaminen oli osaamisintensiivistä, kallista ja vaati vähänkään laadukkaampia kuvia haluavilta suuria investointeja. Digitaalisuus ja automaatio ovta tuoneet valo- ja elokuvaamisen massojen arkihuvitteluksi jossa kelvollista sisältöä saa vaivatta ja sisällöntuotannon määräkustannus on romahtanut naurettavan pieneksi. Hyvälaatuista dgimediaa pursuilee jokaisen kotona ja kaikissa laitteissa ja silti hinta on pienempi kuin kinofilmien aikaan halvallakin perusjärkkärillä kuvailtaessa, puhumattakaan nyt videokuvauksesta. YLE:n ammattilaiset ja suomalaiset tuetut luovan alan työntekijät ovat kuitenkin onnistuneet ryssimään tuottavuuspiikin niin, että eivät pysty tuottamaan hinta-latusuhteeltaan juurikaan parempaa sisältöä yhtään enempää.

Väittävät että kulut ovat pysyneet samalla tasolla, mutta silti TV-maksu ja nyttemmin YLE-vero kasvavat joka ikinen vuosi.


Henkilöstön määrä on vähentynyt lähes neljänneksellä vuosituhannen alusta. Ylessä työskentelee vähän alle 3 100 vakituista ja noin 500 määräaikaista työntekijää.



Eli siis vaikka sekä teknologinen kehitys on ottanut jättiharppauksia ja vielä lisäksi henkilöstökulujakin karsittu ankarasti, niin alati kasvavaa budjettia vain ei ole saatu kuriin eikä tehokkuuden ja tuottavuuden kautta ole saatu määrää tai laatuakaan merkittävästi parannettua.


Lähes yhdeksän kymmenestä yleläisestä tekee ohjelmia ja verkkosisältöjä. Ylen yleisin ammattinimike on toimittaja.



Mitä siis tekevät ne loput 10%, joiden kontolle menee arviosta 45 000 000 euroa, tai 14 euroa siitä jokaiselle pakollisesta YLE-verosta? No joo, ainahan pakollista hallinto- ja tukiorganisaatiota löytynee, mutta melko runsaasti yleläiset toimittajat näemmä johtajia ympärilleen tarvitsevat. Vai johtuuko löysäily rahan kanssa siitä, että esimerkiksi fiskaalista kuria ja yhtenäistä organisaatiota ei ole?


Yleläiset ovat monipuolisia ja kansainvälisesti arvostettuja ammattilaisia. Ylen tv- ja radio-ohjelmat ovat saaneet useita merkittäviä kansainvälisiä palkintoja. Ylen ammattilaisten käsiin on uskottu myös esimerkiksi Pekingin ja Ateenan olympialaisten avajaisten kansainvälisen tv-lähetyksen teko. Suuri joukko yleläisiä on mukana myös Lontoon olympialaisten kansainvälisessä tuotantoryhmässä.



Tokihan 450 000 000 eurolla pitää päästä silloin tällöin sadan hengen ilmaisreissuille kuukaudeksi esimerkiksi olympiakisoihin. Epäilemättä tukityöllistetty iso joukko yleläisiä tuottaa riveistään aika ajoin huippuammattilaisiakin. Luulenpa, että mikä tahansa inhimillisen toiminnan ala saavuttaisi vähitellen menestystä mikäli sitä edustamaan luodulle yksittäiselle organisaatiolle lahjoitettaisiin liki puoli miljardia euroa joka ikinen vuosi lainvoimaisella pakkojärjestelyllä tavallisten kansalaisten omaisuutta saatteena avoin valtakirja tehdä rahalla mitä lystää, kunhan kaikki vain poltetaan.

Minä voisi mielelläni perustaa vaikkapa kissansilityskerhon, joka varmasti puolella miljardilla verorahaa joka vuosi saavuttaisi äkkiä kansainvälisen menestysaseman, palkintoja, runsaasti tukityöllistettyjä kissa-alan ammattilaisia suomessa, paljon joka paikkaan syydettyä rahaa, nettisivuja käännettynä kaikille maapallon kielille ja kaiken kukkuraksi ainakin 100 000 tuntia Kiasmassa kuvattuja kissavideoita Youtubesta striimattuna jokaisen kodin ulottuville.

Saahan sillä rahalla kieltämättä aika paljon. Mitä muuta samalla rahalla saisi? Esimerkiksi 40 000 sairaanhoitajaa:

Laskelmien mukaan Suomeen tarvitaan seuraavan viidentoista vuoden aikana lähes 250 000 uutta hoitoalan ammattilaista, kun eläköityminen käynnistyy toden teolla.
post1687985.html#p1687985

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Vatkain
Kosh
Nyt näyttää YLEn rahoittaja saaneen tarpeekseen lintsareista, ja säätävät sitten äärimmäisen epäreilun raippaveron kurittamaan eniten pienituloisia palkansaajia ja pienyrittäjiä. Että kiitti vaan lintsarit.

Sikiä sinäki vaan omalla rahallasi, perkele. Minä maksan äärettömän epäreilua raippaveroa nimeltään lapsilisät vaikka sinunkaan taloutesi ei totisesti siihen sataseen kaatuisi jos on kerran varaa maksella oikein tv-lupiakin.



Vähemmän hysteriaa, naispolo, kiitos. Lapsilisät eivät vertaudu YLE-veroon mitenkään, koska niihin sovelletaan normaalia budjettikäytäntöä ja rahoitus toteutetaan ihan oikeudenmukaiseksi katsottujen yleisten verotusperiaatteiden mukaan, eli progression ja suhteellisen verotuksen muodoin, kuten kaikki muutkin julkiset menot yleensä. YLE-vero on ainutlaatuinen poikkeus verojen joukossa, regressiivinen ja epätasaisesti erilaisille ihmisille jakautuva.

Sitä paitsi, kuten aiemmin toisessa ketjussa kerroin, tv-luvasta luovuimme nimenomaan taloussyistä viime kevättalvella. Liian kallista lystiä suhteessa hyötyihin, joita ei ole.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Aiheesta oli uutinen pari vuotta sitten iltalehdessä,

Yleisradio törsää surutta rahaa Tangomarkkinoihin, saippuasarjaan ja jättimäiseen henkilökuntaan.

Mikael Jungner sai viime vuonna palkkaa 190 000 euroa.

Rahoitus muuttuu

Tällä hetkellä Yle saa tulonsa tv-maksuista. Yhden tv-maksun hinta on 224,30 euroa vuodessa. Maksu on eurooppalaista keskitasoa. Tv-maksuja maksettiin viime vuonna lähes kaksi miljoonaa kappaletta.

Tuoreen päätöksen mukaan Yleisradion toiminta rahoitetaan kuitenkin vuodesta 2012 lähtien jokaiselta kotitaloudelta ja yrityksiltä karhuttavalla Yle-maksulla. Sen tarkasta summasta päättää vasta seuraava hallitus, mutta Yle-maksun arvioidaan voivan olla 2012 jopa lähes 200 euroa vuodessa.

Toisin kuin tv-maksun, Yle-maksun joutuvat maksamaan myös he, jotka eivät omista televisiota. Yle-maksu on herättänyt suomalaisissa voimakasta kritiikkiä.

Yleisradion rahoituksesta on kiistelty tällä viikolla kiivaasti. Iltalehti selvitti mihin kaikkeen Ylen jättibudjetti oikein kuluu.

Ylen liikevaihto vuonna 2008 oli 380 miljoonaa euroa. Yhtiön kulut ja poistot olivat puolestaan yhteensä 400 miljoonaa euroa.

Henkilöstökulut olivat 190 miljoonaa euroa, eläkekulut 16 miljoonaa euroa, esitysoikeuskorvaukset 71 miljoonaa euroa ja muut kulut 114 miljoonaa euroa.

Suurin menoerä olivat siis palkat. Niissä riittääkin maksamista, sillä vuoden 2008 lopussa Ylessä työskenteli täyspäiväisesti yli 3 200 ihmistä ja viime vuonna keskimäärin lähes neljätuhatta. Pelkästään toimitusjohtaja Mikael Jungnerin palkkapussiin kilahti viime vuonna 190 000 euroa. Muu johtoryhmä tienasi yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa.

Ylen henkilökuntamäärä on Suomen oloihin suhteutettuna suorastaan jättimäinen. Väestömäärään suhteutettuna esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC on jopa puolet pienempi kuin mammuttitaudista kärsivä Suomen Yle.

Kun Yle ei saanut tällä viikolla toivomaansa neljän prosentin korotusta ensi vuoden tv-maksuun vaan ainoastaan kolmen prosentin korotuksen, Jungner hermostui ja väläytteli julkisuudessa reilun 300 ihmisen vähentämisellä. Kansainvälisesti vertailtuna Ylellä olisi siis kuitenkin varaa potkia pellolle pikemminkin yli tuhat henkilöä.

Outoja rahareikiä

Sekavasta organisaatiosta kärsivä Yle on täynnä toinen toistaan erikoisempia rahareikiä, ja miljoonia valuu omituisiin hankkeisiin. Tänä vuonna Yle otti esimerkiksi hoitaakseen Seinäjoen tangomarkkinoiden sponsoroinnin. Siihen uppoaa arvioiden mukaan noin miljoona euroa. Yle alkaa myös tuottaa uutta päivittäistä saippuasarjaa, joka kilpailee selvästi kaupallisten kanavien vastaavien kanssa.

Kun otetaan vielä huomioon esimerkiksi paljon kohuttu kauppa, jossa Yle osti esitysoikeudet amerikkalaisen kaapelikanavan HBO:n viihdesarjoihin, niin Yleisradio näyttää kilpailevan yhä selkeämmin kaupallisten kanavien kanssa ja unohtavan sivistävän tehtävänsä.

Esimerkkejä löytyy myös toisesta ääripäästä, sillä toisaalta Yle tukee isoilla rahoilla myös niin sanottua korkeakulttuuria. Esimerkiksi Radion sinfoniaorkesteri lohkaisee vuosittain noin 7 miljoonaa euroa Ylen rahoista. Televisiossa orkesteria nähdään keskimäärin kerran kuukaudessa.

Ruotsinkielistä törsäystä

Kohtuuttoman suuri osa rahoista valuu myös suomenruotsalaisiin ohjelmiin, kun varat suhteutetaan suomenruotsalaiseen väestöön saati sitten ohjelmia katsovien määrään. Peräti 15 prosenttia tv-kanavien kustannuksista palaa ruotsinkieliseen FST5-kanavaan, vaikka sen katsojaluvut rämpivät pohjalukemissa.

Ylen miljoonia palaa lähivuosina roppakaupalla myös surullisenkuuluisaan Musiikkitaloon. Ympäri Suomea asuvat tv-lupamaksun maksajat kustantavat siis korkeakulttuurin areenan pääkaupunkilaisille.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009100 ... 3_uu.shtml

Minkähän takia yle lahjoittaa miljoona euroa johonkin musiikkitapahtumaan (lahjuksien?), mikä tuottaa varmasti ihan riittävästi ja sitten joku tulee kertomaan, "En lainkaan ymmärrä niitä jotka lintsaavat pakollisista maksuista"

Suomen valtio onnitteli pääkaupunkiaan Helsinki-päivänä päättämällä osaltaan Musiikkitalon rahoituksesta. Valtion osuus arviolta 140 miljoonan euron rakennuskustannuksista on liki puolet. Loppu jakautuu suunnilleen tasan Helsingin kaupungille ja Ylelle.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... SI1MA01oly

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Helsinkin seudulla kuulemma vain 40 % on maksanut TV:n katsomislisenssin. Jotain oikeudenmukaista tässä sentään tapahtuu ohessa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat