Seuraa 
Viestejä805

Täällähän on viimeaikoina keskusteltu sokerijutuista, joten mites suolan tarpeellisuus versus sokeri? Suolan vaikutus stressin sietoon, verenpaneiseen jne...?

Jos mitattu veren suolapitoisuus niin kiinnostaisi myös?
-mun arvoni on aina ollut 137 tietämillä, kalium 4,2

Itse huomasin viimekesästä lähtien mineraalisuolan positiivisen vaikutuksen vrt normi "puhdas" pöytäsuola.

Ohessa jotain alustusta asian tiimoilta:
http://health.ninemsn.com.au/dietandnut ... h-is-worse

Don't give up!

Sivut

Kommentit (34)

Keskustelussa olisi hyvä alkuun erottaa suolan ja natriumin tarve. Ihminen tarvitsee natriumia, mutta ei välttämättä natriumkloridia eli ruokasuolaa. Natriumin tarve elimistön toimimisen kannalta on alle gramman luokkaa päivässä ja sekin saadaan monipuolisesta ruoasta ilman lisättyä ruokasuolaa.

tootired
Seuraa 
Viestejä805
Anjuta
Keskustelussa olisi hyvä alkuun erottaa suolan ja natriumin tarve. Ihminen tarvitsee natriumia, mutta ei välttämättä natriumkloridia eli ruokasuolaa. Natriumin tarve elimistön toimimisen kannalta on alle gramman luokkaa päivässä ja sekin saadaan monipuolisesta ruoasta ilman lisättyä ruokasuolaa.



Hyvä pointti, kiitos, tota en tullut ajatelleeksikaan. Oletan et em. labra-arvoni
on siis natrium (137 nmol/l)?

Heitän tähän mulle läheisen asian että oletan et mun pitäisi syödä suolaa (natriumkloridia) lisää, enemmän niin siten saattaisin parantaa myös insuliiniherkkyyttäkin, stressisietokeston lisäämistä myös?

Don't give up!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Liika suola lisää sydän- ja verisuonioireita, mutta sama vaikutus saattaa olla liian rajulla suolan vähentämisellä. Tuoreen tutkimuksen mukaan ainakin sydänpotilaat saattavat saada parhaan hyödyn noudattamalla kultaista keskitietä.

Tutkimuksessa pienimmät riskit sydän- ja verisuonitauteja tai diabetesta jo sairastavilla oli, kun virtsaan erittyi 4-6 grammaa suolaa vuorokaudessa, mikä vastaa suurin piirtein nautittua päivittäistä suola-annosta. Kun pitoisuus laski alle 3 gramman tai ylitti 7 grammaa, yleistyivät sydänoireet.

Yli 7 gramman pitoisuudet lisäsivät sydänkohtauksia ja aivohalvauksia, sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia sekä sydämen vajaatoiminnasta johtuvia sairaalakäyntejä. Alle 3 gramman pitoisuudet liittyivät puolestaan sairaalakäynteihin ja sydäntautikuolleisuuden kasvuun.

Samassa tutkimuksessa aivohalvausten riskin havaittiin laskevan mitä enemmän kaliumia potilas sai. Kaliumin suotuisat sydänvaikutukset on havaittu aiemminkin.

Havainnot haastavat vallitsevan käsityksen, jonka mukaan suolan käyttö pitäisi tiputtaa niin vähäiseksi kuin mahdollista, mielellään alle kahteen grammaan päivässä.
http://www.tohtori.fi/?page=5996716&id=4725521

Ihmisen syntymäpaino saattaa vaikuttaa siihen kuinka herkästi suola nostaa hänen verenpainettaan, suomalaisaineisto osoittaa. Tulosten mukaan suola on haitaksi etenkin alle kolmekiloisena syntyneille.

Mia-Maria Perälän vetämässä tutkimuksessa suolan, syntymäpainon ja verenpaineen yhteyksiä selvitettiin 1 500 helsinkiläisen 30- ja 40-luvuilla syntyneen avulla. Osallistujien verenpaineet mitattiin heidän ollessa keskimäärin 62-vuotiaita.

Osallistujien vertailu paljasti alle kolmekiloisena syntyneiden systolisen verenpaineen kohoavan aikuisena noin 2,5 mmHg jokaista päivittäistä suolagrammaa kohden, ja vaikutus jatkui aina kymmeneen grammaan saakka. Yli kolmekiloisena syntyneillä vastaavaa ei havaittu. Suola ei vaikuttanut myöskään diastoliseen verenpaineeseen.

Tulokset eivät paljasta mistä yhteys johtuu, mutta tutkijat arvelevat sen aiheutuvan sikiön hitaasta kasvusta. He myös kirjoittavat, että vaikka syntymäpainon osa suolan verenpainetta nostavassa vaikutuksessa on tulosten perusteella vähäinen yksilötasolla, väestötasolla vaikutukset voivat olla suurempia.
http://www.tohtori.fi/?page=2864559&id=5245422

Johtuiskohan ainakin osittain siitä että alle 3 kiloisena syntyneet ovat aikuisena pienikokoisempia.
Kaikille suositellaan sama määrä suolaa, vaikka toiset painaa 50 ja jotkut muut 100 kg.
Keskosina syntyneillä voi olla heikentynyt kyky poistaa ylimääräistä suolaa.

Kansanterveyslaitoksen professori Antti Aro myöntää, että Suomen suositukset on sorvattu suolalle herkän vähemmistön ehdoilla.
http://www.tiede.fi/artikkeli/149/suola ... liioiteltu

tootired
Seuraa 
Viestejä805

"kun virtsaan erittyi 4-6 grammaa suolaa vuorokaudessa, mikä vastaa suurin piirtein nautittua päivittäistä suola-annosta"

Toi ei sano mulle mittään eli kuka osaisi verrat labrasta saatuu tuloksiin,
esim. mulla arvo 137 onko tää ko haarukan sisälle?

Miten miittaatte vai mittaatteko/pohditteko lainkaan päivittäin saamanne suolamäärää?

Oletteko huomanneet jotain vaikutuksia suuntaan tai toiseen?

Don't give up!

tootired
Seuraa 
Viestejä805
kabus
Plasman natriumpitoisuuden viitearvot ovat 137 - 145 mmol/l.



No toi selvää mutta mitä annosmääriä noi vastaa...pari tls/pv?
....

Mutta suolan vaikutuksia? Eik kukaan ole todennut stressin kestoon apua
tai millainen olo on kun hiukoo, heikko olo (siis suolanhimo tms) mistä johtuu jne?

Einesruuathan ei sisällä muuta kuin natriumia, eli siis kaliumia vastapainoksi tai
muitakaan mineraaleja?

Esim ao ketjussa suolaa käytetään parantamiseen esim limakalvot ja puhutaanhan et suola on hyvä antihistamiinikin?

laaketiede-ja-terveys-f11/suolapiippu-t49340.html

Ja ensiavussa ihmisille tarjotaan suolaliuosta jos neste tms "kuivuminen" uhkaa?

Eikös liika kusella käynti (diabetes, kaljaveijkot) saa aikaan mineraalien huutoutumisen virstsassa, eli miten korvata, palauttaa?

Siis näkemyksiä, kokemuksia kehiin?

Don't give up!

Hyvä aihe. Itse en ole aijemmin käyttänyt suolaa, kun sen verran, mitä missäkin on valmiiksi.
Nykyisin lisään munakkaaseen, tai muuhun lihakasvishässäkkään merisuolaa pikkuisen ja mausteita, siinä kaikki. VHH-ruokavaliolla mennään. Ruiseipää syön havoin.

Jostain on ilmeisesti jäänyt paitsi, kun huomaa, että esim.kelpimaxi auttaa oloon positiivisesti ja esim merisuola ihan erijuttu, kun tavallinen, joka on aina puistattanut vähäisenäkin annoksena.
Tiedä sitten mistä johtuu....

tootired
kabus
Plasman natriumpitoisuuden viitearvot ovat 137 - 145 mmol/l.



No toi selvää mutta mitä annosmääriä noi vastaa...pari tls/pv?
....

Mutta suolan vaikutuksia? Eik kukaan ole todennut stressin kestoon apua
tai millainen olo on kun hiukoo, heikko olo (siis suolanhimo tms) mistä johtuu jne?

Einesruuathan ei sisällä muuta kuin natriumia, eli siis kaliumia vastapainoksi tai
muitakaan mineraaleja?

Esim ao ketjussa suolaa käytetään parantamiseen esim limakalvot ja puhutaanhan et suola on hyvä antihistamiinikin?

laaketiede-ja-terveys-f11/suolapiippu-t49340.html

Ja ensiavussa ihmisille tarjotaan suolaliuosta jos neste tms "kuivuminen" uhkaa?

Eikös liika kusella käynti (diabetes, kaljaveijkot) saa aikaan mineraalien huutoutumisen virstsassa, eli miten korvata, palauttaa?

Siis näkemyksiä, kokemuksia kehiin?




Ei noista viitearvoista voi päätellä mitenkään paljonko suolaa pitäisi syödä. Voi siitä kuitenkin laskea paljonko on veressä natriumia ja natriumkloridia.
Elimistö kompensoi tehokkaasti suola- ja nestetasapainoa saannin mukaan.
Yleisesti ottaen ihmiset syövät suolaa ihan liika. Ei sitä tarvitse tosiaankaan erikseen alkaa syömään. Kesähelteillä on joskus minulle tullut hyponatremia, kun olen hikoillut sikana, enkä ole syönyt mitään ja juonut vain jatkuvasti vettä. Silloin huomasin selvästi miten ruokalusikallinen suolaa auttoi oloa.

Vierailija

Aika pässinpää örveltämiseltä vaikuttaa koko kieltolaki.

Suolaa vaan peliin. Pähkinöiden kera mieluummin.
Kroppa huutaa sitä mitä se tarvii.
Sitä sille täytyy antaa mitä se himoitsee.

Maalaisjärki on AINA lopulta osoittautunut oikeaksi.

tootired
Seuraa 
Viestejä805
kabus

Ei noista viitearvoista voi päätellä mitenkään paljonko suolaa pitäisi syödä. Voi siitä kuitenkin laskea paljonko on veressä natriumia ja natriumkloridia.
Elimistö kompensoi tehokkaasti suola- ja nestetasapainoa saannin mukaan.
Yleisesti ottaen ihmiset syövät suolaa ihan liika. Ei sitä tarvitse tosiaankaan erikseen alkaa syömään. Kesähelteillä on joskus minulle tullut hyponatremia, kun olen hikoillut sikana, enkä ole syönyt mitään ja juonut vain jatkuvasti vettä. Silloin huomasin selvästi miten ruokalusikallinen suolaa auttoi oloa.



No sama mulla, syksystä asti olen tuplannut suolan käyttöni mutta MINERAALIsuolalla eli selvä huomio et mun elimistö jotenkin oli enemmän suolaa
vailla ja kun aloin syömään mineraalisuolaa jossa natrium alennettu ja mukana kalium ja kun juon nestettä reilusti myöskin enemmän kuin ennen niin
minusta olen säästynyt monelta "lääkepilleriltä"?!

Jokainen on yksilö mut haluan tällä kertoa et ei ole myöskään hyväksi jos keho ei saa tarpeeksi suoloja/mineraaleja/nestettä eli kokeilkaa itsellenne sopivaa " mutta suolatasoa" mineraalien kanssa koska olen ymmärtänyt että lisämunuainen tms aldosterone-hormonin ja munuaisten avulla todella "automaattisesti" hakee tasapainon mikä taso se sitten itsekullakin on hyvä? Voi siis auttaa stressiin jne?

Don't give up!

Kulaushaikara
Seuraa 
Viestejä1023

Minä syön jodin tippoina ja suolan suolana.

Sattui silmääni tällainen Timo Kuuselan kirjoitus:

"Yksi vinkki lopuksi vhh-ravitsemusta noudattavalle:
Monet valittavat väsymystä hiilihydraatteja rajoittaessaan (ja korvatessaan puuttuvaa energiaa rasvoilla). Käy niin, että alhaisella hh-tasolla munuaiset erittävät lisääntyvästi sekä vettä että natriumia (aldosteronireitti). Keho alkaa potea vajausta ja monilla se näkyy väsähtämisenä ja alentuneena rasituksen sietona. Näkyy se myös reippaana verenpainelaskuna, mikä plussaksi merkittäköön ja lääkitystappioksi. Hoidoksi sopii 2 - 5 g suolaa/vrk - ja siina se. Yleensähän suolaa kammotaan ainakin yhtä tiukasti kuin rasvoja.
Sama tilanne koskee magnesiumia (kramppeja + muuta vakavampaakin. Lisillä siitäkin selvitään. "
http://www.foorumi.info/hiilaritietoise ... 6&start=75

o
Mulla menee nyt suunnilleen 30g/päivässä. Verenpaine on matala ja välilä huippaa, jos joudun syömään ruokaa johon en pysty lisäämään suolaa.



Mitäs lääkäri tuumasi?

tootired
Seuraa 
Viestejä805
Kulaushaikara
Minä syön jodin tippoina ja suolan suolana.



Minkalaisin annoksin?

Kulaushaikara

Sattui silmääni tällainen Timo Kuuselan kirjoitus:

"Yksi vinkki lopuksi vhh-ravitsemusta noudattavalle:
Monet valittavat väsymystä hiilihydraatteja rajoittaessaan (ja korvatessaan puuttuvaa energiaa rasvoilla). Käy niin, että alhaisella hh-tasolla munuaiset erittävät lisääntyvästi sekä vettä että natriumia (aldosteronireitti). Keho alkaa potea vajausta ja monilla se näkyy väsähtämisenä ja alentuneena rasituksen sietona. Näkyy se myös reippaana verenpainelaskuna, mikä plussaksi merkittäköön ja lääkitystappioksi. Hoidoksi sopii 2 - 5 g suolaa/vrk - ja siina se. Yleensähän suolaa kammotaan ainakin yhtä tiukasti kuin rasvoja.
Sama tilanne koskee magnesiumia (kramppeja + muuta vakavampaakin. Lisillä siitäkin selvitään. "
http://www.foorumi.info/hiilaritietoise ... 6&start=75




Mielenkiintoista mutta mikähän selitys että matala HH saa moista aikaan?

Don't give up!

Natriumin puutos on tavallisin sairaalapotilaiden elektrolyyttihäiriö. Lievää tai kohtalaista hyponatremiaa esiintyy 14% sairaalapotilaista ja n. 1% on vaikea hyponatremia.

http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/030403.htm
Oulun yliopisto, Sisätautien klinikka, Minna Koivikko

Isoisä sai 80-luvulla sairaalassa suolapurkin sängyn viereen: 'Ota tuosta aina kun pystyt'.

Ranskalainen lääkäri Alain Bombard tutki 1950-luvulla meriveden juomisen fysiologisia vaikutuksia. Hän ryhtyi itse koekaniiniksi. Suolaisella juomavedellä tekemiensä kokeiden rohkaisemana hän lähti ylittämään pienellä lautalla Atlanttia ottamatta mukaansa makeaa vettä. Hän joi matkalla paitsi talteen ottamaansa sadevettä ja kastetta myös tarkoin mitattuja määriä merivettä. Hänen ristiriitaisen vastaanoton saaneen tutkimuksensa mukaan aikuinen voi juoda turvallisesti kolmisen desiä suolavettä vuorokaudessa, sillä munuaiset pystyvät poistamaan 12 grammaa suolaa vuorokaudessa.
http://tieku.fi/kysy-meilta/paljo-suolavesi-tappaa

Kyllä kloori on myös ihmiselle tärkeää. Kloridi on solunulkoisen nesteen yleisin negatiivinen ioni, lisäksi kloridia on sidekudoksessa, ja jonkin verran myös solun sisäisessä nesteessä. Kloridi osallistuu natrium- ja kaliumionien tavoin elimistön vesitasapainon ylläpitämiseen, elimistön happo-emästasapainon säätelyyn ja mahanesteen muodostukseen. Mahalaukussa koridi-ioni on osana mahahappoa, vetykloridia, joka aiheuttaa mahanesteen happamuuden.

Seuraavissa tutkimuksissa on todettu vähäsuolaisen ruoan olevan lähinnä haitallista ihmiselle:

1985. A ten-year study of nearly 8,000 Hawaiian Japanese men concluded: "No relation was found between salt intake and the incidence of stroke."

1995. An eight-year study of a New York City hypertensive population stratified for sodium intake levels found those on low-salt diets had more than four times as many heart attacks as those on normal-sodium diets – the exact opposite of what the “salt hypothesis” would have predicted.

1997. An analysis by NHLBI’s Dr. Cutler of the first six years’ data from the MRFIT database documented no health outcomes benefits of lower-sodium diets.

1997. A ten-year follow-up study to the huge Scottish Heart Health Study found no improved health outcomes for those on low-salt diets.

1998. An analysis of the health outcomes over twenty years from those in the massive US National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES I) documented a 20% greater incidence of heart attacks among those on low-salt diets compared to normal-salt diets

1998. A health outcomes study in Finland, reported to the American Heart Association that no health benefits could be identified and concluded “…our results do not support the recommendations for entire populations to reduce dietary sodium intake to prevent coronary heart disease.”

1999. A further analysis of the MRFIT database, this time using fourteen years’ data, confirmed no improved health benefit from low-sodium diets. Its author conceded that there is "no relationship observed between dietary sodium and mortality."

1999. A study of Americans found that less sodium-dense diets did reduce the cardiovascular mortality of one population sub-set, overweight men – the article reporting the findings did not explain why this obese group actually consumed less sodium than normal-weight individuals in the study.

2001. A Finnish study reported an increase in cardiovascular events for obese men (but not women or normal-weight individuals of either gender) – the article, however, failed to adjust for potassium intake levels which many researchers consider a key associated variable.

2002. In September, 2002, the prestigious Cochrane Collaboration produced the latest and highest-quality meta-analysis of clinical trials. It was published in the British Medical Journal and confirmed earlier meta-analyses' conclusions that significant salt reduction would lead to very small blood pressure changes in sensitive populations and no health benefits.

2003. In June 2003, Dutch researchers using a massive database in Rotterdam concluded that "variations in dietary sodium and potassium within the range commonly observed in Westernized societies have no material effect on the occurrence of cardiovascular events and mortality at old age."

2004. In July 2004, the first "outcomes" study identifying a population risk appeared in Stroke magazine. Researchers found that in a Japanese population, "low" sodium intakes (about 20% above Americans' average intake) had one-third the incidence of fatal strokes of those consuming twice as much sodium as Americans.

2006. A March 2006 analysis of the federal NHANES II database in The American Journal of Medicine found a 37% higher cardiovascular mortality rate for low-sodium dieters

2007. A February 2007 reported in the International Journal of Epidemiology studied 40,547 Japanese over seven years and found "the Japanese dietary pattern was associated with a decreased risk of CVD mortality, despite its relation to sodium intake and hypertension."

2007. An April 2007 article in the British Medical Journal found a 25% lower risk of CV events in a group which years earlier had achieved significant sodium reduction during two clinical trials (TOHP I and TOHP II).

2007. An October 2007 analysis of a large Dutch database published in the European Journal of Epidemiology documented no benefit of low-salt diets in reducing stroke or heart attack incidence nor lowering death rates.

2008. A May 2008 examination of NHANES II (the largest US federal database of nutrition and health) published in the Journal of General Internal Medicine confirmed two earlier studies of earlier NHANES surveys that there is no health benefit (CVD or all-cause mortality) for those on low-sodium diets.
http://www.saltinstitute.org/Issues-in- ... lar-health

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228

Mielenkiintoisia tietoja.

Ostin maanantaina välipalatarkoituksessa 1kg:n säkin X-tra suolapähkinöitä, suolapitoisuus 1,3% pakkauksen mukaan. Olen syönyt sitä nyt 5 päivää arviosta 180g päivässä keskimäärin, eli n. 2,3 grammaa suolaa päivässä normaalin saantini päälle.

Tänään söin sitten lounaaksi valmiiksi silputtua tuoresalaattisekoitusta sekä Arlan fetakuutio-aurinkotomaatteja öljyssä. Olen syönyt vastaavaa usein, ehkä parin-kolmen viikon välein, ainakin vuoden ajan. Nyt ekaa kertaa kyseinen mättö tuntui lähes yököttävän suolaiselta, lähinnä fetakuutioiden suolaisuuden vuoksi. Tuumailinkin että minulla lienee tullut nyt suolakiintiö täyteen. Aiemmin identtinen fetasalaatti ei sen aistinvaraisesta suolaisuudesta huolimatta ole tuottanut ongelmia syödä, päin vastoin.

Minulla on myös ollut viime aikoina usein pikku rytmihäiriöitä ja univaikeuksia, mutta tällä viikolla ei kummastakaan tietoakaan. Liikuntakin on sujunut. Olen vähän toista vuotta epäsäännöllisen aikakausittain pudotellut painoani mm. vähentämällä hiilihydraatteja ja muutenkin kasviksia ja laadukasta proteiinia painottaen ruokavaliossani. Samaan aikaan mm. nuo rytmihäiriöt ovat ilmestyneet ja runsastuneet, vaikka on tässä toki stressiä ja kiriettäkin ollut. Vettä olen nauttinut runsaasti päivittäin vuosikausia sekä janojuomana että välitaukokahveina yms. Nyt kuitenkin juolahti mieleeni, olisiko siirtyminen perinteisistä kotiruoista ja suolaisista mättömässyistä terveelliseen ruokaan voinutkin vain laskea suolan saantia ja sitä kautta aiheuttaa näitä muita oireita, semminkin kun muuten juon aika paljon ja ne vähätkin syömäni kotiruoat ovat muuttuneet vähäsuolaisiksi mm. lapsen takia. Aktiivisemmin lenkkeillessäni olen kyllä huolehtinut kuumilla keleillä suolan saannista, mutta yleisten terveellisyyskäsitysten mukaisesti pyrkinyt välttämään sitä passiivisempina ja kylmempinä kausina.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat