Ajan havaitseminen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tere. Olisiko jollakulla tietoa vallalla olevista ajan havaitsemiseen liittyvistä teorioista tai malleista. Tai jotakin suht helppotajuista teosta tai katsausta aiheesta. Teen musiikkiin ja markkinointiin liittyvää tutkielmaa ja tarvitsisin taustatietoa aiheesta. Ornsteinin storage size model ja cognitive timer model ovat pomppineet tutkimuskirjallisuudessa silmille, mutta yleiskuvan muodostaminen aiheesta on osoittautunut melko hankalaksi.

Mikäli oikein ymmärrän niin:

Ornsteinin Storage size modelin mukaan enemmän ärsykkeitä aiheuttaa enemmän prosessointia aivoissa, syntyy enemmän muistijälkiä, ja se saa ajan tuntumaan pidemmältä.

Cognitive timer modelin mukaan ulkoiset ärsykkeet taas vievät resulsseja jonkilaiselta "sisäiseltä kellolta", minkä takia ärsykkeet saavat ajan tuntumaan lyhemmältä.

Kommentit (8)

Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
Liittynyt13.12.2009
Nelli90
Tere. Olisiko jollakulla tietoa vallalla olevista ajan havaitsemiseen liittyvistä teorioista tai malleista. Tai jotakin suht helppotajuista teosta tai katsausta aiheesta. Teen musiikkiin ja markkinointiin liittyvää tutkielmaa ja tarvitsisin taustatietoa aiheesta. Ornsteinin storage size model ja cognitive timer model ovat pomppineet tutkimuskirjallisuudessa silmille, mutta yleiskuvan muodostaminen aiheesta on osoittautunut melko hankalaksi.

Mikäli oikein ymmärrän niin:

Ornsteinin Storage size modelin mukaan enemmän ärsykkeitä aiheuttaa enemmän prosessointia aivoissa ja se saa ajan tuntumaan pidemmältä.

Cognitive timer modelin mukaan ulkoiset ärsykkeet taas vievät resulsseja jonkilaiselta "sisäiseltä kellolta", minkä takia ärsykkeet saavat ajan tuntumaan lyhemmältä.




Teorioista en tiedä, mutta esimerkiksi lukioaika tuntui sekä elettynä että jälkikäteen arvioituna pitkiltä nälkävuosilta, nykyään kolme vuotta menee aivan hujauksessa. Lapsuuden kesät tuntuivat loputtomilta, nykyään ne loppuvat ennen kuin ehtivät kunnolla edes alkaa.

Uskon tämän johtuvan juuri ärsykkeiden määrästä. Lapsena aivoihin tulvii paljon sekä täysin uusia että jo koettuja elämyksellisiä ärsykkeitä, mikä saa päivät hurahtamaan nopeasti, mutta kuluvat kokonaisuutena ajateltuna hitaasti. Mitä enemmän elämyksiä per aikayksikkö, sitä pidemmältä aika tuntuu.

Aikuisena aivot eivät enää reagoi sillä tavalla ärsykkeisiin elämyksellisesti, vaikka informaatiota tulvii paljon enemmän kuin lapsuudessamme. Päivät matelevat arjessa hitaasti, mutta kokonaisuutena kesät tuntuvat hyvin lyhyiltä.

Karkeasti olen arvioinut, että lapsuuden vuosi tuntui yhtä pitkältä kuin viisi vuotta nykyään. Liekö aika suhteellista tässäkin mielessä, ainakin kognitiivisessa mielessä?

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

En ole kuullutkaan moisista teorioista, mutta jostain muistelisin lukeneeni biologisen kellon olevan vain n.1000 neuronin pikku alue syvällä aivoissa.

Täten - jos impulssin taajuus on (vakio - ikä) - niin ajantaju on suhteellista juurikin informaation määrään.

..Oisko se mennyt vielä niin että se tahdistaa aivomuuria, joss Damasio on väittänyt (jälleen muistaakseni) tietoisuuden sijaitsevan. Se on erityisen herkkä muilta osilta tulevan informaation aikakehykselle.

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521
Liittynyt12.5.2009

.

Eikö aikakin hahmotu aina jotain vasten? Eikö aika voi olla kokijalle miten pitkää tai lyhyttä tahansa? Se ole todellakaan sidottu kellon raksutukseen vaan usein ihan johonkin muuhun?

Entä mistä on silloin kyse kun ajantaju menee?

Juha Myllärinen, Lappeenranta

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Sry parempaan en nyt pysty:
Remembering When; September 2002; Scientific American Magazine; by Antonio R. Damasio; 8 Page(s)
We wake up to time, courtesy of an alarm clock, and go through a day run by time-The meeting, the visitors, the conference call, the luncheon are all set to begin at a particular hour. We can coordinate our own activities with those of others because we all implicitly agree to follow a single system for measuring time, one based on the inexorable rise and fall of daylight. In the course of evolution, humans have developed a biological clock set to this alternating rhythm of light and dark. This clock, located in the brain's hypothalamus, governs what I call body time [see "Times of Our Lives," by Karen Wright, on page 58].
But there is another kind of time altogether. "Mind time" has to do with how we experience the passage of time and how we organize chronology. Despite the steady tick of the clock, duration can seem fast or slow, short or long. And this variability can happen on different scales, from decades, seasons, weeks and hours, down to the tiniest intervals of music-the span of a note or the moment of silence between two notes. We also place events in time, deciding when they occurred, in which order and on what scale, whether that of a lifetime or of a few seconds.

ridiku
Seuraa 
Viestejä4
Liittynyt25.2.2012

Tästä tulikin mieleen teoria, johon törmäsin vuosia sitten lintukoto.netissä. Sen mukaan kokemuksemme ajasta nopeutuu vuosien kuluessa, sillä suhteutamme aikaa oman elämämme pituuteen. Toisin sanoen viisivuotiaalle ihmiselle vuosi on viidesosa hänen elämästään, kun kaksikymmenvuotiaalle se on enää kahdeskymmenesosa, ja siksi tuo sama ajanjakso tuntuu lyhyemmältä.

Tämän mallin mukaan siis 20-vuotias kokee neljän vuoden ajanjakson yhtä pitkänä kuin viisivuotias vuoden ajanjakson. Ja toisaalta 20-vuotiaana vuosi tuntuu kuluvan yhtä nopeasti kuin viisivuotiaana kesäloma.

Omat kokemukset tuntuisivat pikaisesti mietittynä vastaavan tätä ajatusmallia.

Kyllähän kokemukseen varmasti vaikuttavat myös elämän sisällölliset seikat. Ja etenkin lyhyempiä aikoja, kuten minuutteja, tunteja, vuorokausiakin mitattaessa ympäristön ja subjektiivisen kokemuksen muuttuminen lienee se tärkein ajan kulumista hahmottava seikka.

Michael G. Floherty kirjoittaa lyhyiden ajanjaksojen kokemisesta teoksessaan A Watched Pot. Löytyy muistaakseni ihan nettiversionakin.

---

Vierailija

Kello voisi olla ihan kätevä kapistus, muutenhan aika menee täysillä lentämällä, turha hidastelu on vain säälittävää lässytystä.

Uusimmat

Suosituimmat