Kuparia vai muovia vesijohtoihin

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Muutama päivä sitten näin jutun, että sairaaloissa kokeillaan kuparipinnoitteita vetimiin ja muihin paikkoihin, joita kosketellaan usein. Kupari kuulemma tappaa bakteereja.
Historiasta muistamme, että juomavettä säilytettiin hopea-astioissa. Mistähän antiikin ajan ihmisille oli syntynyt käsitys hopean bakteereita tappavasta ominaisuudesta. Onko tästä tieteellistä näyttöä?

Suomessa on tehty tuhansia putkiremontteja ja tullaan tekemään tuhansia putkiremontteja lähitulevaisuudessa.
Viemäriputkistojen ikä vaihtelee 30-60 vuoteen ja tulevaisuudessa näiden kunnostus suoritetaan "sukittamalla" tai vastaavalla sisäpuolisella korjaamisella.

Kylmä- ja kuumavesiputkistoissa on aikaisemmin käytetty terästä, kuparia ja messinkiä.
Muoviset vesiputket ovat yleistyneet vasta viime vuosina.

Erään ystäväni talossa ollaan aloittamassa suurta putkistoremonttia 70 vuotta vanhassa talossa.
Talossa oli herätetty kysymys kuuma- ja kylmävesiputkistojen materiaaleista.
Suunnittelija ehdotti kuparia ja messinkiä, mutta ei muovia.

Kysymyksiä, joita on tullut esille

Erkaneeko muoviputkista haitallisia aineita veteen?
Erkaneeko kupari- ja messinkivesijohdoista haitallisia aineita veteen?
Kupari on tarpeellinen hivenaine ihmisruumiille
Saavatko talon asukkat riittävästi (tai liian paljon) kuparia veden mukana?
Ehkäiseekö kupari haitallista bakteerikasvustoa syntymästä vesijohtoveteen?
Kuinka kauan kupariputket tulevat kestämään?
Kunnostetaanko ne vuosikymmenten kuluttua muovipinnoitteella?
Kuinka kauan muoviputket kestävät?

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

- Muoviputkia on käytetty 1970 -luvulta saakka kunnallisteknisissä putkissa. Voidaan todeta, että PEH- ja PEL -muovista tehdyistä putkista ei irtoa terveydelle haitallisia aineita, mikäli kyseessä kylmä vesi. Kuuman veden osalta muoviputkea ei saa käyttää.

- Kupariputkia käytetään kylmän ja kuuman veden siirtämiseen. Kuuma vesi ei kuitenkaan sovellu juotavaksi, koska siihen liukenee putkista sakkaa ym. Kylmää vettä voi huoletta käyttää, on se sitten tullut kupari- tai muoviputkista. Toisaalta, jos kylmäkin vesi on seissyt kauan putkistossa, siihen saattaa tulla makuhaittoja.

-Kupari ei vaikuta bakteerikasvuun sen enempää kuin muutkaan putkimateriaalit Bakteerikasvua hillitsee vesilaitos, joka syöttää klooria veteen bakteerikasvun minimoimiseksi. Näihin on olemassa EU:n raja-arvot jotka pitää saavuttaa joka tilanteessa.

-Kupariputkien käyttöikä on laskennallisesti n. 40-50 vuotta, jolloin tulisi putkiremontti tehdä. Ei epäpuhtauksien vuoksi, vaan sen että putket voivat hajota vanhuuttaan ja aiheuttaa kosteusvaurion / ne ovat sakkaantuneet (kalkki, rauta) ja virtaus on huonontunut ts. "paine on heikompi ".

- Putkia voidaan vuorata muovilla. Tätä tekee esim. EW-liner Oy. Mikäli putkia ei haluta vaihtaa kokonaan, ne vuorataan.

- Muoviputken käyttöikä pitäisi olla pidempi mikä metallisten, n. 50 vuotta. Tosin Niitä on käytetty niin vähän aikaa ettei tuosta oikein voida sanoa.

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

muoviputkien vaihto ja asennus maksaa alle 50% siitä mitä kupariputkien. kaippa tuossa halvemmassa ratkaisussa jotain haittojakin on. kuuma ja muovi eivät ainakaan sovellu yhteen aiheutuvien terveyshaittojen vuoksi.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Mikä tuo kuumavesijuttu on? Ainahan muoviputkesta tehdään sekä kuuma- että kylmävesiputket. Tosin käyttövesi, patterivedestä puhumattakaan, ei edes taida mennä kategoriaan "kuuma" normaaleilla käyttölämpötiloilla.

Vierailija

Ei sinua kusetettu ole, kyllä kuuma vesikin muovilla vedetään silloin kun muoviputkea käytetään.

Avaukseen hopeasta, kyllä sillä on melko voimakas antiseptinen vaikutus. Sen vuoksi sitä käytetään menestyksekkäästi esim. palovammavoiteen vaikuttavana ainesosana, vaikka riskinä on isommissa palovammoissa ihon harmaantuminen, argyria. Ja ihon ja hiusten...

Silti sen hyöty tulehduksen estäjänä on mahdollista haittaa suurempi.

Agatha
Seuraa 
Viestejä90
Liittynyt1.7.2009

Muovin kestävyys arveluttaa minua kuumavesiputkistoissa. Talossamme kuumavesi polttaa käsiä, eli sen lämpötila lienee lähellä 60C.

Kupari ja messinki ovat muovia kalliimpia, joten eikö voisi ajatella käyttää muovia kylmä- ja kuparia kuumavesiputkistoissa. Eihän putket tietääkseni ole missään yhteydessä toisiinsa. Kulkevat vain samoissa putkikanavissa vierekkäin.

Olen jostain lukenut yhdistelmäputkista, missä pintamateriaali toimii eristeenä

Putkia luulisi olevan helpompi asentaa, jos putken eristys olisi laitettu valmiiksi jo tehtaalla.
Valmiiksi eristettyjä yhdistelmäputkia lienee saatavissa sekä kuparille että muoville.

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

muovin kestävyys ei ole ongelma kuumalla vedellä vaan se, että niistä irtoaa haitallisia yhdisteitä veteen, kun ne lämpenevät (liikaa).

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

TieKu
Seuraa 
Viestejä581
Liittynyt25.5.2010

Kannattaa ainakin ottaa selville mikä on veden happamuus. Omassa kaivossani, ja yleensä tällä alueella vesi on hapanta. Kupari ei tunnu tykkäävän tuosta happamasta vedestä vaan aikaa myöden alkaa hiljalleen syöpymään. Ei se nyt kuitenkaan silmänräpäyksessä tapahdu mutta 20 vuotta tuntuu riittävän pitkältä ajalta.
Niin ja tämä ongelma on vain jos on oman kaivon vettä, kunnallisilla ym. vast. vesilaitoksilla on melko tiukat normit tuolle happamuudellekin.

Vierailija
taucalm
muovin kestävyys ei ole ongelma kuumalla vedellä vaan se, että niistä irtoaa haitallisia yhdisteitä veteen, kun ne lämpenevät (liikaa).



Mitäköhän yhdisteitä esimerkiksi polyeteenistä liukenee?

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
fenomenologi
taucalm
muovin kestävyys ei ole ongelma kuumalla vedellä vaan se, että niistä irtoaa haitallisia yhdisteitä veteen, kun ne lämpenevät (liikaa).



Mitäköhän yhdisteitä esimerkiksi polyeteenistä liukenee?



Pölyä ja eteeniä?

Vierailija
fenomenologi
taucalm
muovin kestävyys ei ole ongelma kuumalla vedellä vaan se, että niistä irtoaa haitallisia yhdisteitä veteen, kun ne lämpenevät (liikaa).



Mitäköhän yhdisteitä esimerkiksi polyeteenistä liukenee?



Eiköhän tässä viitata pinnoitettujen putkien mahdollisiin liukenemisongelmiin kuumassa vedessä (epoksihartsi)

Vierailija

Kyllä näköjään polyeteeniputkistakin liukenee:

Muovisissa vesijohtoputkissa käytetään aina stabilisaattoreita. Stabilisaattoreiden tärkeä alaryhmä on antioksidantit, joista kaikissa muoveissa käytetyimpiä ovat fenolit, fosfiitit sekä tioesterit. Tavallinen käyttömäärä on 0,03-0,3 paino-% (joskus yli 1 paino-%). Yleisesti kaikissa muoveissa käytetyimpiä stabilisaattoreita (v. 1994) olivat steerisesti estyneet amiinit (HALS), bentsotriatsolit ja bentsofenolit. Muita ovat noki, pigmentit (rautaoksidit, TiO 2 ), eräät aromaattiset yhdisteet (bentsofenoni, fenyylisalisylaatti, kinnamaatti ja bentsotriatsoli), nikkelikelaatit sekä rikkiyhdisteiden metallikompleksit (Javanainen ym. 1997). Rautaoksideja ei käytetä muoviputkissa.

Muoviputkien on todettu aiheuttaneen haju- ja makuongelmia, vaikka irtoavien aineiden pitoisuudet ovat yleensä hyvin pieniä. Muovien ominaisuuksia parantavien lisäaineiden aiheuttamia haju- ja makuhaittoja on todettu mm. polyeteeneillä. Tyypillisiä tällaisia aineita ovat ketonit, esterit ja aldehydit, joiden lähteinä pidetään mm. antioksidantteja, stabilisaattoreita ja väriaineita. Toisaalta myös itse peruspolymeerin hapettuminen ja polaaristen yhdisteiden liukeneminen voi aiheuttaa haju- tai makuongelmia (Anselme ym. 1985; Skjevrak ym. 2003; Villberg ym. 1997). Osa materiaaleista aiheuttaa haju- ja makuhaittoja vain klooratussa vedessä (Rigal 1992).

Esimerkiksi Rogers ym. (1994b) havaitsivat, että eteeni-propeenista, polyeteenistä, tai lateksista liukeni kokonaisorgaanista hiiltä (TOC) paljon enemmän (157, 179 ja 320 mg/l), kuin lasista, kuparista, polybuteenista, cPVC:sta (kloorattu), uPVC:sta (kova) tai polypropeenista (vaihteluväli 2,8-6 mg/l). Suomessa ei käytetä lateksia kosketuksessa talousveden kanssa.

Norjalaisessa tutkimuksessa seitsemän eri valmistajan PEH-putkesta havaittiin liukenevan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joista eniten todettiin irtoavan antioksidanttina käytettyjen aineiden hajoamistuotteita, mm. 2,4-di-tert-butyylifenolia (2,4-DTBP). Samalla materiaalista todettiin irtoavan erilaisia estereitä, ketoneita, aromaattisia hiilivetyjä ja terpenoideja (Skjevrak ym. 2003). Osa näistä aineista voi olla peräisin polyeteenien valmistusprosessista, josta on jäänyt aineita muovin pintaan (Villberg ym. 1997). PEX-putkista puolestaan irtosi merkittäviä määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joista suurta osaa ei tunnistettu. Tunnistetuista yhdisteistä yleisimpiä olivat oksygenaatit, jotka ovat happea sisältäviä alkoholeja ja eettereitä. Yksittäisistä aineista eniten löytyi MTBE:tä (metyyli tertbutyylieetteri), joka on aistittavissa juomavedestä hyvin pieninä pitoisuuksina. Terveyshaittojen ilmeneminen vaatisi merkittävästi tätä suurempia pitoisuuksia. Sekä PEH- että PEX-putket aiheuttivat hajuhaittoja (Skjevrak ym. 2003). Villberg ja Veijanen (1998) totesivat polyeteenien hajuongelmien johtuvan lähinnä karbonyyliyhdisteistä, joiden määrä saatiin tutkimuksessa testattavilla lisäaineilla hyvin alhaiseksi (Villberg ja Veijanen 1998).

Polyeteeneistä talousveteen liukenevia aineita määritettiin eräässä tutkimuksessa sekä kokeellisesti että uudessa käyttöönotetussa verkostossa. Tutkitut materiaalit olivat PEM,PEL ja PEX. Koejärjestelyssä löydettiin tyypillisesti fenolisia renkaita, joissa oli kiinnisuojattuja alkyyliryhmiä aromaattisen renkaan paikoissa 2 ja 6. Myös itse polyeteenipolymeeriä analysoitiin ja verrattaessa sitä vedessä olleisiin yhdisteisiin, todettiinosa löydetyistä aineista antioksidanteiksi, joita käytetään putkien tuotannossa. Käyttöönotetusta verkostosta, jossa oli käytetty PEX-putkea, löydettiin kolmea samaa yhdistettä kuin aiemmissa kokeissa PEL:stä ja PEM:stä (Brocca ym. 2002). Useissa tutkimuksissa on löydetty polyeteenien antioksidanteista (esim. BHT, butyloitu hydroksitolueeni ja muut karbonyyliyhdisteet) peräisin olevia fenoliaineita veteen liuenneena (Skjevrak ym. 2003).

Lähde, n. sivut 50-60:
Talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit Suomessa
http://www.prizz.fi/linkkitiedosto.aspx ... 43&sid=671

vierailija
Seuraa 
Viestejä213
Liittynyt19.4.2006

Vesi tulee 10km vesilaitokselta muoviputkessa. Liekö suurtakaan merkitystä tuolla viimeisellä viidellä metrillä, minkä vesi kulkee talon sisällä keittiön hanalle, kun on kyse kylmästä vedestä?

Kulaushaikara
Seuraa 
Viestejä1023
Liittynyt27.4.2009

Kuparin on tiedetty jalometallina olevan huono alusta bakteerikasvustolle. Tietääkseni jalometalleilla on yleisestikin tällainen vaikutus. Nyt vain on huomattu, että juuri sairaaloissa ovenkahvan metallilla olisi suuri merkitys, sillä kahvaan käsistä jäävät bakteerit eivät voi hyvin, vaan kuolevat. Siten kupariputkilla VOI olla joku osuus bakteerikantaan myös vesijohdoissa, mutta koska bakteerit ovat vedessä eivätkä putken pinnalla, on se ehkä vähän teoreettista.

Kuuma vesi taloyhtiöissä tulisi olla vähintään 60-asteista, sillä siinä lämpötilassa useimmat tauteja aiheuttavat bakteerit kuolevat. Kolibakteerit lisääntyvät nopeasti lämpimässä, mutta ei kuumassa vedessä. Monet taloyhtiöt säästävät (muka) ja vesi on tosiasiassa alle 60-asteista. Joskus vesi myös seisoo pitkissä johdoissa ja jäähtyy. Siksi kuumaa vettä ei saa juoda.

Tiskiveden käsin tiskatessa tulisi olla myös tuon 60 astetta samasta syystä.

Kupari ei helposti reagoi veden kanssa eikä hapetu ilmastakaan kuin pinnalta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat