Mehiläiskadon syyt

Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008

Mehiläiskadon kootut selitykset löytyvät englanninkieliseltä wikipedia - sivulta "Colony collapse disorder".

http://en.wikipedia.org/wiki/Colony_collapse_disorder

Viimeisin selitysmalli on glukoosi-fruktoosisiirappi yhdistettynä uuteen hyönteismyrkkyyn.1990 - luvulla otettiin käyttöön uusia neonikotinoidipohjaisia hyönteismyrkkyjä. Eräs näistä on imidaklopridi, jota käytetään maailmanlaajuisesti.

http://www.google.com/#q=imidaklopridi&
http://en.wikipedia.org/wiki/Imidacloprid

Imidacloprid is a systemic insecticide which acts as an insect neurotoxin and belongs to a class of chemicals called the neonicotinoids which act on the central nervous system of insects with much lower toxicity to mammals. [...]

Although it is now off patent, the primary manufacturer of this chemical is Bayer CropScience, (part of Bayer AG). It is sold under many names for many uses. Imidacloprid is one of the most widely used insecticides [...]

(lisäsin lihavoinnin)

Mehiläisten kannalta kyseinen aine on tuhoisaa:

http://news.mongabay.com/2012/0405-hanc ... cides.html

However, to test the effect of even small amounts of these pesticides on western honeybees (Apis mellifera), Harvard researchers treated 16 hives with different levels of imidacloprid, leaving four hives untreated. After 12 weeks, the bees in all twenty hives—treated and untreated—were alive, though those treated with the highest does of imidacloprid appeared weaker. But by 23 weeks everything had changed: 15 out of the 16 hives (94 percent) treated with imidacloprid underwent classic Colony Collapse Disorder: hives were largely empty with only a few young bees surviving. The adults had simply vanished. The hives that received the highest doses of imidacloprid collapsed first. Meanwhile the five untreated hives were healthy



Hyönteismyrkky imidaklopridi aiheutti pieninäkin pitoisuuksina kaikki mehiläiskadon oireet. Miten se päätyi mehiläisiin?

"The evidence is clear that imidacloprid is likely the culprit for Colony Collapse Disorder via a very unique mechanism that has not been reported until our study,"

That mechanism? High-fructose corn syrup. Many bee-keepers have turned to high-fructose corn syrup to feed their bees, which the researchers say did not imperil bees until U.S. corn began to be sprayed with imidacloprid in 2004-2005. A year later was the first outbreak of Colony Collapse Disorder.

It doesn't take much to eventually kill the bees accord to Lu, who said an incredibly small amount (20 parts per billion) of imidacloprid was enough to lead to Colony Collapse Disorder within 6 months.


Chensheng Lu, Kenneth M. Warchol, Richard A. Callahan. In situ replication of honey bee colony collapse disorder. Bulletin of Insectology. 2012.

M. Henry; O. Rollin; J. Aptel; S. Tchamitchian; M. Beguin; F. Requier; O. Rollin; A. Decourtye. A Common Pesticide Decreases Foraging Success and Survival in Honey Bees. Science. 2012.

P.R. Whitehorn; S. O’Connor; D. Goulson; F.L. Wackers. Neonicotinoid Pesticide Reduces Bumble Bee Colony Growth and Queen Production. Science. 2012.

Mehiläistuottajat alkoivat käyttää glukoosi-fruktoosisiirappia mehiläisten ruokana. Siirappia tuotetaan maissista. Maissipeltoja alettiin ruiskuttaa imidaklopridilla vuosina 2004-2005. Vuotta myöhemmin alkoi mehiläiskato. Hyönteismyrkyn pitoisuudet siirapissa ovat niin pieniä, että niillä ei ole vaikutusta ihmisiin eikä niihin siis kiinnitetty huomiota. Mehiläiset sen sijaan ovat myrkylle hyvin herkkiä eli ihmisen kannalta merkityksetön pitoisuus riittää aiheuttamaan pesän tuhoutumisen.

Tällä palstalla mehiläiskadosta on aiemmin keskusteltu ainakin näissä:

biologia-ja-ymparisto-f9/mehilaiskadon-syy-alkaa-selvita-t22390.html

geenit-ja-biotekniikka-f10/ampiaiset-ja-kimalaiset-taas-tuhoutuneet-t39338.html

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Sivut

Kommentit (29)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
kfa
Maissipeltoja alettiin ruiskuttaa imidaklopridilla vuosina 2004-2005. Vuotta myöhemmin alkoi mehiläiskato.

Käsittääkseni mehiläiskato on ihan maailmanlaajuinen ongelma, eikä pelkästään maissinviljelysaluieden ongelma. Esim. Euroopassa ja eritoten Ranskassa kärsitään mehiläiskadosta, joten maissipeltojen ruiskutus ei voi olla syy. Vai käytetäänkö imidaklopridia muutenkin, jotenkin Euroopan laajuisesti?

Hämmentää.

Vierailija

.
Mehiläiskadon syistä on soopaa liikkeelä vähintäänkin 90%.

Katoamistautia esiintyy vain USA:ssa. Siellä tutkimusta nähdäkseni koordinoi MAAREC joka on 6 mehiäisyliopiston yhteenliittymä.

Usa on ainut maa jossa mehiläiset kootaan etelän lämpimään talvehtimaan. Tuhansittain pesiä talvhtii Kalifornian pelloilla. Joluna on hellelukemat. Mehiläiset lentävät jatkuvasti, mutta mitään ruokaa ei ole. Ne polttavat itsensä loppuun.
Tätä pidetään perusyynä pesien sairastumiselle.
Lukekaa prof. Heather Mattilan kirjoitus.

Kanadassa ei ole CCD:tä, mutta varroa on thenyt siellä pahaa jälkeä.

Euroopassa on perustettu Coloss -projekti pesätappioiden selvittämiseksi.
Mehiläisissä on yli 30 tautia ja loista. Mikä niistä tappaa pesän?

Tunnetutkin tutkijat ja alan ihmiset ovat lähteneet mukaan hömppään, koska ovat huomanneet tilaisuuden ratsastaa maineen harjalla saadakseen rahaa tutkimusprojekteihin.
Uutisissa näkee juttuja, jotka ovat itse asiassa alkaneet 4 vuotta aikaisemmin jostain tiedosta. Sitten lehtimiehet ovat kierrättäneet uutista lisäämällä siihen yhä hurjempia otsikoita.

.myös Suomen Mehiläishoitajat ovat vääntäneet kirjelmiä, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa.

Je. Maarec on luotettavin tietolähde.

(Kirjoittajalla on biologian yliopistokoulutus ja 50 v kokemus mehiläishoidosta)

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5000
Liittynyt21.6.2009
jiihoo

Euroopassa on perustettu Coloss -projekti pesätappioiden selvittämiseksi.
Mehiläisissä on yli 30 tautia ja loista. Mikä niistä tappaa pesän?



Eihän AIDS:kaan tapa ihmistä, vaan sen oheissairaudet. Pääkysymys lienee, mikä on heikentänyt mehiläisten puolustusjärjestelmän?

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Vierailija
ROOSTER
jiihoo

Euroopassa on perustettu Coloss -projekti pesätappioiden selvittämiseksi.
Mehiläisissä on yli 30 tautia ja loista. Mikä niistä tappaa pesän?



Eihän AIDS:kaan tapa ihmistä, vaan sen oheissairaudet. Pääkysymys lienee, mikä on heikentänyt mehiläisten puolustusjärjestelmän?



Ei ole mitään todistetta siitä että mehiläisten puolustusjärjestelmä olisi heikentynyt.

Vierailija
BrunenG
ROOSTER
jiihoo

Euroopassa on perustettu Coloss -projekti pesätappioiden selvittämiseksi.
Mehiläisissä on yli 30 tautia ja loista. Mikä niistä tappaa pesän?



Eihän AIDS:kaan tapa ihmistä, vaan sen oheissairaudet. Pääkysymys lienee, mikä on heikentänyt mehiläisten puolustusjärjestelmän?



Ei ole mitään todistetta siitä että mehiläisten puolustusjärjestelmä olisi heikentynyt.



Kun tarkoitetaan katoamistautia, siinä nimeomaan on löydetty mehiläisistä vaikka mitä pöpöjä.
Nimeomaan nälkiintyminen ja lepotilan puute on heikentänyt pesiä. Mehiläisen keski-ikä on kesällä 6 viikkoa. Suomessa talvimehiläiset syntyvät elokuussa ja kuolevat toukokuussa.

Mehiläisissä on jo sinänsä kestävyyseroja tautien suhteen. Se on yksi jalostuksen perusta.

Ai että Aids ei tapa? Kyllä se vaan tappaa kun sen saat.

Yhtä hyvin voi sanoa että ei auto tapa vaan sisäiset ruhjeet. - saivartelua.

Mehiläisistä ei ole tavattu Aidsin kaltaista tekijää, vaikka välillä on siltä näyttänyt.

USA:n katoamistauti on edellen mysteeri eikä pariin vuoteen ole päästy eteenpäin.
Monta teoriaa on testattu mutta tyhjä on jäänyt käteen.

Ainakin 60 vuotta on tiedetty että siitepölyn saanti on mehiläisten lyhyt- tai pitkäikäisyyden salaisuus
Hunajassa on energiaa ja siitepölyssä on kaikki muut ravintotekijät.

Esim Australiassa yritettiin pitää pesiä väkirikkaina keinoruokinalla lyhyen talvijakson yli, mutta tämä tuputtaminen aiheutti pahan noseman ja hoidetut pesät olivat huonommassa kunnossa kuin levänneet pesät, kun satokausi alkoi. USA:ssa yritetään samaa asiaa paremmilla aineilla.

.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3713
Liittynyt6.3.2010
Vatkain
kfa
Maissipeltoja alettiin ruiskuttaa imidaklopridilla vuosina 2004-2005. Vuotta myöhemmin alkoi mehiläiskato.

Käsittääkseni mehiläiskato on ihan maailmanlaajuinen ongelma, eikä pelkästään maissinviljelysaluieden ongelma. Esim. Euroopassa ja eritoten Ranskassa kärsitään mehiläiskadosta, joten maissipeltojen ruiskutus ei voi olla syy. Vai käytetäänkö imidaklopridia muutenkin, jotenkin Euroopan laajuisesti?



Kaupunkialueilla, esimerkiksi Pariisissa mehiläisten määrä on lehtitietojen mukaan merkittävästi lisääntynyt (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ran ... 5250086715). Tämä viittaisi siihen, että syytä mehiläiskatoon tulee etsiä juuri maaseuduilta.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
kahannin
Vatkain
kfa
Maissipeltoja alettiin ruiskuttaa imidaklopridilla vuosina 2004-2005. Vuotta myöhemmin alkoi mehiläiskato.

Käsittääkseni mehiläiskato on ihan maailmanlaajuinen ongelma, eikä pelkästään maissinviljelysaluieden ongelma. Esim. Euroopassa ja eritoten Ranskassa kärsitään mehiläiskadosta, joten maissipeltojen ruiskutus ei voi olla syy. Vai käytetäänkö imidaklopridia muutenkin, jotenkin Euroopan laajuisesti?



Kaupunkialueilla, esimerkiksi Pariisissa mehiläisten määrä on lehtitietojen mukaan merkittävästi lisääntynyt (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ran ... 5250086715). Tämä viittaisi siihen, että syytä mehiläiskatoon tulee etsiä juuri maaseuduilta.

Voi olla, totta. Mutta eikö kadosta huolimatta kuitenkin jonkin asteista luonnollista vaihtelua esiintyisi? Olisi mukavaa tietää mikä tilanne Pariisissa on nyt. Tuo artikkelihan on kolmen vuoden takaa. Mutta myös minusta on luontevaa lähteä rajaamaan mahdollista syytä (syitä?) maaseudulle, jossa mehiläisiä esiintyy jo luonnostaan enemmän kuin kaupungissa.

Hämmentää.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3139
Liittynyt30.5.2010

Niin kauan kuin itikoita riittää, niin eipä mehiläisiä kaivata.

Ja tuulipölytteisiäkin kasveja täällä Suomessa on.

Ei tässä mehiläiskadossa ole kyseessä mikään muu kuin amerikkalaisten rahat. Ja siinä on syykin.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

jkorpi
Seuraa 
Viestejä129
Liittynyt11.4.2006

Onhan se ihan mahdollinen tuo CCD tulo tuolta ruokinnan kautta. Täytyypä yrittää tarkistaa mistä tuo omille pesille tullut ruokintaliuos on peräisin. Sitä tuli Hartwallilta 800 litraa. 3 viikkoa ja kaikki oli imetty pesiin, ruokinta automaatit tyhjiä (vajaa 50 pesää). En kerännyt yhdestäkään pesästä hunajaa, koska olen jakanut(monistanut) niin voimakkaasti tänä vuonna yhdyskuntia.

Toinen minkä olen huomannut varmasti yksi "mystisien" mehiläisyhdyskuntien tuhoutumiseen syy on pesiä tuhoavat maa-ampiaiset. Tämä ongelma on vain tuossa Helsingin malminkartanon yliopiston entisessä omenapuutarhassa.

Perustuu osittain hypoteesiin (ampiaisten munimisesta mehiläispesään osalta) --> En tiedä voiko olla mahdollista, mutta vaikuttaisi siltä, että isoonkin pesään maa-ampiainen päästetään tiettyjen yhdyskuntien toimesta vapaasti juoksemaan. Vosiko tämä johtua tuosta ruokinta-nesteen mahdollisesti mehiläisen keskushermostoon heikentävästi vaikuttavasta vaikutuksesta. Tuo juoksenteleva maa-ampiainen, jos on kuningatar niin joissain olosuhteissa se ehkä saattaa alkaa munimaan valmiisiin kennoihin poistettuaan sieltä ensin mehiläisten munat. En taaskaan tiedä, mutta kai se on teoriassa mahdollista, että vaikka tuo maa-ampiainen olisi työläinen ja huomaa erityiseksi herkuksi sikiökehien muna- ja avotoukka -kennoissa olevan kuningatar nesteen, voisiko tuosta maa-ampiaisesta tuolla "super-ruualla" kuningatar? Joka tapauksessa tutkimisen arvoinen huomio. Huomasin, että viimeviikolla yksi vahva/iso mehiläiskuningattareton 3 x 10 lagnstroth yhdyskunta oli täysin tuhottu maa-ampiaisten toimesta. Avatessani pesää, pesäsästä tulvi tuhansia pieniä nuoria ampiaisia(en ole ikinä nähnyt niin paljoa ampiaisia yhdelläkertaa). En tiedä onko tämä vahvan pesän valtaaminen muuten mahdollista maa-ampiaiselle, kuin että se olisi ensiksi muninut mehiläispesään. Satoja kuolleita mehiläisiä+ampiaisia oli pesän pohjalla, muttei kuitetenkaan tuhansia. Arviolta pesässä oli 3 viikkoa aikaisemmin ~40 000 mehiläistä. Eli olisiko tuore ampiaisyhdyskunta mahdollisesti puhdistanut pesää raadoista? Mikä saattaisi selittää joidenkin tarhaajien mystisiä kevään "täysin puhdistettuja"/autioita pesiä. Jokatapauksessa mielenkiintoista. Maa-ampiaiset olivat tuhonneet myös toisen heikomman pesän, mutta se pesä oli vain täysin putsattu (esim ruokinta automaatti ja kennot imetty tyhjäksi). Muutamia ampiaisia putsaisi viimeisiä kennon pohjia. Minulla on sikäli hieno mahdollisuus seurata näitä malminkartanon pesiä useamman kerran päivässä, koska ne ovat vain 70m päästä kotoa. Isommalla Espoon tarhalla käyn 2-4 kertaa viikossa

kfa
Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008

Lisää uutisia mehiläiskatoon liittyen. Pienet torjunta-ainepitoisuudet ja niiden yhteisvaikutus näyttävät edelleenkin syyllisiltä:

"Combined pesticide exposure severely affects individual- and colony-level traits in bees
http://www.nature.com/nature/journal/va ... 11585.html

Artikkelin sisältöä on avattu Uuden Suomen uutisessa:

http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ympari ... isen-syyta

Tuon teorian paikkansapitävyyttä luulisi olevan helpompi testata kuin esimerkiksi AGW:tä. Mehiläiset liikkuvat kuitenkin varsin paikallisesti ja usein niiden keräilyalueella on vain yhden tai parin tilan peltoja. Kukaan ei pakota mehiläishoitajaa käyttämään satunnaisesta myrkytetystä pellosta peräisin olevaa glukoosi-fruktoosisiirappierää hunajan korvikkeena, joten asian selvittämiselle ei pitäisi edes olla esteitä.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Ertsu
Vatkain

Miksi dieselpäästöt vaikuttavat mehiläisiin vasta nyt, kun dieseleitä on ollut jo 60 vuotta. Etenkin raskasliikenne on käyttänyt naftaa jo sen 60 vuotta.

Niin kuin tuossa todettiin, niin yksin eivät riitä selittämään mehiläiskatoa, mutta edesauttavat ja pahentavat sitä. Pelkkä diesel ei haittaa mutta yhdistettynä muihin tekijöihin vaikuttaa.

Ertsu
Miksei lyijy vaikuttanut mitään, vaikka sitäkin käytettiin varmaan sata vuotta bensan lisäaineena?

Sitä pitää kysyä mehiläisiltä miksi lyijy ei vaikuta heidän hajuaistiinsa.

Hämmentää.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat