Seuraa 
Viestejä1112

Miten viileässä lämpötilassa pystyy ihminen asumaan? Talvisin, kun lämmintystarve on suuri voisi säästää energiaa ja pyrkiä asumaan mahdollisimman viileässä. Näin säästettäisiin luontoa ja energiavaroja.

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Riittävän viileässä talo menee pilalle. Pakko pitää jonkinlainen peruslämpö, jos ei halua että paikat alkavat kasvaa hometta. 17-18 astetta on varmaankin jonkinlainen minimi normaalitalossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piru Naiseksi
Seuraa 
Viestejä3164

Miten mielekästä on säätää asunnon lämpotila niin alhaiseksi, että asukkaan pitää esimerkiksi sisällä käyttää ulkoiluvaatteita ja nukkua naparetkeilijän makuupussissa?
Raja olkoon säästämiselläkin, niin rahan kuin luonnonvarojen!

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337

+20 - +22 astetta celsiusta on hyvä. Kyllä minä nukun paremmin lämpimässä, kuin kylmässä. Nuo viileässänukkumisjutut ei toimi minuun.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

DIAMOND
Seuraa 
Viestejä4552

Tykistön ampumaleirillä perse jäätyi maahan kiinni, kun tykkijullit eivät pitäneet kipinää.

Mitähän tuokin tarkoittaa.

Säteilemällä tapahtuva lämmön siirtyminen aiheuttaa epämiellyttävyyttä, mikäli säteily on epäsymmetristä tai säteilevä pinta on suuri. Esimerkiksi kattolämmitykstä käytettäessä on katon pinnan lämpötila riittävän alhaisena.

http://www.amk.fi/opintojaksot/0505015/ ... 69687.html

Lopeta sekakäyttö ja lisää vain GOLD 5w/40, diamonds are forever.

lokki
Seuraa 
Viestejä6110

Viihtymisen kannalta on olennaista vyöhykkeistys. Peruslämpö voi ihan mainiosti olla talven kymmenen asteen, tai allekin, kunhan talossa on lämpimiä paikkoja, jossa saa kehoon lämmön takaisin. Arvelisin tämän olleen muinaisen suomalaisen saunan idean. Eikös brititkin ole asuneet näin iät ajat. Käyvät vain välillä pubissa lämmittelemässä ja menevät kuumavesipullon kanssa vuoteeseen.

Kylmien ja lämpimien tilojen rajoilla kannattaa olla tarkkana kosteuden kanssa ja käyttää vaikka ilmankuivainta märkätiloissa, jottei kosteus imeydy tai tiivisty kylmiin (puu)pintoihin. Muutenkin ilmankuivain on mainio keino säästää lämmitysenergiaa.

Itse olen viettänyt pitkiä aikoja jo useana talvena kesäasunnolla, jossa on sähköllä toteutettu peruslämpö. Ratkaiseva mukavuustekijä on ollut vuoteisiin asennetut sähköhuovat, jotka pitävät vuodevaatteet lämpimänä. Lämmitetty vuode vie summittain kilowattitunnin vuorokaudessa, mikä tietenkin on pois muusta lämmitystarpeesta. Muutakin lorvintaa varten tarvitaan lämmitettyjä kalusteita, mutta yleislämpönä kymmenen astetta riittää hyvin.

Kovilla pakkasilla osassa tiloja lämpötila laski alle viiden asteen, mutta ei se haittaa, kun kehoon saa lämmön palautettua lämmitetyllä nojatuolilla tai sängyllä. Työskentelylämpötilana tuo vajaa kymmenen on aivan omiaan. Säteilylämmittimillä voi niilläkin lisätä lorvintamukavuutta varsin vähällä energiankulutuksella.

Awebille kommenttina, että jääkaappeja käytetään juuri siksi, etteivät ruokatarvikkeet kasvaisi hometta niin nopeasti.

John Carter
Seuraa 
Viestejä22500

Eskimotkin pärjäävät iglussa loistavasti vaikka sisälämpötila saattaa olla yli viisi astetta pakkasen puolella. Monesti iglun ainut lämmönlähde voi olla pelkkä ihmisten kehon aiheuttama lämpö.

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665

Olen asunut reilun viikon teltassa siten, että ulkolämpötila vaihteli välillä -28 ... -46 ja sisällä välillä -10... -20. Ei se mukavaa ollut, mutta teoriassa siis "pystyi asumaan".
Täysin ilman mitään lämmönlähdettä hyvin eristetyn tilan lämpötila asettuisi Suomessa lähelle vuoden keskilämpötilaa, siis jonnekin 0-5C tienoille. Sielläkin "pystyisi asumaan" etenkin, kun ihmiset ja asuminen tuottavat jatkuvasti lämpöä.

Rakennusmateriaalit: jos asut iglussa käytät lunta/jäätä. Jos asut normaalitalossa, puisessa, pitää huomioida rakennustekniikka: mitä seinien sisällä on ulko- ja sisäpuolet huomioiden.

Home- ja kosteusvauriot ovat ilkeitä ja loppupelissä kalliita, riippuen siitä kuka niitä aiheuttaa.
Jos asut kerrostalossa vuokralla olet oman onnesi seppä. Jos omistat kerrostalo/kivitaloasunnon saatat itse päästä päättämään tai saat itse valita miten ilmanvaihto/lämitys toimii.

Tuuletus ja lämmitys, sekä sisäilman puhtaus, ja oikeanlainen siivoaminen ovat tärkeitä.

-18 on ihan ok nukkumiseen, mutta arveluttaa joskus onko järkevää jättää osa tuvasta noin alhaiseen lämpötilaan? Ainakin pakkaskausien ajaksi. Ainakaan puutalossa, joka muka hengittää.

Kesällä on eri juttu, +28 parhaimmillaan, mutta silloinkaan tuuletusta ja ilmanvaihtoa ei saa ohittaa. Kosteus täytyy osata pitää kurissa.

Miksi kylmä talo homehtuu

Jos talo on aina lämpimämpi kuin ulkoilma

En väitä, etteikö se homehtuisi mutta tahtoisin tietää miksi niin tapahtuu.

Erakko
Seuraa 
Viestejä2060

Keväällä huomasin, että kamarin pelti oli ollut koko talven hieman raollaan. Kun on tulisija, jota käytetään, niin kuivattaahan se sisäilmaa, vaikkei lämpö paljoa nousisikaan.

Tämän kamarin, johon tulen lokakuussa talveksi nukkumaan, kakluunissa ei pidetä tulta. Ainoastaan ovi tupaan pidetään auki. Ilmoitan sitten, kun rakenteet ovat homeessa.

Rummukka
Seuraa 
Viestejä104

Tuota rakennuksen homehtumisen estämistä vakiotehoisella lämityksellä on menestyksellä testattu hirsirakennuksissa. Tosin yhdellä lämmittimellä rakenteen piti olla melko avoin.

Homma perustuu siihen, että sopivalla vakioteholla sisälämpötila pysyy pääsääntöisesti ulkolämpötilaa korkeampana. Koska kyse oli talviaikana asumattomasta rakennuksesta, niin sinne ei kerry asumisesta kosteutta, silloin pienikin lämpötilaero pystyy pitämään sisätilojen kastepisteen riittävän alhaisena.

Eli sisäilman kastepisteen pitää olla alle pintojen (ulkoseinät, katto, yms.) lämpötilan alapuolella, silloin ei home uhkaa. Täytyy huomata, että esim. ulkonurkassa olevan vaatekaapin takana lämpötila saattaa olla melkoisesti keskimääräistä huonelämpötilaa alhaisempi.
Kastepistettä voi laskea runsaalla tuuletuksella, lämmityksellä ja ilmankuivaimella, joka on oikeasti enrgiaa säästävä keino kuivaukseen. Sitäkään käytettäessä ei kannata mennä alle 10 asteen, ellei hommaa ammattiluoka laitteita. Tiettävästi esim. puolustusvoimat säästää käyttämällä myös pakkasessa toimivia kuivaimia lämmityksen sijaan varusvarastoissa.

Kastepistettä puolestaan nostavat esim. urheilevat teinit, jotka lutraavat suihkussa, pyykin kuivaus sisätiloissa yms.

Jos kastepiste on kunnossa, niin vaatetus ja täkkien määrä ratkaisee. Ja muista laittaa yöllä unimyssy päähän, pään kautta katoaa merkittävä osa lämmöstä.

Tietämättömyyden syvällä rintaäänellä ...

Erakko
Keväällä huomasin, että kamarin pelti oli ollut koko talven hieman raollaan. Kun on tulisija, jota käytetään, niin kuivattaahan se sisäilmaa, vaikkei lämpö paljoa nousisikaa



No se on ainakin saanut ilmankiertoa aikaan jos on ollut korvaava räppänä jossain auki? Tuskin on perustuksista repinyt

Erakko

Tämän kamarin, johon tulen lokakuussa talveksi nukkumaan, kakluunissa ei pidetä tulta. Ainoastaan ovi tupaan pidetään auki. Ilmoitan sitten, kun rakenteet ovat homeessa.



ei ne välttämättä homeeseen mene. Millainen tupa sinulla on? Enta ikkunalasitus, 2 kerroksinen?

Rummukka
Tuota rakennuksen homehtumisen estämistä vakiotehoisella lämityksellä on menestyksellä testattu hirsirakennuksissa. Tosin yhdellä lämmittimellä rakenteen piti olla melko avoin.

Homma perustuu siihen, että sopivalla vakioteholla sisälämpötila pysyy pääsääntöisesti ulkolämpötilaa korkeampana. Koska kyse oli talviaikana asumattomasta rakennuksesta, niin sinne ei kerry asumisesta kosteutta, silloin pienikin lämpötilaero pystyy pitämään sisätilojen kastepisteen riittävän alhaisena.

Eli sisäilman kastepisteen pitää olla alle pintojen (ulkoseinät, katto, yms.) lämpötilan alapuolella, silloin ei home uhkaa. Täytyy huomata, että esim. ulkonurkassa olevan vaatekaapin takana lämpötila saattaa olla melkoisesti keskimääräistä huonelämpötilaa alhaisempi.
Kastepistettä voi laskea runsaalla tuuletuksella, lämmityksellä ja ilmankuivaimella, joka on oikeasti enrgiaa säästävä keino kuivaukseen. Sitäkään käytettäessä ei kannata mennä alle 10 asteen, ellei hommaa ammattiluoka laitteita. Tiettävästi esim. puolustusvoimat säästää käyttämällä myös pakkasessa toimivia kuivaimia lämmityksen sijaan varusvarastoissa.

Kastepistettä puolestaan nostavat esim. urheilevat teinit, jotka lutraavat suihkussa, pyykin kuivaus sisätiloissa yms.

Jos kastepiste on kunnossa, niin vaatetus ja täkkien määrä ratkaisee. Ja muista laittaa yöllä unimyssy päähän, pään kautta katoaa merkittävä osa lämmöstä.




Minulla on siellä Suomessa perimäni sukutilan vanha hirsinen päärakennus, jossa ei ole ollut ympärivuotista asumista sitten vuoden 1987. Kun noista homevaurioista alettiin puhua, niin teetin siellä tutkimuksen, jossa todettiin ettei homevaurioista ole merkkiäkään. Kaiken varalta tutkimus on uusittu jo kolme kertaa ja edelleen hyvältä näyttää. Talossa on päällä peruslämpönä + 12 C ja jokaisessa huoneessa on sähköpatterit. Sellaista suositeltiin aikoinaan ja ilmeisesti suosittelijat olivat sitten oikeassa. Mutta tuo postauksesi selvensi huomattavasti asiaa.

SamBody
Seuraa 
Viestejä8722
Rere
Rummukka
Tuota rakennuksen homehtumisen estämistä vakiotehoisella lämityksellä on menestyksellä testattu hirsirakennuksissa. Tosin yhdellä lämmittimellä rakenteen piti olla melko avoin.

Homma perustuu siihen, että sopivalla vakioteholla sisälämpötila pysyy pääsääntöisesti ulkolämpötilaa korkeampana. Koska kyse oli talviaikana asumattomasta rakennuksesta, niin sinne ei kerry asumisesta kosteutta, silloin pienikin lämpötilaero pystyy pitämään sisätilojen kastepisteen riittävän alhaisena.

Eli sisäilman kastepisteen pitää olla alle pintojen (ulkoseinät, katto, yms.) lämpötilan alapuolella, silloin ei home uhkaa. Täytyy huomata, että esim. ulkonurkassa olevan vaatekaapin takana lämpötila saattaa olla melkoisesti keskimääräistä huonelämpötilaa alhaisempi.
Kastepistettä voi laskea runsaalla tuuletuksella, lämmityksellä ja ilmankuivaimella, joka on oikeasti enrgiaa säästävä keino kuivaukseen. Sitäkään käytettäessä ei kannata mennä alle 10 asteen, ellei hommaa ammattiluoka laitteita. Tiettävästi esim. puolustusvoimat säästää käyttämällä myös pakkasessa toimivia kuivaimia lämmityksen sijaan varusvarastoissa.

Kastepistettä puolestaan nostavat esim. urheilevat teinit, jotka lutraavat suihkussa, pyykin kuivaus sisätiloissa yms.

Jos kastepiste on kunnossa, niin vaatetus ja täkkien määrä ratkaisee. Ja muista laittaa yöllä unimyssy päähän, pään kautta katoaa merkittävä osa lämmöstä.




Minulla on siellä Suomessa perimäni sukutilan vanha hirsinen päärakennus, jossa ei ole ollut ympärivuotista asumista sitten vuoden 1987. Kun noista homevaurioista alettiin puhua, niin teetin siellä tutkimuksen, jossa todettiin ettei homevaurioista ole merkkiäkään. Kaiken varalta tutkimus on uusittu jo kolme kertaa ja edelleen hyvältä näyttää. Talossa on päällä peruslämpönä + 12 C ja jokaisessa huoneessa on sähköpatterit. Sellaista suositeltiin aikoinaan ja ilmeisesti suosittelijat olivat sitten oikeassa. Mutta tuo postauksesi selvensi huomattavasti asiaa.



Eikös tuo sinulle suositeltu käytäntö ole aivan standard-procedure loma-asunoille, ainakin esi-EU ajalla rakennetuille? Paitsi että jos talvikäyttöä ei ole, turha sitä sähköä on törsätä "pysyvän pakkasen" sydäntalvella. Kai kaikilla on jo kännykkä-ohjatut lämmitykset?

http://www.vapaakielivalinta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Ihmisen historiassa viileässä tai kylmässä asuneet ihmiset ovat kehittyneet eniten.
Elinolosuhteet ovat pakottaneet tekemään uusia ratkaisuja.

Rummukka
Seuraa 
Viestejä104

Tuo +12 on ilmeisesti ihan hyvä lämpötila syksyn kosteilla säillä, mutta tarpeettoman korkea kovilla pakkasilla. Jos talossa on vesijohto ja vesivessa, niin nehän pitäisi pitää plussan puolella, WC-pytyn hajulukon tyhjäys voi hieman haiskahtaa. Johdothan voi lämmittää kaapeleilla erikseen.
Ehkä nykyään olisi mahdollista rakentaa ulkotermostaatilla järjestelmä, jossa pidettäisiin pieni lämpötilaero, mutta ei kulutettaisi turhaan sähköä. Tuo vakiotehosysteemihän on sellainen, mutta on hankala järjestää useampihuoneiseen asuntoon siten, että kaikissa tiloissa olisi suunnilleen samantasoinen lämpötila.

Toisaalta kylässämme oleva seuratalo on pääosan talvesta kylmänä, se lämmitetään vain joihinkin tilaisuuksiin, eikä siellä näy seinillä hometta. Siinä ovat hirret näkyvissä sekä sisä- että ulkopinnalla ja rakennus on sen verran hatara, että tuuletus pelaa.

Tietämättömyyden syvällä rintaäänellä ...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat