Seuraa 
Viestejä45973

En nyt nopealla googlaamisella löytänyt tyydyttävää vastausta.Ja joo olen todella vajaa kaikissa tenkiikaan liittyvissä asioissa..tämä selvä?. Sen tiedän että kompura nostaa kylmäaineen painetta ja sitten lauhduttimessa (pakastimen ulkopuolellahan se on?, minkälainen vekotin ihan niin noin kuin käytänössä?) se muuttuu nestemäiseksi ja siitä haihtuu lämpöä. Sitten lauhduttimelta kuristisventtiilille, joka ilmeisesti laskee aineen paineen ja siten se on höyrystimessä viileää?. Miten se lämpö niinkuin oikee imeytyy sielt pakastimesta siihen höyrystimeen?

  • ylös 0
  • alas 4

Sivut

Kommentit (30)

Moikka
sitten lauhduttimessa (pakastimen ulkopuolellahan se on?, minkälainen vekotin ihan niin noin kuin käytänössä?)

Sellainen paljon pinta-alaa omaava metallinen ritilä, josta lämpö siirtyy tehokkaasti ympäristöön mahdollisimman pienellä lämpötila erolla.

Moikka
Miten se lämpö niinkuin oikee imeytyy sielt pakastimesta siihen höyrystimeen?

Lämpö siirtyy sekä pakastimessa olevan ilman konvektiolla, että johtumalla metallin pintaan ja loppumatkan (alle millin) johtumalla höyristimen metallin läpi kylmäaineeseen.
Kylmäaineessa lämpö leviää koko tilavuuteen pääosin konvektiolla.

Lämmön siirtyminen säteilyllä on toki myös olemassa, muttei ole oleellista suuruusluokkaa tuossa tilanteessa.
Lämmön johtuminen ja konvektio ovat seurausta lämpötilaeroista pakastimen sisäilman ja höyrystyneen kylmäaineen välillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lurulude
Seuraa 
Viestejä248

Haettiinkohan tässä takaa sitä ideaa, että mill tavalla tuo itse lämpö saadaan pumpattua kylmästä kuumaan? No heilutellaan vähän käsiä ja selvennetään: lähdetään liikenteeseen tilanteesta, jossa tuo kylmäaine on puristettu kompuralla paineeseen, ja jäähdytetty. huoneenlämpöinen neste sitten suihkuaa tuon kuristimen läpi matalempaan paineeseen, jolloin se paineen laskun vuoksi jäähtyy, samalla myös osin kaasuuntuen. Tämä seos jatkaa matkaansa kaapin sisällä oleviin jäähdyttimiin, jossa se sitoo kaapista lämpöenergiaa itseensä höyrystäen samalla loput kierrossa jatkavasta nesteestä. Kaasu jatkaa matkaa kompressorille, joka paineistaa sen. Tämän jälkeen kaasu virtaa kaapin takana olevan ritilän sisällä luovuttaen lämpöä ja samalla myös nesteytyen. Koko toimintaidea perustuu samaan kuin esimerkiksi paineilmapullon täyttämisen lämpövaihtelut. Kun kaasua paineistetaan, se lämpeää. Kun tämä paineen nousun aiheuttama liikalämpö poistetaan, jää kaauun "energiavaje" verrattuna ympäröivään tilaan. Kaasun vapautuessa takaisin ulkoilman ilmenee tämä ympäristöä kylmempänä lämpötilana. Toinen käytännönläheinen esimerkki on paukkupullo-deodorantti. Varmaan jokainen on jossain vaiheessa kokenut melkoisia kylmiä tuntemuksia kyseisten tuotteiden ansiosta...

Kompressori kompressoi kaasun, jolloin energiapotentiaali siirtyy kaasuun ja kaasu lämpenee. Kun kaasu vapautetaan paineesta, se jäähtyy hyvin kylmäksi, ja lämpöerotasapaino pitää huolen siitä, että kaasua lämpimämpi pakastimen sisätila jäähtyy, kun kaasuun sitoutuu lämpöä. Sitten se kaasu vaan pumpataan taas paineeseen, ja lasketaan pihalle. Pienelläkin systeemillä saadaan melko meheviä jäähdytystehoja, kun pumpussa vaan riittää mylly pumppaamaan kaasu sinne 10-50bar paineeseen.

Diam
Riippu kylmäaineesta, tuleeko siitä pakastin vai jääkaappi.

http://www.kurssit.lut.fi/040301000/main/5_3_4.html


Ei riipu. Aivan samalla kymäaineella niitä molempia täytetään. Kyllä se riippuu toimintapisteen asetuksesta suunnitteluperustaisesti. Kaikki kylmäaineet tosin eivät ole läheskään yhtä tehokkaita toimintapisteestä riippuen.

DIAMOND
Seuraa 
Viestejä4552

Kyllä muistelisin, että R134A ja R404A samassa koneikossa toimii höyrystymislämpötilojensa puolesta tämän suuntaisesti. Tämä siis on yksinkertaisin tapa lisätä puhtia vaihtaa tehokkaampaan tavaraan.

Höyrystymislämpötila on riippuvainen kylmäaineen ominaisuuksista.

R404A offers a higher volumetric cooling capacity than R134a.

http://www.danfoss.com/NR/rdonlyres/1F8 ... /mlzp7.jpg

http://www.danfoss.com/NR/rdonlyres/B7B ... /mlzp6.jpg

Lopeta sekakäyttö ja lisää vain GOLD 5w/40, diamonds are forever.

torspo
Seuraa 
Viestejä156

Kylmäaineeseen saadaan tehokkaasti sidottua energiaa(lämmöstä saatua) kun painetta manipuimalla muutetaan kylmäaine nesteestä kaasuksi. Pakastimen ulkopuolella painetta kasvattamalla saadaan kylmäaine muuttumaan taas nesteeksi ja luovuttamaan energiaa.

edit: tähän oltiinkin jo vastattu. tätä se yövuoro teettää...(hereillä, muttei kuitenkaan hereillä)

L'ancienne alliance est rompue ; l'homme sait enfin qu'il est seul dans l'immensité indifférente de l'Univers d'où il a émergé par hasard. Non plus que son destin, son devoir n'est écrit nulle part.
-Jacques Monod

DIAMOND
Seuraa 
Viestejä4552

Toimintapiste liittyy kompressorin paineen ja kylmäainemäärän mitoitukseen höyrystimessä suhteessa jäädytettävään kuormaan, kun hyötysuhde riippuu paineista ja kylmäaineesta.

Lopeta sekakäyttö ja lisää vain GOLD 5w/40, diamonds are forever.

Toimintapisteellä tarkoitetaan laitteiston mitoitusta ottaen huomioon kompressorin ominaisuudet ja käytetty kylmäaine. Lämpötilojen ja höyrynpaineiden laskenta/määritys toiminta-alueelle tietyllä tehonsiirrolla ja laitteiston mitoitus sen mukaisesti. Jääkaapin ja pakastimen perusero on termostaatti eri lämpötila-alueelle ja kapillaarin mitoitus, noin pääasiassa. Pienissä systeemeissä käytetään kapillaaria, isommissa on paisuntaventtiili, joka siis kylmä- ja pakkaspuolella erilainen. Kylmäaineesta se ei ole kiinni. Niillä kaikilla päästään hyvin pakastinlämpötiloihin.

Vähän vanhentunutta tietoa jo, mutta paikkansapitävää silti:
"Tunnetuin HCFC kylmäaine on R22, mikä oli ilmastoinnin jäähdytyksen, vedenjäähdytyskoneistojen, lämpöpumppujen, kylmä- ja pakkasvarastojen sekä kaupan kylmälaitteiden yleiskylmäaine vuoteen 2000 asti."

Lähde.

R22:n jälkeen on tullut uudet kylmäaineet, jotka nekin ovat korvautumassa toisilla. Syynä ainoastaan ympäristövaikutukset. Noiden uusien energiansiirto-ominaisuudet ovat pääasiassa huonommat, kuin vanhojen kiellettyjen. Siksi nykyisin pakastimissa käytetään yleensä eri kylmäainetta (R404), kuin jääkaapeissa (R134A), johtuen niiden rajoitetusta hyötysuhteesta kapeammalle käyttöalueelle. Tähän vaikuttavat myös tietenkin jatkuvasti kiristyvät energianormit.

R12 oli muuten hyötysuhteeltaan ylivoimainen verrattuna näihin nykyisiin. Tietysti silloinkin se hyötysuhde oli kiinni lämpötila-alueesta jolla toimittiin, ja silloinkin käytettiin muitakin kylmäaineita. Mutta aineen vaihdolla ei jääkaappi pakastimeksi muutu, eikä päinvastoin. Energiankulutus varmasti muuttuu.

DIAMOND
Seuraa 
Viestejä4552

CFC kylmäaineita ei saa käyttää (R12), samoin HCFC, R22. HCFC-kylmäaineiden käyttö huolloissa kielletään 1.1.2010 alkaen. Tällaisissa koneikoissa voidaan käyttää HFC-kylmäaineista valmistettuja korvikekylmäaineita, R134, R404, R407.

http://www.skll.fi/www/att.php?id=48

Lopeta sekakäyttö ja lisää vain GOLD 5w/40, diamonds are forever.

Hyviä vastauksia. Kerran jossain näin , kun joku esitteli absorptiojäähdyttimen toimintaa.Se se vasta jännä värkki on.Periaaatteesa kynttilä riittää, että homma pelaa je kestää vaikka sata vuotta

Lurulude
Seuraa 
Viestejä248
Moikka
Hyviä vastauksia. Kerran jossain näin , kun joku esitteli absorptiojäähdyttimen toimintaa.Se se vasta jännä värkki on.Periaaatteesa kynttilä riittää, että homma pelaa je kestää vaikka sata vuotta

Itseasiassa ei kestä. Absorptiojääkaapeissa pyrkii kolmantena aineena usein käytetty vety karkailemaan putkien seinämien läpi, joten ne vaativat aina sillointällöin huoltoa.

Lurulude
Moikka
Hyviä vastauksia. Kerran jossain näin , kun joku esitteli absorptiojäähdyttimen toimintaa.Se se vasta jännä värkki on.Periaaatteesa kynttilä riittää, että homma pelaa je kestää vaikka sata vuotta

Itseasiassa ei kestä. Absorptiojääkaapeissa pyrkii kolmantena aineena usein käytetty vety karkailemaan putkien seinämien läpi, joten ne vaativat aina sillointällöin huoltoa.

No enpä tiedä.Jos on hyvin tehty putkisto, niin mihin se karkaiais? (siis en todellakkaan ole varma, mutta oletan niin)

Tämähän on varsin yksinkertainen asia. Lämpöeristetystä laatikosta viedään pois lämpöä, joten sen sisältö jäähtyy. Eli lihasoppa, kananugetit ja porsaankyljykset säilyvät hirrrveen kauan syömäkelpoisina.

Lurulude
Seuraa 
Viestejä248
Moikka
Lurulude
Moikka
Hyviä vastauksia. Kerran jossain näin , kun joku esitteli absorptiojäähdyttimen toimintaa.Se se vasta jännä värkki on.Periaaatteesa kynttilä riittää, että homma pelaa je kestää vaikka sata vuotta

Itseasiassa ei kestä. Absorptiojääkaapeissa pyrkii kolmantena aineena usein käytetty vety karkailemaan putkien seinämien läpi, joten ne vaativat aina sillointällöin huoltoa.

No enpä tiedä.Jos on hyvin tehty putkisto, niin mihin se karkaiais? (siis en todellakkaan ole varma, mutta oletan niin)

Vety on siitä hauskaa ainetta, että se tuppaa diffusoitumaan lähes jokaisen metallin läpi, johtuen sen pienestä koosta. Vähän sama juttu kuin heliumin kanssa lateksi-ilmapallossa, jossa vuoto on mittareilla havaittavan suuruista. Hyvin suunnitellussa järjestelmässä vetyä pysyy kyllä systeemissä sen toiminnan kannalta riittävä määrä kymmeniäkin vuosia, mutta väistämättä sen osapaine putoaa liian matalaksi.

DIAMOND
Seuraa 
Viestejä4552

Mikrotietokone on ollut kauan aikaa ja sillä voi ohjata painealennusta=EEV.

Oheisista liitedokumenteista voitkin lukea johdannoksi:

Termostaattisen paisuntaventtiilin (TEV) rakenteesta ja toiminnasta.
Elektronisen paisuntaventtiilin (EEV) eri tyypeistä ja lisäeduista.

Lähde: Professori Sporlan:n erinomainen tekninen kirjasto.

http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... ttach=2567

Lopeta sekakäyttö ja lisää vain GOLD 5w/40, diamonds are forever.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat