Seuraa 
Viestejä9265

Nokun olen käsittänyt jonkin pikaisen ajattelun perusteella että kuun pitäisi olla taivaalla aika lähellä samaa paikkaa tänään kuin eilen samaan aikaan. Ei tietty ihan mutta lähellä. Jos on näin niin miksi kuu ei ole nyt siellä missä sen pitäisi, eilisen perusteella?

くそっ!

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (23)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40576
Ronron
Nokun olen käsittänyt jonkin pikaisen ajattelun perusteella että kuun pitäisi olla taivaalla aika lähellä samaa paikkaa tänään kuin eilen samaan aikaan. Ei tietty ihan mutta lähellä. Jos on näin niin miksi kuu ei ole nyt siellä missä sen pitäisi, eilisen perusteella?



Kuu kiertää Maan noin 30 päivässä. Vuorokaudessa se liikkuu siis noin 12 astetta eläinrataa itään. Se on aika paljon, noin 24 Kuun läpimittaa.

Tähtitaivas pyörii suhteessa Maahan vuorokaudessa vain asteen verran (siis koko kierroksen ja asteen päälle).

Neutroni
[
Tähtitaivas pyörii suhteessa Maahan vuorokaudessa vain asteen verran (siis koko kierroksen ja asteen päälle).



Miksi asteen verran? Onko Maa lukkiutunut Aurinkoon nähden, kuten Kuu Maahan? Vai miten Maa pyörii ja minkä suhteen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä40576
kabus
Neutroni
[
Tähtitaivas pyörii suhteessa Maahan vuorokaudessa vain asteen verran (siis koko kierroksen ja asteen päälle).



Miksi asteen verran? Onko Maa lukkiutunut Aurinkoon nähden, kuten Kuu Maahan?



Tarkastellaan asiaa ekvatoriaalisessa koordinaatistossa (eli sellaisessa, joka ei pyöri Maan suhteen vaan jonka x-akseli osoittaa aina kevättasauspisteeseen). Maan kiertoaika siinä koordinaatistossa on ns. sideerinen vuorokausi, joka on noin 23 h 56 min. Sen ajan jälkeen Maa on samassa asennossa suhteessa tähtiin. Mutta yleensä aikaa lasketaan suhteessa Aurinkoon. Sideerisen vuorokauden aikana Maa on edennyt radallaan Auringon ympäri noin yhden asteen. Jotta Aurinko näkyisi samassa suunnassa Maasta, maan pitää kiertyä akselinsa ympäri vielä se ylimääräinen aste, ja niinpä aurinkovuorokauden pituus on se 24 h. Ja 24 h:ssa tähtitaivas kiertää kierroksen ja noin asteen päälle.

Neutroni
kabus
Neutroni
[
Tähtitaivas pyörii suhteessa Maahan vuorokaudessa vain asteen verran (siis koko kierroksen ja asteen päälle).



Miksi asteen verran? Onko Maa lukkiutunut Aurinkoon nähden, kuten Kuu Maahan?



Tarkastellaan asiaa ekvatoriaalisessa koordinaatistossa (eli sellaisessa, joka ei pyöri Maan suhteen vaan jonka x-akseli osoittaa aina kevättasauspisteeseen). Maan kiertoaika siinä koordinaatistossa on ns. sideerinen vuorokausi, joka on noin 23 h 56 min. Sen ajan jälkeen Maa on samassa asennossa suhteessa tähtiin. Mutta yleensä aikaa lasketaan suhteessa Aurinkoon. Sideerisen vuorokauden aikana Maa on edennyt radallaan Auringon ympäri noin yhden asteen. Jotta Aurinko näkyisi samassa suunnassa Maasta, maan pitää kiertyä akselinsa ympäri vielä se ylimääräinen aste, ja niinpä aurinkovuorokauden pituus on se 24 h. Ja 24 h:ssa tähtitaivas kiertää kierroksen ja noin asteen päälle.



Eli välillä puolet ajasta mennään perse edellä Aurinkoon ja puolet vuodesta naama edellä?
Tuo 1aste tulee siis 360astetta jaettuna vuoden päivistä (356d) Käsitinkö alunperinkään oikein? Kysymykseni oli, miten Maa voi olla suhteessa tähtiin niin, että se on vuoden päästä (suunnilleen) samassa suhteessa? Eli miten Maa on lukkiutunut Auringon suhteen?
Hankala kirjoittaa mitä yritän kysyä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40576
kabus
Eli välillä puolet ajasta mennään perse edellä Aurinkoon ja puolet vuodesta naama edellä?



Kyllä tuo toistuu joka päiva vuorokauden kuluessa.

Tuo 1aste tulee siis 360astetta jaettuna vuoden päivistä (356d) Käsitinkö alunperinkään oikein? Kysymykseni oli, miten Maa voi olla suhteessa tähtiin niin, että se on vuoden päästä (suunnilleen) samassa suhteessa? Eli miten Maa on lukkiutunut Auringon suhteen?
Hankala kirjoittaa mitä yritän kysyä.



Vuodessa Maa kiertää radallaan kerran Auringon ympäri. Siksi Maasta katsottuna näyttää, että tähdet tekevät vuoden aikana yhden kierroksen enemmän kuin Aurinko. Ja koska vuosi on noin 365 vuorokautta (tai noin 366 tähtivuorokautta), vuorokaudessa se ero on noin 1/365 ympyrästä eli asteen verran.

kabus
Eli välillä puolet ajasta mennään perse edellä Aurinkoon ja puolet vuodesta naama edellä?



Kyllä tuo toistuu joka päiva vuorokauden kuluessa.



Tiedän. Jätin ajatuksista pois kokonaan "tavallisen" Maan vuorokausipyörähdyksen.

Tuo 1aste tulee siis 360astetta jaettuna vuoden päivistä (356d) Käsitinkö alunperinkään oikein? Kysymykseni oli, miten Maa voi olla suhteessa tähtiin niin, että se on vuoden päästä (suunnilleen) samassa suhteessa? Eli miten Maa on lukkiutunut Auringon suhteen?



Vuodessa Maa kiertää radallaan kerran Auringon ympäri. Siksi Maasta katsottuna näyttää, että tähdet tekevät vuoden aikana yhden kierroksen enemmän kuin Aurinko. Ja koska vuosi on noin 365 vuorokautta (tai noin 366 tähtivuorokautta), vuorokaudessa se ero on noin 1/365 ympyrästä eli asteen verran.



Eli ymmärsin oikein. Sitä ei tarvitse ottaa nyt hyomioon paljonko tähdet siirtyvät edellisvuoteen verrattuna.

Vaan sitä, miksi tähdet liikkuvat yhden asteen vuorokaudessa edellispäivään verrattuna?
Kirjoitit aiemmin:

Tähtitaivas pyörii suhteessa Maahan vuorokaudessa vain asteen verran (siis koko kierroksen ja asteen päälle).

Miten tuo on siis mahdollista, muuten kuin, että Maa olisi kiinnittynyt johonkin kiintopisteeseen. Luulisi, ettei Maa ole missään suhteessa tähtiin verrattuna ja pyörisi holtittomasti vai onko se sattumaa, että vuoden päästä on tähdet samassa asennossa [size=85:2hccs2jj](Sitä vuosittaista asteen poikkeamaa huomioon ottamatta, johon nyt ei kiinnitetä huomiota)[/size:2hccs2jj]

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40576
kabus
Luulisi, ettei Maa ole missään suhteessa tähtiin verrattuna ja pyörisi holtittomasti vai onko se sattumaa, että vuoden päästä on tähdet samassa asennossa [size=85:2dck6tdj](Sitä vuosittaista asteen poikkeamaa huomioon ottamatta, johon nyt ei kiinnitetä huomiota)[/size:2dck6tdj]



Ei maa pyöri mitenkään holtittomasti, vaan (suunnilleen) vakiokulmanopeudella (suunnilleen) kiinteän akselin (tähtien suhteen) ympäri. Astronomisilla aikaskaaloilla mukaan tulee sitten muitakin liikkeitä ja maa viipottaa aika lailla.

Mutta tarkka vuosi (niitäkin on erilaisia, sideerinen, trooppinen jne.) ei tosiaan ole tasavuorokausia ja siksi Maa ei ole samassa kulmassa sen jälkeen. Tuossa tarkoitin vuodella kalenterivuotta, 365 tai 366 aurinkovuorokauden jaksoa. Ja tosiaan kaikki hienot liikkeet on unohdettu (prekessiot, ratahäiriöt ym.).

Näissä pitäisi aina määritellä kaikki termit niin pirullisen tarkasti. Vuosia ja vuorokausia on jos jonkinlaisia, ja taivaan liikkeitä ihmetellessä tulee helposti väärinkäsityksiä.

No nyt kun aloin ihan ajattelemaan asiaa se on simppeliä. Yöllä, kun Aurinko paistaa toiselta puolen, tähdet näkyvät tälle puolelle. Vuorokaudessa Maa ehtii matkata sen tietyn matkan ja tähdet näyttävät siirtyneen 360/365 asteen verran.

Jatkokysymys: Onko talvella eri tähtikuviot taivaalla kuin kesällä? En ole niin tarkkaan päässyt taivasta tutkimaan.

hcesar
Seuraa 
Viestejä13039
kabus
Jatkokysymys: Onko talvella eri tähtikuviot taivaalla kuin kesällä? En ole niin tarkkaan päässyt taivasta tutkimaan.

Kyllä, koska Maa on talvella Auringon vastakkaisella puolella kesään verrattuna. Niinpä esimerkiksi joku tähtikuvio saattaa olla näkyvissä talviöinä, mutta kesäisin se on taivaalla päivällä, eli ei näy.

asdf
kabus
Jatkokysymys: Onko talvella eri tähtikuviot taivaalla kuin kesällä? En ole niin tarkkaan päässyt taivasta tutkimaan.

Kyllä, koska Maa on talvella Auringon vastakkaisella puolella kesään verrattuna. Niinpä esimerkiksi joku tähtikuvio saattaa olla näkyvissä talviöinä, mutta kesäisin se on taivaalla päivällä, eli ei näy.



Oikein. Pitää joskus mennä pois tämän valosaasteen keskeltä ja nousta kellarista katselemaan tähtiä. Muuallekin kuin nakkikioskin jonolle.

Devil
Seuraa 
Viestejä1328

Kellarista ei tarvitse nousta, jos asentaa koneelleen vaikka Stellarium ohjelman. Siitä näkee aika hyvisti mitä milloinkin taivaalla näkyy ja lisäksi saa kaikenlaisia häiriötekijöitä, kuten ilmakehän ja maanpinnan, pois häiritsemästä.

X

Poikkean aiheesta hieman, mutta minua ihmetyttää tämä linnun"rata", tai milky"way". Itse en ole koskaan nähnyt yötaivaalla mitään nauhamaista tähtitietä. Enkä sen puoleen mitään muutakaan kuviota, joka näyttäisi ollenkaan miltään tutulta eläimeltä tai myytiseltä hahmolta. Tähtiä on vaan siellä sun täällä. Voihan niitä pisteitä tietysti yhdistellä viivoilla mielin määrin ja saada vaikka Mummo Ankan kuvan.

Devil
Ei linnunrataa Suomesta voi kunnolla nähdä, vaan pitäisi olla paljon etelämmässä. Se ois likimain tuon näköinen silloin kun yötaivas on keskipistettä kohti. http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=78935



Niinpä niin, mutta muinaisten esi-isiemme antama nimitys "linnunrata" tulee kuulemma muutolintujen reitin perusteella, joten he ilmeisesti näkivät jotain, mitä minä en näe.

BlackKnight
Seuraa 
Viestejä320
Devil
Niin, mitä lie sieniä nuotion ääressä syöneet. Näyt sen mukaisia sitten.



Ei sitä näe. Yöaikaan muuttavia lintuja ei näe. Sen sijaan ne kuulee äänestä. Kevät ja syksymuuton aikaan parhaaseen muuttoaikaan yöllä kuuluu jostain korkealta, että siellä lentää lintuja. Ja jos tunnistaa lajeja, ne on yleensä lintuja jotka eivät lennä yöaikaan.

Ja silloin ainakin iltayöstä, Linnunrata on pohjois-etelä sunnassa. Joten näyttää, että linnut lentäisivät Linnunrataa pitkin.

Devil
Seuraa 
Viestejä1328

Näkee, tai "näkee", sikäli kun tuo edellinen kommenttini viittasi noihin aiemmin mainittuihin tähtikuvioihin eikä Linnunrataan. Itse tunnistan ainakin orionin vyön, ison otavan, eli isosta karhusta osan, pikkuotavan, joka ei varsinaisesti ole edes tähtikuvio, sitten kassiopeijan ja muutaman muun. Mutta äkkiseltään astetta rajumpia tajunnanlaajentajia tarvitsisi, että pystyisi kahdesta vierekkäisestä tähdestä näkemään esim ajokoirat ??? Tai ketun?? Tai hieman monimutkaisempana esim oinas tai kolmio?? Ja onhan niitä monta muutakin ihmeellistä, mutta tuo nyt on ainakin älyttömimmät.

X

Kyllähän se tähtikuvio vaatii "pientä" mielikuvutusta

Ja joo, kyllä minun lapseni jo hyvinkin nuorella iällä piirsivät enemmän näköisen karhun

Eli ei sieltä taivaalta ihan näköisiä eläimiä taida löytyä..

IFEUN_2.0

Niinpä niin, mutta muinaisten esi-isiemme antama nimitys "linnunrata" tulee kuulemma muutolintujen reitin perusteella, joten he ilmeisesti näkivät jotain, mitä minä en näe.



Olen itse kuvitellut sen (suomenkielisen) nimityksen tulevan siitä että joutsen(tähtikuvio) asettuu linnunradan kohdalle siten että se ikäänkuin lentää sitä pitkin.

En löytäny selkeempää kuvaa, mutta syksyllä kun menee ulos pimeään pois valosaasteesta ja etsii tuon tähtikuvion niin eiköhän asia selkene. Näin keväällä tuo kuvio on pään päällä päivällä..

BlackKnight
Seuraa 
Viestejä320
Devil
Näkee, tai "näkee", sikäli kun tuo edellinen kommenttini viittasi noihin aiemmin mainittuihin tähtikuvioihin eikä Linnunrataan. Itse tunnistan ainakin orionin vyön, ison otavan, eli isosta karhusta osan, pikkuotavan, joka ei varsinaisesti ole edes tähtikuvio, sitten kassiopeijan ja muutaman muun. Mutta äkkiseltään astetta rajumpia tajunnanlaajentajia tarvitsisi, että pystyisi kahdesta vierekkäisestä tähdestä näkemään esim ajokoirat ??? Tai ketun?? Tai hieman monimutkaisempana esim oinas tai kolmio?? Ja onhan niitä monta muutakin ihmeellistä, mutta tuo nyt on ainakin älyttömimmät.



Näin keväällä iltasella näkyvät tähtikuviot liittyvät kreikkalaisten satuun, jossa Perseus pelastaa kallioon kahlitun Andromeedan merihirviö Medusan kynsistä. Cassiopeija ja Kefeus on Andromedan isä ja äiti.

Modernimpi versio sadusta on, missä Pyhä Yrjö pelastaa prinsessan lohikäärmeen kynsistä. Olisiko havainnollisempaa, jos Linnunrata nimettäisiin esim. Pyhäksi Yrjöksi, koska parhaiten näkyvä osa siitä on tällä hetkellä Perseuksen eli Pyhän Yrjön tähtikuvio.

Sivut

Kuukauden tykätyin

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat