Miten on mahdollista, että jokin voi tuntea?

Seuraa 
Viestejä1112
Liittynyt24.2.2011

Miten voi olla mahdollista, että jokin on joskus alkanut tuntemaan? Vai onko tuo ollenkaan harvinaista, sillä esim. jokaisen hedelmöittyneen munasolun jälkeen syntyy maailmaan taas uusi tunteva asia. Missä vaiheessa vauva/sikiö alkaa tuntea jotain tai ajatella?
Olen myös törmännyt teoriaan, että vauvan sielu on jo elänyt ikuisesti ennen vauvan syntymää, eikä vauva siis ala tuntemaan missään vaiheessa, vaan on aina omistanut jonkinlaisen tietoisuuden ja tunteet.

Jos kerran mikään ei noin vain ala tuntemaan, niin jäljelle jää silti kysymys, miten tunteet tai tietoisuus ylipäänsä voivat olla mahdollisia. Kysymys on mielestäni erittäin mielenkiintoinen. Miten voi olla sellainen asia kuin tunteet. Aika hienoa ja ihmeellistä, että on tällainen asia olemassa.

Sivut

Kommentit (154)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
karahka
Jos kerran mikään ei noin vain ala tuntemaan, niin jäljelle jää silti kysymys, miten tunteet tai tietoisuus ylipäänsä voivat olla mahdollisia. Kysymys on mielestäni erittäin mielenkiintoinen. Miten voi olla sellainen asia kuin tunteet. Aika hienoa ja ihmeellistä, että on tällainen asia olemassa.



Se on asia, johon ei tiedetä vastauksia. Tietoisuus näyttää olevan tarpeeksi monimutkaisiin tietojenkäsittelyjärjestelmiin liittyvä asia, mutta kun ei vielä osata tehdä keinotekoisesti riittävän monimutkaisia systeemejä ja biologiset ovat liian vaikeita tutkia perinpohjaisesti, niin ei asiasta voida paljoakaan perustellusti sanoa. Saa nähdä mitä tapahtuu jos Mooren laki pitää pintansa vielä jonkun vuosikymmenen.

Selvästikään tietoisuus ei ole mikään joko-tai -asia, joka käynnistyy yhtäkkisesti. Esimerkiksi lapsessa ei voi huomata hetkeä, jolloin siitä tulee tietoinen. Vastasyntynyt ei selvästikään vielä ole erityisen tietoinen, vaan omaa lopultakin hyvin yksinkertaisen toimintalogiikan. Mutta jossain vaiheessa se tulee vähitellen tietoisemmaksi.

Vierailija

Tieteilijät sysäävät aiheen metafysiikan ongelmaksi mutta todellisuudessa kaikille metafyysisille asioille on perimmiltään fyysinen olemus. Se että olemme aitoja, subjektiivisesti kokevia tietoisuuksia emmekä filosofia zombeja on täysi mysteeri. Tätä on yritetty selittää ties millä, ikään kuin se olisi välttämätön tulos jostain olomuodosta. Todellisuudessa jos mietit tietoisuutta, se on täysin järjetön. Kokemus on nimenomaan ongelman ydin. Miten meidän silmin "kuolleesta" materiasta saadaan meidät aikaiseksi. Missä kohti universumin lakeja sinun tietoisuutesi on tullut olevaksi vai oletko aina ollut? Voin sanoa että voit yrittää pohtia tätä muttet löydä järjellistä vastausta. Jotenkin tuntuu loogisemmalta ettei kenenkään oikeaa tietoisuutta pitäisi olla olemassa. Koko universumin pitäisi todella tapahtua ikään kuin salassa, kenenkään oikeasti kokematta sitä.

Itsestään selvää on kuitenkin mahdoton kieltää. Täällä ollaan. Koemme energian kautta energian muotoja, mutta mitä energia edes on? Muotoa ja matemaattisia malleja joita koemme samojen aineksien luomien elementtien kautta. Yhä hullummaksi menee mitä pidemmälle ajatusketjua menet. Tietoisuudelle kuitenkaan mitään "reaalimaailmaa" ei itsensä ulkopuolella ole olemassa. Olemmeko kaikki vain yhtä tietoisuutta kokemassa massiivisessa illuusiossa jonka itse olemme luoneet? Ehkäpä.. tai sitten totuus on jotain vieläkin sekavampaa. On ehkä tyydyttävä siihen ettemme voi järkeillä tätä asiaa. Miksi jotain on sen sijaan ettei olisi mitään? Miksi sinä olet sen sijaan ettet olisi?

Jokapäiväisessä elämässä harvoin edes pysähdymme ihmettelemään tätä kaikkea kun kaikki tuntuu niin järkeenkäyvältä ennen kuin alat huomaamaan sen järjettömyyden..

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Olen, siis ajattelen. Yksinkertainen filosofinen lähtökohta, mutta paljon enempää ei oikein tiedetä. Tämä on varmaan se syy, jonka takia on valtavasti uskontoja ja vaikka mitä. Aika hyvin osataan kertoa, että mikä on orgaanista ja mikä ei. Kuitenkin tämä tietoisuus on jotain
syvällisempää, sitä ei voi selittää kemialla. Ilmeisesti se kätkeytyy jonnekin aivojen netronien sähköilmiöiden alle.

Niinkuin Neutroni mainitsi, niin itsekin uskoisin, ettei se ole mikään akuutti ilmiö. Tietoisuus on luullakseni jokin hieman pidemmän ajan tulosta. Uskoisin kuitenkin, etten ole välttämättä enää se sama tietoisuus kuin mikä oli lapsuudessa. Aivoissa on siltä ajalta vain muistot jäljellä, sen kummemmin en kykene tiedostamaan menneisyyttäni kuin tulevaisuuttanikaan. Pitäisin sitä eräänlaisena tikapuuna, jossa tietoisuuden solut menevät seuraavata tasolta seuraavalle. Ehkä ajantaju myös kätkeytyy tähän tietoisuuteen. Aikaakin voidaan mitata, mutta sitä ei osata selittää kuin fyysisenä ulottuvuutena. Mielenkiintoisia asioita ovat myös tajuntaan vaikuttavat substanssit, niiden vaikutuksessa ihmiset voivat olla jopa erilaisissa maailmoissa ja tavata muita tietoisia olentoja. Ainakin legendojen mukaan jotkut ovat yliannostuksen myötä jopa jääneet pysyvästi matkoilleen. Tiedä sitten kuinka yleistä on, mutta tietoisuus on melko mielenkiintoinen asia. Eihän tämä meidän näkemämme materiaalia ole kuin vain pieni osa koko meitä fyysisesti ympäröivää maailmaa. Paljon on varmasti vielä meille täysin tuntematonta.

Kuten TraXter sanoi, niin maailmankuva on varaankin hyvin sellainen kuin miksi me itse sen luomme. Se kuinka me ajattelemme ja toimime. Kuitenkin on jotain, joka lyö vastaa, pistää kapuloita rattaisiin. Kaikki ei ole ihan mahdollista, joskus tulee elämän realiteetit eteen. Aivan kuin me vain kelluisimme jossain tietoisuuksien meressä, jonne todellisuus peilautuisi hämäränä ja vääristyneenä maailankuvana.

Vierailija
Tuppu L 2.0
Olen, siis ajattelen. Yksinkertainen filosofinen lähtökohta, mutta paljon enempää ei oikein tiedetä.



Mielestäni ajattelu ei ole kokemukselle välttämätön. Kokemus tekee "sinut" olevaksi ja ajatus on kokemus siinä missä kipukin. Fyysisessä, materialistisessa maailmassa tietoisuus on käytännössä puhtaasti vain jatkuvasti muuttuva sähkömagneettinen kenttä. Meille kokemuksilla on merkitys, koska evoluutio on antanut niille merkityksen. Miten evoluutio voisi synnyttää tyhjästä subjektiivisen tietoisuuden? Ei mitenkään, jos sen ainekset eivät oleet jo olemassa. Miten fyysinen maailma "tunnistaa" monimutkaiset sähkömagneettiset kentät yksinkertaisimmista niin ettei kaikki sähkömagneettiset kentät havaitsisi kvaliaa?

Vierailija

" Mielestäni ajattelu ei ole kokemukselle välttämätön."

Mutta ilman kokemusta ei ole ajattelua.
Ajattelu pohjautuu kokemukseen, tietoon, joka on koostunut aistimuksista (siis kokemuksista) Ihmiselle ajattelu on siinä mielessä välttämätön, että se lienee selvin erotus muuhun (eläinkuntaan)

Ajatus syntyy vastareaktiona koetuun, siis muistiin, jonka aistimus elvyttää.

Vierailija
fata morgana
" Mielestäni ajattelu ei ole kokemukselle välttämätön."

Mutta ilman kokemusta ei ole ajattelua.
Ajattelu pohjautuu kokemukseen, tietoon, joka on koostunut aistimuksista (siis kokemuksista) Ihmiselle ajattelu on siinä mielessä välttämätön, että se lienee selvin erotus muuhun (eläinkuntaan)

Ajatus syntyy vastareaktiona koetuun, siis muistiin, jonka aistimus elvyttää.




Koetko siis mielestäsi ajatuksen kivusta tai muiston kivusta itse kivun hetkellä ennemmin kuin puhtaan kivun kokemuksen? Kokeminen voidaan toki määritellä ajatteluksi, kokemuksiahan me prosessoidaan loppuviimein, jos nyt terminologian puolelle halutaan mennä. Itse kokemus ei kuitenkaan mielestäni tarvitse muistia tai strukturoitua ajatusprosessia joka seuraa sitä. Kokemus voi olla puhdas kokemus näin teoreettisesti, ilman mitään tarkoitustakin. Missä kohti kokemus muuttuu mielestäsi ajatukseksi? Eikös se tapahdu vasta kun aivot alkavat prosessoimaan kokemusta? Eli kokemus itsessään voi siis tapahtua subjektiivisesti ilman ajatusta. Ts. esimerkiksi bakteeri voi kokea ihan yhtälailla kuten mekin. Kokemuksen intensiteetin määrittelee kuitenkin materian pinta-ala, esimerkiksi aivoissa kipuaistin voimakkuus riippuu siihen erikoistuneen keskuksen koosta sekä impulssin intensiteetistä käsittääkseni.

Vierailija
TraXter
fata morgana
" Mielestäni ajattelu ei ole kokemukselle välttämätön."

Mutta ilman kokemusta ei ole ajattelua.
Ajattelu pohjautuu kokemukseen, tietoon, joka on koostunut aistimuksista (siis kokemuksista) Ihmiselle ajattelu on siinä mielessä välttämätön, että se lienee selvin erotus muuhun (eläinkuntaan)

Ajatus syntyy vastareaktiona koetuun, siis muistiin, jonka aistimus elvyttää.




Koetko siis mielestäsi ajatuksen kivusta tai muiston kivusta itse kivun hetkellä ennemmin kuin puhtaan kivun kokemuksen? Kokeminen voidaan toki määritellä ajatteluksi, kokemuksiahan me prosessoidaan loppuviimein, jos nyt terminologian puolelle halutaan mennä. Itse kokemus ei kuitenkaan mielestäni tarvitse muistia tai strukturoitua ajatusprosessia joka seuraa sitä. Kokemus voi olla puhdas kokemus näin teoreettisesti, ilman mitään tarkoitustakin. Missä kohti kokemus muuttuu mielestäsi ajatukseksi? Eikös se tapahdu vasta kun aivot alkavat prosessoimaan kokemusta? Eli kokemus itsessään voi siis tapahtua subjektiivisesti ilman ajatusta. Ts. esimerkiksi bakteeri voi kokea ihan yhtälailla kuten mekin. Kokemuksen intensiteetin määrittelee kuitenkin materian pinta-ala, esimerkiksi aivoissa kipuaistin voimakkuus riippuu siihen erikoistuneen keskuksen koosta sekä impulssin intensiteetistä käsittääkseni.




Koemme aisteillamme tätä maailmaa, joka hetki. se on kokemista.

Kokemus on tuosta kokemisesta syntynyt muistijäänne, muistamme kyllä tunteita, tuntemuksia aiheuttaneet hetket.
Aivot prosessoivat jatkuvasti kokemuksia, koettua, ja soveltavat niitä kulloisinkiin tilanteisiin, siis kokemiseen.

Ellei meillä olisi tuota kokemuskertymää, niin millä (eväillä) voisimme sitä mitenkään kuvailla, tai selittää niinkuin tässä juuri teemme.

Kokeminen sinänsä on puhtaasti aistimista.

Vierailija
fata morgana
" Ellei meillä olisi tuota kokemuskertymää, niin millä (eväillä) voisimme sitä mitenkään kuvailla, tai selittää niinkuin tässä juuri teemme.

Kokeminen sinänsä on puhtaasti aistimista.




Pahoittelut jos en kykene välittämään viestissäni pointtejani selkeästi. Kyllä, meillä on kyky muistaa, käsitellä kokemuksiamme, kokea useilla aisteilla ja tarvittavat ominaisuudet välittää informaatiota kokemuksista toisillemme. Tarkoitan kuitenkin että teoreettisesti kokemuksella ei tarvitse olla tarkoitusta tai strukturoitua mallia saati sitten muistia johon kokemus tallentuu. Puhdas kokemus voi olla itsessään, pelkästään vain kokemuksena olemassa jollekkin subjektiana. Sen ei tarvitse prosessoitua kokemuksen jälkeen uudelleen muistin avulla tai antaa itselleen tarkoitusta jonkin strukturoidun ajatusmallin avulla. Meidän kokemuksemme ovat toki puhtaita kokemuksia kukin osaltaan mutta hukkuvat erilaisten kokemusten samanaikaiseen tulvaan. Myös ajatuksemme on kokemista. Ts. aivot toimivat työkaluna jolla kokemukset oppivat itsestään. Onko se tarpeellinen väline kokemukselle? Teoreettisesti ei.

Vierailija
TraXter
fata morgana
" Ellei meillä olisi tuota kokemuskertymää, niin millä (eväillä) voisimme sitä mitenkään kuvailla, tai selittää niinkuin tässä juuri teemme.

Kokeminen sinänsä on puhtaasti aistimista.




Pahoittelut jos en kykene välittämään viestissäni pointtejani selkeästi. Kyllä, meillä on kyky muistaa, käsitellä kokemuksiamme, kokea useilla aisteilla ja tarvittavat ominaisuudet välittää informaatiota kokemuksista toisillemme. Tarkoitan kuitenkin että teoreettisesti kokemuksella ei tarvitse olla tarkoitusta tai strukturoitua mallia saati sitten muistia johon kokemus tallentuu. Puhdas kokemus voi olla itsessään, pelkästään vain kokemuksena olemassa jollekkin subjektiana. Sen ei tarvitse prosessoitua kokemuksen jälkeen uudelleen muistin avulla tai antaa itselleen tarkoitusta jonkin strukturoidun ajatusmallin avulla. Meidän kokemuksemme ovat toki puhtaita kokemuksia kukin osaltaan mutta hukkuvat erilaisten kokemusten samanaikaiseen tulvaan. Myös ajatuksemme on kokemista. Ts. aivot toimivat työkaluna jolla kokemukset oppivat itsestään. Onko se tarpeellinen väline kokemukselle? Teoreettisesti ei.




No tarkoittanet kokemista, jota esim, mato kokee saatuaan koukun kylkeensä.

Kyllähän se kiemurtelee, ja toki myös oppii, matokin menee samasta mutkasta, mistä on saanut sähköiskun vain muutaman kerran, ja valitsee toisen reitin jos se on mahdollista.

Ei se silti ajattele tietää vain.

Ajatukset pyörittävät, tai pikemmin pyörivät itsekseen, mutta ajatus koostuu sanoista symboleista jotka ovat opittuja vertauksia ja kuvaavat tämän kokemusmaailman tapahtumia.

Niinkuin sanot aivot kyllä oppivat itsestään, niistä sisältönsä mukaisista asioista joita siinä on mukauttavat ja soveltavat.
Mutta mitään uutta ne eivät voi oppia ilman kokemista, kokemusta.

Uuteen asiaan mukautuminen tapahtuu vanhan kokemuksen kautta, ja on toki helpompaa, kun sitä kokemusta on hankittu.

Ajattelua ei ole ilman aistikokemusta. Aisteista riippumatonta kokemusta ei ihmisen kannalta ole.

Tokihan aineet reakoivat keskenään voihan sitäkin kokemiseksi sanoa. (ne kokevat toisensa potenttiaalieron kautta)

En tiedä miten tuon nyt muuten kuvaisin.

Japetus
Seuraa 
Viestejä9007
Liittynyt20.6.2009
fata morgana
Ajatukset pyörittävät, tai pikemmin pyörivät itsekseen, mutta ajatus koostuu sanoista symboleista jotka ovat opittuja vertauksia ja kuvaavat tämän kokemusmaailman tapahtumia.

Ei ajatus koostu välttämättä sanoista ollenkaan. Ajattelu olisi hidasta ja sisällöltään varsin köyhää, jos se todella tapahtuisi kielellisesti. Olet varmasti joskus kokenut ahaa-elämyksen, jossa ymmärsit jonkin laajan ja monimutkaisen idean yhdellä "välähdyksellä". Sisällöllisesti tuo ajatus on jonkinlainen epämääräinen mielikuvamöykky, ei mikään narratiivi.

Ajattelua ei ole ilman aistikokemusta. Aisteista riippumatonta kokemusta ei ihmisen kannalta ole.

Unet ovat paraatiesimerkki aisteista riippumattomasta kokemuksesta.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"

Vierailija
Japetus
fata morgana
Ajatukset pyörittävät, tai pikemmin pyörivät itsekseen, mutta ajatus koostuu sanoista symboleista jotka ovat opittuja vertauksia ja kuvaavat tämän kokemusmaailman tapahtumia.

Ei ajatus koostu välttämättä sanoista ollenkaan. Ajattelu olisi hidasta ja sisällöltään varsin köyhää, jos se todella tapahtuisi kielellisesti. Olet varmasti joskus kokenut ahaa-elämyksen, jossa ymmärsit jonkin laajan ja monimutkaisen idean yhdellä "välähdyksellä". Sisällöllisesti tuo ajatus on jonkinlainen epämääräinen mielikuvamöykky, ei mikään narratiivi.

Ajattelua ei ole ilman aistikokemusta. Aisteista riippumatonta kokemusta ei ihmisen kannalta ole.

Unet ovat paraatiesimerkki aisteista riippumattomasta kokemuksesta.




Unet koostuvat siitä sisällöstä, joka aivoihin on varastoitunut.
Aistimisen kautta syntynyt sisältö tuottaa erilaisia unikuvia, unielämyksiä.

Jo pelkästään se, että näkee unia on aistitoimintoa.

Yritäpä ajatella kuvallisesti mitä hyvänsä, tai ahaa- elämyksiä.

Aivot ovat havaintokeskus, eikä aistitoiminta ole niistä erillistä.

Japetus
Seuraa 
Viestejä9007
Liittynyt20.6.2009
fata morgana
Unet koostuvat siitä sisällöstä, joka aivoihin on varastoitunut.
Aistimisen kautta syntynyt sisältö tuottaa erilaisia unikuvia, unielämyksiä.

Jo pelkästään se, että näkee unia on aistitoimintoa.


Eikä tietenkään ole. Aistitoiminto määritelmällisesti edellyttää aistielimen käyttöä. Sitä ei unessa tapahdu.

Yritäpä ajatella kuvallisesti mitä hyvänsä, tai ahaa- elämyksiä.

Teen niin jatkuvasti. Juuri sitä koetin yllä sanoa.

Aivot ovat havaintokeskus, eikä aistitoiminta ole niistä erillistä.

Ei kukaan ole väittänyt, että aistitoiminta olisi aivoista riippumatonta. Pointti oli, että kokemisen ei tarvitse olla aistimista.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"

jogger
Seuraa 
Viestejä2936
Liittynyt28.8.2011

Tunteminen on vain reagointia ärsykkeisiin. Kun ärsykkeet yhdistetään monimutkaiseen aivotoimintaan, syntyy uusia käsitteitä; hajuja, makuja, kipuja, värejä, musiikkia, ym. Koska emme koskaan ole tietoisia näiden tunteiden syntyprosesseista, ne tuntuvat olevan maagisia asioita jotka syntyvät ikäänkuin tyhjästä, jumalallisella tavalla. Tuo musiikin tunne on mielestäni erikoisin tunne, koska on olemassa ihmisiä jotka eivät kuule musiikkia lainkaan, heille musiikki on vain kaaosmaista äänien sekamelskaa. Tuon voisi kuvitella toimivan myös muilla aisteilla: näkö/maku/haju, jolloin ihminen erottaisi vain erinäisiä ärsykkeitä, mutta ei osaa yhdistää niitä kokonaisuuksiksi (esim mansikan mauksi). Sama juttu toimisi varmasti myös tuntoaistilla, sillä aivothan käsittelevät sen niin että päättävät minkälainen ärsyke on terävä tai tylppä ym. Onhan olemassa myös psykopaatteja jotka eivät tunne tiettyjä tunteita ja täten voivat esim lahdata ihmisiä mielivaltaisesti tuntematta mitään.

Japetus
fata morgana
Unet koostuvat siitä sisällöstä, joka aivoihin on varastoitunut.
Aistimisen kautta syntynyt sisältö tuottaa erilaisia unikuvia, unielämyksiä.

Jo pelkästään se, että näkee unia on aistitoimintoa.


Eikä tietenkään ole. Aistitoiminto määritelmällisesti edellyttää aistielimen käyttöä. Sitä ei unessa tapahdu.

Minä ainakin näen, tunnen, maistan, haistan ja kuulen unissani. Vaikka ärsykkeet eivät tulekaan kehoni ulkopuolelta, miksi se tarkoittaisi etten käyttäisi niitä aistielimiä? Minusta aistielimiin kuuluu myös prosessoiva osa. Eihän tietokonekaan ole vain näppäimistö ja hiiri, myös CPU/RAM, itseasiassa nuo ovat tärkeimmät osat. Sama pätee mielestäni myös ihmiseen.

Foorumin salainen sääntö #1: Pienellä alkukirjaimella kirjoitetut aiheet lukitaan.
Foorumin salainen sääntö #2: Älä kerro kenellekään säännöstä #1 tai tulee bannit!

deezee
Seuraa 
Viestejä1643
Liittynyt6.6.2011
Neutroni
Selvästikään tietoisuus ei ole mikään joko-tai -asia, joka käynnistyy yhtäkkisesti. Esimerkiksi lapsessa ei voi huomata hetkeä, jolloin siitä tulee tietoinen. Vastasyntynyt ei selvästikään vielä ole erityisen tietoinen, vaan omaa lopultakin hyvin yksinkertaisen toimintalogiikan. Mutta jossain vaiheessa se tulee vähitellen tietoisemmaksi.

Jos puhutaan tietoisuudesta ja kokemisesta, silloin minätietoisuus ei ole ollenkaan sama asia kuin tietoisuus.

Vastasyntynyt on mitä todennäköisimmin ollut kokemiskykyinen (tietoinen) jo pitkään, joten et voi nähdä muutosta sellaisessa, jossa muutosta ei ole, mutta voit nähdä minätietoisuuden kehityksen, jossa lapsesta tulee yhä tietoisempi omasta erillisestä olemassaolosta enemmän tai vähemmän itsenäisenä organismina.

deezee
Seuraa 
Viestejä1643
Liittynyt6.6.2011
TraXter
Koetko siis mielestäsi ajatuksen kivusta tai muiston kivusta itse kivun hetkellä ennemmin kuin puhtaan kivun kokemuksen? Kokeminen voidaan toki määritellä ajatteluksi, kokemuksiahan me prosessoidaan loppuviimein, jos nyt terminologian puolelle halutaan mennä.

Tarkastelepa hetki ajatuksiasi.

Jotta voisit tehdä niin, sinun on koettava ajatuksesi. Jos kokeminen olisi ajattelua, niin mitä ajattelun kokeminen sitten on?

Kokemisen ja ajattelun rinnastaminen johtaa outoon paradoksiin, jonka takia voisi sanoa ettei määritelmä toimi.

Sitä paitsi kokemista esiintyy myös ilman ajattelua, esim. unessa ja äkillisissä yllättävissä tilanteissa. Näiden jälkikäteinen tarkastelu sanoo toki helposti, että minähän ajattelen kun kerran tajuan mikä on mitäkin ja voin tarkastella ja luokitella asiaa ajatusten kautta. Itse kokemus on kuitenkin koettu jo aikoja sitten eikä sitä ole enää olemassa.

Siispä se mitä käyt läpi sen jälkeen onkin enää pelkkiä ajatuksia siitä, mitä tapahtui. Se todistaa siitä vain, että ajattelet muistellessasi, muttei kerro mitään siitä, ajattelitko juuri sillä hetkellä kun koit.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat