Maan vetovoima

Seuraa 
Viestejä1066
Liittynyt2.3.2009

Maa vetää kilon punnusta puoleensa, kilon punnus vetää maata puoleensa. Kumman voima on isompi?

Kommentit (11)

Ohman
Seuraa 
Viestejä1637
Liittynyt17.10.2010
jeremia2
Maa vetää kilon punnusta puoleensa, kilon punnus vetää maata puoleensa. Kumman voima on isompi?



Muistelepa Newtonin 3. lakia.

Ohman

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1066
Liittynyt2.3.2009
Ohman
jeremia2
Maa vetää kilon punnusta puoleensa, kilon punnus vetää maata puoleensa. Kumman voima on isompi?



Muistelepa Newtonin 3. lakia.

Ohman


Kuinka suuri voi yhden kilon massalla olla vetovoima maksimissaan.
Max. arvolla ;Silloin vastakkainen massa kohdistaa gravitaation yhdestä suunnasta kilon massaan ja sillä on vaste vastakkaiseen suuntaan, kohti suurta massaa.
Mehän olemme suunnattomien massojen "keskellä" jossa voimat kumoutuvat, mutta jos tuon 1 kg massan gravitaation (pallo) toinen puoli leikataan (teoriassa) pois silloin gravitaatio vaikuttaa vain toisesta suunasta, kohti 1/2 maailmankaikkeutta . Tulee samanlainen tilanne kuin 1kg massa olisi normaalitilassa suuren massakeskittymän lähellä ?
Ajatus pyörii sellaisen mallin ympärillä yksinkertaistettuna jossa on esim. pieni massa muutamista atomeista ja vastakkainen isompi massa ja siinä paljon atomeja ja näiden massojen keskinäinen vetovoima , ei huomioida massaklimppien sisäisiä vetovoimia.
Pienen massan atomeista (esim. yht. kolme atomia) lähtee “vetovoimalangat/säikeet/kentät” jokaiseen isomman massan atomiin (esim. 100 atomia) . Pienemmän massan atomeihin tulee useita “vetovoimalankaa” 100 / atomi. Tietenkin tuon “langan paksuus” muuttuu etäisyyden mukaan. Tuon isomman massan atomeihin tulee vain 3 säiettä / atomi. Kun isompaa massaa kasvatetaan huipputiheäksi massiiviseksi, niin kasvaa näiden säikeiden (kentän arvo) määrä huippuarvoon tässä pienen massan atomeissa, lähestyy kyllästysarvoa joka atomilla voi olla (etupuolella) atomia, g-luku pienen massan atomilla nousee atomin max. g-luvuksi?

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
jeremia2
Ohman
jeremia2
Maa vetää kilon punnusta puoleensa, kilon punnus vetää maata puoleensa. Kumman voima on isompi?



Muistelepa Newtonin 3. lakia.

Ohman


Kuinka suuri voi yhden kilon massalla olla vetovoima maksimissaan.
Max. arvolla ;Silloin vastakkainen massa kohdistaa gravitaation yhdestä suunnasta kilon massaan ja sillä on vaste vastakkaiseen suuntaan, kohti suurta massaa.
Mehän olemme suunnattomien massojen "keskellä" jossa voimat kumoutuvat, mutta jos tuon 1 kg massan gravitaation (pallo) toinen puoli leikataan (teoriassa) pois silloin gravitaatio vaikuttaa vain toisesta suunasta, kohti 1/2 maailmankaikkeutta . Tulee samanlainen tilanne kuin 1kg massa olisi normaalitilassa suuren massakeskittymän lähellä ?
Ajatus pyörii sellaisen mallin ympärillä yksinkertaistettuna jossa on esim. pieni massa muutamista atomeista ja vastakkainen isompi massa ja siinä paljon atomeja ja näiden massojen keskinäinen vetovoima , ei huomioida massaklimppien sisäisiä vetovoimia.
Pienen massan atomeista (esim. yht. kolme atomia) lähtee “vetovoimalangat/säikeet/kentät” jokaiseen isomman massan atomiin (esim. 100 atomia) . Pienemmän massan atomeihin tulee useita “vetovoimalankaa” 100 / atomi. Tietenkin tuon “langan paksuus” muuttuu etäisyyden mukaan. Tuon isomman massan atomeihin tulee vain 3 säiettä / atomi. Kun isompaa massaa kasvatetaan huipputiheäksi massiiviseksi, niin kasvaa näiden säikeiden (kentän arvo) määrä huippuarvoon tässä pienen massan atomeissa, lähestyy kyllästysarvoa joka atomilla voi olla (etupuolella) atomia, g-luku pienen massan atomilla nousee atomin max. g-luvuksi?



Yrität nyt haukkoa turhan isoja paloja asiasta, joka on sinulle 1. kysymyksen perusteella jokseenkin outo.
Omat mielipiteet ja oma mielikuvitus eivät vie fysikaalista ajattelua muuta kuin harhoihin.
Nämä asiat täytyy opetella L-tikulla tavaten. Jos sitten, kun "kaikki kirjat on luettu", vielä riittää lahjakkuutta, niin sitten voi niitä minun mielestäni-ajatuksiaan alkaa sopivalla matematiikalla ja koesarjoilla testailemaan.
Newtonin painovoimalain mukaan kappaleet vetävät toisiaan voimalla, jonka suuruus on
pieni vakio x massojen tulo jaettuna etäisyyksien neliöllä .
Jos massat ovat 1 kg ja välimatka 1m, on vetovoima mitätön 7 10^ -11 N.
Voimasta "kannattaa puhua" vasta, kun toinen kappale on kappale taivasta, vaikkapa Maa. Nyt kilon massaa vetääkin jo 9,8 N voima.
Atomirykelmien gravitaatiosta ei kannata yleensä puhua, koska voimat mitättömiä ja mahdollisesti vaikuttavat magneetti- tai sähkökentän aiheuttamat voimat ovat kerrassaan toista luokkaa.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1066
Liittynyt2.3.2009
visti

Yrität nyt haukkoa turhan isoja paloja asiasta, joka on sinulle 1. kysymyksen perusteella jokseenkin outo.
.


Ongelmasi on ettet ymmärtänyt. Kaavoilla tuota ei "ymmärrä"
Gravitaatio on myös outo, vai mitä? Kaavat ei kerro gravitaation sisältöä

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
jeremia2
visti

Yrität nyt haukkoa turhan isoja paloja asiasta, joka on sinulle 1. kysymyksen perusteella jokseenkin outo.
.


Ongelmasi on ettet ymmärtänyt. Kaavoilla tuota ei "ymmärrä"
Gravitaatio on myös outo, vai mitä? Kaavat ei kerro gravitaation sisältöä



Sovitaanpa niin.

Vierailija

Sekä kilon punnus että Maa vetävät toisiaan puoleensa 9,8 N voimalla kuten Visti kertoi mutta Maa aiheuttaa vapaasti putoavalle kilon punnukselle kiihtyvyyden 9,8 m/s² kun taas kilon punnus ei kiihdytä Maata nimeksikään.

Vierailija
korant
Sekä kilon punnus että Maa vetävät toisiaan puoleensa 9,8 N voimalla kuten Visti kertoi mutta Maa aiheuttaa vapaasti putoavalle kilon punnukselle kiihtyvyyden 9,8 m/s² kun taas kilon punnus ei kiihdytä Maata nimeksikään.

Vaikka kiihtyvyys on mitätöntä suuruusluokkaa, voi sillä kuitenkin olla merkitystä muiden suureiden kannalta. Otetaan esimerkiksi tuo vistin postauksen lopputulos toisesta ketjusta.
post1740691.html#p1740691
visti
Juuri noin. Selitin tämän saman aikoinaan huonolla menestyksellä.
Jonkinlaista yksittäistä huippua edusti minusta tulkinta, jossa Kaava E = k*(T2^4 - T1^4)
[=k*T2^4 - k*T1^4] pyöriteltiin tekijöihinjaolla muotoon, josta energioiden erotus ei näy ja sen oli määrä todistaa jotakin!
Esimerkiksi väite: Kappaleen kiihdyttämiseen tarvittava energia on ½mv2^2 - ½mv1^2
Eipäs olekaan sillä ½mv2^2 - ½mv1^2 = ½m(v2+v1)(v2-v1) Jos v1 ja v2 lähellä toisiaan kirjoitetaan v1+ v2 = 2v ja v2-v1 = Dv
Niinpä tarvittava energia onkin mvDv ja se on vasta oikea kaava!



Siispä kun maa kiertää aurinkoa keskimääräisellä ratanopeudella 29.8 km/s tämän mukaan : http://fi.wikipedia.org/wiki/Maa
ja tiputetaan omena kohti maata, niin maa-omena systeemin liikemäärä säilyy, kun ulkoisia voimia ei tuona lyhyenä aikana huomioida. Tästä seuraa että omenan ja maan liikemäärä muuttuvat yhtä paljon, mutta vastakkaisiin suuntiin.
Nyt maan ratanopeus alussa olkoon v1 ja vastaavasti lopussa v2, tällöin v1 ja v2 ovat lähellä toisiaan joten tuo vistin johtama kaava pätee. Siispä delta_Ek_maa = M*v*dv,
jossa M on maan massa 5.9737 * 10^24 kg, v = 29.8 km/s, ja dv maan nopeuden muutos.
Vaikka maan nopeuden muutos on erittäin pieni pienestä kiihtyvyydestä johtuen, on vastaavasti maan liikemäärä M*v niin suuri, että maan liike-energian muutos on havaittavaa suuruusluokkaa verrattuna omenan liike-energian muutokseen.
Tarkemmin ottaen maan nopeuden muutos on n kertainen omenan nopeuden muutokseen, jossa n on omenan massan suhde maan massaan. Siis dv = F/M ja dv_omena = -F/ m_omena.
Joten M*dv = m_omena * -dv_omena , kun tuon kertoo ratanopeudella v, huomaa, että omenan ja maan liike-enegian muutokset ovat likimäärin yhtä suuret, mutta vastakkaissuuntaiset, sillä systeemin liike-energia likimäärin säilyy, kun potentiaalienergian muutos on tässä tarkastelussa mitätöntä suuruusluokkaa. Toisin sanoen maan kiihtyvyydellä omenan gravitaation vaikutuksesta oli kuin olikin merkitystä omenalle ihan yhtä paljon kuin maallekin liike-energian muutosten kannalta.

Vierailija
kuukle
Vaikka kiihtyvyys on mitätöntä suuruusluokkaa...
Kyse oli nimenomaan kiihtyvyydestä eikä energiasta. Onhan ne voimatkin yhtäsuuret. Tuolla energialla ei ole mitään merkitystä kuten ei voimillakaan kun otetaan huomioon kokonaisuus. Maapallolle sataa avaruudesta vaikka mitä töhnää sellaiset määrät ettei tuo kilon punnuksen liike merkitse mitään sen rinnalla. Mutta kirjoittele vaan noita hupaisia juttujasi.

Vierailija

Omena hukassa?

Tottakai puusta putoava omppu vaikuttaa maan asemaan ja kiertonopeuteen.
Näin siis, jos mittalaitteiden tarkkuus olisi erittäin suuri.
Sen ompun massa on kuitenkin tullut sen omenapuun juurista, siis alhaalta.
Se omppu ei ole saanut mistään ulkopuolelta massaa tai energiaa.
Eli sen putoamisen enrgia häipyy taustakohinaan.

Muistaakseni maahan saapuu vuorokaudessa toista tonnia materiaalia avaruudesta.
Samoiten maapallon ilmakehästä irtaantuu paljon vety- ja heliumatomeja pois.
Näidenkään määrää ei voi mitata nykyisillä laitteilla.

Vierailija

Jep. jos se omena heitetään ilmaan, tai se kasvaa sinne puuhun, sen kineettinen energia on lähtöisin siitä maan pinnan tasosta. Mikään ei muutu kuin hetkellisesti.

Maan ulkopuolelta tulevien kappaleiden törmäykset poikkeavat tästä, mutta kun niitä tulee kuitenkin joka puolelta, siis jokaiselle pallon sektorille, ei se mihinkään vaikuta. Ainoastaan yksittäinen iso törmäys voisi vaikuttaa Maan rataan huomattavasti. Onhan niitä ollutkin, eikä tulevaisuudesta varmasti tiedä.

Eusa
Seuraa 
Viestejä13402
Liittynyt16.2.2011
jeremia2
visti

Yrität nyt haukkoa turhan isoja paloja asiasta, joka on sinulle 1. kysymyksen perusteella jokseenkin outo.
.


Ongelmasi on ettet ymmärtänyt. Kaavoilla tuota ei "ymmärrä"
Gravitaatio on myös outo, vai mitä? Kaavat ei kerro gravitaation sisältöä

Gravitaation "mekanismia" ihmetellään eli miten se massa lopulta saa avaruuden kaarelle...

Näen varsin yksinkertaisen selitysmallin mahdolliseksi: kaikenlaisten sidosten perustuminen sähkömagnetismiin ja magneettisen liikkeen mahdollisuudet. Perusajatus on sidoksen vaatiman energia- ja liikeinformaatiovaihdon aiheuttaman kaikkien vuorovaikutuspiirissä olevien vuorovaikuttajien vaatiman kausaliteetin säilyttämisen aiheuttaman keskinäisen hitauden näkyminen sidoksen luoman etäisyyden täsmäytymisellä "alaspäin pyöristyen" ja siten kaikkien hiukkasten joutuminen kiihtyvyyskenttään. Tällä kiihtyvyydellä ei ole erityistä suuntaa visuaalisessa avaruudessa koska vuorovaikutuksia on kaikissa suunnissa. Tämä peruskiihtyvyys "kosminen noste" ei vielä siis aiheuta kaarevuusdiversiteettiä vaan sileän peruskaarevuuden. Vasta kun sidos ei ole vain löyhä etäisyydestä riippumaton perusinertia (josta jakamattomat alkeishiukkaset saavat massansa) vaan välittömästi toisilleen läheiset hiukkaset muodostavat sidoksiaan ja siten sisäisen rakenteen, hitaus kertautuu ja visuaaliseen avaruuteen alkaa muodostua kaarevuusdiversiteettiä. On merkille pantavaa, että tässä kosmisen nosteen hypoteesissa kaareutuminen rakentuu todelliseen magneettiseen summakenttään sitoutuen, eikä abstraktina geometriana.

Jos meillä olisi vain varauksettomia hiukkasia (tai pelkästään samanmerkkisen varauksen hiukkasia), mitään gravitaatiota ei olisi havaittavissa. Kaikkeuden syntyyn liittyen ajatukseen sopii vielä ensimmäisen erillisyyden moninkertaistuminen ja peruskaarevuuden sulkeutuminen pallokaarevuudeksi, alkeishiukkasen pyörimiskätisyyden vaihtuminen pallon vastapuolilla päinvastaiseksi, sähkövarauksen perustumisen tähän kätisyyteen jne.

Aineen ja antiaineen määrien tasapaino ratkeaa siten niin, että kaikkeuden reunoilla lokaalisti samanlainen aine onkin suhteessa äärietäisyyteen antiainetta ja toisinpäin. Mihinkä symmetriarikkoa sitten tarvitaan. Mielestäni se ei liity antiainekysymykseen mitenkään - symmetria rikkoutuu pakosta kun alkeishiukkaset muodostavat lähisidoksia ja kosmisen nosteen kiihtyvyyskentässä voi olla ensimmäisten sisärakenteisten sidosten peruina kiertoa; silloin toinen kätisyys on todennäköisempi kuin toinen - tämä saattaa tosin vaihdella eri puolilla kaikkeutta....

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Uusimmat

Suosituimmat