Seuraa 
Viestejä156

Tänään on ollut Fysiikan ylioppilaskoe. Koe on julkaistu esimerkiksi Helsingin sanomien sivuilla osoitteessa http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo12kevat/2103/Fysiikka-k12.pdf

Mitä mieltä palstalaiset ovat kokeen tasosta. Omasta mielestäni kokeessa oli yllättävän vähän vaativia laskennallisia tehtäviä ja painopiste tuntuu olevan selittävissä tehtävissä. En tiedä liittyykö tämä siihen, että nyt oli ensimmäisen kerran symboliset laskimet sallittuja. Ehkä YTL on halunnut välttää sitä, että laskin olisi erotteleva tekijä.

L'ancienne alliance est rompue ; l'homme sait enfin qu'il est seul dans l'immensité indifférente de l'Univers d'où il a émergé par hasard. Non plus que son destin, son devoir n'est écrit nulle part.
-Jacques Monod

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (46)

Lurulude
Tuon jälkimmäisen jokerin ensimmäinen mielipidekysymys on kyllä aika kummallinen ollakseen ylioppilaskirjoituksessa.



Ja ensimmäinen kysymys kuuluu historiaan ei fysiikkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lukiolaisen silmissä näytti varsin helpolta. Jännää oli se, että ilman kursseja 6-8 olisi saanut varsin helposti laudaturin, kun olisi ottanut esimerkiksi tehtävät 1-6, 10 ja 11 tai jo(ide)nkin tilalle jokerin. Minusta laskuja oli ihan mukava määrä verrattuna viimeviikkoiseen kemian YO-kokeeseen.

Cargo
Seuraa 
Viestejä979

Mites tohon 13. tehtävän b) -kohtaan pitäis vastata ku kerta sekä oktaani että etanoli palaa, eli toimii polttoaineena?

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Kai siinä pelataan niiden tiheyksillä, jotka eroavat jonkin verran. Siten litrakulutus kasvaa. Noin nopeasti ajateltuna.

Cargo
Seuraa 
Viestejä979

Mutta oktaani ja etanoli palaa eri nopeuksilla ja läpöarvoissa on eroja

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Lurulude
Seuraa 
Viestejä248
Cargo
Mites tohon 13. tehtävän b) -kohtaan pitäis vastata ku kerta sekä oktaani että etanoli palaa, eli toimii polttoaineena?

Tuo kysymys on kyllä ihan törkeän laaja, jos pitää ottaa jokainen kulutkseen vaikuttava muuttujan huomioon. Mutta kysymyksen asettelu mahdollistaa myös tilastojen käytön, jos joku onnekas sattuu muistamaan k.o. tilanteessa ne ulkoa.

Cargo
Mites tohon 13. tehtävän b) -kohtaan pitäis vastata ku kerta sekä oktaani että etanoli palaa, eli toimii polttoaineena?



Ja bensiini koostuu sadoista muistakin hiilivedyistä, kuin oktaanista.

Cargo
Mites tohon 13. tehtävän b) -kohtaan pitäis vastata ku kerta sekä oktaani että etanoli palaa, eli toimii polttoaineena?



Ite käytin etanolin ja bensiinin lämpöarvoja (löytyy taulukkokirjasta).

Bensiinin tiheyttä ei löydy taulukkokirjasta. Itse laskin tuon kylläkin niin, että tiheydet tulivat mukaan, mutta sitten viime vaiheessa oletin, että 95E:n ja 95E10:n tiheydet on likimain samat eli niiden suhde on likimain 1. Samoin lopullista vastausta en laittanut yhden desimaalin tarkkuudella 2,0 % vaan 2 % ja sanallisen perustelun, että vaihteleva tiheys voi muuttaa tuota puuttuvaa desimaalia.

Kakkostehtävä oli sellainen, että moni oli siitä eri mieltä kuin sensorit. Käyrästä tulee S:n muotoinen, suurilla kuormilla nauha venyy ja katkeaa tietysti, mutta pienillä kuormilla kuminauhan pitäisi noudattaa Hooken lakia melko tarkkaan. Tämän vuoksi olin piirtänyt havaintoaineistoon suoran pienille venytyksille ja vapaanmuotoisen käyrän suurille venytyksille. Valmisratkaisuissa oli taas käyrä kaarrettu sievästi alaspäin vasemmassa päässä, mikä tietysti johti aivan eri tulokseen.

Tohon tehtävä kahden kuvaajaan mäkin piirsin käyrän alun suorana ja tietenkin ekstrapoloin sen suorana. Jos sen tosiaan pitää myös olla s:n muotoinen, taisi mennä piste...

Lurulude
Tuon jälkimmäisen jokerin ensimmäinen mielipidekysymys on kyllä aika kummallinen ollakseen ylioppilaskirjoituksessa.

Onko oikeustiede nykyään sitten valinnaisaine lukiossa ?
Sillä juridisista syistähän firmat kaiketi sitä etanolia bensiiniin lisäävät, jos juridista vaatimusta ei olisi, niin eihän sitä lisättäisi, sillä myymällä etanolivapaata bensiiniä kuluttajille pari senttiä halvemmalla litralta saisi paremman katteen.

Tai ehkäpä olikin kyse yhteiskuntaopin tehtävästä, ja tarkoitus oli analysoida poliitikkojen aivoituksia ?

Eikun tää olikin fysiikan YO, joten ehkäpä kuitenkin tarkoitus oli mainita jotain fossiilisten ja uusiutuvien CO2 vaikutuksien oletetusta erosta huomioimatta etanolituotannon vaikutuksia.

Raven
Kai siinä pelataan niiden tiheyksillä, jotka eroavat jonkin verran. Siten litrakulutus kasvaa. Noin nopeasti ajateltuna.

sakvaka
Bensiinin tiheyttä ei löydy taulukkokirjasta.

Tehtävässä ei mainittu, kysytäänkö painoprosentteja vai tilavuusprosentteja, joten asian saa ihan itse päättää kunhan muistaa mainita kumpina prosentteina vastaa.
Mikäli vastaa massaprosentteina, niin mihin sitä tiheyttä tarvitaan ?

torspo
Tänään on ollut Fysiikan ylioppilaskoe. Koe on julkaistu esimerkiksi Helsingin sanomien sivuilla osoitteessa http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo12kevat/2103/Fysiikka-k12.pdf

Mitä mieltä palstalaiset ovat kokeen tasosta.


No kiitos kysymästä.

Ensinnäkin tehtävän 4 tasoa laski se, että annetuista tiedoista voi ratkaista lämpötehon, muttei sitä osuutta ko lämpötehosta, mikä päätyy lauhdittimeen. Pitää ilmeisesti tehdä sellainen totuuden vastainen oletus että kaikki mikä ei päädy sähköksi päätyy lämmöksi nimenomaan lauhdittimeen eikä jonnekin muualle. Koko voimala on tehtävässä täysin ympäristöstä lämpöeristetty systeemi lauhduttimen merivesikiertoa lukuunottamatta.
Sitten vielä väitetään että reaktoria jäähdytettäisiin merivedellä eikä primäärikierron suolatonta vettä keittämällä.

Tehtävän 3 tasoa laski se, ettei vierivän pallon tapaukseen sopivaa kuvaajaa ole olemassa annettujen vaihtoehtojen joukossa. Ilmeisesti kuvaajan (ii) oletetaan olevan muka se oikea, mutta kun pallo kiihtyy oikealle ja kulmakiihtyy vastapäivään, ei sellaista tilannetta esiinny jossa voimat olisivat noihin suuntiin kun kosketuspiste on alhaalla oikealla. Tietty jos voimien suhteelliset suuruudet olettaa olevan ihan jotain muuta kuin kuvassa, niin sitten voisi toimia, mutta silloin heittoliikkeeseen kelpaisi myös (iv) kohta (i) kohdan lisäksi.

Tehtävän 13 pääosa pisteistä tulee c-kohdasta.
Edut ja haitat liittyvät pääosin ihan muihin asioihin kuin fysiikkaan. Kuten veropolitiikkaan ja mukavuuteen talvella ja toimintasäteeseen ja tankkauspaikkojen lukumääriin esim maakaasun osalta.

kuukle
Raven
Kai siinä pelataan niiden tiheyksillä, jotka eroavat jonkin verran. Siten litrakulutus kasvaa. Noin nopeasti ajateltuna.

sakvaka
Bensiinin tiheyttä ei löydy taulukkokirjasta.

Tehtävässä ei mainittu, kysytäänkö painoprosentteja vai tilavuusprosentteja, joten asian saa ihan itse päättää kunhan muistaa mainita kumpina prosentteina vastaa.
Mikäli vastaa massaprosentteina, niin mihin sitä tiheyttä tarvitaan ?



95E10-bensassa on nimenomaan 10 vol-% etanolia eikä massaprosenttia. Lisäksi bensankulutus ilmoitetaan yleensä litroina per kilometri. Litrojahan autoon tankataan, ei kiloja.

sakvaka
95E10-bensassa on nimenomaan 10 vol-% etanolia eikä massaprosenttia.
Sitä ei kerrottu tehtävässä, joten sen tietämisen vaatiminen ei liene kohtuullista, ellei asia ilmene taulukkokirjasta.

Onko jossain määritelty missä lämpötilassa tuo 10 vol% pitäisi toteutua ?
Tiheys kun on lämpötilan funktio, ja etanolilla ja bensalla erilainen funktio. Joten vol% vaihtelee lämpötilan muuttuessa, mutta massa% pysyy samana.

sakvaka
Lisäksi bensankulutus ilmoitetaan yleensä litroina per kilometri. Litrojahan autoon tankataan, ei kiloja.

Litrojen määrä tankissa muuttuu lämpötilan mukana, kilojen ei muutu.
Tankatessa lämpötila on aika stabiili, sillä tankit ovat aika syvällä ja routarajan alapuolella. Siksi litrojen ja kilojen välillä on selvä yhteys tuossa tilanteessa.

Kulutuspuolella taas lämpötila auton tankissa voi olla mitä tahansa +40 asteen ja -30 asteen väliltä, ja toisinaan tuon skaalan ulkopuolellakin.

Tehtävässä ei kysytty kulutusta, vaan sen muutosta polttoaineen vaihtumisen seurauksena.
Massa% on tässä asiassa paljon järkevämpi valinta sillä tavallisen autoilijan tapauksessa polttoaineen lämpötilassa on helposti melkoinen ero eri vuonna, jolloin noita polttoaineita on myynnissä ollut, eikä ajotapa tai ajo-olosyhteetkaan ole pysyneet samoina. Tehtävässähän oli kyse fysikaalisesta laskelmasta eikä yksittäisen autoilijan käytännön mittauksesta. Miksi siis litraa/km olisi mielestäsi jokin oletusarvo ?
Kyllä lukiofysiikkaan kuuluu tietää että sekä vol% että paino% ovat käytössä ja tuottavat erilaisia lukuarvoja.

kuukle
Ensinnäkin tehtävän 4 tasoa laski se, että annetuista tiedoista voi ratkaista lämpötehon, muttei sitä osuutta ko lämpötehosta, mikä päätyy lauhdittimeen. Pitää ilmeisesti tehdä sellainen totuuden vastainen oletus että kaikki mikä ei päädy sähköksi päätyy lämmöksi nimenomaan lauhdittimeen eikä jonnekin muualle. Koko voimala on tehtävässä täysin ympäristöstä lämpöeristetty systeemi lauhduttimen merivesikiertoa lukuunottamatta.

Oletus, että kaikki mikä ei päädy sähköksi päätyy nimenomaan lauhduttimeen eikä jonnekin muualle on täysin hyväksyttävä, koska lämpöhäviöt ovat käytännössä hyvin pieniä. Esimerkiksi Olkiluoto 1 ja 2 -laitoksilla termisen tehon ollessa 2500 MW häviöt ovat n. 4-5 MW (n. 0,2 % termisestä tehosta) ja koostuvat puhdistusjärjestelmän häviöistä (n. 4,5 MW) sekä säteily- ja muista kiinteistä häviöistä (paineastia+putkistot, n. 1,5 MW), minkä lisäksi pääkiertopumput lämmittävät jäähdytettä n. 2 MW:n teholla. OL3:lla suhteelliset lämpöhäviöt tuskin ovat juurikaan korkeampia.

Sitten vielä väitetään että reaktoria jäähdytettäisiin merivedellä eikä primäärikierron suolatonta vettä keittämällä.

No tämä kyllä on sanottu tehtävässä päin honkia.

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1983
Lainaa:
Sitten vielä väitetään että reaktoria jäähdytettäisiin merivedellä eikä primäärikierron suolatonta vettä keittämällä.

No tämä kyllä on sanottu tehtävässä päin honkia.




Mitenkähän tämä fakta vaikuttaa tehtävän ratkaisuun? Kai noissa tehtävissä pitää hieman oikoa, kun kokelaillakin on vain rajallinen aika käytettävissä tehtävien läpilukuun.

Mutta nämä lillukanvarsien kuorisolut unohtaen täytyy todeta, että tehtävät ovat helpohkot, mutteivät erityisesti viimeaikaisista kokeista poikkea. Ehkä laskuja on todella hieman vähemmän, mutta hyvä näin: kuka tahansa idiootti osaa laskuja laskea, mutta ilmiöiden selittämiseen tarvitaan jo hieman ymmärrystä.

Toisaalta jotkut tehtävät tuntuvat kyllä olevan tavallista enemmän asian vierestä:
1. tehtävä ei kyllä fysiikan tuntemusta mittaa; kelpaakohan "Newton tutki painovoimaa"?
11. Dopplerin ilmiön kaavaa kai tarvitaan, en ole koskaan yrittänytkään opettaa. Onhan se taulukossa, mutta mitä osaamista sen käyttö mahtaa osoittaa.
12. a-kohdan tyylistä tähtitiedettä ei juuri koulussa opeteta, saattaa säikäyttää niin, ettei viitsitä jatkoakaan miettiä.
13. On tosiaan jotain enimmäkseen ihan muuta kuin fysiikkaa.

Jokerit tietysti ovat säädösten mukaan integroivia, mutta vähempikin riittäisi.

Muut on kyllä ihan mukavia tehtäviä. Tosin täytyy tunnustaa, että tuohon aalto-hiukkasdualismiin en olisi uskaltanut vastata. Jännä nähdä, mitkä esimerkit hyväksytään.

Opettaja
Lainaa:
Sitten vielä väitetään että reaktoria jäähdytettäisiin merivedellä eikä primäärikierron suolatonta vettä keittämällä.

No tämä kyllä on sanottu tehtävässä päin honkia.




Mitenkähän tämä fakta vaikuttaa tehtävän ratkaisuun? Kai noissa tehtävissä pitää hieman oikoa, kun kokelaillakin on vain rajallinen aika käytettävissä tehtävien läpilukuun.

Jos oikein rupeaisi pilkkua viilaamaan, niin tehtävän voisi vaikka jättää ratkaisematta vedoten tehtävänannon virheellisyyteen. Jos tehtävänantoa tulkitsee kirjaimellisesti, niin sen mukaan reaktoriin pumpataan suoraan merestä suolaista, paskaista merivettä, joka sitten muka toimii jäähdytteenä ja jonka lämpötila nousee lauhduttimessa 12 astetta. Jos tehtävän tulkitsee näin, ei sitä pysty ratkaisemaan.

Toinen ratkaisu olisi se, että korjaa tehtävänantoa todeten, että merivettä käytetään PWR:ssä sekundääripiirissä kiertävän veden lauhduttamiseen höyrystä vedeksi, jotta se voidaan pumpata takaisin höyrystimeen, jossa se jälleen höyrystyy reaktorin luovuttaessa siihen lämpöä, eikä merivettä suinkaan käytetä reaktorin jäähdytykseen.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2351
torspo
Tänään on ollut Fysiikan ylioppilaskoe. Koe on julkaistu esimerkiksi Helsingin sanomien sivuilla osoitteessa http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo12kevat/2103/Fysiikka-k12.pdf

Mitä mieltä palstalaiset ovat kokeen tasosta.




Mielestäni pahin moka oli kolmostehtävän vierivä pallo.
Haluttu ratkaisu on tietenkin (ii).
Pallosta voidaan kuitenkin todeta vain, että se kiihtyy suoraan alaspäin ja samalla sillä on kulmakiihtyvyys vastapäivään. Sitä on vaikea sovittaa kaltevalla tasolla vierivään palloon.

Sivut

Kuuminta hottia

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat