Seuraa 
Viestejä45973

Hei!

Olen yläasteella 9. luokalla ja teen tutkielmaa Kepler -22b -planeetasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kepler-22b

Pyytäisin teitä ystävällisesti vastaamaan seuraaviin kysymyksiin, jos haluatte auttaa tutkimuksessa:

1. Voisiko planeetalla olla elämää - miksi tai miksi ei?

2. Jos elämää on, millaista se voisi olla? Perustele.

3. Voisiko planeetalla olla älyllistä elämää - jos, niin millaista?

4. Jos planeetalla olisi elämää, olisiko ihmisillä silti oikeus mennä planeetalle jos teknologia sen mahdollistaa vai pitäisikö sieltä pysyä poissa? Perustele.

Suuri kiitos kaikille vastaajille!

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (29)

Vierailija

Sen koostumusta ja massaa ei kai vielä tiedetä niin paha mennä sanomaan sen mahdollisesta elämästä.

Sitten jos joskun sinne olisi mahdollista päästä olisi ihmisten suhde muihin planeettoihin varmaan muuttunut jo niin moneen kertaan että nykyisellä etiikalla tuskin olisi mitään virkaa.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä6670

Toi on ihan kiinnostava pallo. Todennäköisesti se on kuitenkin liian massiivinen ylläpitääkseen elämää, koska se keräisi itselleen hyvin paksun kaasukehän, joka koostuu pääasiassa vedystä ja heliumista. Joten elämä siten kuin sen tunnemme ei ole todennäköistä, koska Kepler 22b on todennäköisesti Neptunuksen kokoluokan planeetta, eli massaltaan ehkä noin 15-30 maan massaa.

Mutta toisaalta sillä voi olla kiertolaisena suuri kuu tai kuita, joten aina on mahdollista että sen suurin kuu olisi riittävän suuri ylläpitämään ilmakehää. Emme tietenkään voi tietää kuinka yleisiä massiiviset kuut ovat, mutta kun katsoo tätä meidän aurinkokuntaa, niin kaikilla kaasujättiläisillä suurin kuu on vähintään 1400 kilometriä (Neptunuksen Triton on 1353 km halkaisijaltaan), joten voisi arvata että todennäköisyys sille että planeetalla on riittävän suuri kuu, joka pystyy pitämään tiheän ilmakehän ilmakehän on luokkaa 1-10 prosenttia. Ilmakehän pitämiseen tarvitaisiin noin Marsin kokoinen kuu.

Tämä on siis puhdas arvaus, mutta emme tietenkään voi tietää tätä, koska emme ylipäänsä tiedä kuinka kuut muodostuvat. Koska meidän aurinkokunnassamme ei ole vastaavia massiivisia sisäplaneettoja, niin emme yhtään voi sanoa kuinka todennäköisiä kuut ovat.

Joten sanoisin että on todennäköistä, että jokin sen kuu ylläpitää jonkinlaista elämää, vaikkakin hyvin epäsuotuisissa olosuhteissa. Ja sanoisin että on mahdollista että Kepler 22b:n suurin kuu olisi riittävän suuri tarjotakseen suotuisat olosuhteet myös maan kaltaiselle monisoluiselle elämälle.

===

Jos siellä olisi kehittynyttä monisoluista elämää, niin siellä käyminen on vaihtoehto tai sitten ei. Emme tiedä mitä tapahtuu jos kaksi elämänmuotoa kohtaa. Todennäköisesti ihmisen immuunipuolustus pystyy hoitelemaan paikalliset mikrobit (tätäkään ei voida tietää), mutta ongelma on ennemminkin siinä, että onko ihmisten mukana tulevilla mikrobeilla kilpailuetu paikallisten eliöiden suhteen. Jos näin on, niin silloin maan mikrobit alkaa lisääntymään ja sopeutumaan paikallisiin oloihin ja voivat muuttaa pysyvät kyseisen kuun luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajit ovat ongelma myös maapallolla, kun ihminen siirtää uusia lajeja uusille seuduille. Kahden kokonaan erilaisen elämän sekoittumisen seurauksia ei voida ennakoida. Eli sanoisin, ettei ihmisillä ole mitään asiaa jo asutuille planeetoille.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä40518
keplertutkija
Hei!

Olen yläasteella 9. luokalla ja teen tutkielmaa Kepler -22b -planeetasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kepler-22b

Pyytäisin teitä ystävällisesti vastaamaan seuraaviin kysymyksiin, jos haluatte auttaa tutkimuksessa:

1. Voisiko planeetalla olla elämää - miksi tai miksi ei?




Planeetasta tiedetään, että se on etäisyydellä tähdestä, jolla periaatteessa voisi olla sopiva lämpötila ja sen halkaisija. Niillä tiedoilla ei voi sanoa mitään varmaa kumpaankaan suuntaan. Jos planeetta on kivi- tai valtameriplaneetta (eli planeetta, jolla on kiviydin ja merkittävä osa massasta on vettä) ja kaasukehä on sopiva, niin ehkä elämä on mahdollista. Mutta jos planeetta on kaasuplaneetta tai omaa vääränlaisen kaasukehän jne. elämän edellytykset ovat nykytiedoin heikot.

2. Jos elämää on, millaista se voisi olla? Perustele.



Jos tuo on kiviplaneetta, se on massiivinen ja sen pinnan putoamiskiihtyvyys on iso. Se sulkee pois isot maaeläimet ja lentäminen onnistuu vain hyvin keveiltä eläimiltä, jos ilmakehä ei ole hyvin tiheä. Hyvin tiheä ilmakehä tuottaa sitten lämpöongelmia.

3. Voisiko planeetalla olla älyllistä elämää - jos, niin millaista?



Koska tunnetaan vain yhdentyyppistä elämää, ja yhdentyyppistä älyllisenä itseään pitävä elämää, on mahdoton sanoa kovin perustellusti mitään mahdollisesta muusta elämästä. Tuo pieni koko ja liikkumisen vaatima suuri energiamäärä on yksi fysikaalinen reunaehto, joka ehkä rajoittaa älyn kehittymistä maaeläimillä. Merieläimillä puolestaan teknisen kehityksen mahdottomuus (esim. tulen kaltainen energianlähde) aikaansaa sen, että kovin suuri älykkyys ei enää hyödytä eliön selviämistä. Mutta mistä sitä tietää mitä juonia luonnolla on takataskussaan. Jos annettaisiin yksi hyönteinen jollekin toisen planeetan tutkijalle, joka ei tietäisi mitään Maan elämästä, tuskinpa hänkään oivaltaisi, että niitä voi olla miljoonia hyvinkin erilaisia.

4. Jos planeetalla olisi elämää, olisiko ihmisillä silti oikeus mennä planeetalle jos teknologia sen mahdollistaa vai pitäisikö sieltä pysyä poissa? Perustele.



Viime kädessä elollisten olentojen suhdetta toisiinsa rajoittaa ainoastaan vahvimman laki. Se, joka pystyy, voi tehdä muille mitä tahansa. Ihmisluonteen tuntien luulen että tuollaisen elollisen planeetan löytäminen johtaisi sen väkivaltaiseen valloittamiseen ja alistamiseen heti kun se olisi jollekin teknisesti mahdollista, taloudellisesti kannattavaa tai omaa asemaa oman yhteisön hierarkiassa kohottavaa (esim. päättäjien sotilaallinen ja propagandapullistelu). Viherpiipertäjät ja tutkijahörhöt ym. nillittäisivät minkä nillittäisivät, mutta eivät voisi mitään sille kun iso raha jyrää planeetan. Itse kyllä pitäisin tuollaisen planeetan mieluusti tieteellisenä tutkimuskohteena, jos sen tutkiminen olisi mahdollista, mutta minä olenkin tutkijahörhö. Mutta eipä tähtienvälisen kosmisen etiikan pohtiminen taida tulla ajankohtaiseksi ihmislajille koskaan, tai ainakaan ennen kuin laji on joku aivan muu kuin nykyinen H. sapiens.

keplertutkija
Hei!

Olen yläasteella 9. luokalla ja teen tutkielmaa Kepler -22b -planeetasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kepler-22b

Pyytäisin teitä ystävällisesti vastaamaan seuraaviin kysymyksiin, jos haluatte auttaa tutkimuksessa:

1. Voisiko planeetalla olla elämää - miksi tai miksi ei?

2. Jos elämää on, millaista se voisi olla? Perustele.

3. Voisiko planeetalla olla älyllistä elämää - jos, niin millaista?

4. Jos planeetalla olisi elämää, olisiko ihmisillä silti oikeus mennä planeetalle jos teknologia sen mahdollistaa vai pitäisikö sieltä pysyä poissa? Perustele.

Suuri kiitos kaikille vastaajille!




Teetkö siis mielipidetutkimusta tai jonkinlaista galluppia? Nimittäin minkäänlaiseksi "tiede"-tutkielmaksi näistä täältä saatavista tiedoista ei ole, koska ovat kaikki ainoastaan mielipiteitä, ei tietoa. Ja vielä kaiken lisäksi täysin tuntemattomien (jaska jokusten?) henkilöiden mielipiteitä.

Jos haluat "tiede"-tutkielman pitää sinun oleman yhteydessä vaikkapa URSAan tai tähtitieteen laitokselle (onko tällaista enää edes?), jotta ainakin tiedät, että saamiesi tietojen taustalla ovat tietävät henkilöt.

Pitää lisäksi muistaa, ettei meillä ole tietoa muusta kuin yhdestä elämän muodosta. Kun arvioidaan eksoplaneettojen elinkelpoisuutta, puhutaan yleensä nimenomaan Maan elämän selviämisestä niissä olosuhteissa. Tuskin mistään planeetasta voidaan varmuudella sanoa, että siellä ei voi olla elämää, koska emme pysty sanomaan, mikä lasketaan elämäksi ja millaisissa eri muodoissa sitä voi esiintyä.

Myös älyllisyys on vaikeasti määriteltävä kysymys. Montako älyllistä lajia Maassa on? Vähintäänkin kymmenkunta, toisilla kriteereillä satoja tai tuhansiakin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40518
lammpa
Teetkö siis mielipidetutkimusta tai jonkinlaista galluppia? Nimittäin minkäänlaiseksi "tiede"-tutkielmaksi näistä täältä saatavista tiedoista ei ole, koska ovat kaikki ainoastaan mielipiteitä, ei tietoa. Ja vielä kaiken lisäksi täysin tuntemattomien (jaska jokusten?) henkilöiden mielipiteitä.



Tietoa tässä asiassa on planeetan halkaisija, radan koko ja tähden säteilyn ominaisuudet. Kaikki muu on spekulaatiota. Ei se siitä muuksi muutu, että spekuloijalla on rinikoita rinnassa ja todistuksia kaapissa. Tiedemiesten käsitys elämän syntytodennäköisyydestä heittelee sekin kymmeniä kertaluokkia.

Jos haluat "tiede"-tutkielman pitää sinun oleman yhteydessä vaikkapa URSAan tai tähtitieteen laitokselle (onko tällaista enää edes?), jotta ainakin tiedät, että saamiesi tietojen taustalla ovat tietävät henkilöt.



Toki tuo mitä sanot tällaisen tiedonhankintamenetelmän tieteellisyydestä pitää paikkansa, mutta on syytä muistaa, että kyseessä on peruskoulun tutkielma. Ei siinä vaadita todellakaan viitteitä ammattitutkijoiden artikkeleihin tai sanomisiin, eikä ammattitutkijoilla ole aikaa tai kiinnostusta tehdä koululaisten läksyjä. Se riittää, että hieman miettii ja etsii tietoja. Varsinkin tällaisissa aiheissa, joista ei kukaan tiedä mitään, on mahdotonta vaatia koululaisilta tieteellisyyden kriteerejä.

Neutroni
lammpa
Teetkö siis mielipidetutkimusta tai jonkinlaista galluppia? Nimittäin minkäänlaiseksi "tiede"-tutkielmaksi näistä täältä saatavista tiedoista ei ole, koska ovat kaikki ainoastaan mielipiteitä, ei tietoa. Ja vielä kaiken lisäksi täysin tuntemattomien (jaska jokusten?) henkilöiden mielipiteitä.



Tietoa tässä asiassa on planeetan halkaisija, radan koko ja tähden säteilyn ominaisuudet. Kaikki muu on spekulaatiota. Ei se siitä muuksi muutu, että spekuloijalla on rinikoita rinnassa ja todistuksia kaapissa. Tiedemiesten käsitys elämän syntytodennäköisyydestä heittelee sekin kymmeniä kertaluokkia.

Jos haluat "tiede"-tutkielman pitää sinun oleman yhteydessä vaikkapa URSAan tai tähtitieteen laitokselle (onko tällaista enää edes?), jotta ainakin tiedät, että saamiesi tietojen taustalla ovat tietävät henkilöt.



Toki tuo mitä sanot tällaisen tiedonhankintamenetelmän tieteellisyydestä pitää paikkansa, mutta on syytä muistaa, että kyseessä on peruskoulun tutkielma. Ei siinä vaadita todellakaan viitteitä ammattitutkijoiden artikkeleihin tai sanomisiin, eikä ammattitutkijoilla ole aikaa tai kiinnostusta tehdä koululaisten läksyjä. Se riittää, että hieman miettii ja etsii tietoja. Varsinkin tällaisissa aiheissa, joista ei kukaan tiedä mitään, on mahdotonta vaatia koululaisilta tieteellisyyden kriteerejä.



Yhdyn käytännössä mielipiteeseesi, sillä lisäyksellä, että vähäisten faktojen vuoksi tämä ei ole kovin hyvä tutkielman aihe. Ei varmaan edes 9. luokan tutkielman haluta olevan käytännössä kokonaan spekulaatiota?

Vielä pikku lisäys: jos kyseessä on esim. äidinkielen tutkielma homma on mielestäni ihan OK, mutta jos kyseessä on vaikkapa fysiikan tutkielma, niin mielestäni liian suuri osa tutkielmasta menee spekulaatioksi. En ole opettaja. Opettajan puolesta homma voi olla silti OK.

lammpa
Vielä pikku lisäys: jos kyseessä on esim. äidinkielen tutkielma homma on mielestäni ihan OK, mutta jos kyseessä on vaikkapa fysiikan tutkielma, niin mielestäni liian suuri osa tutkielmasta menee spekulaatioksi. En ole opettaja. Opettajan puolesta homma voi olla silti OK.



Minä taas luulen, että aloittaja saa kympin jo pelkästään aiheen takia. Ei peruskoulussa tarvinnut olla niin tieteellinen vielä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40518
lammpa
Yhdyn käytännössä mielipiteeseesi, sillä lisäyksellä, että vähäisten faktojen vuoksi tämä ei ole kovin hyvä tutkielman aihe. Ei varmaan edes 9. luokan tutkielman haluta olevan käytännössä kokonaan spekulaatiota?



Tuo on kyllä totta, että aiheen valinta ei ole paras mahdollinen. Mutta tärkeämpää lienee se, että oppilas on kiinnostunut aiheesta ja näkee vaivaa tietoa etsiessään ja miettiessään ja tulee samalla oppineeksi edes jotain eksoplaneetoista, eksobiologiasta ja niiden tutkimisesta. Tieteellisesti mielenkiintoiset ja pedagogisesti hyvät aiheet saattavat olla tuolla tasolla tylsiä, mikä taas latistaa kiinnostuksen koko aiheeseen.

Mutta melkeinpä tuota voisi laajentaa eksoplaneettoihin yleensä. Niistä ja niiden havaintomenetelmistä saisi enemmän asiallista dataa, ja elämän pohdiskelu jäisi "myyväksi" ja mielenkiintoiseksi sivujuonteeksi.

Neutroni
lammpa
Yhdyn käytännössä mielipiteeseesi, sillä lisäyksellä, että vähäisten faktojen vuoksi tämä ei ole kovin hyvä tutkielman aihe. Ei varmaan edes 9. luokan tutkielman haluta olevan käytännössä kokonaan spekulaatiota?



Tuo on kyllä totta, että aiheen valinta ei ole paras mahdollinen. Mutta tärkeämpää lienee se, että oppilas on kiinnostunut aiheesta ja näkee vaivaa tietoa etsiessään ja miettiessään ja tulee samalla oppineeksi edes jotain eksoplaneetoista, eksobiologiasta ja niiden tutkimisesta. Tieteellisesti mielenkiintoiset ja pedagogisesti hyvät aiheet saattavat olla tuolla tasolla tylsiä, mikä taas latistaa kiinnostuksen koko aiheeseen.

Mutta melkeinpä tuota voisi laajentaa eksoplaneettoihin yleensä. Niistä ja niiden havaintomenetelmistä saisi enemmän asiallista dataa, ja elämän pohdiskelu jäisi "myyväksi" ja mielenkiintoiseksi sivujuonteeksi.




Nyt olen jo täysin samaa mieltä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7655
Puuhevonen
...koska Kepler 22b on todennäköisesti Neptunuksen kokoluokan planeetta, eli massaltaan ehkä noin 15-30 maan massaa.

Tuolla kyllä sanotaan, että: "Kepler-22b on halkaisijaltaan 2,4 kertaa Maata suurempi,"

Vierailija
Ertsu
Puuhevonen
...koska Kepler 22b on todennäköisesti Neptunuksen kokoluokan planeetta, eli massaltaan ehkä noin 15-30 maan massaa.

Tuolla kyllä sanotaan, että: "Kepler-22b on halkaisijaltaan 2,4 kertaa Maata suurempi,"

Niin jolloinka sen massa voisi olla tuota luokkaa.

edit höpöt poistettu.

vierailija
Seuraa 
Viestejä216
CE-hyväksytty

Niin jolloinka sen massa voisi olla tuota luokkaa. Tosin jos sen tiheys olisi sama kuin maalla niin massa olisi melkein 50 kertainen.

Voiko tuollaiselta planeetalta lähteä avaruusraketilla mihinkään. Onko vetovoima liian suuri?

Vierailija
vierailija
CE-hyväksytty

Niin jolloinka sen massa voisi olla tuota luokkaa. Tosin jos sen tiheys olisi sama kuin maalla niin massa olisi melkein 50 kertainen.

Voiko tuollaiselta planeetalta lähteä avaruusraketilla mihinkään. Onko vetovoima liian suuri?

Öö paitsi että massa oliskin melkein 14 kertainen. Laskin väärin kun neptunus sekoitti...

kabus
lammpa
Vielä pikku lisäys: jos kyseessä on esim. äidinkielen tutkielma homma on mielestäni ihan OK, mutta jos kyseessä on vaikkapa fysiikan tutkielma, niin mielestäni liian suuri osa tutkielmasta menee spekulaatioksi. En ole opettaja. Opettajan puolesta homma voi olla silti OK.



Minä taas luulen, että aloittaja saa kympin jo pelkästään aiheen takia. Ei peruskoulussa tarvinnut olla niin tieteellinen vielä.




tämä on äidinkielen tutkielma.

Pacanus Rusticanus
Kunhan ei kopypastea suoraan Neutronin vastausta. Opettaja voi huonolla tuurilla seurata palstaa x- )

Voi sitä silti käyttää. Parasta sisäistää tuo ja kertoa sitten asia omin sanoin. Vaikka olisikin plagiointia, hyvä puoli on se, että asia tuli sisäistetyksi.

Kaikki käyttävät valmista tietoa pohjana omalle näkemykselleen. Turha sitä pyörää on monesti keksiä.

Elämä tarvitsi 5 sattumaa. Näin otsikoi Tiede-lehti numerossa 12/2011 ja jatkaa ala-otsikolla "Ilman näitä meillä ei olisi maapallolla sijaa".
Mielenkiintoinen artikeli. Kannattaa hankkia ao. lehden numero vaikkapa "kassakaapiin". Kiitos Annelle hyvin koostetusta artikelista.

Tiede-lehden väliotsikoita on sattuvasti näin:
1. Inflaatio loi rakenteet
2. Kemia meni nappiin
3. Sattui sopivan lämmintä
4. Kumpaniksi syntyi Kuu
5. Kivet toivat vettä

Mutta nyt on löydetty Skorpionin tähdistöstä vielä parempi ehdokas eksoplanetaksi ja vain 22 valovuoden etäisyydeltä meistä.

Näin Astrophysical Journal Letters -julkaisussa ja perustuu ESOn teleskoopeilla sekä Keck-teleskoopilla tehtyihin havaintoihin. Tässä Tähdet ja Avaruus -lehdessä julkaistu nettikuva:

Kuvalähde alunperin täältä: http://news.ucsc.edu/2012/02/habitable-planet.html

Asiasta uutisointia täällä http://www.avaruus.fi/uutiset.html
"...Nyt löydetty Gliese 667Cc-planeetta kiertää kotitähteään 28 vuorokauden kiertoajalla. Sitä pidetään elämälle suotuisana, koska se on oikealla etäisyydellä, jotta sen pinnalla voisi esiintyä vettä nestemäisenä...."

Meidän täytyy pitää mielessä se, että pelkästään meidän galaksissa (Linnunrata) on satoja miljoonia sopivia tähtiä, joita saattaa kiertää planeettoja ja emme voi suoraan teleskoopeilla havaita. Tuokin Gliese 667Cc-planeetta löydettiin ns. linssillä, jossa planeetan editse kulkeva toinen iso kappale "taivuttaa" valonlähteestä tulevaa valosäteilyä. Siitä sitten toiste enemmän. Planeettakarkulaisistakin, joilla ei ole ns. kotitähteään.

En ole alan ammattilainen, mutta tähtitieteellisen yhdistystyksen Ursan jäsen olen ollut jo pitkään...

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä6670

Pari kommenttia Annen väliotsikoille. En ole artikkelia lukenut, koska Tiede -lehti kieltäytyy iPad -version julkaisemista ja minä kieltäydyn paperin käyttämisestä.

Anne
1. Inflaatio loi rakenteet

Inflaatio on vähän niin kuin hieno tapa sanoa ettei meillä ole hajuakaan mitä alussa tapahtui... eli puhdasta teoreettista spekulaatiota vailla empiiristä evidenssiä. Tällainen on aina tieteenä toissijaista.

4. Kumpaniksi syntyi Kuu

Tämä ei ole välttämättä enää nykyisin vallitseva käsitys, vaan tämä vanha ajatus kuun välttämättömyydestä on aikalailla jäänyt taka-alalle. Sen pyörimistä vakauttava merkitys on suhteellisen vähäinen, eikä vaappuminen olisi muutoinkaan turmiollista elämälle. Samoin vaikka ei ole aivan selvyyttä kuinka magneettikenttä syntyy kiviplaneetoille, niin sen arvellaan syntyvän vain planeetan pyörimisestä.

Uskon kuitenkin, että suuret kuut ovat suhteellisen yleisiä kiviplaneetoille, koska sen syntymekanismi on hyvin suoraviivainen, mutta missään tapauksessa kuu ei ole välttämätön. Alussa syntyi samalla kiertoradalle kaksi planeetta Proto-Maa ja Theia. Tämä systeemi on kuitenkin varsin epävakaa, joten se johti näiden alkuplaneettojen törmäykseen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuun_synty

Kuu saattaa kuitenkin estää liian lähellä punaista aurinkoa olevan planeetan pyörimisen lukkiutumisen, joten Gliese 667Cc:n tapauksessa suuri kuu olisi erittäin toivottavaa.

5. Kivet toivat vettä

Komeetat...

Kannattanee kuitenkin lukea juttu, koska siitä voi oppia jotain kiinnostavaa.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat