Seuraa 
Viestejä45973

Mitenkäs on, pakkanen kiristyy -10 => -15 asteeseen ja talossa tarvitaan X määrä lisää lämmitystehoa jotta sisällä säilyy sama parinkymmenen asteen normaali asumislämpö.

Sitten pakkanen kiristyy 5 astetta lisää ja kysymys kuuluu, että tarvitaanko tehoa lisää taas X määrä vai enemmän (vai vähemmän) jotta sisälämpö pysyy ennallaan? Kuinka tää lasketaan?

t. vääntöä kahvipöydässä

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (48)

jj1
Mitenkäs on, pakkanen kiristyy -10 => -15 asteeseen ja talossa tarvitaan X määrä lisää lämmitystehoa jotta sisällä säilyy sama parinkymmenen asteen normaali asumislämpö.

Sitten pakkanen kiristyy 5 astetta lisää ja kysymys kuuluu, että tarvitaanko tehoa lisää taas X määrä vai enemmän (vai vähemmän) jotta sisälämpö pysyy ennallaan? Kuinka tää lasketaan?

t. vääntöä kahvipöydässä





Lämmitystehon tarve on suoraan verrannollinen ulko- ja sisälämpötilan eroon.

Eli jos sisällä on 20 C niin lämmitystehon tarve on kaksinkertainen kun ulkona on -20 C, verrattuna siihen että ulkona on 0 C. Jos lämpö laskee -> -40 C, niin tehon tarve kolminkertaistuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saw
Seuraa 
Viestejä6251
tietää
Se vanha nyrkkijuttu on että yksi aste merkkaa viittä prossaa kulutuksessa.

Prosenttia vai prosenttiyksikköä?

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

jj1
Sitten pakkanen kiristyy 5 astetta lisää ja kysymys kuuluu, että tarvitaanko tehoa lisää taas X määrä vai enemmän (vai vähemmän) jotta sisälämpö pysyy ennallaan? Kuinka tää lasketaan

Niin se tehontarve on tosiaankin suoraan verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen, eli P=C*ΔT. Nyt jos pakkanen kiristyy ulkona 5 astetta, niin uusi teho P1=C*(ΔT+5) ja jos 10 astetta, niin P2=C*(ΔT+10). Tehoa tarvitaan siis lisää P1-P=5*C ja P2-P1=5*C, eli sama määrä.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665

Pienen korjauskertoimen voisi laittaa siten, että lämmitystarve alka vasta esimerkiksi silloin, kun ulkoilman lämpötila alittaa +12C. Riippuu tietysti asunnossa olevien ihmisten, ja muiden hukkalämpöä tuottavien laitteiden määrästä, sekä eristeistä.
Tämän vuoksi lämmitysenergian kulutus tyynellä kelillä on varmasti yli kaksinkertainen -20C lämpötilassa verrattuna nollakeliin.

kohe
Seuraa 
Viestejä1257

Voisi ajatella että rakenteiden rakosista tapahtuva painovoimainen ilmanvaihto on sitä suurempaa mitä suurempi on ulko ja sisätilan lämpötilaero. Kuinka suuri tuon vaikutus sitten on riippuu tietysti siitä että kuinka pulloksi talo on tehty. Ja tietysti jokaisella ovenavauksella häviää lämpöä enemmän kylmällä kuin lämpimällä kelillä.

Menee ot:ksi, mutta ulkona nyt -32c ja sisälämpötila 18,8 astetta (kahden eri mittarin mukaan). Sähköpatterit pysyneet samalla säädöillä koko talven, jos ulkona -10 asteen pakkanen on sisälämpötila 19.9 astetta. En oikein näe enää syytä palata 23-25 asteen huoneenlämpöihin..

Londroid
Menee ot:ksi, mutta ulkona nyt -32c ja sisälämpötila 18,8 astetta (kahden eri mittarin mukaan). Sähköpatterit pysyneet samalla säädöillä koko talven, jos ulkona -10 asteen pakkanen on sisälämpötila 19.9 astetta. En oikein näe enää syytä palata 23-25 asteen huoneenlämpöihin..



Samahko täällä, lämpö asettuu sinne 20+ asteeseen ja nurkkahuoneissa alle pattereilla. Takalla nostetaan sitten 23 ettei pikkujalkasia palella lattialla

Denzil Dexter
Pienen korjauskertoimen voisi laittaa siten, että lämmitystarve alka vasta esimerkiksi silloin, kun ulkoilman lämpötila alittaa +12C. Riippuu tietysti asunnossa olevien ihmisten, ja muiden hukkalämpöä tuottavien laitteiden määrästä, sekä eristeistä.
Tämän vuoksi lämmitysenergian kulutus tyynellä kelillä on varmasti yli kaksinkertainen -20C lämpötilassa verrattuna nollakeliin.




Lämmitystehoon on tietysti laskettava mukaan taloussähkö (- ulkovalot) ja ihmisten ja elukoiden tuottama teho. Mutta pitää muistaa vähentää viemäriin menevän lämpimanveden energia.

DIAMOND
Seuraa 
Viestejä4549

Säätökäyrää haetaan eri kulmakertoimilla. Mahtava Oumanni tietää tämän.

Lopeta sekakäyttö ja lisää vain GOLD 5w/40, diamonds are forever.

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Norppa
jj1
Mitenkäs on, pakkanen kiristyy -10 => -15 asteeseen ja talossa tarvitaan X määrä lisää lämmitystehoa jotta sisällä säilyy sama parinkymmenen asteen normaali asumislämpö.

Sitten pakkanen kiristyy 5 astetta lisää ja kysymys kuuluu, että tarvitaanko tehoa lisää taas X määrä vai enemmän (vai vähemmän) jotta sisälämpö pysyy ennallaan? Kuinka tää lasketaan?

t. vääntöä kahvipöydässä





Lämmitystehon tarve on suoraan verrannollinen ulko- ja sisälämpötilan eroon.

Eli jos sisällä on 20 C niin lämmitystehon tarve on kaksinkertainen kun ulkona on -20 C, verrattuna siihen että ulkona on 0 C. Jos lämpö laskee -> -40 C, niin tehon tarve kolminkertaistuu.


Teoreettisest lämpövuoto on verrannollinen lämpötilaeroon. Säteilyhukka on verrannollinen absoluuttisten lämpötilojen 4. potenssiiin. -40 asteen tapauksessa lämpöä siirtyy säteilemällä 250 W/m2 teoriassa (100W/m2 20 asteen erolla). Tämän http://www.ekovilla.com/tuotetietoa/tuo ... iikka.html mukaan eristeen K = 0,25 W/mK. Joten 20 cm eristettä johtaa lämpöä 60 asteen lämpötilaerolla 0,25 W/m/K/0,2m*60K = 75 W/m2.
Jos sisäseinä pääsee säteilemään suoraan ulkoseinään säteilemällä poistuu yli kolme kertaa enemmän. Villalla lienee pieni emissiokerroin (jota ei(?) kuitenkaan ilmoiteta,olisiko 0,75? ja lasivilla samaa luokkaa), joten säteilyhukka pienenee. Se kuitenkin voi olla niin merkittävä, että ohuempi eriste ja pari kolme alumiinifoliota tasaisin välein (emissiokerroin 0,04)olisi paljon tehokkaampi eriste kovilla pakkasilla. Tiedän, että tämä tekniikka on käytössä ultra matalia lämpötiloja käytettäessä, alumiinifolioita on useita kymmeniä eristekerrosten välissä.
Lämpösäteily kulkiessaan eristeen läpi emittoituu ja absorboituu muuttuen lämmöksi välillä ja emittoituu jälleen. Luultavaa olisi, että tämä olisi jo K arvossa mukana. Paremmin tietävä kertokoon.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665

No ei sieltä säteilemällä mitään poistu, ellei eriste ole niin susi, että sen lämpötila ulkoseinässä on merkittävästi ulkoilmaa suurempi. Silloin on kyllä muitakin ongelmia.

Eristekyky mitataan, joten arvo huomioisi myös mahdolliset paranormaalit ilmiöt. Ainoa mikä voi sotkea tilannetta on merkittävästi mittaustilanteesta poikkeavat ilmavirtaukset ja ilmanpaine-erot.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Muuten vakioissa olosuhteissa lämpöhäviöt ovat melko lineaarisia. Eivät aivan, koska jopa tuuletusraossa on hormivaikutusta, joka isommalla lämpövuolla tehostuu. Ilmeisesti myös ulko- ja sisäpinnan mikroilmasto muuttuu ilman tuuletusrakoakin.

Mutua tuo edellinen. Olisiko jossain kuvaajia? Itse olen mitoittanut lämmitystehot lineaarisella laskennalla eikä niissä ole ollut mitään ongelmia. Tosin varmuuskerrointa on ollut aina.

Ilmanvaihto on usein pakkasesta riippuva. Painovoimaisessa voimistuu ellei tehdä mitään. Pakkasrajakohteissa heikkenee. Eli termari estää ison ilmanvaihdon.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Denzil Dexter
No ei sieltä säteilemällä mitään poistu, ellei eriste ole niin susi, että sen lämpötila ulkoseinässä on merkittävästi ulkoilmaa suurempi. Silloin on kyllä muitakin ongelmia.

Eristekyky mitataan, joten arvo huomioisi myös mahdolliset paranormaalit ilmiöt. Ainoa mikä voi sotkea tilannetta on merkittävästi mittaustilanteesta poikkeavat ilmavirtaukset ja ilmanpaine-erot.


Tuli kovin vakuuttavasti paranormaaleine ilmiöineen besserwisser-tyyliin. Näinköhän nimimerkki uskoo asioiden olevan? Mikäli eriste on kohtuullinen, ulkoseinä on aina lähes liikkuvan ilman lämpötilassa.

Ihmettelen vain, miksi suprajohjemagneettien lämpöeristyksissä säteilyä pyritään eliminoimaan monikerrosrakenteella. Miksiköhän myöskin lasitermospullojen ja dewarien seinämät hopeoitiin? Nyt kun ne tehdään ruostumattomasta, välitila on elektrolysoitu kiiltäväksi lämpösäteilyn heijastamiseksi takaisin lähtötilaan. Tiettävästi insinöörien ratkaisut eivät perustu metafysiikkaan vaan kulujen minimointiin.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
myooppi
Denzil Dexter
No ei sieltä säteilemällä mitään poistu, ellei eriste ole niin susi, että sen lämpötila ulkoseinässä on merkittävästi ulkoilmaa suurempi. Silloin on kyllä muitakin ongelmia.

Eristekyky mitataan, joten arvo huomioisi myös mahdolliset paranormaalit ilmiöt. Ainoa mikä voi sotkea tilannetta on merkittävästi mittaustilanteesta poikkeavat ilmavirtaukset ja ilmanpaine-erot.


Tuli kovin vakuuttavasti paranormaaleine ilmiöineen besserwisser-tyyliin. Näinköhän nimimerkki uskoo asioiden olevan? Mikäli eriste on kohtuullinen, ulkoseinä on aina lähes liikkuvan ilman lämpötilassa.

Ihmettelen vain, miksi suprajohjemagneettien lämpöeristyksissä säteilyä pyritään eliminoimaan monikerrosrakenteella. Miksiköhän myöskin lasitermospullojen ja dewarien seinämät hopeoitiin? Nyt kun ne tehdään ruostumattomasta, välitila on elektrolysoitu kiiltäväksi lämpösäteilyn heijastamiseksi takaisin lähtötilaan. Tiettävästi insinöörien ratkaisut eivät perustu metafysiikkaan vaan kulujen minimointiin.




Sopiihan sitä ihmetellä. Syy on se, että mainitsemissasi eristeissä käytetään tyhjiötä, jolloin ainoa merkittävä lämmönsiirtymismuoto on lämmön säteileminen. Samasta syystä käytetään heijastavia materiaaleja. Samaa menetelmää voi vapaasti soveltaa myös talonrakennuksessa, mikäli rahaa on. Keskivertokuluttajalla ei ole, ja hän tyytyy saamaan sisä- ja ulkoseinän väliin liikkumattoman ilmakerroksen.

juakola
Seuraa 
Viestejä2890

Turhaa sotkea nyt tähän sitä mitä rakenteiden sisällä tapahtuu koska ulkopinnan lämpötila sen poistuvan säteilyn intensiteetin tosiaan määrää. Ja kun ulkopinta on lähes samassa lämpötilassa kuin ulkoilma, ei potentiaalieroa ole nimeksikään. Leijonanosa lämmöstä poistuukin johtumalla. Ainoat paikat, mistä lämpöä poistuu säteilemällä edes jossain määrin ovat ikkuna-aukot ja juuri siksi ikkuna-aukot ovat lähestulkoon ainoita kohtia taloissa mitkä näkyvät ulkoapäin lämpökameralla.

K-arvossa ei säteilyä siten ole huomioituna. Fiksuimmat varmaan hoksaavat tämän jo siitä, että K-arvossa on lineaarinen eikä eksponentiaalinen riippuvuus (säteilyhukka kun on riippuvainen lämpötilan neljännestä potenssista).

Toki sisä- ja ulkolämpötilan eron tuplaantuessa voidaan silti sanoa että lämmitystarve yli kaksinkertaistuu. Mutta vain hieman yli. Merkitys on niin pieni, että sitä ei rakennusten energialaskuissa tarvitse huomioida.

terveisin, RI

On olemassa 10:n tyyppisiä ihmisiä: Niitä, jotka ajattelevat binäärisesti ja niitä, jotka eivät.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Diam

Oumanni kyllä tietää.




Meinaa Oumannissa olla sellainen ongelma, ettei siinä ole tuulen eikä auringonpaisteen mittausta, vaan pelkkä lämpötila-anturi ja sekin jossain pannuhuoneen tuuletusräppänän kohdalla, johon joskus sataa ja joskua paistaa. Syy ei tosin ole kokonaan Oumannin, vaan pihien kuluttajien jotka jättävät ostamatta elintoimintojen kannalta ei-välttämättömiä lisävarusteita, sekä tietysti leväperäisten urakkataksalla tekevien asentajien.

David
Seuraa 
Viestejä8877
Juho Akola
... kun ulkopinta on lähes samassa lämpötilassa kuin ulkoilma, ei potentiaalieroa ole nimeksikään. Leijonanosa lämmöstä poistuukin johtumalla. Ainoat paikat, mistä lämpöä poistuu säteilemällä edes jossain määrin ovat ikkuna-aukot ja juuri siksi ikkuna-aukot ovat lähestulkoon ainoita kohtia taloissa mitkä näkyvät ulkoapäin lämpökameralla.
I

Luultavasti melkein oikein, muttei ihan. Ulkopinnasta lämpö säteilee periaatteessa avaruuteen, joka on lähes nollassa kelvinissä. Ikkunoiden läpi säteilymäärä rinnastuu sitä vastoin pitkälti ulkoisen ympäristön lämpötilaan.

Tuon huomaa selvästi siitä, että jos auto on katoksessa niin ikkunat eivät jäädy, mutta jos on taivasalla niin jäätyy vaikka katoksen pintalämpötila olisikin samaa luokkaa kuin ympäristön lämpötila. Asiaan vaikuttaa toki myös konvektion tehokkuusero erilaisten ilmavirtausten seurauksena.

Tällaisen käsityksen vallassa itse olen, jos parempaa tietoa löytyy niin otan sen mielelläni vastaan.

Miten suuri vaikutus mahtaa olla sillä, että ulkoilman tiheys lisääntyy kylmällä säällä, jolloin konvektio seinästä ulkoilmaan (siltä osin) tehostuu? Näin myöskin sisäilmasta viileämpään ulkoseinään.

Näistä tekijöistä johtuen lämmöntarve ei lisäänny suoraviivaisesti lämpötilaeron mukaan. Johtumisen osalta muutos on luultavasti aika tavalla lineaarinen vaikka lämpötilagradientti muuttuukin suuremmaksi.

Pääsääntöisesti kerrostalojen ja muiden isompien kiinteistöjen lämmönsäätö menee ihan yksinkertaisesti ulkolämpötilasäädön mukaan, patteritermostaatit sitten hoitaa huonekohtaisen hienosäädön huoneenkäyttäjän toiveiden mukaan.

Normaalihko käyrä on: ulkona +20, menovesi +20. ulkona -20, menovesi 60. Riippuen ihan täysin rakennuksen eristyskyvystä ja lämmön luovutajien koosta.

Aikanaan oli kaikenlaisia hienoja okt-säätimiä lisähörsökkeineen (yöpudotus, huonelämpökompensointi, jne.. mutta ne jäi pois, koska eivät toimineet halutulla tavalla. Huonekompensointi on paljon parempi suorittaa termostaattisilla patteriventtiileillä, kuin sähköisellä anturilla. Sähköinen anturi kun ei pysty mittaamaan kaikkien huoneiden lämpötilaa, ja jos siinä huoneessa jossa anturi on, avataan ikkuna, tms, niin koko kiinteistön lämpötila nousee.

Tuulimittauksia on käytössä, ja ne ajaa asiansa. Yksi pieni hienous on lämpötilan viiveellinen säätö (joka löytyy oumannista!) joka pelastaa kivitaloasujat ulkoilman nopean lauhtumisen aiheuttamasta sisälämpötilan notkahduksesta.

Jos joku väittää,että kyseessä on typerän lvi-asentajan puuhat tai nuukuuden huippu.. on täysin väärässä. Jokainen tietenkin voi ostaa mitä vaan, vaikka pc-pohjaisen järjestelmän älvistalonsa energiankulutuksen optimoimiseen, mutta monesti less is more.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat