Onko turve fossiilinen polttoaine?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kertokaapa asiaan perehtyneet miten on Suomen turpeen laita, miksi se luokitellaan kansainväilisesti fossiiliseksi polttoaineeksi ja täten epätoivotuksi?

Kuitenkin Suomessa turvesuoita on noin 10 miljoonaa hehtaria, ja ne tuottavat vuodessa noin kaksinkertaisesti uutta turvetta siihen nähden mitä nyt käytetään energiantuotantoon. Tämä nykyinen tuotto saavutetaan niinkin pieneltä alalta kuin 50.000 hehtaarilta ja jos tämä tuotto käytettäisiin nykyisten huonohyötysuhteisten turvelauhdesähkölaitoksien sijasta vaikkapa Fischer-Tropsch prosessin kautta dieselöljyn jalostamiseksi, niin saisimme tällä nykyiselläkin turvetuotannollammekin liki miljoonan tonnin verran dieselöljyä. Tuo luku tarkoittaa siis yli 20% kaikesta käyttämästämme liikennepolttoaineesta! Ja se olisi vielä turvesoiden uusitumisen myötä ja luontoa raiskaamatta siitä reilusti nostettavissa.

No, miksi tämä ei sitten toteudu? Suurimpia syitä siihen on varmaankin päästökauppa, turpeemme kuin luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi ja täten saattaa tuottajalle jopa olla edullisempaa jättää turve sikseen ja rahastaa vain myymällä päästökaupassa hiilidioksidikilojaan!.

Kommentit (9)

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1145
Liittynyt16.3.2005

Luokitellaan fossiiliseksi koska uusiutuu hitaasti, mutta jos turve todella uusiutuu nopeammin kuin sitä käytetään niin tottakai sitä pitää saada käyttää kunhan kestävän kehityksen periaatteista pystytään pitämään kiinni.

Ei tässä auta muu kuin saada direktiiveihin korjaus.

Vierailija

Fossiilisia polttoaineita ovat hiili, maakaasu ja turve. Perinteisessä lämpövoimalaitoksessa näiden energiasisältö vapautetaan polttamalla. Palamisessa syntyy aina savukaasupäästöjä, joiden koostumus riippuu käytettävästä polttoaineesta ja voimalaitosprosessista. Keskeisimmät päästökomponentit ovat hiilidioksidi, rikkidioksidi (SO2), typenoksidit (NOx) ja hiukkaset.

Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka osaltaan vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Hiilidioksidin erottaminen voimalaitosten savukaasuista ei ole toistaiseksi teknistaloudellisesti mahdollista. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöihin voidaan vaikuttaa suosimalla päästöttömiä tai vähäpäästöisiä energialähteitä, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa sekä huolehtimalla siitä että voimalaitosten hyötysuhde pysyy mahdollisimman korkeana.

Fossiilisista polttoaineista hiilidioksidia syntyy eniten turpeen ja hiilen poltossa. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat noin kolmanneksen pienemmät.

Rikkidioksidi ja typen oksidit aiheuttavat maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Päästöjä vähennetään erilaisten poltto- ja puhdistusjärjestelmien avulla.

Hiukkaspäästöt aiheuttavat ympäristön likaantumista ja pienimmät hiukkaset voivat aiheuttaa myös terveysvaikutuksia. Kiinteitä polttoaineita käyttävät voimalaitokset voidaan varustaa sähkösuodattimilla, jotka poistavat hiukkasista yli 99 %.

Nykyisten päästönormien perusteella ja nykyisiä poltto- ja puhdistustekniikoita käytettäessä hiilen ja turpeen polton päästöt ovat yhtä suuret. Maakaasua poltettaessa ei synny lainkaan rikkidioksidi- eikä hiukkaspäästöjä.

Savukaasujen puhdistuksen sivutuotteena syntyy tuhkaa ja kipsiä. Sivutuotteita voidaan käyttää soran, hiekan ja kipsin sijasta korvaamaa näitä luonnonvaroja. Tuhkaa hyödynnetään maarakentamisessa ja rakennusaineteollisuudessa muun muassa sementin ja -asfaltin lisäaineena. Rikinpoistolaitoksilla muodostuva kipsi vastaa ominaisuuksiltaan luonnon kipsiä ja sitä käytetään raaka-aineena kipsilevyjen valmistuksessa.

Edellä oleva teksti oli suora lainaus Outokumpu Oy:n kotisivuilta.

Vierailija
Snaut
Kertokaapa asiaan perehtyneet miten on Suomen turpeen laita, miksi se luokitellaan kansainväilisesti fossiiliseksi polttoaineeksi ja täten epätoivotuksi?

Kuitenkin Suomessa turvesuoita on noin 10 miljoonaa hehtaria, ja ne tuottavat vuodessa noin kaksinkertaisesti uutta turvetta siihen nähden mitä nyt käytetään energiantuotantoon. Tämä nykyinen tuotto saavutetaan niinkin pieneltä alalta kuin 50.000 hehtaarilta ja jos tämä tuotto käytettäisiin nykyisten huonohyötysuhteisten turvelauhdesähkölaitoksien sijasta vaikkapa Fischer-Tropsch prosessin kautta dieselöljyn jalostamiseksi, niin saisimme tällä nykyiselläkin turvetuotannollammekin liki miljoonan tonnin verran dieselöljyä. Tuo luku tarkoittaa siis yli 20% kaikesta käyttämästämme liikennepolttoaineesta! Ja se olisi vielä turvesoiden uusitumisen myötä ja luontoa raiskaamatta siitä reilusti nostettavissa.

No, miksi tämä ei sitten toteudu? Suurimpia syitä siihen on varmaankin päästökauppa, turpeemme kuin luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi ja täten saattaa tuottajalle jopa olla edullisempaa jättää turve sikseen ja rahastaa vain myymällä päästökaupassa hiilidioksidikilojaan!.

Itse olen toisinaan pohtinut sellaistakin, että kun kerran metsien kasvua on onnistuttu jouduttamaan sen verran, että valtakunnan metsien inventoinnit ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta näyttäneet jatkuvaa puumäärän kasvua jostain 1900-luvun alusta lähtien, niin olisikohan mitenkään mahdollista parantaa turvesoiden kasvua?

Mitä itse kysymykseen, eli turpeen luokitteluun tulee, niin siinä on toki omat ongelmansa, sillä aikojen saatossa turve fossiloituu, ja muuttuu hiljalleen ruskohiileksi, eli "palavaksi kiveksi". "palava kivi" tiivistyy edelleen kivihiileksi ja siitä sitten vielä antrasiitiksi... Tämän fossiloitumisketjun perusteella voitaisiin siis sanoa, että turve olisi arvokas hiilinielu, ja luokiteltavissa fossiiliseksi polttoaineeksi, sillä sitähän siitä kuitenkin aikojen saatossa tulee.

Suuri osa turpeen sisältämästä hiilestä on siis jo poistunut kierrosta, ja turpeen poltto vapauttaa tämän hiilen takaisin kiertoon, kun vastaavasti suurin osa puuaineksesta yms. vain lahoaa, ja puun hiili palautuu suurimmaksi osaksi takaisin kiertoon, tavalla tai toisella.

Näin ajateltuna vaikuttaa siis selvältä, että turpeen ja muun biomassan välillä on selvä ero, ja luokitus on selvä... Toisaalta mieleen tuleekin kysymys, että kun kivihiilikin kuitenkin kaikesta huolimatta uusiutuu, niin onko tälläinen luokittelu "uusiutuviin" ja "ei-uusiutuviin" ollenkaan tarpeen? Ja voitaisiinko polttoaineiden käyttöä säännöstellä jollakin paremmalla tavalla?

Mielestäni tällainen "parempi tapa" on olemassa... Nimittäin eri polttoaineiden uusiutumistahdit voitaisiin selvittää, ja pyrkiä sitten rajoittamaan käyttö uusiutumista vastaavaksi. Eli mitä tahansa saisi käyttää, mukaan lukien öljy ja kivihiili, kunhan käyttö vain rajoitetaan siten että polttoaine ehtii uusiutumaan. Eivät ns. "uusiutuvatkaan" loputtomiin kestä, jos niitä käytetään liikaa. Metsäkin katoaa lopullisesti, jos viimeinenkin puu hakataan pois, joten silläkään saralla ei voida tuijottaa pelkästään uusiutuva-fossiilinen-jakoon, vaan metsänhoidossakin pitää ottaa huomioon uusiutuminen. Jos metsänhoidosta tuttuja käsitteitä sovellettaisiin kaikkeen muuhunkin, pitäisi melkein minkä tahansa olla luokiteltavissa "uusiutuviksi".

Vertailemalla keskenään polttoaineiden uusiutumista ja käyttöä saataisiin aikaan eräänlainen "polttoainetase", ja sen perusteella voitaisiin käydä päästökauppaa... Päästökaupan yksikkönä voitaisiin hyvinkin käyttää vaikkapa hiilidioksidi tonneja, sillä siitähän tässä on kuitenkin etupäässä kyse, vain määrittely perusteet pistettäisiin täysremonttiin, ja kaikki polttoaineet laitettaisiin samalle viivalle.

Vierailija
Snaut
Kertokaapa asiaan perehtyneet miten on Suomen turpeen laita, miksi se luokitellaan kansainväilisesti fossiiliseksi polttoaineeksi ja täten epätoivotuksi?

Kuitenkin Suomessa turvesuoita on noin 10 miljoonaa hehtaria, ja ne tuottavat vuodessa noin kaksinkertaisesti uutta turvetta siihen nähden mitä nyt käytetään energiantuotantoon. Tämä nykyinen tuotto saavutetaan niinkin pieneltä alalta kuin 50.000 hehtaarilta ja jos tämä tuotto käytettäisiin nykyisten huonohyötysuhteisten turvelauhdesähkölaitoksien sijasta vaikkapa Fischer-Tropsch prosessin kautta dieselöljyn jalostamiseksi, niin saisimme tällä nykyiselläkin turvetuotannollammekin liki miljoonan tonnin verran dieselöljyä. Tuo luku tarkoittaa siis yli 20% kaikesta käyttämästämme liikennepolttoaineesta! Ja se olisi vielä turvesoiden uusitumisen myötä ja luontoa raiskaamatta siitä reilusti nostettavissa.

No, miksi tämä ei sitten toteudu? Suurimpia syitä siihen on varmaankin päästökauppa, turpeemme kuin luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi ja täten saattaa tuottajalle jopa olla edullisempaa jättää turve sikseen ja rahastaa vain myymällä päästökaupassa hiilidioksidikilojaan!.

Muistaakseni Suomi halusi turpeen määriteltäväksi eu:ssa uusiutuvaksi, mutta ei mennyt läpi. Tiedä sitten kuinka innokasta suomalaisten lobbaus oli, kun kotomaassakaan ei ymmärretä mistä kysymys. Muistelen ainakin Kalliomäen pahoitelleen, kun turvetuotantoa on koskaan edes aloitettu. Suomessa on kuitenkin maailman kolmanneksi suurimmat turvevarat ja
on hyvinkin on uusiutuvaa energiaa, kun uusiutumistahti taisi olla 1000 kuutiota hehtaarille sadassa vuodessa (voin muistaa väärinkin). Pitää joskus selvittää paljonko puuta saadaan samalta alalta. Voisi jäädä vaikka toiseksi.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Unterseeboot

Itse olen toisinaan pohtinut sellaistakin, että kun kerran metsien kasvua on onnistuttu jouduttamaan sen verran, että valtakunnan metsien inventoinnit ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta näyttäneet jatkuvaa puumäärän kasvua jostain 1900-luvun alusta lähtien, niin olisikohan mitenkään mahdollista parantaa turvesoiden kasvua?

Juu, kasvu on varmaan parantunut, mittä mikä mahtaakaan olla mittarina? m3 kenties?

Ainakin näin puutöitä satunnaisesti harrastaneena olen voinut havaita, että kunnollista puuta jos haluaa, niin usein joutu tyytymään ulkolaiseen. Niin ovat suomalaiset puut kasvatettuja broilerin tavoin.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
Volitans

Juu, kasvu on varmaan parantunut, mittä mikä mahtaakaan olla mittarina? m3 kenties?

Ainakin näin puutöitä satunnaisesti harrastaneena olen voinut havaita, että kunnollista puuta jos haluaa, niin usein joutu tyytymään ulkolaiseen. Niin ovat suomalaiset puut kasvatettuja broilerin tavoin.

Puun laatu on sitä huonompaa mitä nopeammin se kasvaa, kasvun syystä riippumatta. Koska hitaasti kasvanut puu on laadukkaampaa, niin siitä pitäisi saada parempi hinta jotta kustannukset peittyisivät

Vierailija
Volitans
Juu, kasvu on varmaan parantunut, mittä mikä mahtaakaan olla mittarina? m3 kenties?

Ainakin näin puutöitä satunnaisesti harrastaneena olen voinut havaita, että kunnollista puuta jos haluaa, niin usein joutu tyytymään ulkolaiseen. Niin ovat suomalaiset puut kasvatettuja broilerin tavoin.

Tietysti puumääriä mitataan kuutioissa, ei nyt välttämättä ihan kuutiometreissä, tulisi luvuista aika ---keleen suuria, kun koko valtakunnan puumääriä aletaan ynnäilemään yhdeksi luvuksi... Mutta periaate on toki sama, suuruusluokka on tässä yhteydessä vain tekninen yksityiskohta.

Ja mitä laatuun tulee, niin mitä oikein tarkoitat "laadulla"?

Puu kun on sen verran monimutkainen materiaali, ettei sen "laadun" määrittely olekaan kovin yksinkertaista. Ja läheskään kaikki laatuongelmat eivät johdu vain nopeasta kasvusta, esimerkkinä voisin mainita vaikkapa muinoin paljasjuurisina istutetut taimet, niillä oli usein juuret vähän miten sattuu, ja lopputuloksena syntyi kokonaisia metsiä, joissa ei ole yhtään ainoaa suoraa puuta. Ongelma on toki todellinen, mutta ei sitä kannata ottaa esimerkiksi suomalaisesta metsänhoidosta, sillä siinä tapauksessa ollaan jämähdetty menneisyyteen. Eivät metsäalan ammattilaiset ole niin tyhmiä että käyttäisivät edelleen jotain muinaisia menetelmiä, vaikka ne on jo moneen kertaan todettu kelvottomiksi. Nykyään taimien istutusmenetelmät ovat ihan toisenlaiset, ja uusista taimikoista kasvaa jo ihan suoraa puuta. Takana ovat myös ne ajat jolloin kaikki mahdolliset suot ja jättömaat piti saada metsitettyä, ja vieläpä aina sen ajan kalleimmalla puulajilla, huolimatta siitä soveltuiko maa ollenkaan sen puulajin kasvattamiseen vai ei.

Ennen oikeasti kuviteltiin, että ihminen on luomakunnan kuningas, ja voi tehdä mitä haluaa. Viimeistään tieteen piti tuoda ratkaisut joka ongelmaan, ja menetelmät millä mitä tahansa voitaisiin kasvattaa ihan missä huvittää... Sittemmin luonto kuitenkin otti ihmisiltä turhat luulot pois, ja opetti hieman nöyryyttä. Ja tämän päivän tutkimuksissa ei enää pyritäkään vaientamaan luonnon ääntä, vaan päinvastoin, luonto pyritään huomioimaan, ja sen omia mekanismeja pyritään ymmärtämään.

Mutta vaikka suhtautuisikin asiaan nöyrän kunnittavasti, niin kaikesta huolimatta ei pidä antaa periksi vaikka ensimmäisellä yrittämällä saatiinkin aikaiseksi paljon sutta ja sekundaa.

Vierailija

Voisiko joku selittää miten tuo turpeen uusiutuminen lasketaan?
Käsittääkseni kun suo on jyrsitty siihen pisteeseen että muuttuu kivikkoiseksi, ei siltä nevalta enää koskaan turvetta nosteta.
Sitten joudutaan taas aloittamaan uusi turvesuo ja sen jälkeen taas uusi.
Onkohan myöskään tarpeeksi tutkittu soiden hävittämisen seuraamuksia?
esim. maaperän kuivuminen ja täten myös nevan ympäristön lämpeneminen.

Vierailija
Nakke_Knitterton
Voisiko joku selittää miten tuo turpeen uusiutuminen lasketaan?
Käsittääkseni kun suo on jyrsitty siihen pisteeseen että muuttuu kivikkoiseksi, ei siltä nevalta enää koskaan turvetta nosteta.
Sitten joudutaan taas aloittamaan uusi turvesuo ja sen jälkeen taas uusi.
Onkohan myöskään tarpeeksi tutkittu soiden hävittämisen seuraamuksia?
esim. maaperän kuivuminen ja täten myös nevan ympäristön lämpeneminen.

Niin, ja jos metsän hakkaa matalaksi, niin harva ehtii enää näkemään sitä seuraavaa päätehakkuuta... Mutta kaikesta huolimatta Suomen metsät on jo hakattu tai poltettu lukemattomia kertoja, ja aina vaan puuta riittää.

Turve ei loppujenlopuksi poikkea paljoa puusta. Kummassakin tapauksessa uusiutuminen kestää pitkään, turpeella tosin saa laittaa nollan perään, sen verran hidasta sen uusiutuminen on... Mutta hidas ei tarkoita olematonta. Vaikka turvekerros kasvaakin todella hitaasti, on kasvu silti mitattavissa.

On huomattava, että vaikka paksu turvekerros onkin aina vanha, on turpeesta aikojen saatossa ehtinyt tiivistyä paljon ruskohiiltä. Ruskohiilestä on taas tiivistynyt paljon kivihiiltä, ja osa kivihiilestäkin on ehtinyt tiivistymään aina antrasiitiksi asti. Eli on sitä turvetta ennenkin kasvanut.

Onko sillä sitten väliä, että kestääkö uusiutuminen 100 vai 1000 vuotta? Minun mielestä pääasia on kuitenkin se ettei mitään käytettäisi nopeampaa kuin mitä ne ehtivät uusiutumaan.

Ja mitä kuivumiseen tulee, niin moni järvihän on aikojen saatossa soistunut... Aikanaan soistunut järvi muuttuu suoksi, ja täyttyy kokonaan turpeella. Turpeen poistaminen ei läheskään aina johda alueen kuivumiseen, sillä eihän se vesi ole turpeesta lähtöisin. Toisaalta on kyllä totta, että turve pystyy säilömään itseensä huomattavan määrän vettä, ja siten nostamaan veden pintaa, mutta sekin kyky on silti melko rajallinen, ja lopulta turpeen kasvu pysähtyykin juuri siksi, että suon pinta kuivuu.

Uusimmat

Suosituimmat