Earth overshoot day

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kysymys on pikemminkin matemaattinen vaikka kyse onkin ympäristöstä.
Jos ihmiskunnan lasketaan käyttävän 135% maapallon vuosittaisesta tuotantokyvystä, niin kauanko menee, että jää luu käteen?
Eli maapallo tuottaa/absorboi tietyn määrän resursseja vuodessa ja ihmiskunnan lasketaan karkeiden arvioiden ylittävän tämän määrän jo suuresti(35%). Minä vuonna maapallo on kaluttu tyhjiin?
Onko edessä nykyisen talouskriisin kaltainen ekologinen kriisi? Jopa pahempi? Monet luonnontieteilijät povaavat jo degrowthin olevan pian arjen realismia.
Onko teknologian kehityksellä riittävästi aikaa luoda uusia ratkaisuja kohdattaviin ongelmiin?

http://www.footprintnetwork.org/en/inde ... shoot_day/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Degrowth

Sivut

Kommentit (31)

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5279
Liittynyt9.1.2011
Arvuuttelija
Kysymys on pikemminkin matemaattinen vaikka kyse onkin ympäristöstä.
Jos ihmiskunnan lasketaan käyttävän 135% maapallon vuosittaisesta tuotantokyvystä, niin kauanko menee, että jää luu käteen?

Pelkästään vertikaalisella viljelyllä voitaisiin vapauttaa 2 gigahehtaaria hedelmällistä maa-alaa luonnon käyttöön. Mutkun, suomalaiset nousee barrikaadeille, jos joutuu maksaa leivästä 35 % korkeampaa hintaa. (vaikkei vehnä ole edes trendikästä)

Eli, ei, luonnon resurssit eivät ole loppumassa, vaan ihmiset eivät vain välitä ja ottavat sieltä mistä halvimmalla saavat.

Maatalous on siis monia kertaluokkia maailman suurin luonnon resurssien tuhlaaja ja 100 % maanviljelyn tuotteista voitaisiin tuottaa kestävän kehityksen mukaisin keinoin ei-hedelmällisillä alueilla vertikaalisissa puutarhoissa, jos niin vain halutaan tai jos sellaiseen olisi aitoa tarvetta. (luonnon tuhoaminen kun on vain eettinen, ei taloudellinen ongelma, valitettavasti.)

Vertikaalinen viljely muuttuu jokatapauksessa pian halvemmaksi kuin horisontaalinen, koska maankäyttö on 200 kertaa tehokkaampaa, LED teknologia halpenee kokoajan, ja tuotanto voidaan täysin automatisoida, ravinteet voidaan kierrättää, hiilidioksidilla voidaan lannoittaa, ja muutoinkaan ei tarvitse huolehtia tuholaisista. JA ennen kaikkea muuta, niin sähkön suhteellinen hinta tulee jatkuvasti alaspäin teknologian kehittyessä ja kansantalouden kasvaessa.

PS. jos joku on huolissaan energiasta, niin kivihiiltä riittää ja 2 gigahehtaaria vapautunutta maanviljelysalaa absorboi 4-10 gigatonnia hiiltä vuodessa seuraavien 600 vuoden ajan.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija

Mittari näyttääkin tilanteen nykyisellä elämäntavalla. Eli jos merkittävää halua muuttaa kulutustottumuksia maailmanlaajuisesti ei löydy, niin kauanko tällä tavalla voidaan vielä porskutella?

Rooman klubin Kasvun rajat on tuttu juttu, joten on vaikea arvioida minkälaista tulevaisuutta earth overshoot day visioi.

Eksponentiaalinen kasvu on huolestuttavaa, jos tilanteeseen halutaan puuttua vasta sitten kun haitat ovat ilmiselviä.
Ote degrowth -guru Latouchen kirjasta:

”Oletetaan, että hyvin suureen järveen ilmestyy pieni leväkukinto, joka saa ravinteensa kemiallisia lannoitteita tuhlailevilta maatiloilta järven rannalla. Levä lisääntyy nopeasti (sen pinta-ala kasvaa geometrisesti kahden potensseina), mutta se ei huoleta ketään. Jos levän valtaama pinta-ala kaksinkertaistuu vuosittain, 24 vuoden kuluttua järven pinnasta vasta kolme prosenttia on levän peitossa, mutta 30 vuoden kuluttua koko järvi on kasvanut umpeen!”

Latouche huomauttaa, että järven rannan ihmiset alkavat varmasti huolestua, kun puolet järvestä on levän vallassa. Silloin on kuitenkin jo liian myöhäistä: vaikka leviäminen puolelle järven pinta-alasta onkin kestänyt liki kolme vuosikymmentä, yksi ainut lisävuosi johtaa koko ekosysteemin peruuttamattomaan tuhoon.

Vierailija
Arvuuttelija

Eksponentiaalinen kasvu on huolestuttavaa, jos tilanteeseen halutaan puuttua vasta sitten kun haitat ovat ilmiselviä.




Näinhän tuo on. Keskimäärin taitavat useimmat puuttua asioihin aina vasta kun näyttää siltä että on pakko. Sama pätee omaan taloudenkäyttöönkin... sitten kun velkaa on kertynyt niin paljon että pakko kehitellä sitä rahaa tai talo menee eikä kykene maksamaan edes edelliskuun laskuja, niin kyllä se alkaa taas työnteko kiinnostamaan kummasti, jos vain mahdollisuuksia on (mutta siinä vaiheessa voi olla velkaa jo niin paljon ettei 24h/7 työntekokaan auta tarpeeksi nopeasti). Pätee yksityisen ihmisen talouteen usein ja valtioiden talouksiin nykyään lähes järjestään eli aletaan hitaasti muuttaa menoa vasta kun se on (tai ainakin hyvin lähelle) liian myöhäistä.

Taitaa kuulua "ihmisluontoon" tällä hetkellä tuollainen.... olisi parempi muokata sitä tavalla tai toisella ennenkuin joku tilanne todellakin menee turhan pitkälle En nyt mistään yksittäisestä uhasta huolestu, mutta tuosta ihmisten asenteesta kylläkin (pitkällä tähtäimellä melkeinpä takaa sen että ainakin jonkin suuremman katastrofin tässä kehittelemme on se sitten luonnonvarojen loppuminen jossain määrin tai sitten jotain aivan muuta... tällä asenteella saa monetkin asiat vedettyä tuhoon).

Vierailija

Itse en olisi kovin huolissani siitä, tiedemiehet nykyisin keksii joka päivä luovia ratkaisuja ja arvioitten mukaan maapallolla riittää kyllä ruokaa 50 miljardillekin ihmiselle.

Väestönkasvukin on loppunut käytännössä kaikkialla muualla kuin afrikassa ja sielläkin vähenemisen merkkejä on havaittavissa, kun afrikka saadaan jaloilleen niin eipä tässä mitään hätää tule.

Toki jotkut öljy ja mineraalit saattaa loppua mutta ei se maapallon kehitystä pysäytä, hidastaa korkeintaan.

Vierailija
vapaatyyli
Itse en olisi kovin huolissani siitä, tiedemiehet nykyisin keksii joka päivä luovia ratkaisuja ja arvioitten mukaan maapallolla riittää kyllä ruokaa 50 miljardillekin ihmiselle.

Mitähän käy luonnolle? Voipi olla, että ekologinen systeemi romahtaa, kun maapallolla on 50 miljardia Homo Sappista. Ei jää elintilaa juuri muille olennoille. Haittaeläiminä ne ammutaan kaikki pois alta, kun immeiset laittaa vaan lihaa piiloon.

Muutoksen eksponentiaalisen nopeuden vuoksi myös ratkaisujen ja toteutusten pitää tulla samalla vauhdilla, jopa nopeammin. Jossain vaiheessa voi deadlinet paukkua....

Vierailija
Vielä muutama vuosi sitten maapallon väestönkasvu oli globaalihuolien kärkeä, mutta nyt sitä ei mainita enää missään. Jäikö väestöpommi suutariksi?

Maailman arvostetuimpiin lukeutuvat väestöasiantuntijat John Guillebaud Lontoon University Collegesta ja Anne Ehrlich Stanfordin yliopistosta vakuuttavat, että sytytyslanka palaa edelleen.

Nykyennusteiden mukaan 50 köyhimmän maan väki tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä. Tuolloin palloamme asuttanee kaikkiaan noin 2,6 miljardia silmäparia enemmän kuin nyt.

- Monet teollisuusmaat vain kuvittelevat, että väestöräjähdys on "ohi", koska niillä itsellään syntyvyys on hyvin alhainen, Ehrlich sanoo Tiede-lehden sähköpostihaastattelussa.

Elefantti lasikaupassa

Ehrlichin mukaan väestönkasvu sivuutetaan herkästi siksikin, että sen hillitseminen on osoittautunut eettisesti, poliittisesti, taloudellisesti ja uskonnollisesti niin vaikeaksi. Kuka saa määrätä lapsiluvun? Vanhemmat, viranomaiset vai jumala? Mitä jos uskonto tai perinne kieltää ehkäisyn? Kuka maksaa valistuksen ja ehkäisyvälineet? Entä kuka huolehtii vanhempien sosiaaliturvasta, jos jälkeläisiä ei ole - tai heitä on vain vähän?

- Väestönkasvusta on tullut elefantti lasikaupassa, aihe, jota kukaan ei rohkene lähestyä, John Guillebaud vertaa sähköpostissaan.

- Kuvaavaa on, että kun YK viimeksi listasi keskeiset tavoitteensa seuraaville 15 vuodelle, syntyvyyden säännöstely tai väestönkasvun hillitseminen ei ollut lainkaan mukana, Ehrlich huomauttaa.

Ilmastonmuutos pahenee

Vaikka valtaosa väestönkasvusta tapahtuukin kehitysmaissa, asiantuntijat varoittelevat, ettei teollisuusmailla ole varaa ummistaa silmiään. Globalisoituvassa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Biologi William Laurance Smithsonian-instituutin trooppisesta tutkimuskeskuksesta Panamasta muistuttaa tuoreessa New Scientist -lehdessä, että väentiheys vaikuttaa olennaisesti muun muassa tropiikin metsäpeitteeseen.

- Kun väki lisääntyy, metsät häviävät. Filippiinit, Honduras ja Madagaskar ovat kaljuuntuneet jo pahoin.
Metsäkato uhkaa lukemattomien kasvi- ja eläinlajien selviytymistä ja myös kiihdyttää kasvihuoneilmiötä, koska sademetsiin varastoitunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään.

Guillebaudin mukaan onkin täysin hullua, että ilmastonmuutoksen suitsimisessa keskitytään vain elintapoihin ja teknologiaan ja ihmisten lukumäärä ohitetaan kokonaan.

- Meidän pitäisi tietenkin ottaa huomioon myös ilmaston muuttajat - eli ihmiset, Guillebaud toteaa.

Laurancen mukaan mitkään ponnistelut ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi eivät tule onnistumaan, elleivät naiset kaikkialla pääse käsiksi ehkäisyvälineisiin.

- Yhdysvallat oli ennen maailman suurin ehkäisyvälineiden lahjoittaja, mutta Bushin konservatiivinen hallinto leikkasi toiminnalta rahat, Laurance sadattelee.

Maapallo ei riitä

WWF:n ja Worldwatch-instituutin arvioiden mukaan kulutamme luonnonvaroja jo nyt 20 prosenttia enemmän kuin niitä uusiutuu.

- Vuonna 2050 väen elättämiseen tarvittaisiin jo useampia maapalloja, Guillebaud laskeskelee.

Joidenkin mukaan maapallon kantokykyä ei ratkaise maailman pääluku vaan se, kuinka paljon kukin meistä kuluttaa ja aiheuttaa päästöjä.

Antarktis-tutkimusohjelman johtaja Chris Rapley huomautti taannoin brittiläisessä The Independent -lehdessä, että tuhannet miljoonat lisäihmiset rasittavat maapallon ilmakehää ja maaperää siinäkin tapauksessa, että henkilökohtainen kulutus saataisiin kutistetuksi murto-osaan nykyisestä. Jokainen meistä kuitenkin syö, juo, asuu ja liikkuu eli nielee energiaa ja synnyttää jätteitä.

- Vain olematon ihminen ei jätä jälkiä, Rapley muotoili.

Kaikki eivät kuitenkaan usko väestönkasvun vaaroihin. Kuuluisimpia kriitikoita on ollut ekonomisti Julian Simon, jonka mukaan väestönkasvu ei ole ongelma, koska ihmiset ovat etenkin tiukan paikan tullen erittäin luovia.
Luonnonvarat eivät ole Simonin mielestä rajallisia, sillä äly ja teknologia löytävät markkinavoimien ajamina aina uusia ratkaisuja. Vanhoja raaka-aineita kierrätetään ja vaihtoehtoja kehitetään.

Yli miljardi teiniä

Guillebaud kuitenkin painottaa, ettei väestönkasvu ole pelkkä ympäristöongelma vaan myös sosiaalinen kysymys. Köyhyys ja kärsimys lisääntyvät, kun kasvu syö kaiken edistyksen.

Vino väestörakenne poikii muitakin pulmia. Kun maan väestönkasvu nopeutuu, nuoret ikäluokat paisuvat suhteessa väestöön. Syntyy nuorisoylijäämä, jolle ei ole paikkaa yhteiskunnassa.

- Maailmassa on nyt enemmän teini-ikäisiä kuin koskaan ennen: 1,2 miljardia 10-19-vuotiasta, joista valtaosa asuu suurkaupunkien slummeissa, Guillebaud sanoo.

Guillebaud nimeää ilmiön teinijäristykseksi. Saksalainen sosiaalipedagogiikan professori Gunnar Heinsohn puolestaan puhuu nuorisopullistumasta (ks. Aasiassa tikittää poikamiespommi, s. 24-25). Kumpikin on sitä mieltä, että ylimääräteinien massat poikivat ongelmia. Etenkin nuoret miehet ovat alttiita purkamaan tyytymättömyyttään väkivaltaisesti.

- Levottomuudet ovat tavallisimpia kehitysmaissa, joissa väestönkasvu on suurinta. Työttömät nuoret miehet ovat tykinruokaa terrorismille, Anne Ehrlich toteaa New Scientist -lehden artikkelissa väestögurumiehensä Paul Ehrlichin kanssa.

Heinsohnin mukaan esimerkiksi sodan runteleman Afganistanin ja rauhallisen Tunisian tärkein ero on se, että Afganistanissa syntyvyys on nelinkertainen. Toinen paraatiesimerkki on Palestiina, jossa väestönkasvu on ollut huippunopeaa. Heinsohnin mukaan Hamasin ja al-Qaidan takana ei ole uskonnollinen fundamentalismi vaan nuorisopullistuma. Uskonto toimii ainoastaan sumuverhona - niin kuin ristiretkeilijöilläkin aikanaan.




Kolme kärjessä

1. Kiinan väkiluku on maailman suurin: 1,3 miljardia.
2. Intia kirii kakkoseksi 1,1 miljardin väestöllä. Vuonna 2030 intialaisia on jo lähes 1,5 miljardia, jolloin maa ohittanee Kiinan.
3. Yhdysvalloissa asuu kolmanneksi eniten väkeä, 302 miljoonaa.
Maailman väkiluku on yli kaksinkertaistunut vajaassa 50 vuodessa.

Sen sijaan teollisuusmaissa väestönkasvu on hidastunut 1960-luvun lopulta lähtien. Myös useissa kehitysmaissa syntyvyys on kääntynyt laskuun. Joka kolmas maailman ihminen on alle 20-vuotias, joten väestö kasvaa silti vielä pitkään.

Jotta maanosan väkiluku kääntyisi laskuun, lapsia pitäisi syntyä naista kohden keskimäärin alle 2,1. Nykyisin Euroopassa syntyvyys on keskimäärin 1,7, Aasiassa 2,8, Latinalaisessa Amerikassa 2,7 ja Afrikassa 5,7.




On aivan samantekevää, mitä ilmastokokouksessa päätetään, jos ei edes uskalleta ottaa esille sitä, että ilmastonmuutoksen pääasiallinen syy on väestöräjähdys.”

Näin kommentoi nimimerkki Tutkija Pohjanmaalta HS.fi:ssä Kööpenhaminan ilmastosopua sunnuntain Hesarin mielipidesivujen mukaan.

Tutkija Pohjanmaalta ei ole ainoa. Yhä vain tähän väestöargumenttiin törmää. Viimeksi kuulin sen viime viikolla Journalistien ilmastonmuutos -seminaarissa, jossa uskoakseni oli paikalla vain melko hyvin informoituja tahoja. Sitä edellisen kerran - oliko toissa viikolla.

Kävin runsaat seitsemän vuotta sitten Hesarin toimittajana eräässä tilaisuudessa, jossa puhui itävaltalainen väestötutkija Wolfgang Lutz. Näin kirjoitin silloin:

“Maailman väestönkasvu todennäköisesti päättyy tällä vuosisadalla ylittämättä koskaan kymmenen miljardin ihmisen rajaa. On myös hyvin mahdollista, että väestömäärä kääntyy tämän piikin jälkeen laskuun, väittää kansainvälisen soveltavan systeemianalyysin tutkimuslaitos IIASA:n väestötutkija Wolfgang Lutz.”

Mielestäni uutinen ei ollut kovin ihmeellinen. Jatkoin:

“Lutzin työryhmän ennusteet on laadittu hieman eri menetelmillä kuin YK:n väestöennusteet. IIASA:n malleista selviää, millä todennäköisyydellä väestönkehitys asettuu tiettyyn haarukkaan. Esimerkiksi 60 prosentin todennäköisyydellä maapallon väkimäärä ei ylitä kymmentä miljardia vuoteen 2100 mennessä. 15 prosentin todennäköisyydellä meitä on sadan vuoden päästä vähemmän kuin nyt.

Keskiarvoluvut eli ennuste 50 prosentin todennäköisyydellä vastaa hyvin uusimpia YK:n väestöskenaarioita. IIASA:n mukaan huippu saavutettaisiin vuonna 2070 yhdeksässä miljardissa asukkaassa. YK kuitenkin uskoo maailman väestön vakiintuvan huippulukemaan. IIASA ennustaa, että väestökehitys kääntyy piikin jälkeen laskuun.

Lääke väestönkasvuun on ollut ja on Lutzin mukaan tulevaisuudessakin tyttöjen parantunut koulutus ja terveydenhoito.”

Usein toimittajat käyvät Hesarissa uutisista kilpailua: kaikki haluavat korostaa oman uutisensa painoarvoa osaston esimiehelle, jotta se saisi mahdollisimman ison otsikon osastolla. Ja sitten sitä pitää tietysti myydä vielä toimitussihteerille, joka päättää, näkyykö uutinen Hesarin uutisetusivulla, “tuoreilla” (A3).

Tällä kertaa päälliköt olivat hyvin tyytyväisiä. Uutista reposteltiin myöhemminkin viikolla, vaikka itse yritin ennemminkin hyssytellä, että eihän tässä nyt mistään isosta asiasta ole kyse.

Mitään todellista uutistahan ei ollut. Silti sama on toistunut moneen kertaan myöhempinä vuosina. Ikään kuin väestöräjähdyksellä olisi peloteltu 1970-luvulla niin moneen kertaan, että mikään määrä vaara ohi -uutisten toistoja ei riitä herättämään ihmisiä huomaamaan, että todellisuudessa suurempi ongelma alkaa useissa maissa olla väestön ikärakenteessa.

Meitä on nyt seitsemisen miljardia. Jos väestö piikkaa 9-10 miljardissa, koko väestön hiilijalanjälki kasvaa vain kymmeniä prosentteja. Se on aika vähän siihen nähden, että tavoiteltavat päästövähennykset eivät ole suuruusluokkaa viidennes nykyisistä, vaan päästöt pitäisi ennemminkin vähentää viidennekseen nykyisistä.

Lisäksi korkeat hedelmällisyysluvut ovat ongelma nykyään lähinnä maissa, joissa elintaso on hyvin matala ja hiilijalanjälki hyvin pieni - siis Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Tietysti hieman helpommalla - mutta vain hieman - pääsisimme, jos väestö ei kasvaisi ollenkaan tai jopa hieman supistuisi vuoteen 2070 mennessä. Mutta miten se voisi käytännössä toteutua? Vaihtoehtona olisi kuolleisuuden lisääminen linkolalaiseen malliin (kansanmurhat tai ainakin eliniän lasku - pitäisikö tupakointia alkaa sittenkin suosia?) tai syntyvyyden alentaminen entisestään. Se taas johtaisi monessa maassa ikärakenteen ja huoltosuhteen pahenemiseen entisestään.

Se populaatiopommi, millä meitä 1970-luvulla peloteltiin, oli kuitenkin ihan muuta. Siinä väestönkasvu olisi jatkanut geometristä kasvuaan ja ennusteet vuosisadan lopulle olisivat jossakin 20-30 miljardin tienoilla. Se uhkakuva ei ole toteutumassa. Kyse ei nimittäin ole vain ennusteista, vaan kokonaishedelmällisyysluku on jo laskenut monissa kehitysmaissakin lähemmäs lukua 2,1, joka tarkoittaa pitkällä aikavälillä väestön tasapainoa. Koska eliniänodote on kuitenkin samalla noussut, väestönkasvu voi näyttää yhä huimalta, ikään kuin hillinnässä ei olisi saavutettu mitään.

Tämä oli viimeinen blogipostaukseni tänä vuonna, palaan loppiaisviikolla. Viimeiset uutiset tiede.fi:ssä tulevat aatonaaton iltana ja nekin ovat tauolla 4.1. asti. Kiitos tiede.fi:n lukijoille ja varsinkin blogin kommentoijille debatoivasta vuodesta!

PS. Siunattua joulua niille jotka sellaista viettävät ja hauskaa yulea muille. Jos joululahjoja on vielä ostamatta, niin muistutettakoon, että hyviä kirjoja löytyy tietokirja-arvioistamme (josta on suora yhteys suomalainen.com-verkkokauppaan). Joitakin erityisen hyviä kirjoja löytyy pii- ja oikosarvipaitojen ohella myös tiedekaupastamme. Tiede-lehden vuosikerta on tietysti aina hyvä lahja. Tarjous täällä.




Näin tiede.fi:n blogeista ym...

En usko että mitään väestöpommia tulee, afrikka on ainoa maanosa muutenkin missä on laajempia ongelmia kun muut maanosat on saaneet väestönkasvun kuriin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Mielenkiintoista sinällään nähdä miten afrikan käy kun pienissä maissa väestö tuplaantuu 50 vuodessa esim 100 miljoonasta 200 miljoonaan on suuri harppaus, veikkaisin että paljon sotia tullaan näkemään afrikassa ja toivottavasti Suomeen ei tule mitään pakolaisPOMMIA Ei kai se Suomalaisten vika ole jos afrikkalaiset tekee 10 lasta per nainen ja sitten valittelee kun ruoka ei riitä, pitäiskö sitä leipää lisää lähettää sinne että väestön kasvu kiihtyisi entisestään Naisten koulutukseen itse olisin valmis lähettämään rahojani.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5279
Liittynyt9.1.2011
Arvuuttelija
vapaatyyli
Itse en olisi kovin huolissani siitä, tiedemiehet nykyisin keksii joka päivä luovia ratkaisuja ja arvioitten mukaan maapallolla riittää kyllä ruokaa 50 miljardillekin ihmiselle.

Mitähän käy luonnolle?

Vapaatyyli on varsin oikeassa tässä. Ihmisillä vain tuntuu olevan kokonaan hukassa suuruusluokkien hahmottaminen.

Maatalous vastaa noin 99,5 prosenttia luonnon resurssien tuhlaamisesta ja tuhoamisesta, mutta 99,5 % maataloudesta voidaan korvata helposti vertikaalisella viljelyllä. Eli jos maapallolla asuisi 50 miljardia ihmistä, niin resursseja vapautuisi maataloudelta noin 2 miljardia hehtaaria kokonaan luonnon tai luomuviljelyn käyttöön. Eli vertikaalisen viljelyn myötä maapallon resurssien riittävyys 20 kertaistuisi siitä huolimatta että väestön määrä kymmenkertaistuisi.

Ihmiset vain ajattelevat että horisontaalinen maanviljelys olisi jokin välttämättömyys eikä sitä edes lasketa luonnon tuhoamiseksi. Vaikka tosiaankin maatalous yksin muodostaa maapallon resurssien tuhlaamisesta tuon 99,5 prosenttia.

Eli yhteenvetona, menneisyyteen katsominen on tulevaisuuteen ulottuvien ennusteiden valossa turhaa ja jopa vaarallista, koska siitä saa vääristyneen kuvan tulevaisuudesta.

Eli jos halutaan pelastaa maapallolla, niin ensimmäiseksi pitää kriminalisoida nykyinen maanviljelys. Tähän luultavasti riittäisi maataloustukien kieltäminen ja ruuan tuotannon haittaverottaminen käytetyn maa-alan funktiona.

===

Afrikan köyhyys, sota ja muutkin ongelmat voitaisiin triviaalisti ratkaista maksamalla jokaiselle afrikkalaiselle 20-40 euron kuukausittaisella perustulon. Tämän voisi kustantaa nykyisen maanosaan kohdistuvan kehitysavun puitteista, (josta siis suurin osa menee korruption tukemiseen ja länsimaisten avustustyöntekijöiden palkkoihin).

Jos ollaan huolissaan tyttöjen ja naisten asemasta kyseisessä maanosassa, niin kehitysapuperustulo voitaisiin maksaa naisille 40 euroa ja miehille 20 euroa. Tämä kummasti lisäisi naisten ja tyttöjen arvostusta, koska ihmiset arvostavat vain sitä, jolla on rahaa. Jos afrikkalainen perhe saa tyttölapsesta 40 euroa kuussa, niin kovasti aletaan pukemaan poikalapsiakin tytöiksi, jolloin trendikäs unisex kasvatus yleistyy myös islamismin raiskaamilla alueilla.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija

Vertikaali viljely sitä ja tätä. Ei se kuule auta yhtään, kun ihmiset kuluttavat jo yli luonnon uusiutumiskyvyn, eikä ihmeellistä vertikaaliviljelyä vaan näy. Ja vaikka näkyisikin, niin lähinnä jossain nähtävyytenä, että katsokaa ja hämmästykää, jos tämä otettaisiin käyttöön, niin lehmätkin lentäisivät vertikaalisilla kedoilla. Mutta kun ei, niin ei. Resurssit sen kuin hupenevat niin että humisee.

kurremus
Seuraa 
Viestejä383
Liittynyt28.8.2011

Kerätään pissa ja kakka viedään pellolle! Tai vielä parempi olisi että ulostetaan suoraan metsään!

70% ihmisistä elämään pientiloille ympäri läänejä!

Ja maailma pelastuu!

Vierailija

En tiedä onko väestöräjähdys itsessään todennäköinen ongelma ruuantuotannon kannalta. Muistaakseni nykyinenkin ruuantuotanto riittäisi aika hyvin jos se vain jaettaisiin tasaisemmin ja vältettäisiin tuhlaus ja lihatuotteiden suosiminen. Ongelma ympäristön kannalta lienee kuitenkin se muu elintaso. Kehitysmaatkin tavoittelevat sitä "länsimaista unelmaa", joka tällä hetkellä näyttäisi olevan liikaa ympäristölle. Itse asiassa Jared Diamondin Romahdus teoksen mukaan jo länsimaiden kulutus on liikaa, ja kehitysmaiden elintason kasvu lisää ongelmaa entisestään.
Eli ongelma ei niinkään ole se että jokaiselle saataisiin riisikuppi päivässä vaan se että jokaiselle pitäisi saada auto, ipodi yms.

Tästä huolimatta luulen että nykyinen maatalous kaipaisi pientä optimointia vaikkapa juuri tuon vertikaalin viljelyn puitteissa tai edes geenitekniikan avulla. Saatu pinta-ala voitaisiin sitten käyttää hyödyksi, vaikkapa juuri luonnon itsensä käyttöön.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5279
Liittynyt9.1.2011
Tumetsu
Eli ongelma ei niinkään ole se että jokaiselle saataisiin riisikuppi päivässä vaan se että jokaiselle pitäisi saada auto, ipodi yms.

Auto, autolla ajaminen ja muut kulutustavarat kuluttaa ehkä vain 10 prosenttia riisikupin kuluttamista resursseista.

Eli, kyllä, ongelma on juuri se miten saataisiin jokaiselle riisikuppi päivässä resursseja tuhlaamatta. Vertikaalinen viljely mahdollistaa juuri tämän, että riisiä, joka siis tuhlaa nykyisin kymmenen kertaa enemmän maapallon resursseja kuin city-maasturi, voidaan tuottaa siten että se minimoi resurssien tuhlauksen, koska kaikki resurssit voidaan kierrättää.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija

Sitten jos saadaan se keinonlihan tuotanto käyntiin eli "oikea liha" mikä kasvatetaan lähes tyhjästä bakteerien avulla niin ei ainakaan lihasta tule pulaa...
Ja eihän maailman potentiaalisesta peltopinta-alasta olla käytetty vielä puoliakaan? Suomikin pystyisi olemaan omavarainen jos vähän raivattaisiin metsää ja peltoa siihen tilalle.

Noh aika mutuilua vähän puoleen ja toiseen...

Tohtori Eero Paloheimon (vihreistä toisinajattelijoihin siirtynyt) on laskenut, että jos nykymenolla jatketaan maailman resurssit on loppuun käytetty "homo sapiensin" osalta vuonna 2089! Toivo ei kuitenkaan ole mennyt, jos teemme pikaisesti korjaavia toimenpiteitä kaikilla yllä mainituilla alueilla. Seuraavassa muutamia ajatuksia:

Väestön liikakasvuun on vaikutettu maailman väkirikkaimmassa maassa Kiinassa lailla rajoittamalla (ilman tätä viime vuosikymmenien kokonaiskasvulukema olisi huomattavasti korkeampi). Katolisissa maissa ehkäisyn kieltäminen on suurimpia esteitä lapsimäärän rajoittamisessa. Intiassa ja Afrikan maissa lapsia tehdään vanhuuden turvan vuoksi ja Islamilaisessa maailmassa naisten alempi asema miehiin vaikuttaa myös taustalla. Ihmiskunta on heräämässä ymmärtämään ongelmat. Katolisen kirkon maallisista lähtökohdista tehty 2000 vuoden aikainen raamatun tekstin vääristely on murtumassa, köyhien maiden valistaminen ja todellinen elintason kohottaminen vähentävät tarvetta lapsimäärän kasvattamiseen ja naisten aseman parantaminen kehitysmaissa muuttaa tulevaisuuden ennusteita. Suuri vaara on kuitenkin siinä, että julmat voimat pyrkivät keinotekoisilla tavoilla rajoittamaan liikakasvua. Näitä ovat esim. Afrikan sotien "lietsominen", kulkutautien tahallinen levittäminen, ydinaseiden käyttö ja "myrkyllisten" pandemia-lääkkeiden käyttö.

Ilmastokatastrofia on pyritty hallitsemaan jo useilla kansainvälisillä sopimuksilla, mutta todelliset vaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä. Uusiutuvan energian käyttö on avainasemassa. Tulevaisuuden ekokaupungit toimivat suurelta osin tuuli ja aurinkoenergialla.

Lajien sukupuuttoon kuolee noin 100 lajia vuorokaudessa eli 1 laji joka viidestoista minuutti. Onneksi pallollamme on nykytiedon mukaan n. 10 miljoonaa eliölajia.

Vesipula on vääjäämätön tosiasia tulevaisuudessa. Suomen järvet ja pohjavesi voivat olla erittäin haluttuja tulevaisuudessa (kts sodat-kohta). Veden kulutus viljelyyn on monella puolella maailmaa aiheuttanut juomaveden puutetta pohjavesien pinnan alentuessa. Ruoan olomuodon muuttaminen ihmisen makuaisteja miellyttäväksi kuluttaa myös huomaamattamme merkittävästi vettä. Saman proteiinimäärän saamiseksi lihan kautta tarvitaan huikea määrä vettä, energiaa ja muita kuten maa-ala-resursseja verrattuna siihen, että karjan syömä vilja käytettäisiin suoraan proteiinin tarpeeseemme. Näitä ruoan kokonaisvaltaiseen ketjuun liittyviä asioita on jo tutkittu laajasti, mutta toimenpiteet muutoksiin ovat vielä lähinnä keskustelun tasoa. Kastelujärjestelmien kehittäminen on myös avainasemassa veden riittävyyttä varmistettaessa.

Metsien kato liittyy suurelta osin viljelysmaan tarpeen lisääntymisestä. Sademetsiä hakataan viljelysmaaksi ja energiatuotannon käyttöön (palmuöljy). Onneksi uudet metsänviljelytekniikat voivat pelastaa osan menetyksistä. Indonesiassa on esim. asuttamatonta ruohikkoaluetta (grass land) n. 18 miljoonaa hehtaaria, jonkametsittämisellä saataisiin tyydytettyä koko maailman metsäteollisuuden puutarve nopeakasvuisilla lajeilla. Eero Paloheimo, tuo viisas ajattelija Suomesta, on ehdottanut Saharan autiomaiden metsittämistä käyttäen "mahtikäskyllä" maailman yhdistettyjä armeijoita. Ei hassumpi ajatus, sillä sotilaathan tottelevat alaisiaan ja teoreettisesti tämä on mahdollista. Rahat löytyvät eri maiden yhdistetystä armeijoiden ylläpitoon käytetyistä budjettivaroista. Saharan aavikoituminen jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Metsittämiseen tarvittava vesi voitaisiin tehdä "käännettyyn osmoosiin" perustuvalla menetelmällä suuren paineen avulla merivedestä suola poistamalla. Toinen tutkimuksen arvoinen menetelmä perustuu nanoteknologian ja magneettikentän käyttöön suolan erottelussa ja käyttää vain murto-osan energiaa edellä mainittuun tekniikkaan verrattuna. Viljelysmaan niukkuuden seurauksena nälänhätä tulee lisääntymään. Geenimanipuloinnilla on pyritty ratkaisemaan ruoan määräongelmaa, mutta sillä saattaa olla kohtaloikkaita seurauksia ihmiesen elimistölle. Monilta osin tämä manipulointi onkin kielletty.

Slummiutuminen on kaikkien kehittyvien ja kehitysmaiden lieveilmiö elintason kasvuun tähtäävissä maissa. Kiinalainen viljelijäperheen jälkeläinen muuttaa suurkaupunkiin, jossa hän "maailmanmittakaavassa tekee orjatyötä" saaden kaksinkertaista palkkaa kotitilalla työskentelyyn verrattuna ja voi jopa lähettää osan tuloistaan vanhemmilleen. Maaseudun vanhemmilla elintaso nousee jo siitä syystä, että ruokapöydässä on vähemmän jakajia. Kaupunkiin muuttaneet asuvat kuitenkin slummiutuvissa oloissa. Elintason (BKT/asukas), ei elämisentason, kasvu 7-8 %:n vuosivauhdilla pitää kansan "onnellisena" vastaahan tuo taso kymmenen vuoden ajalla elintason nousun kaksinkertaistumista. Massamuutot ovatkin yksi teollistumisen pahimpia seuraamuksia. Tulevaisuudessa on syytä hyvin tarkkaan harkita tuon kaupungistumisen haittavaikutuksia joka puolella maailmaa, myös kehittyneissä maissa, kuten Suomessa. Tulevaisuuden ekokaupungin optimaalinen koko esim. meidän olosuhteissamme on vain 20 - 30 000 asukkaan kokoinen. Kiinassa, jossa on jo menossa n. 10 ekokaupunkiprojektia, optimikoko voi kuitenkin olla esim. 350 000 asukasta.

Valtamerien saastuminen jätteiden dumppauksen ja öljynporauksen katastrofien mukaan lukien öljyn kuljetusriskit on uhka suurelle osalle maailman väestöä, onhan kala pääasiallinen ravinto suurelle osalle ihmiskuntaa. Meksikon lahden öljykatastrofissa käytettyjen kemikaalien vaikutuksia Atlantin tilaan ei kukaan vielä osaa arvioida.

Taudit ovat kulkutaudeiksi muuttuneina useimmiten peräisin eläinkunnasta (ebola, sika- ja lintuinfluenssa). Maailman lääketeollisuus hallitsee rahanhimossaan kaikkia elintapojamme luoden yhä ahdistavampaa oloa yksilöihin. Lääkkeiden sivuvaikutuksia tehdään tahallaan, että saataisiin taas myytyä uusia lääkkeitäsivuvaikutusten hoitoon. Luontaiset parannusmenetelmät siirtyvät unholaan. Syytä olisikin herättää keskustelua koko tämän manipuloivan systeemin täysremontista.

Sodat ja väkivalta ovat osa "pelolla hallintaa". Maailman valtaapitävät ovat raha-ahneuden vuoksi lähes kaikkien maapallon sotien takana viimeisten sadan vuoden aikana. Öljyvarojen hallinta on useimpien sotien taustalla. Ensimmäisen kerran kuulin aiheesta jo 70-80 lukujen vaihteessa Henry Kissingerin esitelmässä Lontoon työmatkallani. Henry’hän on yksi vaikutusvaltaisimmista "hyvistä veljistä"  ja kuuluu seuraaviin maailmaa pyörittäviin salaseuroihin: CFR (Ulkomaansuhteiden neuvosto), TC (Trilateraalinen Komissio), Bil (Bilderberg-ryhmä), RIIA (Brittiläinen Kansainvälisten kysymysten järjestö) ja Comm 300 (Kolmensadan komitea). Henry tuntuu olevan myös Jyrki Kataisen hyvä ystävä kesän puoluekokouksen puheen mukaan. Öljyn jälkeen tulevaisuuden sotia saatetaan järjestää myös juomaveden vuoksi; olisikohan Suomi vesiresurssiensa vuoksi yksi pääsotatantereista?

Pula energiasta on osittain keinotekoista, sillä öljyn niukkuudella ovat maailman valtaapitävät halunneet rahastaa niin kauan kuin mahdollista. Tosiasiassa fuusioenergian kehitystyö on tarkoituksellisesti kielletty maailmanlaajuisesti. Ydinenergiapäätökset on Suomessa tehty. Kroatialainen huippunero Nikola Tesla (1856-1943) kehitti jo 1900-luvun alussa nk. "vapaan energian" keksinnön. Albert Einstein hylkäsi nykytiedon mukaan väärin perustein tämän nolla-energia-mallin. Aiheen ulkopuolelta mainittakoon että Teslan keksintöihin (yli 700 patenttia ympäri maailma) kuuluivat myös mm. vaihtovirtamoottori ja radio jo ennen Marconia. Teslan patentoiman keksinnön avulla voidaan sähköä synnyttää loputtomasti vapaasta, kaikkialla olevasta energiasta ja jopa siirtää sitä paikasta toiseen johdottomasti ilman hävikkejä. Uskomatonta, mutta totta. USA:n hallitus tuhosi Teslan laboratorion ja laitteet sekä varasti piirustukset, sillä olisihan se tuhonnut valtaapitävien rahantekomahdollisuudet.TOIMENPITEET: SUOMEN VALTION YLIMMÄN JOHDON TULEE OTTAA KANSAINVÄLISILLÄ FOORUMEILLA ALOITE KAIKKIIN YLLÄOLEVIIN ASIOIHIN LIITYEN. ENERGIATEKNOLOGIAN ALALLA LAPPEENRANNAN YLIOPISTO ON AVAINASEMASSA, ONHAN SE JOHTAVA ENERGIA-ALAN YLIOPISTO MAASSAMME

.

Mielenkiintoisia ajatuksia joltain höyrypäältä.

Vierailija

@Puuhevonen

En kuitenkaan vähättele maatalouden ongelmaa ja tehottomuutta, ja mielestäni se kaipaisi parantamista. Olen kuitenkin sitä mieltä, että koko maan väestön elintason nostaminen samalle tasolle kuin länsimailla on huomattavasti suurempi ongelma resurssien kannalta, jossa maatalous esittää vain yhtä pientä osaa. Esimerkiksi juuri mainitsemassani Diamondin kirjassa laskettiin kokonais hiilijalanjälkemme(+muut ympäristövaikutukset) kasvavan kaksinkertaiseksi jos/kun Kiinalaiset pääsevät samalle elintasolle kuin me. Ilmeisesti myös nykyinen tuotantokin riittäisi kattamaan hyvin riisikuppi ongelman, jos se vain jaettaisiin tasaisesti:

On laskettu, että maailmassa tuotettu ruoka riittäisi tyydyttämään koko maailman ravinnontarpeen, jos se jakautuisi tasaisesti väestön kesken. Ruoka – kuten muukaan varallisuus – ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, ja siksi joissakin osissa maailmaa on ruoan ylituotantoa, kun taas toisissa osissa ravinnosta on puutetta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruoka#Ruoan_tuotanto

Ongelman siis voisi ratkaista korjaamalla tämän ongelman ja luopumalla lihasta, tai ainakin vähentämällä sitä runsaasti. Tämä kuitenkin lienee epätodennäköinen ratkaisu (liha kun on niin hyvää ) joten maatalouden tehostaminen ja ruuan tehokas jakelu olisivat tarpeen. Karjatalous on kuitenkin erittäin suuri ympäristöongelmien aiheuttaja, joten jokin ns. keinoliha olisi kyllä tervetullut ratkaisu. Tai sitten ne vertikaaliset puutarhat joilla tarjota ruoka karjalle.

Väität maatalouden tuhlaavan 99,5 prosenttia maapallon resursseista. Voisinko saada lähteen tälle tiedolle? Lukema tuntuu minusta aika suurelta (joskin mahdolliselta) ja haluaisin tietää kuinka siihen ollaan päädytty ihan uteliaisuudesta

EDIT: Tässä googleteltuani näyttäisi tosiaan siltä että karjatalous on kieltämättä suuri epeli resurssien tuhlauksessa, mutta 99,5% tuntuu silti aika paljolta.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8906
Liittynyt18.8.2008
vapaatyyli
Itse en olisi kovin huolissani siitä, tiedemiehet nykyisin keksii joka päivä luovia ratkaisuja ja arvioitten mukaan maapallolla riittää kyllä ruokaa 50 miljardillekin ihmiselle.

Väestönkasvukin on loppunut käytännössä kaikkialla muualla kuin afrikassa ja sielläkin vähenemisen merkkejä on havaittavissa, kun afrikka saadaan jaloilleen niin eipä tässä mitään hätää tule.

Toki jotkut öljy ja mineraalit saattaa loppua mutta ei se maapallon kehitystä pysäytä, hidastaa korkeintaan.


Ettet vain olisi vähän huoleton. Pääasiassa nuo "tiedemiehet" keksii uusi tapoja lypsää tutkimusrahoitusta ja tekevät parhaansa kampittaakseen kaiken mikä ei miellytä.

Todella hyödylliset ja uutta tuovat keksinnöt ovat melko harvinaisia ja niitä syntyy hyvin hitaasti. Rakentavat mieluummin miljardeilla hirmuisia hiukkaskiihdyttimiä ja katselevat sitten viisaan näköisenä omituisia kiekuroita sumukammion levyllä (?? eli mikä se paska nyt oli).

Hyödyllisistä keksinnöistä rynnärikin on jo yli 50-vuotias. Kaikki uusi - mukaanlukien joku vertikaaliviljely - vaatii melkoisesti yhtä sun toista toteutuakseen. Vanhatkin konstit vaietaan hiljaa kuten esim. Amazonin alueella jo vuosisatoja sitten kehittynyt viljelytapa (oliko tuo terra preta ?).

Käytetyin maanviljelyn apuväline taitaa olla edelleen kuokka, jne.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5279
Liittynyt9.1.2011
Tumetsu
Väität maatalouden tuhlaavan 99,5 prosenttia maapallon resursseista. Voisinko saada lähteen tälle tiedolle? Lukema tuntuu minusta aika suurelta (joskin mahdolliselta) ja haluaisin tietää kuinka siihen ollaan päädytty ihan uteliaisuudesta



Itseasiassa 99,5 prosenttia on hatusta vedetty luku joka tarkoittaa vain sitä että maatalous on selkeästi suurin resurssien tuhlaaja.

Laskennallisesti tuohon päästään ihan siten, että suhteessa vertikaaliseen viljelyyn horisontaalinen maatalous on noin 200 kertaa tehottomampaa maapinta-alan käytön suhteen. Eli tästä voidaan päätellä suoraan suuruusluokka, jossa liikutaan.

Eli karkeasti, vertikaalisella viljelyllä voitaisiin vapauttaa 5 miljardia hehtaaria hedelmällistä maa-alaa luonnon käyttöön (muistin aikaisemmin väärin eli sanoin 2 Gha, mutta nämä ovat hankalia määrittelykysymyksiä, joten oikea vastaus lienee jotain 1-5 Gha:n välimaastossa). Jos tätä verrataan ihmisen muuhun maankäyttöön, niin esimerkiksi lyhyt Google Earthin vilkuilu osoittaa, että pelto tai puupelto ovat esimerkiksi Länsi-Europassa dominoiva maatyyppi, joten on varsin ilmeistä, että ainakin 90 prosenttia ihmisen käyttämästä maapinta-alasta on maa- ja metsätalouden vallassa. Esimerkiksi Euroopassa ei ole luonnontilaisia lehtimetsiä kuin hieman puolassa ja liettuassa. Kaikki muu hedelmällisen Euroopan maa-ala on ihmisen raivaamaa ja hyötykäyttämää.

Kuitenkin on huomioitava se, että tokihan tiet ja rakennukset kuluttavat ison osan Euroopan maapinta-alasta (enemmän kuin 0,005 prosenttia), niin verrattuna maatalouteen, ne eivät varsinaisesti ole resursseja tuhlaavia. Niihin voi liittyä massiivista maansiirtoa, mutta maa-aines siirretään vain muualle. Sen sijaan maatalous tuhoaa maaperää sitä nopeammin mitä hedelmällisempää maa on. Tämä johtuu paitsi siitä, että viljelyksiltä viedään paljon biomassaa pois eikä hukkabiomassaa palauteta useinkaan kiertoon, vaan se poltetaan. Lisäksi tehomaatalouteen liittyy massiivinen eroosio, kun sadevesi huuhtoo ravinteita pois. Tätä pitää sitten korvata lannoitteilla, joista ainakin fosfori on hyvin niukka ja uusiutumaton luonnon resurssi. Typen jalostaminen lannoitteeksi on puolestaan erittäin energiaintensiivistä.

Eli jos otetaan huomioon, paitsi maankäyttö, niin myös eroosiovaikutus ja rehevöittävä vaikutus, niin päästään paljon yli 95 prosentin. Luultavasti jopa niin, että 99,5 prosenttia ei ole edes pahasti liioittelua.

Joka tapauksessa tämän rinnalla jokin pienen mittakaavan metalliteollisuus tai kaivosteollisuus ovat aivan mitättömiä resursseja.

Öljy on tietenkin, mistä tulee pulaa resurssina, mutta öljy nyt on vain ylellisyyshyödyke, koska external combustion engine on ihan yhtä tehokas kuin internal combustion engine, mutta sillä erotuksella että ensimmäinen voi polttaa myös kiinteää polttoainetta kuten kivihiiltä tai kiinteää biomassaa(!).

Myös hiilidioksidi ei kelpaa argumenttina, koska vertikaalinen viljely vapauttaa niin paljon metsäalaa (5 gigahehtaaria), että kyseinen metsä pystyy helposti absorboimaan sen määrän hiiltä jota ihmiset ehtivät polttamaan seuraavien sadan vuoden aikana. Lisäksi metsät kasvaessaan vapauttavat ilmaan monin verroin enemmän aerosoleja kuin kehittynyt ja puhdistettu kivihiilen polttaminen, joten aiheutuneet hiukkaspäästötkään eivät ole merkittävä ongelma, koska se hukkuu luonnon taustaan.

Maapallon peltopinta-alaa ei missään tapauksessa voida kaksinkertaistaa ilman siirtymistä Suomen kaltaisille hedelmättömille viljelyseuduille, jossa tosin pinta-ala on metsäteollisuuden käytössä. Tokihan Siperiassa olisi taigaa vaikka kuinka raivattavaksi, mutta siellä sadon tuotto on kehno verrattuna eteläisempiin leveysasteisiin. Trooppisia sademetsiä on taas turha raivata viljelysmaaksi, koska eroosio huuhtoo siellä maaperän muutamassa vuosikymmenessä käyttökelvottomaksi (siitä huolimatta sitä tehdään). Lisäksi sademetsien metsien raivaaminen luultavasti tuhoaa muutoinkin paikallisen ekosysteemin ja kuivattaa ilmaston.

Eli, ei. Kyllä maapallon kaikki hedelmällinen maa-ala on varmasti maatalouden tehokäytössä niiltä osin mitä metsä- ja paperiteollisuus eivät ole itselleen varanneet. Muutama luonnonpuisto ovat lähinnä vain huono vitsi. Vertikaalisella viljelyllä olisi kuitenkin potentiaalia vapauttaa 5 miljardia hehtaaria hedelmällistä maa-alaa luonnon käyttöön ja tämä on niin suuri pinta-ala, että 99,5 prosenttia on pieni osuus tämän rinnalla.

Ps. Googlella et tähän viitteitä löydä, koska ihmisillä ei käsitteellisiä valmiuksia ajatella sitä, että kun puhutaan maapallon resurssien riittävyydestä, niin aina tarkoitetaan nimenomaan maapallon resurssien riittävyydestä horisontaalisessa maa- ja karjataloudessa. Eli ihmisillä ei ole käsitteellisiä valmiuksia ajatella vertikaalisesti. Myös Jared Diamondilta puuttui kirjassaan käsitteellinen valmius ajatella muutoin kuin horisontaalisesti, eikä hän maininnut sanaa vertikaalinen kertaakaan kirjassaan. Älyllisesti tällainen on suorastaan romahduttavaa.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat