Selittäkääpäs nyt yksinkertaisesti pakastimen toiminta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

En nyt nopealla googlaamisella löytänyt tyydyttävää vastausta.Ja joo olen todella vajaa kaikissa tenkiikaan liittyvissä asioissa..tämä selvä?. Sen tiedän että kompura nostaa kylmäaineen painetta ja sitten lauhduttimessa (pakastimen ulkopuolellahan se on?, minkälainen vekotin ihan niin noin kuin käytänössä?) se muuttuu nestemäiseksi ja siitä haihtuu lämpöä. Sitten lauhduttimelta kuristisventtiilille, joka ilmeisesti laskee aineen paineen ja siten se on höyrystimessä viileää?. Miten se lämpö niinkuin oikee imeytyy sielt pakastimesta siihen höyrystimeen?

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija
Moikka
sitten lauhduttimessa (pakastimen ulkopuolellahan se on?, minkälainen vekotin ihan niin noin kuin käytänössä?)

Sellainen paljon pinta-alaa omaava metallinen ritilä, josta lämpö siirtyy tehokkaasti ympäristöön mahdollisimman pienellä lämpötila erolla.

Moikka
Miten se lämpö niinkuin oikee imeytyy sielt pakastimesta siihen höyrystimeen?

Lämpö siirtyy sekä pakastimessa olevan ilman konvektiolla, että johtumalla metallin pintaan ja loppumatkan (alle millin) johtumalla höyristimen metallin läpi kylmäaineeseen.
Kylmäaineessa lämpö leviää koko tilavuuteen pääosin konvektiolla.

Lämmön siirtyminen säteilyllä on toki myös olemassa, muttei ole oleellista suuruusluokkaa tuossa tilanteessa.
Lämmön johtuminen ja konvektio ovat seurausta lämpötilaeroista pakastimen sisäilman ja höyrystyneen kylmäaineen välillä.

Lurulude
Seuraa 
Viestejä248
Liittynyt23.3.2007

Haettiinkohan tässä takaa sitä ideaa, että mill tavalla tuo itse lämpö saadaan pumpattua kylmästä kuumaan? No heilutellaan vähän käsiä ja selvennetään: lähdetään liikenteeseen tilanteesta, jossa tuo kylmäaine on puristettu kompuralla paineeseen, ja jäähdytetty. huoneenlämpöinen neste sitten suihkuaa tuon kuristimen läpi matalempaan paineeseen, jolloin se paineen laskun vuoksi jäähtyy, samalla myös osin kaasuuntuen. Tämä seos jatkaa matkaansa kaapin sisällä oleviin jäähdyttimiin, jossa se sitoo kaapista lämpöenergiaa itseensä höyrystäen samalla loput kierrossa jatkavasta nesteestä. Kaasu jatkaa matkaa kompressorille, joka paineistaa sen. Tämän jälkeen kaasu virtaa kaapin takana olevan ritilän sisällä luovuttaen lämpöä ja samalla myös nesteytyen. Koko toimintaidea perustuu samaan kuin esimerkiksi paineilmapullon täyttämisen lämpövaihtelut. Kun kaasua paineistetaan, se lämpeää. Kun tämä paineen nousun aiheuttama liikalämpö poistetaan, jää kaauun "energiavaje" verrattuna ympäröivään tilaan. Kaasun vapautuessa takaisin ulkoilman ilmenee tämä ympäristöä kylmempänä lämpötilana. Toinen käytännönläheinen esimerkki on paukkupullo-deodorantti. Varmaan jokainen on jossain vaiheessa kokenut melkoisia kylmiä tuntemuksia kyseisten tuotteiden ansiosta...

Vierailija

Kompressori kompressoi kaasun, jolloin energiapotentiaali siirtyy kaasuun ja kaasu lämpenee. Kun kaasu vapautetaan paineesta, se jäähtyy hyvin kylmäksi, ja lämpöerotasapaino pitää huolen siitä, että kaasua lämpimämpi pakastimen sisätila jäähtyy, kun kaasuun sitoutuu lämpöä. Sitten se kaasu vaan pumpataan taas paineeseen, ja lasketaan pihalle. Pienelläkin systeemillä saadaan melko meheviä jäähdytystehoja, kun pumpussa vaan riittää mylly pumppaamaan kaasu sinne 10-50bar paineeseen.

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Kyllä muistelisin, että R134A ja R404A samassa koneikossa toimii höyrystymislämpötilojensa puolesta tämän suuntaisesti. Tämä siis on yksinkertaisin tapa lisätä puhtia vaihtaa tehokkaampaan tavaraan.

Höyrystymislämpötila on riippuvainen kylmäaineen ominaisuuksista.

R404A offers a higher volumetric cooling capacity than R134a.

http://www.danfoss.com/NR/rdonlyres/1F8 ... /mlzp7.jpg

http://www.danfoss.com/NR/rdonlyres/B7B ... /mlzp6.jpg

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

torspo
Seuraa 
Viestejä156
Liittynyt21.2.2012

Kylmäaineeseen saadaan tehokkaasti sidottua energiaa(lämmöstä saatua) kun painetta manipuimalla muutetaan kylmäaine nesteestä kaasuksi. Pakastimen ulkopuolella painetta kasvattamalla saadaan kylmäaine muuttumaan taas nesteeksi ja luovuttamaan energiaa.

edit: tähän oltiinkin jo vastattu. tätä se yövuoro teettää...(hereillä, muttei kuitenkaan hereillä)

L'ancienne alliance est rompue ; l'homme sait enfin qu'il est seul dans l'immensité indifférente de l'Univers d'où il a émergé par hasard. Non plus que son destin, son devoir n'est écrit nulle part.
-Jacques Monod

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Toimintapiste liittyy kompressorin paineen ja kylmäainemäärän mitoitukseen höyrystimessä suhteessa jäädytettävään kuormaan, kun hyötysuhde riippuu paineista ja kylmäaineesta.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vierailija

Toimintapisteellä tarkoitetaan laitteiston mitoitusta ottaen huomioon kompressorin ominaisuudet ja käytetty kylmäaine. Lämpötilojen ja höyrynpaineiden laskenta/määritys toiminta-alueelle tietyllä tehonsiirrolla ja laitteiston mitoitus sen mukaisesti. Jääkaapin ja pakastimen perusero on termostaatti eri lämpötila-alueelle ja kapillaarin mitoitus, noin pääasiassa. Pienissä systeemeissä käytetään kapillaaria, isommissa on paisuntaventtiili, joka siis kylmä- ja pakkaspuolella erilainen. Kylmäaineesta se ei ole kiinni. Niillä kaikilla päästään hyvin pakastinlämpötiloihin.

Vähän vanhentunutta tietoa jo, mutta paikkansapitävää silti:
"Tunnetuin HCFC kylmäaine on R22, mikä oli ilmastoinnin jäähdytyksen, vedenjäähdytyskoneistojen, lämpöpumppujen, kylmä- ja pakkasvarastojen sekä kaupan kylmälaitteiden yleiskylmäaine vuoteen 2000 asti."

Lähde.

R22:n jälkeen on tullut uudet kylmäaineet, jotka nekin ovat korvautumassa toisilla. Syynä ainoastaan ympäristövaikutukset. Noiden uusien energiansiirto-ominaisuudet ovat pääasiassa huonommat, kuin vanhojen kiellettyjen. Siksi nykyisin pakastimissa käytetään yleensä eri kylmäainetta (R404), kuin jääkaapeissa (R134A), johtuen niiden rajoitetusta hyötysuhteesta kapeammalle käyttöalueelle. Tähän vaikuttavat myös tietenkin jatkuvasti kiristyvät energianormit.

R12 oli muuten hyötysuhteeltaan ylivoimainen verrattuna näihin nykyisiin. Tietysti silloinkin se hyötysuhde oli kiinni lämpötila-alueesta jolla toimittiin, ja silloinkin käytettiin muitakin kylmäaineita. Mutta aineen vaihdolla ei jääkaappi pakastimeksi muutu, eikä päinvastoin. Energiankulutus varmasti muuttuu.

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

CFC kylmäaineita ei saa käyttää (R12), samoin HCFC, R22. HCFC-kylmäaineiden käyttö huolloissa kielletään 1.1.2010 alkaen. Tällaisissa koneikoissa voidaan käyttää HFC-kylmäaineista valmistettuja korvikekylmäaineita, R134, R404, R407.

http://www.skll.fi/www/att.php?id=48

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vierailija

Hyviä vastauksia. Kerran jossain näin , kun joku esitteli absorptiojäähdyttimen toimintaa.Se se vasta jännä värkki on.Periaaatteesa kynttilä riittää, että homma pelaa je kestää vaikka sata vuotta

Lurulude
Seuraa 
Viestejä248
Liittynyt23.3.2007
Moikka
Hyviä vastauksia. Kerran jossain näin , kun joku esitteli absorptiojäähdyttimen toimintaa.Se se vasta jännä värkki on.Periaaatteesa kynttilä riittää, että homma pelaa je kestää vaikka sata vuotta

Itseasiassa ei kestä. Absorptiojääkaapeissa pyrkii kolmantena aineena usein käytetty vety karkailemaan putkien seinämien läpi, joten ne vaativat aina sillointällöin huoltoa.

Vierailija
Lurulude
Moikka
Hyviä vastauksia. Kerran jossain näin , kun joku esitteli absorptiojäähdyttimen toimintaa.Se se vasta jännä värkki on.Periaaatteesa kynttilä riittää, että homma pelaa je kestää vaikka sata vuotta

Itseasiassa ei kestä. Absorptiojääkaapeissa pyrkii kolmantena aineena usein käytetty vety karkailemaan putkien seinämien läpi, joten ne vaativat aina sillointällöin huoltoa.

No enpä tiedä.Jos on hyvin tehty putkisto, niin mihin se karkaiais? (siis en todellakkaan ole varma, mutta oletan niin)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat