Intermittent fasting eli pätkäpaasto

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuulemma saa paaston hyödyt, mut ei tarvitse luopua lihasmassasta.

Onko kukaan kokeillut.

Nyt viikko mennyt 16/8 rytmillä eli syön klo 11-19 välisenä aikana.

Lihakset tuntuu vahvemmilta ja energiaa enemmän.

Kuukausi sitten kokeilin paastota 24h ja olo oli mielettömän energinen, punttisalilla treenikulki mielettömän hyvin, ja keskittymiskyky parani.

Oikotie parempaan terveyteen

Teksti: Michael R. Eades (lähde)
Käännös: hoover, chiman

Miltä kuulostaisi, jos voisi syödä mitä ikinä haluaa ja pysyä silti terveenä? Tai jopa parantaa terveyttä niin tehdessään. Kiinnostavaa, eikö totta?

On olemassa keino laskea verensokeria, parantaa insuliiniherkkyyttä, laskea verenpainetta, nostaa HDL-arvoa, päästä eroon diabeteksesta, pidentää elinikää ja silti pudottaa painoa. Kaikki tämä onnistuu ilman suosikkiruoasta luopumista tai sen määrän rajoittamista. Kuulostaa hieman ostos-tv-huuhaalta, mutta se ei ole sitä.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että kalorien rajoittaminen tuo mukanaan nuo edellä mainitut terveysedut.

Kun tutkijat ovat rajoittaneet koe-eläimille annettavan ruoan energiamäärää 30-40 prosenttia siitä, mitä ne söisivät jos ruokaa olisi tarjolla rajattomasti, koe-eläimet elävät noin 30 prosenttia pidempään kuin vapaasti syövä verrokkiryhmä, eivätkä sairastu syöpään, diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin, eivätkä ne ole ylipainoisia. Näillä eläimillä on alhainen verensokeri- ja insuliinitaso, hyvä insuliiniherkkyys, alhainen verenpaine, ja ne ovat muutenkin terveempiä kuin eläimet, joiden syömistä ei rajoiteta.

Suurin osa kalorirajoitusta koskevista tutkimuksista on tehty jyrsijöillä, mutta on olemassa myös pitkäkestoinen (tähän mennessä 17 vuotta kestänyt) rhesus-apinoita koskeva tutkimus, joka näyttäisi vahvistavan eliniän pidentymisen ja terveysedut myös kädellisillä eläimillä. Ihmisillä ei ole tutkittu kalorirajoituksen vaikutusta eliniän pidentymiseen, mutta sen on havaittu vaikuttavan muun muassa verensokeriin, insuliiniherkkyyteen ja verenpaineeseen. Voisi siis olettaa, että kalorien rajoittaminen pidentäisi myös ihmisten elinikää.

Kalorien rajoittaminen on mainio keino laihduttamiseen ja terveyden parantamiseen, mutta siinä on ongelmansakin: se ole kovin mukavaa. Häkissä kitukuurilla olevat rotat ovat masentuneita ja ärtyneitä. Kädellisillä eläimillä vaikutukset ovat vieläkin selvempiä. Elleivät kädelliset saa tarpeeksi kolesterolia, niistä tulee väkivaltaisia. Mikäli pieni ärtyisyys, vihamielisyys ja masentuneisuus eivät haittaa, kolmanneksen pienempi kalorimäärä voisi tarjota pidemmän, terveemmän ja onnettomamman elämän.

Onneksi on parempikin keino.

Useat tutkimusryhmät ovat perehtyneet menetelmään, jolla jyrsijät saavuttavat kalorirajoituksen hyödyt ilman kalorirajoitusta. Samaa menetelmää on tutkittu myös ihmisillä; se näyttää tarjoavan terveyshyötyjä ja, jos vanhaa espanjalaista tutkimusta on uskominen, jopa pidemmän elämän.

Tämän "maagisen" menetelmän nimi on pätkäpaasto (intermittent fasting).

Tavallisella paastolla ei syödä mitään; siinä on kyse äärimmilleen viedystä kalorirajoituksesta. Paasto parantaa terveyttä lyhytaikaisesti noudatettuna, mutta keskeyttämätön paasto lyhentää elinikää radikaalisti.

Pätkäpaasto on nimensä veroinen: paastojakso ja syömisjakso vuorottelevat.

Tutkimusolosuhteissa eläimet, jotka olivat pätkäpaastolla, saivat ruokaa joka toinen päivä. Ne söivät vuorokauden ajan mitä halusivat, sen jälkeen niiltä evättiin ruoka vuorokaudeksi. Mielenkiintoista oli, että syöttöpäivinä suurin osa eläimistä söi melkein kaksi kertaa sen määrän kuin niiden vapaasti syövät verrokit söivät. Vaikka pätkäpaastolla olleet eläimet söivätkin suurin piirtein saman määrän kaloreita kuin vapaasti syövät eläimet, ne saivat kuitenkin samat terveysedut edut kuin ne eläimet, joiden kokonaiskalorimäärää oli rajoitettu. Itse asiassa pätkäpaastoavat eläimet olivat jopa terveempiä kuin ne, joiden kaloreja rajoitettiin.

Kuten kalorirajoitus, pätkäpaastokin rajoittaa oksitatiivista stressiä, tekee eläimistä vastustuskykyisempiä akuutille stressille, vähentää verenpainetta ja verensokeria, parantaa insuliiniherkkyyttä, vähentää syöpätapauksia, diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja ja parantaa kognitiivisia kykyjä. Pätkäpaasto saa aikaan kuitenkin vielä enemmän. Pätkäpaastoavilla eläimillä BDNF-tasot nousivat (brain-derived neurotrophic factor, aivoperäinen kudosten aineenvaihduntaan vaikuttava tekijä) verrattuna kalorirajoitteisiin verrokkeihinsa. Kalorirajoitteiset eläimet eivät tuota paljoa enempää BDNF:ää kuin vapaasti syövät eläimetkään.

Mikä ihmeen BDNF (Wikipedian määritelmä on itse asiassa aika hyvä)

BDNF, kuten sen nimi viittaa, on uusien hermosolujen kasvua aivoissa lisäävä aine, mutta se tekee paljon muutakin. BDNF suojelee hermoja aivoissa stressiä ja myrkkyjä vastaan ja se on – ei tiedetä tarkalleen miten – osallisena insuliiniherkkyyden ja glukoosisäätelyn mekanismissa. Jos BDNF:ää ruiskutetaan eläimiin, se parantaa insuliiniherkkyyttä ja saa ne laihtumaan. Ihmisillä, joilla on suuremmat pitoisuudet BDNF:ää, esiintyy vähemmän masennusta. BDNF annettuna masentuneille, vähentää masennusta. Koholla olevat BDNF-tasot parantavat kognitiivisia kykyjä. Lyhyesti sanottuna, mitä enemmän BDNF:ää, sitä parempi, ja pätkäpaastolla sitä saa paljon.

Kuka haluaa olla koko päivän ilman ruokaa? No, ei tarvitse, MD ja minä käytimme itseämme (itsekkäästi, saattaisin lisätä) koehenkilöinä ja selvitimme kuinka pätkäpaastoa voi soveltaa.

Suurin osa jyrsijöitä syö sekä päivällä että yöllä, joten ravinnon rajoittaminen 24 tuntiin rajoittaa niiden ateriointia juuri 24 tuntia. Ihmisillä tilanne on kuitenkin toinen. Suurin osa meistä syö vain hereilläolotunteina. Joten, jos paastoamme päivisin, päädymme paastoamaan 34 tuntia ja syömään 14, mikä ei ole sama asia kuin 24 tuntia syömistä ja 24 paastoa.

Näin se käy

Normaalisti joka toinen päivä paastotessa syödään koko päivä ja mennään nukkumaan, herätään aamulla ja paastotaan koko päivä, sitten mennään jälleen nukkumaan. Herätään aamulla ja syödään koko päivä, mennään nukkumaan ja aloitetaan alusta. Joten, jos ajatellaan että söisi klo 22:een joka syömispäivänä, ja söisi seuraavan kerran kahdeksalta aamulla, 34 tuntia myöhemmin. Jos söisi sinä päivänä kymmeneen asti illalla, olisi syönyt 14 tuntia, joten syömäajaksi tulisi 14 tuntia ja paastosta tulisi 34 tunnin mittainen. MD ja minä paastosimme noin pari viikkoa ja voin kertoa, että se ei ollut hauskaa. Ainakaan paastopäivinä. Syömispäivät olivat toinen juttu, ne olivat upeita, mutta me saatoimme viettää koko päivän peläten tulevaa paastopäivää.

Leikittelimme erilaisilla syömis-paasto-käytännöillä ja päädyimme menetelmään, joka toimii hyvin. Me säädimme katkaisuajan kello kuudeksi illalla. Söimme aloituspäivänä kuuteen asti ja paastosimme siitä seuraavaan iltaan kuuteen saakka. Söimme päivällisen kuuden jälkeen ja seuraavana päivänä söimme aamiaisen ja lounaan (ja muutaman välipalan) ennen kuutta illalla, jolloin aloitimme jälleen paaston.

Tämän menetelmän etu on se, että voimme syödä joka päivä. Yhtenä päivänä saimme päivällisen ja seuraavana aamiaisen ja lounaan. Aiemmalla menetelmällä jouduimme viettämään kokonaisen päivän ilman ruokaa. Tämä aikataulu sopi meille parhaiten.

Me emme pysytelleet normaalissa vähähiilihydraattisessa ruokavalioissamme niinä päivinä kun söimme, vaan söimme aika lailla sitä mitä halusimme, mukaan luettuna kohtuullinen määrä runsashiilihydraattisempaa ruokaa. Söimme enemmän hiilihydraatteja nähdäksemme, miten hyvin sietäisimme niitä pätkäpaastolla, ja me pärjäsimme ihan hyvin. Ajauduimme kuitenkin lopulta takaisin normaaliin vähähiilihydraattiseen ruokavalioomme, koska se tuntui toimivan paremmin aikataulujemme kanssa. Olisimme voineet jatkaa pätkäpaastolla pidemmänkin ajan.

Luulisin, että optimaalinen tapa pätkäpaastota on noudattaa syömisjaksoilla vähähiilihydraattista ruokavaliota. Niin saa terveyden kannalta parhaat palat molemmista ruokavalioista.

Me laihduimme jonkin verran kokeillessamme erilaisia pätkäpaastoja, koska emme, toisin kuin rotat, kyenneet syömään syömisjaksoilla yhtä paljon kuin olisimme syöneet yhteensä ilman paastoa. Me emme otattaneet laboratoriokokeita nähdäksemme olivatko arvomme muuttuneet. Emme tehneet mitään varsinaista tutkimusta, vaan testasimme pätkäpaastoa käytännön tasolla terveyden parantamiseksi.

Pohtiessani projektia tulin siihen tulokseen, että paeoliittisen ajan ihmiset todennäköisesti pätkäpaastosivat. Me nykyajan ihmiset olemme tottuneet kolmeen säännölliseen ateriaan päivässä. Villieläimet, varsinkaan lihansyöjät, eivät syö kolmasti päivässä, vaan silloin kun ovat saalistaneet. Voisin kuvitella, että paleoliittinen ihminen teki sanoin. Jos minun pitäisi tehdä oppinut veikkaus, sanoisin että paleoliittinen ihminen todennäköisesti söi kerran päivässä tai ehkäpä kaksi ateriaa kolmen päivän aikana. Viime vuosisadan lopun ei-länsimaisista kulttuureista kerätty aineisto osoittaa, että ihmiset ahmivat saaliin saamisen jälkeen ja nukkuivat ja lepäilivät tekemättä juuri mitään päivän tai pari. Kun heille tuli nälkä, he lähtivät metsästämään ja aloittivat kierroksen uudelleen.

Mikäli uskoo että paleoruokavalio on meille ihanteellinen ruokavalio koska se on ruokavalio, johon elimistömme on muokkautunut luonnollisen valinnan tehdessä parastaan, silloin uskoo todennäköisesti myös, että aterioiden ajastaminen paleotavalla on hyvästä.

Yksi seikoista jotka MD ja minä hyödynsimme pätkäpaastokokeistamme on sen tajuaminen, ettei meidän tarvitse syödä kolmea ateriaa päivässä. Me jätämme nykyisin lounaan usein väliin emmekä kärsi siitä lainkaan. Toisinaan noustuamme aamulla jätämme aamiaisen väliin. Koetamme jättää väliin aterian silloin tällöin koska uskomme että se on meille todennäköisesti hyvästä. Kun siihen tottuu, ei edes ajattele asiaa. Ja se tekee hyvää. Älkää uskoko vain minun sanaani, vaan katsokaa lääketieteellistä kirjallisuutta.

Pätkäpaastosta on tehty muutamia tutkimuksia ja ne ovat kaikki osoittaneet merkittävää parannusta käytännöllisesti katsoen kaikissa tutkituissa muuttujissa. Yksikään koehenkilöistä missään näissä kokeissa ei syönyt niin kuin minä ja MD teimme, 24:24-menetelmällä. Suurin osa paastosi iltaviiteen tai kuuteen paastopäivinä ja söi sitten säännöllisesti syömispäivinä. Jopa tällaisella köykäisellä pätkäpaastoaikataululla koehenkilöt voivat paremmin.

Yksi viimeisimmistä julkaistuista tutkimuksista vähemmän ankarasta pätkäpaastosta osui silmiini, koska yksi kirjoittajista oli Don Laub, joka oli Standfordissa plastiikkakirurgisen osaston puheenjohtajana. Lääkiksessä ollessani kuvittelin, että haluaisin erikoistua plastiikkakirurgiaan, joten menin Standfordiin osaksi seniorivuottani ja tohtori Laub toimi siellä mentorinani.

Tutkimuksessa, joka julkaistiin Medical Hypothesis-lehdessä maaliskuussa 2006, tohtori Laub yhdessä kahden lääkärin kanssa (en tunne heistä kumpaakaan) kävivät läpi oman versionsa pätkäpaastosta. Nämä kolme lääkäriä noudattivat vuoden 2003 toukokuusta asti pätkäpaastoa, jolla he söivät 20-50 prosenttia arvioidusta kulutuksestaan paastopäivinä ja söivät mitä halusivat niinä päivinä, joina eivät paastonneet.

Niinkin pian kuin kahden viikon kuluttua tämän ruokavalion aloittamisesta he havaitsivat parannusta insuliiniresistenssissä, astmassa, allergiassa, bakteeri-, sieni- ja virusinfektioissa (virtsateiden virusinfektioissa, toistuvissa bakteeriperäisissä kitarisatulehduksissa, kroonisissa poskiontelontulehduksissa ja hammasta ympäröivän kudoksen sairauksissa), autoimmuunisairauksissa (reumaattinen niveltulehdus), luu-niveltulehduksissa, oireyhtymissä, jotka johtuvat keskushermoston tulehduksellisista vioittumista (Touretten ja Menieren oireyhtymät), sydämen rytmihäiriöissä ja vaihdevuosiin liittyvissä kuumissa aalloissa.

He ottivat esiin myös esimerkin vuoden 1957 espanjalaisesta lääketieteellisestä kirjallisuudessa; koehenkilöt söivät joka toinen päivä joko 900 tai 2300 kilokaloria, keskimäärin 1600, ja heidän painonsa pysyi samana, vaikka he nauttivatkin päivässä joko 56 tai 144 prosenttia päivittäisestä kaloritarpeestaan. Koehenkilöt olivat terveitä ja yli 65-vuotiaita. Kolmen vuoden aikana 60 koehenkilön joukossa oli kuusi kuolemantapausta ja vapaasti syövässä 60 hengen verrokkiryhmässä 13 kuolemantapausta, mikä ei ollut merkittävä ero. Koehenkilöt viettivät sairaalassa 123 päivää ja verrokkiryhmä 219; ero oli merkittävä. Uskomme että tämäntapainen syöminen voisi laajalti käytettynä vaikuttaa influenssaepidemioihin ja muihin tartuntatauteihin parantamalla infektioiden vastustuskykyä. Terveysvaikutusten lisäksi pätkäpaasto on osoittautunut hyväksi menetelmäksi painonhallinnassa, ja me jatkamme tutkimusta yhteistyössä NIH:n kanssa (National Institutes of Health = kansanterveyslaitos).

Kommentit (14)

Vierailija

Olenhan jo aiemmin puhunut teoriasta, että diabetes on lähes kokonaan vältettävissä, jos syöminen on säännöllistä eikä ylipainoa ole ja liikuntaa harrastetaan riittävästi. Haima kun väsyy jatkuvasta kuormituksesta niin kuin lihaksetkin.

Pätkäpaasto perustuu perusperiaatteiltaan samaan juttuun, ja olen sellaista kokeillut ns. puolivahingossa. Taannoin treenasin sillä tavalla, että söin aamulla ennen treeniä vähän jotakin, parin tunnin päästä treenit ja heti treenin jälkeen päivän pääateria, jossa 3/4 koko päivän energiasta, ja illalla korkeintaan proteiinijuoma ja kasviksia. Olo ei ollut oikeastaan sen parempi kuin säännöllisellä syömisellä, mutta jatkuvalla puputtamisella saa kyllä olonsa hyvin tukkoisaksi ja ähkyksi.

Tälläkin hetkellä teen käytännössä niin, että kun aamulla herään - jos on treenipäivä - syön jotakin vähän alle, ja sitten vedän treenit, ja sen jälkeen syön päivän pääaterian, yleensä 1/2 tai 3/5 koko päivän energiasta, ja sitten istun 6-12h koulussa ja syön korkeintaan yksittäisen suht. kevyen välipalan, ja illalla vedän sitten loput, yleensä korkeintaan 1/3 koko päivän energiasta.

Kaloreita tuolla koejaksolla - joka jatkuu edelleen - nautitaan noin 2000, josta 200g proteiineista, 100-150g hiilareista ja noin 70g rasvoista, periaatteilla proteiinia 3g per rasvaton painokilo, rasvoja noin 1g per rasvaton painokilo ja loput hiilareita. Tämä on laihdutuskausi, ja kalorivajetta syntyy noin 1000kcal per päivä, joka tarkoittaa noin rasvakilon laihtumisnopeutta per viikko. Tyhmäkin tajuaa, ettei tätä voi jatkaa ikuisuuksiin, koska ajan mittaan tilanne johtaa aliravitsemukseen sekä sairaalloiseen alipainoon, kunnes kaloritase on 1.0 tai elimistö antaa periksi. Syklittelenkin 2:2 suhteella, jossa 2 viikkoa ollaan miinuskaloreilla ja 2 viikkoa plussilla, tarkoitus kerätä lihasmassaa plussaviikoilla ja kiristellä läskejä pois miinuksilla.

Pointti on kuitenkin se, että jos kalorit menevät plussan puolelle pitkällä aikavälillä, niin lihominen on väistämätöntä. Itse kokeilin kerran syödä laskematta kaloreita "niin paljon kuin mieli teki" ja kalorit nousivat aina niinkin hirmuiseen lukuun 7000kcal asti, joka tarkoittaa 2-3 päivän kokonaisenergiantarvetta aktiviteetista riippuen. Sohvalla makaaja kuluttaa tuskin 2.5 megakaloria päivässä, joten tuolla syömisellä lihavuus alkaisi vaivaamaan varsin nopeasti. Vähähiilihydraattisella nälkä ei edes vaivaa, ja yleensä 3000 kalorin saaminen rasva-proteiini-sotkusta alkaa olla jo tuskaa. Katabolia alkaa vaivata jo 6-10 tunnin syömättömyyden jälkeen, joten 1:1 päivää on:off - paastolla lihashävikki olisi väistämätön.

μOR
Seuraa 
Viestejä373
Liittynyt4.1.2010

Henk. koht. hieman tämäntapainen syöminen toimii todella hyvin, ja mulla muuttuu ajoin myös itsestään tälläiset ajoitukset kun yksinkertaisesti huomaa että olo muuttuu niin paljon paremmaksi. Tuntee suotuisat vaikutukset pään paremman toimimisen ja mielialavaikutusten lisäksi myös fyysisesti. Esim. venytely tuntuu huomattavasti paremmalle, ja vaikkei olisi ennen sitä treenaillutkaan niin lihakset ja nivelet tuntuu vetreämmiltä.

Ehkä aika itsestäänselvyys mutta luulen että tässä olisi hyvä painottaa sen viimeisen kunnon aterian ajankohtaa, että menee nukkumaan vasta kun edellinen ateria on häippässyt kokonaan ruoansulatuksesta. Ei varmaankaan sovi kaikille, mutta tuntuisi että elimistölle jää silloin yöksi resursseja tehdä sitä mitä pitääkin kunnon levon eteen. Ja tällä menetelmällä vaikka juuri ennen vaaka-asentoon menemistä jotain pientä söisikin niin ei paljon tuntuisi vaikuttavan... tosiaan aika perusläppää.

Tuli kanssa syötyä jossain vaiheessa aamulla heti herättyä ennen kun aloin lueskelemaan, ja tajusin vasta aika pitkään (suhteellinen käsite) tätä tehtyäni että toimin täysin vastoin järkeä, kun ei ole oikeasti nälkä ja menee vaan pää jumiin. Ja tietenkin kun eri päivinä liikkuu eri määriä ja eri aikoihin niin ehkä sitä omaa elimistöä kannattaa lähinnä kuunnella sen sijaan että aikatauluttaa syömisiään minutilleen.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32880
Liittynyt6.12.2009

Aineenvaihdunta tuottaa haitallisia päästojä eli happirakikaaleja, on loogista olettaa että pienemmillä energiamäärillä aineenvaihdunnasta johtuvat haitalliset päästot on pienemmät...

http://www.sttinfo.fi/pressrelease/deta ... ageIndex=1

Minulla on syominen ensin venynyt pidempiin ruokailujen väleihin ja siihen tullut sitten kerran viikossa noin 18 tunnin väli ruoan nauttimisessa, jotenkin vain ns luonnollisesti se menee tuollaiseen rytmiin.

Mielestäni jo 3 kertaa päivässä syominen on enemmänkin tapa kuin energiatarpeen sanelema. varsinkin ammateissa jossa energiaa kuluu lihaksien kautta suhteellisen vähän.
Ns aivotyossä, tiheät ruokailuvälit tuntuu heikentävän (entisestään ) "aivokapasiteettia"

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32880
Liittynyt6.12.2009
μOR
Ja tietenkin kun eri päivinä liikkuu eri määriä ja eri aikoihin niin ehkä sitä omaa elimistöä kannattaa lähinnä kuunnella sen sijaan että aikatauluttaa syömisiään minutilleen.



Juuri näin.

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009

Varmasti tällä on vaikutusta. Parina päivänä kokeilin juurikin yllä kuvattua pätkäpaastoa, mutta niin vähällä kokemuksella en lähde sanomaan vielä mitään. Muuten syön n. 2-4 kertaa päivässä eli huomaamattanikin joskus varmaan noudatan tätä.

Pätkäpaastoaminen sotii aika paljon sitä käsitystä vastaan että pitäisi koko ajan syödä vähän. n. 2 tunnin välein jotain. Varmastihan esim. hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla syöminen tähän meneekin, kun verensokeri menee ylös ja alas koko ajan ja on kuin siniaaltoa.

Itselläni toisin sanoen vähähiilihydraattinen ruokavalio on vähentänyt syömiskertoja per päivä ja auttanut keskittymiseen, mielialaan ja parantanut crohnin taudin. Paria lisäravinnetta syön myös.

Mitähän tapahtuisikaan, kun ihmiset "laskeutuisivat" laajalla rintamalla hiilaripöhnistä tähän hetkeen ja tiedostaisivat maailmaa tarkemmin. Varmaan vallankumous

Vierailija
kohveeman
Pätkäpaastoaminen sotii aika paljon sitä käsitystä vastaan että pitäisi koko ajan syödä vähän. n. 2 tunnin välein jotain. Varmastihan esim. hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla syöminen tähän meneekin, kun verensokeri menee ylös ja alas koko ajan ja on kuin siniaaltoa.



Juuri tämän vuoksi meillä on diabetes-epidemia..

kohveeman
Itselläni toisin sanoen vähähiilihydraattinen ruokavalio on vähentänyt syömiskertoja per päivä ja auttanut keskittymiseen, mielialaan ja parantanut crohnin taudin.



..Ja juuri tämä parantaa sen, näin periaatteessa. Kun insuliinia pitää pumpata suoneen jatkuvalla syötöllä, lagerhansin saarekkeet ylirasittuvat ja insuliinista tulee sekundaa laadultaan. Lopuksi sitten insuliinintuotanto ei enää vastaa tarvetta, ja tulee tila jota kutsumme diabetekseksi. Diabeteksen hoidolla voidaan viivyttää lopullista tuhoa, mutta niin kauan kun saarekkeille ei anneta aikaa parantua (useita kuukausia, jopa pari vuotta vain vähän insuliinia aktivoivaa ravintoa), lopputuloksena on aina lähes täydellinen insuliinintuotannon loppuminen, kun lagerhansin saarekkeisiin muodostuu inerttiä arpikudosta.

Ennen diabetes oli harvinainen, koska oli säännölliset ruoka-ajat ja ruokaa ei ollut yli oman tarpeen. Nykyään syödään paljon ja jatkuvasti. Jokainen salilla käynyt tietää, mitä lihaksille käy, jos niitä treenaa 7 kertaa viikossa ja jatkaa, vaikka ne kipeytyvät. Lopuksi ne tulehtuvat ja vielä tämänkin jälkeen treenaaminen tekee pysyviä arpimuutoksia lihaksiin, joka rajoittaa niiden voimaa ja liikerataa.

Vierailija
Bushmaster
Kaloreita tuolla koejaksolla - joka jatkuu edelleen - nautitaan noin 2000, josta 200g proteiineista, 100-150g hiilareista ja noin 70g rasvoista, periaatteilla proteiinia 3g per rasvaton painokilo, rasvoja noin 1g per rasvaton painokilo ja loput hiilareita.



Ite pärjään paljon pienemmällä proteiinin määrällä. En oikein usko noihin 2-3g/kg juttuihin. 100-150g päivässä riittää mielestäni ihan hyvin, mutta tietysti lisäravinnevalmistajat ovat eri mieltä... Vähän samaan tapaan, kuin lääkeyhtiöt puoltavat lääkkeitään. Myös jotkut huippubodarit syövät vain tuon määrän proteiinia, mutta en nyt ikävä kyllä muista heidän nimiään. Jos sinulla ei ole käytössä kaikkia mahdollisia mömmöjä, niin miten kuvittelet, että elimistösi hyödyntäisi 300g proteiinia päivässä? Jos oletetaan, että normaali tarve elimistölle olisi n. 40-60g päivässä, joka riittäisi elimien kunnossapitoon ja siihen päälle lisäisi 60g, joka menisi lihasten kasvuun/korjaukseen. Tällä saavuttaisi kuukaudessa melkein 2kg puhdasta lihasmassaa, joka tarkottaisi painonlisäyksenä lähemmäs 5kg, ottaen huomioon lihassoluihin sitoutuvan glykogeenin, veden ja muut ravinteet.

Sinä ilmeisesti kuitenkin oletat, että elimistösi käyttää proteiinisynteesiin ja uuden lihasmassan luomiseen n. 200g proteiinia (jos syöt sen 300g ja ajatellaan huiman 100g menevän perustarpeisiin) päivässä. Tämä tarkottaisi kuukaudessa 6kg uutta lihasmassaa, joka tarkottaisi painon lisäyksenä yli kymmentä kiloa, ottaen huomioon glykogeenit ja muut. Tapahtuuko sinulle kuukaudessa siis tällaista lihasmassan lisäystä? Jos ei, niin kerrotko mihin hittoon tarvitset tuon määrän proteiinia?

Enkä myöskään usko siihen, että kalorirajottaisella ruokavaliolla tarvitsisi proteiinin lisäyksellä korvata muita ravinteita, jotta vältyttäisiin lihaskatabolialta. Elimistö kyllä aika tehokkaasti hyödyntää omia rasvavarastojaan eikä käytä proteiinia energiaksi. Tietysti jos rajoitat hiilihydraatit täysin nollaan, silloin ymmärrän hieman normaalia korkeamman proteiinipitoisuuden, mutta sanot syöväsi 100-150g, joka riittää aivan hyvin glukoosin tarpeisiin eikä elimistöllä ole silloin tarvetta syntetisoida proteiinista glukoosia.

Bushmaster
Katabolia alkaa vaivata jo 6-10 tunnin syömättömyyden jälkeen, joten 1:1 päivää on:off - paastolla lihashävikki olisi väistämätön.



Just joo. En usko tuohonkaan. Kumma juttu, että itellä on lihasmassa lisääntyny vaikka paastoan EOD.

Vierailija

eiköhän noissa proden syönneissä kaikki kaikessa ole laatu, eli varmistat että saat kaikkia aminohappoja tasapuolisesti, silloin saat maksimaalisen hyödyn syödystä proteiinista.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32880
Liittynyt6.12.2009
kohveeman

Mitähän tapahtuisikaan, kun ihmiset "laskeutuisivat" laajalla rintamalla hiilaripöhnistä tähän hetkeen ja tiedostaisivat maailmaa tarkemmin. Varmaan vallankumous




Nyt kirjoitat pelottavaa tekstia, siis että ihmiset ottaisi ohjat elämästään omiin käsiinsä?..huh huh

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32880
Liittynyt6.12.2009
tiedeturisti
eiköhän noissa proden syönneissä kaikki kaikessa ole laatu, eli varmistat että saat kaikkia aminohappoja tasapuolisesti, silloin saat maksimaalisen hyödyn syödystä proteiinista.



"Munalla toihin" kuului joskus aikoinaan mainoslause ennenkuin muna tuomittiin terveydelle vaaralliseksi.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32880
Liittynyt6.12.2009
Bushmaster
kohveeman
Pätkäpaastoaminen sotii aika paljon sitä käsitystä vastaan että pitäisi koko ajan syödä vähän. n. 2 tunnin välein jotain. Varmastihan esim. hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla syöminen tähän meneekin, kun verensokeri menee ylös ja alas koko ajan ja on kuin siniaaltoa.



Juuri tämän vuoksi meillä on diabetes-epidemia..




Liika energia ja liiat hiilihydraatit/sokerit, siinä yliyksinkertaistettuna, aiheuttaa enegia-aineenvaihdunnassa elektronien alijäämää ja sitä kautta hapetustrsessiä elimistossä. CRP nousee ja hiljainen tulehdus jyllää ja aiheuttaa ajan kanssa rappeumasairauksia.

Turbokameli
Seuraa 
Viestejä890
Liittynyt26.10.2009
jussipussi
Liika energia ja liiat hiilihydraatit/sokerit, siinä yliyksinkertaistettuna, aiheuttaa enegia-aineenvaihdunnassa elektronien alijäämää ja sitä kautta hapetustrsessiä elimistossä. CRP nousee ja hiljainen tulehdus jyllää ja aiheuttaa ajan kanssa rappeumasairauksia.



Hiilihydraatit eivät näytä olevan se vedenjakaja vaan kysymys on laajemmin ruokavaliomallista:

The "Olive Oil and Vegetables" pattern, characterized by high intake of olive oil, vegetables, legumes, soups, fruits and fish, was associated with relatively lower values of glucose, lipids, CRP, blood pressure and individual global CVD risk score. The "Pasta and Meat" pattern, characterized by high intake of pasta, tomato sauce, red meat, animal fats and alcohol, was positively associated with glucose, lipids, CRP and CVD risk score. The "Eggs and Sweets" pattern, characterized by positive loadings of eggs, processed meat, margarines, butter, sugar and sweets, was associated with high values of CRP.



http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19303267

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32880
Liittynyt6.12.2009
Turbokameli
jussipussi
Liika energia ja liiat hiilihydraatit/sokerit, siinä yliyksinkertaistettuna, aiheuttaa enegia-aineenvaihdunnassa elektronien alijäämää ja sitä kautta hapetustrsessiä elimistossä. CRP nousee ja hiljainen tulehdus jyllää ja aiheuttaa ajan kanssa rappeumasairauksia.



Hiilihydraatit eivät näytä olevan se vedenjakaja vaan kysymys on laajemmin ruokavaliomallista:

The Olive Oil and Vegetables" pattern, characterized by high intake of olive oil, vegetables, legumes, soups, fruits and fish, was associated with relatively lower values of glucose, lipids, CRP, blood pressure and individual global CVD risk score. The "Pasta and Meat" pattern, characterized by high intake of pasta, tomato sauce, red meat, animal fats and alcohol, was positively associated with glucose, lipids, CRP and CVD risk score. The "Eggs and Sweets" pattern, characterized by positive loadings of eggs, processed meat, margarines, butter, sugar and sweets, was associated with high values of CRP.



http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19303267



Toki näin mutta "höttöhiilareiden" haitoista pitää hieman paasata ja liiasta syomisestä oli sitten ruokavaliomalli mikä tahansa, liika energia ravinnosta on haitaksi pitkässä juoksussa.

Mukava huomata että tulehdustekijät on saaneet vihdoin jalansijaa tutkimuksessa ja tulee kohta ns "mainstreamiin" kun puhutaan rappaeumasairauksien syntymekanismeistä.

Uusimmat

Suosituimmat