MIkä mikroskooppi tutkimiseen?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mitä mikroskooppia suosittelisitte solujen, bakteerien, sperman tutkimiseen? Hintakatto noin 100e. Oisko tällänen mistään kotoisin http://www.amazon.co.uk/Apex-Microscope ... 074&sr=8-3

tai http://www.amazon.co.uk/Bresser-BioDisc ... 29&sr=8-39

tai http://www.villenkello.fi/shop/kauppa4/ ... 7&show=all

Kommentit (15)

Vierailija

100x mielellään. Tuo 1000x ilmeisesti tarkoittaa, että siinä on 10x okulääri. Eli objektiivi 100x kertaa 10x okulääri. Tarvitset siihen vielä värit. Muuten on aika tylsää tutkia.

Vierailija
kabus
100x mielellään. Tuo 1000x ilmeisesti tarkoittaa, että siinä on 10x okulääri. Eli objektiivi 100x kertaa 10x okulääri. Tarvitset siihen vielä värit. Muuten on aika tylsää tutkia.



En oikein tajunnut tota.. Joskus pentuna ollut mikroskooppi. Mitkä ihmeen värit?
Saa ehdottaa jos löytää parempii mikroskooppeja nii linkittäis..

Vierailija
Tietonet
kabus
100x mielellään. Tuo 1000x ilmeisesti tarkoittaa, että siinä on 10x okulääri. Eli objektiivi 100x kertaa 10x okulääri. Tarvitset siihen vielä värit. Muuten on aika tylsää tutkia.



En oikein tajunnut tota.. Joskus pentuna ollut mikroskooppi. Mitkä ihmeen värit?
Saa ehdottaa jos löytää parempii mikroskooppeja nii linkittäis..



Siis tarvitset värejä, jotta näet tarkemmin/paremmin/tunnistat niitä soluja tarkemmin. esmes verisoluille MGG- ja bakteereille Gramvärjäys jne. Natiivinäytteinä ne on aika tylsiä. Mikroskoopeista oli jo muuten ketju täällä. Itse en osaa sanoa mistä saisi parempia/halvempia mikroskooppeja.

miilu
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt25.1.2011

Heräteostoksena marketista tuli mukaan mikroskooppi. En voinut vastustaa kun tarjousalennus oli merkittävä. Ajattelin että pikkuvesselit saa hienon leikkikalun.
En malttanut olla avaamatta pakettia. Kasattuani laitteiston yllätyin tuotteen toimintakelpoisuudesta. Erityisesti 4x, 10x, 40x objektiivien taso oli mielestäni hyvä. Okulaareja tuli 5x ja 16x. Erityisesti miellytti mikroruuveilla toteutettu simppeli näytteenpidin. Valaistus oli toteutettu ledeillä. Varsinaista kondensorin säätöä ei ollut, mutta kaksi erilaista kondensorilinssiä tuli mukana. Itse kondensorin ledivalo oli huonosti kohdistettu, mutta sen voi rustata itse kohdalleen. Eikä oman valolähteen teko kondensorin himmentimineen ole ylivoimainen tehtävä. Ylhäältä tuleva ledivalo on lähinnä koriste ja en tullut sen kanssa tutuksi.
Yleisvaikutelma oli hyvä. Optiikan taso ylitti usb-videokameran ja yksittäiskuvien tason. Mikroskooppi on ollut käytössä vasta päivän, mutta jatkossa yritän sovittaa siihen järkkärikameran ja uuden kondensoriyksikön. Ehkä kuitenkin on viisainta pitää laite sellaisena kuin se nyt on.
Tietokone ja mikroskooppi:
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/mikrosk_2905.jpg
Itse mikroskooppi usb-kameralla:
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/mikrosk_600.jpg
Seuraavissa kuvissa Lasisiiven siipirakennetta. Siipi lepää vapaasti peitinlasin alla ilman preparointia tai hartsivalua.
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/l ... ek_10x.jpg
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/l ... jek_4x.jpg
Pakkauksen mukana tulleita preparaatteja:
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/k2-objek_10x.jpg
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/k1-objek_40x.jpg
Vasinaisesti bakteerien tutkimiseen pitäisi olla optiikka 100x ja peitelevyn ja optiikan välissä öljyimmrsioneste. Hintaluokka hyppää huimasti ammattikäyttöön tarkoitetuilla laitteilla.

miilu
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt25.1.2011

Leikittelin vielä tuon kinojärkkärin kanssa. Poistin ensin mikroskoopista koko okulaariosan putkineen. Käsivaralta kuvasin ilman kameran optiikkaa. Kamerana Canon EOS350D. Etäisyys oli noin kymmenisen senttiä mikroskoopin objektiivista kameraan. Valotus oli AV, joten "aukko" jota nyt ei ollut, oli ohjearvoltaan täysillä. Valotusaika siis sääti valotuksen. Asiaan vaikuttaa tietenkin mikroskoopin valovoiman säätö ja kameran ISO-herkkyyden valinta.

Seuraavassa kuvalinkissä kamera mikroskoopin päällä:
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/k ... pi_400.jpg

Ihan käypä kuva otoksesta tuli:
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/s ... ekstit.jpg

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006
miilu
Heräteostoksena marketista tuli mukaan mikroskooppi.



Mistäs marketista tuommoisia? Oliko esimerkkikuva juurikin tällä markkettimikroskoopilla otettu?

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

miilu
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt25.1.2011
vihertaapero

Mistäs marketista tuommoisia? Oliko esimerkkikuva juurikin tällä markkettimikroskoopilla otettu?

Saksalainen tuotehan tuo on. Tiedä tuon mainostamisen kanssa. 99 euroa oli hinta ja alennus 50%. Oli kai viimeisiä kappaleita jotka piti myydä pois roikkumasta. Tästä jo arvannee kaupan. Kuva on ko. mikroskoopilla otettu. Aiemmassa viestissä kuvat olivat mikroskoopin mukana tulleella usb-kameralla otettu. Sillä saa kuvien kanssa samantasoista videotakin AVI-muodossa.
Suhteellisen tasokas optiikka kiinnosti sen verran että kokeilin järkkärillä.
Ei nuo optiikat taida kuitenkaan olla fluoriittijärjestelmän tasoa, mutta harrastelijalle riittävät.
Jos tuon valolähteen kondensoreineen/himmentimineen rakentaisi uusiksi, niin ihan käypä peli tulisi.

miilu
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt25.1.2011
Tietonet
Hei miilu! Minkä merkkinen ja mikä malli tuo mikroskooppi on ja paljonko on suurin suurennus?

Minä noista merkeistä mitään ymmärrä.. Ohjekirjassa lukee BioLux NV ja Bresser
Art. No. 96-19202
Optiikka on 4x, 10x ja 40x
Okulaarit 5x ja 16x
Laukussa on pikkuinen mikrotomikin ja muuta krääsää.

Tämän päiväinen kokeiluni oli tehdä tuosta halvasta pikkumikroskoopista oikein polarisaatiomikroskooppi. Kameralaukusta löytyi kaksi polarisaatiosuodinta. Toisen laitoin kondensorin päälle polarisaattoriksi. Toisen kameran eteen analysaattoriksi. Polarisaatiotasot asetin suotimissa ristikkäin, joten valo ei päässyt läpi. Kun sitten näytteessä oleva polarisaatiotasoa kääntävä aines kiersi valon värähtelysuuntaa, niin valo niistä kohdin pääsi läpi.
Edelleen kuvasin ilman kameran objektiivia, kutan edellisissä viesteissäni kerroin. Allaolevissa linkeissä on kuva samasta kohteesta, toisessa ilman polarisaatiosuotimia ja toisessa niiden kanssa.
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/i ... tax_4x.jpg
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/p ... _1900x.jpg
Vaikka kameran polarisaatiosuodin ei ole niin hyvä kuin hienoissa mikroskoopeissa oleva Nicolin prisma, joka on analysaattorina, olin kuvien laatuun tyytyväinen. Lukijat voi olla toista mieltä, mutta hinta laatusuhde on huomioitava.
Täällä mökillä alkaa tarvikkeet loppumaan. Araldiittia ja mustaa putkea tarvitaan seuraavaksi kun teen kameran sovittimen. Vai pitäisikö lopettaa moinen puuhastelu jotta mikroskoopin saisi vielä ehjänä takaisin lahjapakettiin?

miilu
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt25.1.2011

Rakennusjätteistä löytyi pätkä viemäriputkea. Alumiinilevystä tein adapterin ja kittasin sikaflexilla kiinni. Vanhaan kamerarungon suojaan tein aukon johon kiinitin ylemmän polarisaatiosuotimen, ja kiinitin sen viemäriputken toiseen päähän. Nyt kameran saa helposti irroitettua. Kameraa ohjataan tietokoneen ruudulta ja kuvat tulevat suoraan koneelle. Yleiskuvassa laitteistosta, jossa tietokoneen ruudulla näkyy kameraohjaus ja kuvanäyttö:
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/t ... meraan.jpg
Uudemmissa kameroissa on livekuvakin näytöllä, kuitenkin tarkennus täytyy tehdä mikroskoopin ruuveista.
Lähikuva mikroskoopikyhäelmästä:
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/p ... kooppi.jpg
Ylimmäinen polarisaatiosuodin on kiinteä, mutta se ei juuri haittaa kuvatessa. Valoteho hiukan laskee. Kun laitetta käytetään polarisaatiomikroskooppina, niin alimmainen polarisaatiosuodin asetetaan kondensorin päälle.
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/p ... alossa.jpg
Testaukseen otin kuvia kärpäsen siiven rakenteesta. Jäi ihmetyttämään voimakas siipien karvoitus, joka tuli esiin suurella suurennoksella. Mikähän on noiden karvojen tarkoitus?
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/k ... siipi1.jpg
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/k ... siipi2.jpg
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/k ... siipi3.jpg

Aiemmin puhuin fluoriittijärjestelmän objektiiveista. En kuitenkaan löytänyt ko. haulla mitään suomenkielistä. Joka tapauksessa kalliimpien mikroskooppien linssistö sisältää tuplasti enemmän linssejä kuin halpojen. Kromaattinen poikkeama on korjattu linssipareilla. Kalliimmissa kameralinssistöissäkin tätä menetelmää käytetään.
http://www.canon.com/premium-lib/movie/t016/index.html
Tuo ylin polarisaatiosuodin, jota kutsutaan myös analysaattoriksi, on kalliimmissa mikroskoopeissa korvattu Nicolin prismalla.
http://de.wikipedia.org/wiki/Nicolsches_Prisma

Seuraavaksi voisi tuon mikroskoopin ylävalon ledin korvata UV-ledillä. Peitelasit ehkä pitäisi tällöin olla kvartsista. Näin syntyisi fluoresenssimikroskooppi

Vierailija

"Seuraavaksi voisi tuon mikroskoopin ylävalon ledin korvata UV-ledillä. Peitelasit ehkä pitäisi tällöin olla kvartsista. Näin syntyisi fluoresenssimikroskooppi" Mitäs käytännön hyötyä tuosta sitten olisi? Olisiko kuva selkeämpi? Eikös se nyttenkin ole aika selvä ainakin ku noita kuvias kattelee.

miilu
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt25.1.2011
Tietonet
"Seuraavaksi voisi tuon mikroskoopin ylävalon ledin korvata UV-ledillä. Peitelasit ehkä pitäisi tällöin olla kvartsista. Näin syntyisi fluoresenssimikroskooppi" Mitäs käytännön hyötyä tuosta sitten olisi? Olisiko kuva selkeämpi? Eikös se nyttenkin ole aika selvä ainakin ku noita kuvias kattelee.

Tällaista "leikki"-fluoresenssimikroskooppia pitäisi käyttää pimeässä. Silmälle näkymätön uv- valo aiheuttaa fluoresoivissa aineissa silmälle näkyvää valoa, joka sitten voidaan nähdä mikroskooppikuvassa. Toki pimeässä voidaan nähdä bioluminoiviakin ilmiöitä. Itsessään valaisevia bakteereita esimerkiksi. Valo on hyvin heikkoa, mutta nythän on hyvä kamera aikavalotuksineen käytettävissä.
Täytynee kai viritellä laitetta eteenpäin ja pistää tuloksia jatkossa.

miilu
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt25.1.2011
Tietonet
... paljonko on suurin suurennus?

Kysyit tuota mikroskoopin suurennosta. Tarkennan hieman vastaustani.
Kertomalla objektiivin suurennos okulaarin suurennoksella saadaan käypä vastaus. Asia ei kuitenkaan ole lainkaan selvä kun puhutaan kuvista tai näytöllä olevasta kuvasta. Mitä suurmpi näyttökuva sitä isompi suurennos. Siksi kuviin liitetään yleensä mittajana josta voidaan tulkita kohteiden suuruus.
Tässä kamerakokeilussa okulaari puuttui kokonaan. Objektiivin etäisyys näytteeseen ja tämän suhde optiikasta kameran kuvatasolle määrää suurennoksen. Asiaa helpottaa se että ilmassa optiikan apertuuri on 1. Öljyimmersio-objektiiveilla jopa 1,5 joten nesteissä taitekerroin on eri kuin optiikan ilmassa olevan kameran puoli. Öljyimmersio-objektiivi siis antaa vahvemman suurennoksen. Tosin terävyysalueen kustannuksella.
No, en lähtenyt vaikeamman kautta määräämään suurennosta, vaan otin kuvan millimetrimitasta objektiivilla 4x. Sijoitin tämän kuvan 40x optiikalla otetun kuvan päälle. Siinä millimetri vastasi 0,1mm:ä. Näin kuviin tulee aina oikea suurennus kameran väliputken pituudesta riippumatta.
Pistän vielä uudelleen tuon kärpäsen siiven kuvan johon laitoin mittajanan.
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/k ... ipi3_1.jpg
Isoilla suurennoksilla mitat ilmoitetaan usein mikrometreinä (mikroneina). Entä kuinka pieniä kappaleita tällaisella mikroskoopilla voi nähdä. Tämä on minulle vaikea kysymys. Ykkösen apertuurilla ja 800 kertaisella suurennoksella syvyysterävyys olisi noin mikronin luokkaa. Erottelukyky 0,3 mikronia. Tuo kärpäsen siipikuva ei ole oikein hyvä esimerkki, mutta siinäkin on nähtävissä kohteita alle mikronin. Kohteiden tunnistus on luku sinänsä. Ehkä kasvatus petrimaljassa itiöiden ja bakteerien osalta on ratkaisu, iso rypäs kun näkyy helpommin.
Tähän olisi hyvä saada muidemkin asiasta kiinnostuneiden näkemystä asiaan.

Uusimmat

Suosituimmat