Selitysten hakeminen ja asioihin uskominen

Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Olen aina uskonut että kaikkeen on joku syy. Jos joku tekee tai sanoo jotenkin, niin taustalla on jokin syy ja yleensä haluan sen tietää. Erityisen paljon olen syitä miettinyt tietysti itseni kanssa keskenäni, koska omaa itseään on kaikkein helpointa käyttää tutkimusmateriaalina aina Sherlock Holmes -kohtauksen yllättäessä. Tonkimistaipumukseni vuoksi minun on vaikea ymmärtää ihmisiä jotka eivät halua mitään syntyjen syvien pohtijaisia tai pitkällisiä ja perusteellisia selvittelyitä.

Sitäkin olen yrittänyt selvittää miksi haluan selvittää asioita. En ole löytänyt muuta selitystä kuin että pelkään kaoottista maailmaa ja haluan järjestystä kaaokseen löytämällä selityksiä ja syitä.

Ei kai liene siis mikään ihme jos jo lapsena innostuin vaihtoehtoisista ihmiskunnan historiaa selittävistä näkemyksistä koska siten edes joku, vaikka kuinka amatöörimäisestikin, yrittää selvittää mitä jonkun mysteerin taustalla piilee. Jos joku toinen ei näe siinä asiassa mitään mysteeriä, niin "turha" tutkiminen voinee kai ärsyttää. Tai sitten ajatellaan että nyt tuossa hakemalla haetaan ja keksimällä keksitään jotain mahdollisimman raflaavaa jolla huijata ihmisiä ja ottaa rahat pois tyhmiltä. Ymmärrettävää. Itse en vain ymmärrä että mitä pahaa siinä on jos tutkii jotain semmoista kuin jumalastronauttihypoteesi, kadonneet korkeakulttuurit tms. Ehkäpä ihmiset jotka eivät voi niitä asioita sietää kokevat että ne nimenomaan luovat ja ylläpitävät kaaosta, koska ovat huuhaata, satuja ja tarinoita? Täten siis oma pyrkimykseni kaaoksen järjestämiseen olisikin toiselle kaaoksen aiheuttamista...

Vuosia sitten eräs uskovainen antoi netissä ymmärtää että kaikki kyllä tietävät että Jeesus on herra ja Jumala, ja jos sanoo muuta uskovansa, valehtelee koska mitenkään muuten ei voi uskoa. Olen tätä milloin mihinkin asiaan uskovien ihmisten ehdottomuutta tavannut kaikkien mahdollisten aatteiden, oppien ja uskomusten edustajilta. Myös tieteeseen maailmankuvansa perustavien taholta. Se on valitettavaa koska se saa näkemään tieteeseen luottamisen pelkkänä uskomisena ja usein fanaattisena sellaisena. En esitä vaihtoehdoksi että "kaiken pitää olla mahdollista" ja nyt äkkiä ufo-oppeja yliopistoon, vaan omalle luonteelleni ominaisesti että ihmiset miettisivät omia motiiveitaan silloin kun heille tulee tarvis oikein hyökätä jotain asiaa vastaan. Miksi kyseinen asia ärsyttää niin paljon? Miksi asiasta kiinnostunut taho on automaattisesti vihollinen? Tappelin itse aikoinani todella paljon kristinuskovaisten kanssa, mutta ilmeisesti en enää koe heitä uhkaksi koska en koe enää tarvetta äyskiä sillä taholla. Mitä ei pelkää, sitä ei vihaa.

Mikähän siinä sitten on niin pelottavaa että ei saa tietää syytä johonkin asiaan? Miksi se rassaa kovin jos esim. on olemassa tietynlaisia artefaktia eikä voi varmuudella tietää mitä niillä on tehty tai kävikö Maassa avaruudesta väkeä ja niin edelleen...

Miksi varmuuden saaminen on niin tärkeää? Miksi se ei ole sitä kaikille? Miksi toisten erilaiset johtopäätökset saman asian suhteen ärsyttävät? Miksei erilaisuutta saisi olla olemassa? On kai se nyt itsestäänselvää että eri aivoilla voi päätyä erilaisiin johtopäätöksiin, koska emme me sentään mitään tietokoneita ole. Sitäpaitsi tietokoneetkin voivat käyttäytyä eri tavoin käytössä, vaikka olisivat täsmälleen samoista komponenteista tehdyt. Siinäpä taas mysteeri kerrakseen.

Sivut

Kommentit (16)

deezee
Seuraa 
Viestejä1643
Liittynyt6.6.2011
Rousseau
Vuosia sitten eräs uskovainen antoi netissä ymmärtää että kaikki kyllä tietävät että Jeesus on herra ja Jumala, ja jos sanoo muuta uskovansa, valehtelee koska mitenkään muuten ei voi uskoa.

Ihmisellä ei ole kaikkein hiljaisimman alitajunnan tasolla eroa luonnonlakien ja täysin ehdottoman kyseenalaistamattomasti omaksuttujen asioiden prosessoinnilla.

Täysin ehdottoman kyseenalaistamattomasti Jumalaan uskovaiselle Jumalan olemassa olo on painovoiman olemassaoloon verrattavissa oleva asia, eikä hän pysty näkemään jumaluskoaan yhtään sen kyseenalaistettavampana asian kuin tavallinen ihminen painovoimaa.

Tavallaan tämä on ihan fiksua: ei tarvitse itse kokeilla uskoa painovoimaan uskoakseen että katolta putoaminen voi olla hengenvaarallista. Riittää että joku on asian kertonut, sen jälkeen asia on luokiteltu "ihan varmasti tosi" -kategoriaan. Sinne samaan menee monella uskonnollisetkin asiat, koska kukapa niitäkään nyt ryhtyisi kyseenalaistamaan, kun riski on kuulemma ihan yhtä vakava. Ei sitä mielellään ikuisuutta vietä helvetissä vain siksi, että asiaan piti saada varmuus. Varsinkin kun se kerrottiin ihan satavarmana asiana.

Rousseau
Miksi varmuuden saaminen on niin tärkeää?

Kaiken oppimasi tärkein tehtävä on ennakointi. Ilman ennakointikykyä olisit jatkuvasti ymmälläsi, että mitenkäs se nyt näin meni ja tuokin tuolleen. Käytännössä olisit kuin pieni lapsi, joka ei vielä ymmärrä asioiden kulusta mitään.

Jos et ole varma jostain, et voi käyttää sitä ennakointiin. Epävarma tieto on ennakoinnin kannalta turhaa, jopa painolastia.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
deezee

Rousseau
Miksi varmuuden saaminen on niin tärkeää?

Kaiken oppimasi tärkein tehtävä on ennakointi. Ilman ennakointikykyä olisit jatkuvasti ymmälläsi, että mitenkäs se nyt näin meni ja tuokin tuolleen. Käytännössä olisit kuin pieni lapsi, joka ei vielä ymmärrä asioiden kulusta mitään.

Jos et ole varma jostain, et voi käyttää sitä ennakointiin. Epävarma tieto on ennakoinnin kannalta turhaa, jopa painolastia.




Tuo saattaisi selittää sen minkä vuoksi psykedeelejä pelätään, niiden käyttäjien raporteistahan voi päätellä että yksi olennaisimpia kokemuksia on että maailma ei olekaan niin tuttu paikka kuin ihminen on tottunut kuvittelemaan sen olevan. Yhtäkkiä avautuu täysin uusia kokemuksia tai näkökulmia. Jos tuttu ympäristö on yhtäkkiä vieras ja outo, se on varmasti hyvin pelottava kokemus.

Sitä vain en ymmärrä minkä takia ihmiset pelätessään päätyvät kieltämään muilta ihmisiltä ne asiat joiden kanssa nämä pelkääjät eivät itse halua olla tekemisissä. Eikö riitä että ei sitten vaan kertakaikkiaan itse "sekaannu" moisiin, mutta antaa toisten rauhassa puuhastella mitä puuhastelevat.

(Tämä tietenkin sillä ajatuksella että käytetään psykoaktiivisia aineita jotka eivät aiheuta pysyviä haittoja kehoon tai mieleen. Asiahan on kiistanalainen että ovatko kaikki aineet kuitenkin haitallisia vai eivät, ja on vaikea kumpi leiri liioittelee kun vouhottaa siitä miten aineen käyttö johtaa perikatoon/valaistumiseen.)

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006
Rousseau

Sitä vain en ymmärrä minkä takia ihmiset pelätessään päätyvät kieltämään muilta ihmisiltä ne asiat joiden kanssa nämä pelkääjät eivät itse halua olla tekemisissä. Eikö riitä että ei sitten vaan kertakaikkiaan itse "sekaannu" moisiin, mutta antaa toisten rauhassa puuhastella mitä puuhastelevat.



Tällaisia(kin) "oppeja" on varmasti olemassa, mutta me tunnemme pääsääntöisesti vain ne, joiden ideologiaan liittyy myös (mahdollisimman tehokas) levittäminen.

deezee
Seuraa 
Viestejä1643
Liittynyt6.6.2011
Rousseau
Sitä vain en ymmärrä minkä takia ihmiset pelätessään päätyvät kieltämään muilta ihmisiltä ne asiat joiden kanssa nämä pelkääjät eivät itse halua olla tekemisissä. Eikö riitä että ei sitten vaan kertakaikkiaan itse "sekaannu" moisiin, mutta antaa toisten rauhassa puuhastella mitä puuhastelevat.

Muiden ihmisten ennakointi on vähintään yhtä tärkeää kuin maailman ennakointi, mahdollisesti jopa tärkeämpää, sillä ihmiset ovat luonnostaan ennakoimattomampia kuin mikään muu luonnossa.

Samaan syssyyn siis varmastikin ajatellaan, että kun kerrankin kokeilee psykedeelejä niin sitten se toinen on niin outo, ettei siitä enää ikinä ota varmasti selvää.

Vierailija
Rousseau
Olen aina uskonut että kaikkeen on joku syy. Jos joku tekee tai sanoo jotenkin, niin taustalla on jokin syy ja yleensä haluan sen tietää. Erityisen paljon olen syitä miettinyt tietysti itseni kanssa keskenäni, koska omaa itseään on kaikkein helpointa käyttää tutkimusmateriaalina aina Sherlock Holmes -kohtauksen yllättäessä. Tonkimistaipumukseni vuoksi minun on vaikea ymmärtää ihmisiä jotka eivät halua mitään syntyjen syvien pohtijaisia tai pitkällisiä ja perusteellisia selvittelyitä.



Sama juttu täällä, kaikkeen uskon olevan jonkin syyn. Ja tonkimistaipumusta on, mikä olisikaan mielenkiintoisempaa kuin ilmiö nimeltä ihminen. Salapoliisimaisesti on mielekästä harrastaa itsetutkiskelua.

Kieltämisestä... luulempa usein törmänneeni siihen, että toisilta yritetään kieltää se mikä itseltäkin. Ellei itse vapaasti ajattele vaikka mitä, sitä ei sitten suo muillekaan. Ihminen kohtelee automaattisesti toisia kuten itseään (vaikka puheista päätellen vois olettaa jotain muuta). Siksi se mitä joku on muka mieltä vain muista, ei pidä paikkaansa. Se joka halveksii, syyllistää ja mitätöi ketä tahansa, mitätöi, halveksii ja syyllistää m y ö s itseään. Kaikki ovat joskus sellaista tehneet, vaikka vain kuinka ja vähän, mutta silti.

Syyllisyydentunne jo pelkästä olemassaolosta panee pohtimaan sitä itseään eli olemassaoloa - elämän olemassaoloa - kun tämä minäksi kutsuttu ilmiö on kuin illuusio. Minä/ego tms. on ikään kuin sivuseikka ja elämä, suuri kokonaisuus pääasia.

Pieni lapsi on erittäin halukas tietämään kaikelle selityksiä, ei se tarve ole ihmisessä turhaan voimakas, mutta toki sen voi melkein "tappaa".

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Näinpä, ja jos ei pidä itsestään, on muidenkin kohtelu sen mukaista. En usko jos joku väittää että hän ei rakasta itseään mutta rakastaa mukamas kovastikin muita. Mistä se lämpö muita kohtaan kumpuaisi, jos ei omasta hyvästä olosta?

Ihmetyttää näissä kyselyasioissa että kun UT:ssa kehotetaan että "kolkuttakaa niin teille avataan" ja se kolkuttaminen mielletään etsimiseksi, niin jossain vaiheessa se ei sitten kumminkaan ollut suotavaa että ihminen etsisi. Ei ainakaan jos hän löytääkin jotain ihan muuta kuin The Uskon. Jumaluus kuuluu löytää juuri sillä tavalla kuin kulloinenkin eniten itsestään rummuttava oppi käskee sen löytämään. (Jos on muodissa että jumaluusjuttujen kanssa ei olla missään tekemisissä, niin sitten tietenkin kuuluu löytää sellainen totuus että jumalaa ei ole.)

Tieteen puolella taas ei haluta tietää yhtään mistään sellaisesta mitään joka uhkaa hajottaa koko sen korttitalon joka on rakennettu vanhojen löydösten päälle. Merenpohjassakin saa maata vaikka kuinka monta vuosituhansia vanhaa kaupunginrauniota, aivan yksi hailea koska ei niitä haluta ottaa lukuun - totuttua historiankirjoitusta ei saa mennä sekoittamaan. Itselleni kun se mitä näen on olemassa tuntuu merkilliseltä että voi nähdä vaikka kuinka monta valokuvaa noista installaatioista ja se ei siltikään muka merkitse yhtään mitään.

Loppujen lopuksi uskonasioissa ja tiedeasioissa ei lopulta koe olevan mitään eroa mikäli kaikki perustuu siihen ettei saa tutkia, ei tonkia, vaan on otettava napisematta vastaan kaikki juuri sellaisena kuin se jostain toisaalta valmiina annetaan. Tämä on erityisen harmillista varsinkin tiedemaailmassa. Jotkut varmaan haluaisivat ettei tavallinen rahvas lue edes kansantajuisia tiedejulkaisuja, koska eihän se nyt ole suotavaa että tietäisi edes sitä mikä on määritelty sallitusti tiedettävissä olevaksi.

***

Vaikka kiinnostaakin tietää millainen psykologinen rakenne johtaa jossain ihmisessä loputtomaan tiedonjanoon ja toisessa jyrkkään kieltämiseen, estämiseen ja rajoittamiseen, tuskinpa ihmiset pääsisivät näiden rakenteidensa yli ja ympäri kun heille selviäisi miksi ovat sellaisia kuin ovat. Kyselevä ei lakkaa kyselemästä ja kaiken kieltävä ei lakkaa kieltämästä. Onneksi ainakaan tässä maassa kummastakaan ei vielä rangaista, ainakaan kovin pahasti.

Vierailija

Sanos muuta, ei tunne rakastavansa ketään/mitään, ellei itseään. Joo, onkin oltava vahvasti ns. omalla puolellaan, ja ite määriteltävä The Usko, mitä se milläkin hetkellä itse kullekin lähinnä merkitsee. On niinku oltava tietoinen reviiristään, ei pidä päästää omaan mieleen ketään määräilemään ja lokeroimaan. Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija. On kummallista, ettei tieteen puolella enemmänkin ajatella niin, ettei mikään ole sattumaa, elämän kannalta merkityksetöntä.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
qaz
On kummallista, ettei tieteen puolella enemmänkin ajatella niin, ettei mikään ole sattumaa, elämän kannalta merkityksetöntä.



Johtuu varmaan siitä että taannoisten uskomiseen käytettyjen vuosisatojen jälkeen tiedepuolella ollaan ymmärrettävistä syistä allergisia kaikkea sellaista kohtaan jonka uskonnot ovat keksineet omia itselleen. Ihminen on helposti luontaisesti "maaginen eläin" joka haluaa nähdä että kaikki tapahtuu tietystä syystä eikä kaoottisesti sattumalta, ja kun luonnonmagiasta poikii uskontoja ja näille kokonaisia oppeja ja dogmeja, ollaan helposti siinä uskomusten suossa missä ei pääse minnekään päin kumartelematta papeille ja temppeleille jne.

Usko ei saa olla ylipyhää niin että se saa määrätä ja huseerata maailmassa kaikessa ja mielinmäärin, mutta ihmisille pitäisi kuitenkin jättää mahdollisuus kokea elämä maagisena seikkailuna jossa on tarkoitus ja merkitys. Muuten meillä on ehkä järkevä ja toimiva, mutta tylsä maailma jossa joillekin tulee sellainen fiilis että herttaisen yhdentekevää että edes elän (varsinkin jos ei saa mitään kiksejä lisääntymisestä ainoana tarkoituksenaan).

Vierailija
Rousseau
qaz
On kummallista, ettei tieteen puolella enemmänkin ajatella niin, ettei mikään ole sattumaa, elämän kannalta merkityksetöntä.



Johtuu varmaan siitä että taannoisten uskomiseen käytettyjen vuosisatojen jälkeen tiedepuolella ollaan ymmärrettävistä syistä allergisia kaikkea sellaista kohtaan jonka uskonnot ovat keksineet omia itselleen. Ihminen on helposti luontaisesti "maaginen eläin" joka haluaa nähdä että kaikki tapahtuu tietystä syystä eikä kaoottisesti sattumalta, ja kun luonnonmagiasta poikii uskontoja ja näille kokonaisia oppeja ja dogmeja, ollaan helposti siinä uskomusten suossa missä ei pääse minnekään päin kumartelematta papeille ja temppeleille jne.

Usko ei saa olla ylipyhää niin että se saa määrätä ja huseerata maailmassa kaikessa ja mielinmäärin, mutta ihmisille pitäisi kuitenkin jättää mahdollisuus kokea elämä maagisena seikkailuna jossa on tarkoitus ja merkitys. Muuten meillä on ehkä järkevä ja toimiva, mutta tylsä maailma jossa joillekin tulee sellainen fiilis että herttaisen yhdentekevää että edes elän (varsinkin jos ei saa mitään kiksejä lisääntymisestä ainoana tarkoituksenaan).




Allergia ymmärrettävää, silti jotenkin lyhytnokkainen ajattelutapa. Uskonto yms. tapa hahmottaa sitä mitä ei ymmärrä oli olemassa ennen tiedettä. Ihminen on muinoin palvonut epätieteellisesti aurinkoa kuin jumalaa, eli oli kuin olikin jo silloin hajulla... Se että jollekin on äärimmäisen vaikea sietää esim. uskontoja, sen ei tarvitse antaa vaikuttaa loputtomiin. Tämä eläin kykenee joustavien aivojensa ansiosta jumppaamaan luutuneita käsityksiään.

Pitäisi jättää!? ajattelen niin, että on vapaus ottaa elämä mahdollisuutena kokea seikkailu. Näen myös niin, ettei todellisuudessa elämän kannalta merkitse yhtään mitään, olenko minä olemassa. Tuollainen ajatus on (minästä, egosta, illuusioista) vapauttavaa, koska se näyttää aina johdonmukaisesti pitävän paikkansa eli olevan totta. Ennen vapauden tunnetta se on toki ollut ahdistavaa yms. Ilman sitä en olisi tullut tuntemaan vapautuneisuutta mitättömästä minästäni joka on kuin kahle.

Jotkut elävät kuin keskiajalla noissa kumartelemisissa, ei voi kuin nauraa. Ja vaikka ne naurattavat eivät ne temput merkityksettömiä ole, jotain merkityksellistä ihminen niilläkin tempuilla tavoittelee.

Kylläkai
Seuraa 
Viestejä323
Liittynyt25.2.2010
Rousseau

Sitäkin olen yrittänyt selvittää miksi haluan selvittää asioita. En ole löytänyt muuta selitystä kuin että pelkään kaoottista maailmaa ja haluan järjestystä kaaokseen löytämällä selityksiä ja syitä.



Diagnoosini: Olet terve, onneksi olkoon. Tietäminen liittyy turvallisuuteen. Selittämätön asia on potentiaalinen uhka. Se, mikä ei ole ymmärretty, ei ole hallittavissa.

Jos tärkeälle asialle ei löydy ymmärrettävää selitystä niin sellainen kannattaa keksiä. Toiveajattelu on paljon parempi kuin ei mitään selitystä. Keksittyyn selitykseen joutuu kuitenkin uskomaan, ja se taas helpottuu sillä, että on muitakin uskovia. Yksinäinen uskovainen on säälittävä olento, mutta jos uskovia on paljon, niin ei tarvitse olla ainoa tollo, ja se helpottaa oloa huomattavasti.

Uskontojen voima taitaa perustua juuri tähän. Pohjimmiltaanhan kyse on vain sielusta ja sen kuolemattomuudesta, mikä on ymmärrettävä huoli, mutta täysin yksityisasia. Kuolematon sielu on kuitenkin niin raivopäinen ajatus, että siihen on todella vaikea uskoa. Asia helpottuu, kun perustetaan yhdistys ja uskotaan yhdessä, jolloin kenenkään ei tarvitse tuntea itseään ainoaksi idiootiksi. Yhteisön arvostus on tärkeä asia ja menee monen muun asian edelle.

Siinä on tämän apinalajin selviytymisstrategia pähkinänkuoressa .

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Siitä onkin aikaa kun meikäläistä on sanottu terveeksi.

On olemassa kysymys joka joskus esitetään. Että jos kaikki muut hyppäisivät jyrkänteeltä, niin hyppäisitkö sinäkin? 99 % todennäköisyydellä ihmiset tosiaan tekisivät niin, joten ollakseen rehellinen monen pitäisi vastata että kyllä hyppäisin.

Joukossa on ihmeellinen imu. Vaistomaisesti alaston apina seuraa kokoajan sitä miten joukko käyttäytyy ja pyrkii mukautumaan siihen omassa toiminnassaan.

Kylläkai
Seuraa 
Viestejä323
Liittynyt25.2.2010

Siitä on kai neurotutkimustuloksia, että kädellisillä on sisään rakennettu, tiedostamaton taipumus matkia toistensa ruumiinliikkeitä - ominaisuus, jota ehkä voidaan pitää ihmisen eläytymiskyvyn, ja siis empatian, esiasteena. Mutta lintu- ja kalaparvikin noudattaa jotain meille näkymätöntä sääntöä.

deezee
Seuraa 
Viestejä1643
Liittynyt6.6.2011
Rousseau
Siitä onkin aikaa kun meikäläistä on sanottu terveeksi.

Terve = kansantaloudellisesti tuottava, joukkoon sulautuva kansalainen.

Aika moni ajattelee näin ja tuhoaa siinä omaa hyvinvointiaankin täyttääkseen nuo terveen kriteerit.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat