Kulttuurirelativismi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kulttuurirelativismi ja ihmisoikeuksien universaalisuus

UNIVERSALISMIN KANNATTAJIEN MUKAAN KAIKKIIN YHTEISÖIHIN PITÄÄ SOVELTAA SAMOJA EETTISIÄ NORMEJA. KULTTUURIRELATIVISMIN MUKAAN UNIVERSAALISTA MORAALIA EI OLE OLEMASSA.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden tausta on luonnonlain teoriassa sekä moraalifilosofiassa, joihin liittyy perinteinen länsimainen usko yksilön kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien ensisijaisuuteen. Universalismin kannattajien mukaan kaikkiin yhteisöihin pitää soveltaa samoja eettisiä normeja. Vaikka ihmisoikeuksien juuret ovatkin länsimaisissa kirjoituksissa, se ei universalismin kannattajien mukaan ole perusteltu syy väittää, että ihmisoikeudet edustavat länsimaisia arvoja ja sopivat vain länsimaihin. Klassisen liberalismin kirjoittajat eivät kirjoittaneet yhteiskuntansa olemassa olevista arvoista, vaan he pikemminkin hyökkäsivät niitä vastaan. He ehdottivat periaatteita, jotka heidän mukaansa pitäisi hyväksyä yleismaailmallisesti. Periaatteiden hyväksynnän tulisi riippua niiden paikkansa pitävyydestä tai pitämättömyydestä, ei siitä, tulevatko ne alun perin lännestä vai jostain muualta.

Kulttuurirelativismi esittää, että moraalin säännöt vaihtelevat paikasta toiseen. Se väittää, että moraalikäsitysten vaihtelevuus riippuu kulttuurisista tekijöistä. Koska moraali on peräisin kulttuurista ja kietoutunut siihen, kulttuuri myös sitoo moraalia. Kulttuurirelativismin mukaan universaalista moraalia ei ole olemassa. Joidenkin kulttuurirelativistien mukaan yksilön oikeudet ovat epäoleellisia kulttuureissa, jotka perustuvat muihin kuin länsimaisiin arvoihin. Kulttuurirelativismi kieltää yksilöiltä näiden moraalisen oikeuden vertailla oikean ja väärän universaaleja standardeja ja vedota niihin. Se ei myöskään jätä tilaa kritiikille. Kulttuurirelativismin mukaan moraaliarvojen tulee olla aitoja, eivätkä ne saa tulla kulttuurin ulkopuolelta.

Sekä kulttuurirelativismissa että universalismissa voidaan havaita vivahde-eroja. Radikaalien kulttuurirelativistien mukaan kulttuuri on moraalin ja normien ainoa sitova lähde. Radikaaleille universalisteille puolestaan kulttuuri on moraalin ja normien kannalta merkityksetön, koska ne ovat universaalisesti sitovia. Vahvan kulttuurirelativismin mukaan kulttuuri on pääasiallisesti moraalin ja normien lähde; heikon kulttuurirelativismin mukaan kulttuuri voi olla moraalin ja normien sitova lähde. Joka tapauksessa vahvakin kulttuurirelativismi on hankalan tilanteen edessä, kun kulttuurit kohtaavat tai käyvät läpi suuria muutoksia.

Perustuu tekstiin Kuusjärvi: Ihmisoikeudet ja kehitys.
lähde: http://www.ihmisoikeudet.net/Filosofia/filosofia_2_1.html

Onko universaalia moraalia olemassa vai onko moraali olemassa vain kulttuurin sisällä? Mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe. Ottakaa kantaa.
Oman kantani voi päätellä allekirjoituksestani.

Sivut

Kommentit (80)

Vierailija

Universaalia moraalia on olemassa. Kulttuurirelativismi on ainoastaan vasemmistolaisten ja monikulttuurihörhöjen poliittisia työkaluja.

Nämä hyväksyvät esim. naisten silpomista ja alistamista Afrikassa tai sitten pitävät Islamia samanvertaisena kristinuskon kanssa.

Vierailija

Kysymys on laajempi ja vaikeampi kuin uskotkaan. Täysin kulttuurista riippumattomia sääntöjä on varsin vähän tai ainakin niiden perustelussa on toivomisen varaa jotta niitä voitaisiin soveltaa aukottomasti jokaiseen kulttuuriin. Kuitenkin moraalisten teorioiden avulla voimme asettaa erilaisia suosituksia käytännön ongelmista. Mitään yksittäistä, kaikissa tilanteissa toimivaa moraalisääntöä ei ole. Edes Kantin kuuluisa kategorinen imperatiivi ole tarpeeksi kattava. Muita yleistäviä ja harkintaan perustuvia teorioita kyllä riittää ja niitten avulla voidaan päätyä suhteellisen tasapainoitettuihin ja oikeudenmukaisiin päätöksiin. Kultainen sääntö rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi on yksi tälläinen toimiva moraalisääntö joka onkin esiintynyt eri sanamuodoissa varsin monessa uskonnossa ja kulttuurissa. Samaa sanomaa opettivat Aristoteles ja Kungfutse jo ennen Jeesusta.

Vierailija

Ja mikä sitten mielestäsi olisi universaalia absoluuttista moraalia? Kuka sen päättää mikä olisi universaalista moraalia, joka koskisi kaikkia planeetallamme ihmisiä?

Sellaista universaalia absoluuttista moraalia ei ole. Moraalikäsitteitä on monia. Moraali on erilaista, riippuen missä päin planeettaamme eletään. Moraali on riippuvainen kansan kulttuurista ja uskonnosta jos uskonnolla on vaikutusvaltaa ihmisiin.

Esimerkiksi eri puolilla Afrikkaa on erilaista moraalia. Islam on saanut aikaan moraalia arabeissa. Länsimainen moraali on taas meidän moraali.

Ihmisten moraalisista ja kulttuurisista eroista ei olisi niin paljon kiistoja ja riitoja, jos ei olisi menossa tällainen kansainvaellus. Jos ihmiset pysyisivät omilla alueillaan moraalineen ja kulttuurineen, olisi kaikki monikulttuurisuuden vaikeudet aika pienissä.

Jaa että voiko jotain ihmistä yrittää saada luopumaan oman kulttuurin tavoista tai moraalista?
Jos ihminen vaeltaa alueelle missä vallitsee aivan erilainen kulttuuri tai moraali, pitäisi sen jo olla päivän selvä asia että vieraaseen maahan mennään asumaan kuin vieraat konsanaan. Maassa maan mukaan. Muuten ei tule mitään. Toimiva, monen mielestä ihana monikulttuurisuus ei toimi missään maassa. Ja se ei toimi juuri sen takia että ihmisillä on erilaiset moraalit ja erilaiset kulttuurit.

Se olisikin aivan eri asia jos olisi universaalinen moraali joka olisi kaikilla. Mutta se on utopiaa. Monella kansalla on oma käsitys moraalistaan, perustuen kansan kulttuuriin ja uskontoon jos uskonto on vallassa vielä.

Ja mielestäni pitäisi eri kulttuurien antaa olla rauhassa omilla alueillaan, lukuun ottanmatta tietysti esimerkiksi lapsiin ja naisiin kohdistuvia barbaarisia tekoja. Niihin on kaikilla oikeus puuttua. Samaten barbaarisiin rangaistuksiin. Juuri barbaaristen rangaistuksien takia moni jättää kotimaansa ja alkaa pakolaiseksi ja hakeutuu alueelle minkä kulttuuria ei pysty hyväksymään. Tavoitteena on vain parempi elämä, ei muuta. Ja se tuottaa kaikille osapuolille vaikeuksia, jos on vaikeuksia sopeutua/sulautua uuden maan kulttuuriin ja moraaliin..

Vierailija
Ayla

Ihmisten moraalisista ja kulttuurisista eroista ei olisi niin paljon kiistoja ja riitoja, jos ei olisi menossa tällainen kansainvaellus. Jos ihmiset pysyisivät omilla alueillaan moraalineen ja kulttuurineen, olisi kaikki monikulttuurisuuden vaikeudet aika pienissä.

Toimiva, monen mielestä ihana monikulttuurisuus ei toimi missään maassa. Ja se ei toimi juuri sen takia että ihmisillä on erilaiset moraalit ja erilaiset kulttuurit.

Ei millään pahalla mutta tuo kuulostaa pahimmanlaatuiselta äärioikeistolaiselta hapatukselta. On se niin hirveän väärin kun kansat sekoittuvat luonnottomalla tavalla keskenään. Oletko kenties harkinnut kirjoittelua kansallissosialismifoorumille? Sopisit porukkaan paremmin kuin hyvin.

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005

Ei tuo Ayla oikeistolainen ole, hänhän on tuolla lapsityövoimakeskustelussa esittänyt "vasemmistolaisia" mielipiteitä.
Kai demaritkin voi vastustaa maahanmuuttajia ja kulttuurisekoitusta?
Ammattiliitto ainakin Suomessa vastustaa ulkomaalaista työvoimaa.

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14021
Liittynyt23.6.2005

Hah, mikä on vallitsevan kulttuurin hyvä? Vaikea kysymys. Itse asiassa en näin trolliherkkään, antropo- ja etnosentriseen aiheeseen haluaisikaan vielä ottaa kantaa. Luen ihan lähipäivinä Gloverin teoksen Ihmisyys – 1900-luvun moraalihistoria, jossa pohditaan ihan konkreettisesti 1900-luvun moraalisia ratkaisuja ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä.

Moni menestynyt ja luonnon kanssa tasapainossa vuosisatoja elänyt kulttuuri on joutunut turvautumaan pakkoabortteihin ja lastentappoihin, puhumattakaan kannibalismista. Miten me voimme mennä sanomaan näille, että heillä on "huono moraali", jos yhteisö pysyy kasassa ja luonto myös? Onko ihmisellä lajina jotain olennaisen pysyvää ja tärkeää, jota voi sanoa hyväksi? Jätän toistaiseksi vastaamatta.

Ayla
Ihmisten moraalisista ja kulttuurisista eroista ei olisi niin paljon kiistoja ja riitoja, jos ei olisi menossa tällainen kansainvaellus. Jos ihmiset pysyisivät omilla alueillaan moraalineen ja kulttuurineen, olisi kaikki monikulttuurisuuden vaikeudet aika pienissä.

Hassua tekstiä ihmiseltä, joka on itse maahanmuuttaja.

Olen lukenut ripauksen kulttuuriantropologiaa, jossa kulttuurirelativismi on ollut eräänlainen "taustafilosofia". Ei siis ryhdytä arvottelemaan muita kulttuureja, ensin tutkitaan ja jätetään hutkimiset ja ensimmäisen kive heittämiset muille. Tuota järjestystä suosittelen muillekin.

Vaikkei uskoisikaan universaalin moraalin olemassaoloon, on tunnustettava että valtakulttuureissa on kautta aikain ollut pyrkimystä rauhaan, tasapainotiloihin ja altruistisuuteen. Ne ovat pitäneet yhteisöjä kasassa. On myös muistettava, että Kantin kirjoituksista kehitetyt kansainvälisen oikeuden perusteet ja niihin liittyvä etiikka on kulkenut pitkän tien, joka on ollut täynnä virheitä ja kantapään kautta oppimista. Ihmisen "hyvä" on siis nähdäkseni pakostakin sidoksissa siihen, miten tämä menestyy lajina, ilman aivan välttämätöntä vastakkainasettelua muun "luomakunnan" kanssa.

Transsendenttisuus, etevöityminen ja "paremman ihmisyyden projekti" ovat pakostakin tavoitteita, joihin päin mentäessä moraalin on seurattava mukana. Laajemman, inhimillisemmän ja paremman moraalin. Moraalin, joka ei pelkästään kuvasta hyvää, vaan pyrkii aktiivisesti ja itseään korjaten tuottamaan sitä.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija
Echi
Ayla

Ihmisten moraalisista ja kulttuurisista eroista ei olisi niin paljon kiistoja ja riitoja, jos ei olisi menossa tällainen kansainvaellus. Jos ihmiset pysyisivät omilla alueillaan moraalineen ja kulttuurineen, olisi kaikki monikulttuurisuuden vaikeudet aika pienissä.

Toimiva, monen mielestä ihana monikulttuurisuus ei toimi missään maassa. Ja se ei toimi juuri sen takia että ihmisillä on erilaiset moraalit ja erilaiset kulttuurit.

Ei millään pahalla mutta tuo kuulostaa pahimmanlaatuiselta äärioikeistolaiselta hapatukselta. On se niin hirveän väärin kun kansat sekoittuvat luonnottomalla tavalla keskenään. Oletko kenties harkinnut kirjoittelua kansallissosialismifoorumille? Sopisit porukkaan paremmin kuin hyvin.

Tuo mitä minä sanoin pitää paikkansa, niin kovalta kuin se kuullostaakin sinun korvissasi.

Näytät tulkitsevan provokaatista kirjoitustani . Se oli myös tarkoitukseni että "saarnaajat" lähtisi liikkeelle. Tässä se nähtiin että omaa moraaliasi sinäkin tuot nyt esille. Kirjoituksesi on osoitus siitä kuinka ajattelet että sinulla on korkea moraali verrattuna minuun.

Ehdotat minulle alkaa kirjoittaa kansallissosialismifoorumilla. Ja vain sen takia että uskallan tuoda esille arkaluontoisen asian.

Meillä esimerkiksi yhdessä Tukholman esikaupungissa, tai pitäisikö sanoa alue sen oikealla nimityksellä, maahanmuuttaja slummi. Siellä asuu pari maamme maahanmuuttaja politiikkoa perheineen. Kumpikin perhe nyt etsii asuntoa muualta. Pelkäävät lastensa puolesta. Sanovat totuuden asuinalueesta. Että siellä vallitsee vuosi vuodelta lisääntyvä ruotsalaisviha ja wahhabistinen näkemys islamista. Islamin kovat säännöt on alkanut vaatia musliminaisia käyttämää huivia ja mustia kaapuja. Tyttölapsilta odotetaan sitä myös.

Nämä politiikot on uskaltanut kertoa mediassa etsivänsä uutta asuntoa ruotsalaisista asuinalueilta. He sanoo että elämä on vaarallista siinä slummissa. Siellä ei saa tulla ruotsalaisille tavoille. Painosetaan naisia näyttämään pukeutumisella olevansa muslimeja.
Kukaan ei ole näitä maahanmuttaja politiikkoja moittinut siitä että he pelkäävät jatkaa asumista sillä asuinalueella.

Minä tiedän että tällaiset fenomit ei ole Suomessa tunnettuja. Ei ole tunnettuja sen takia että teillä ei ole paljoa maahanmuuttajia, jotta ongelmaa ei ole vielä. Mutta se että suomessa ei tällaisia ongelmia vielä ole kulttuurin tai uskonnon takia, ei tietenkään edellytä sitä että näitä tällaisia vaikeuksia ei olisi muissa maissa missä on paljon maahanmuuttajia.

Minä olen asunut muslimiasuinalueella ja olen kokeillut asumista romaani perheessä ja hieman muissakin.

Minä en ole koskaan missään sanonut että maahanmuuttajia ei saa tulla tänne. Minä vastustan maani huonoa pakolaispolitiikkaa ja sitä miten huonosti asia on hoidettu Ruotsissa. Moni maahanmuuttaja on pakotettu muuttamaan asumaan noihin slummeihin. Heille ei ole annettu muuta vaihtoehtoa. Jotta heille ei sopeutuminen ole ollut helppoa.

Sama pätee Hollantiin ja Ranskaan ja Tanskaan. Politiikoilla on vastuu siitä miten huonosti ovat asioita hoitaneet maahanmuuttajille.

............

Ja tässä lopussa ehdottaisin että vastaisist avauksen aloittajan kysymyksiin. Onko olemassa universaalista moraalia?

Ja sitten, kenen moraali on se oikea moraali? Sinunko? Ainakin aloit kovasti moralisoimaan minulle. Teit juuri sen argumentaatiovirheen minkä olentin monen tekevän luettuasi pienen provokaatisen tekstini. Moralisoit, koska uskalsin kertoa monikultturismen huonommasta puolesta. Tiedän toki että rakastat monikultturismia. Niin minäkin, silloin etenkin jos se jotenkuten toimii.. Mutta minä uskallan myös myöntää monikulturismen huonot puolet. Koska niitä on. On väärin ylistää jotain ja unohtaa negatiivisyys ja tuoda vain esille positivisyys. Etenkin silloin jos negatiivisyys asiassa on kovin suuri. Ei ole mitään syytä peitellä sitä.

Vierailija
Neonomide
Ayla: Ihmisten moraalisista ja kulttuurisista eroista ei olisi niin paljon kiistoja ja riitoja, jos ei olisi menossa tällainen kansainvaellus. Jos ihmiset pysyisivät omilla alueillaan moraalineen ja kulttuurineen, olisi kaikki monikulttuurisuuden vaikeudet aika pienissä.

Neonomide: Hassua tekstiä ihmiseltä, joka on itse maahanmuuttaja.

Minä en aio alentua siihen samaan ja sanoa sinun tekstiäsi hassuksi.
Ota kuitenkin huomioon että maahanmuutajana minä en erotu kulttuurisesti mitenkään ruotsalaista. Minulla ei maahanmuuttajana ollut mitään vaikeuksia sopeutua ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Jouduin heti asumaan ykstyskoulussa, internaatissa ruotsalaisten oppilaitten kanssa. Jouduin jakamaan elämäni kolmen vuoden aikana heidän kanssaan. Kukaan ei valittanut suomalaisuudestani.

Tiedän että tekstini oli provokaatista. Mutta se oli tarkoituskin. Oli tarkoitus saada palstan moralistit liikkeelle. Siinä onnistuin aika hyvin. Muutamat vielä puuttuu.

En aio tässä enempää selitellä uudelleen samoja asioita. Lue tuossa edellisessä kirjoituksessani mitä kirjoitin Echille.

Ja voisit sinäkin nyt moralisointisi päätteeksi sanoa mielipiteesi, onko olemassa universaalia moraalia? Kuka päättää mikä on oikea moraali? Päätätkö sinä sen? Onko sinun moraalisi mielestäsi parempi mitä muitten ja vain sen takia että et uskalla katsoa maailmaa avoimin silmin? Haluat ehkä nähdä vain ihanan kulttuurien sekoituksen, luullen että kaikki on hyvin niin, että kaikki on tyytyväisiä? Mutta mitä sanot siihen, kun eihän edes nämä maahanmuuttajat näillä asuinalueilla ole tyytyväisiä elämäänsä siellä. Niin miksi odotat että minä olisin tyytyväinen meidän politiikkojen huonoon maahanmuutaj/pakolaispolitiikkaan?

Tuo mitä kirjoitin aikaisemmin, pitää paikkansa. Minulla ei ole mitään vastaan maahanmuuttajia. Kunhan vain politiikot olisivat osanneet hoitaa asiansa paremmin. Minä syytän politiikkoja etupäässä. Mutta myöskin lasken monikultturimen negatiiviseksi sivuksi lisääntyvät sopeutumis vaikeudet maahanmuuttajien keskuudessa ja muslimiyhteisössä lisääntyvä wahhabistinen islamistisyys. Modermit muslimitkaan ei pidä siitä, niin miksi minun pitäisi salailla asiaa?

Vierailija

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lawrence_Kohlberg

"Lawrence Kohlbergin (1927-1987) moraalikehitystä kuvaava teoria on yksi (sosiaali)psykologian keskustelluimpia. Kohlberg oli Jean Piaget´n rinnalla kognitiivis-strukturalistisen teorian keskushenkilöitä.

Heidän perusajatuksensa oli, että (ihmis)lapsen kognitiivinen kehitys etenee laadullisesti toisistaan poikkeavissa vaiheissa. Nämä vaiheet edellyttävät tiettyä psykologista kypsyystasoa, niinpä niiden järjestystä ei voi muuttaa eikä niitä voi ohittaa. Jokaisella uudella tasolla lapsen ajattelu tekee laadullisen hyppäyksen. Kognitiivisen kehityksen tasoa ilmentävä ajattelun rakenne, struktuuri, esiintyy kaikessa yhteyksissä, eikä siis ole sidoksissa ajattelun sisältöön."

Kohlberg aloitti teoriansa kehittelyn jo väitöstutkimuksessaan 1950-luvun loppupuolella, ja jatkoi sen parissa kuolemaansa asti.

http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opin ... lberg.html

"Lawrence Kohlberg & Robert A. Ryncarz (1990a) hylkäävät kulttuurirelativismin, jonka mukaan kullakin kulttuurilla on erilaiset moraalikäsitykset ja arvolähtökohdat. Relativistisen näkemyksen mukaan arvot, normit ja moraali hyväksytään vain joissakin alakulttuureissa, kulttuureissa tai yhteiskunnissa. On erotettava toisistaan kulttuurisidonnaiset säännöt ja universaalit, kaikista kulttuureista löytyvät periaatteet, joissa ilmenevät yleismaailmalliset moraaliarvot. Tällaisia universaaleja, kaikista kulttuureista löytyviä periaatteita, ovat esimerkiksi ihmisarvon kunnioittaminen, tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus.

http://herkules.oulu.fi/isbn9514251105/html/x361.html

Kohlberg ym. korostavat universaalisuutta, mitä voidaan kritisoida siitä, ettei teoriassa ole otettu huomioon tosiasiaa, ettei ole olemassa yhtään kulttuuria, missä edellä mainittuja periaatteita ei olisi loukattu, joten periaatteiden loukkaaminenkin voidaan käsittää yleismaailmallisena ilmiönä."

Hyvän elämän salaisuus:

http://www.tsv.fi/ttapaht/034/talvinen.pdf

Vierailija

Deus Ex kirjoitti:

Deus Ex: Universalismin kannattajien mukaan kaikkiin yhteisöihin pitää soveltaa samoja eettisiä normeja. Vaikka ihmisoikeuksien juuret ovatkin länsimaisissa kirjoituksissa, se ei universalismin kannattajien mukaan ole perusteltu syy väittää, että ihmisoikeudet edustavat länsimaisia arvoja ja sopivat vain länsimaihin.

Sana ihmisoikeudet jo kertoo, että niihin liittyvät eettiset normit koskevat kaikkia IHMISIÄ, joten niitä pitäisi silloin soveltaa kaikkiin ihmisiin kautta planeetan.
Ei voida sanoa, että ihmisoikeuksien juuret olisivat länsimaisissa kirjoituksissa, koska itämaiset kirjoitukset sisältävät saman eettisen perusnäkemyksen, johon Echi jo viittasi.
En sotkisi keskenään termejä ihmisoikeudet ja länsimaiset arvot. Ihmisoikeudet on julkaistu YK:n ihmisoikeusjulistuksessa, joten ne ovat jokaisen tarkasteltavissa ja mietittävissä, mutta missä voisi tutustua länsimaisiin arvoihin. Haluaisin tietää, mitä ne ovat.

Deus Ex : Klassisen liberalismin kirjoittajat eivät kirjoittaneet yhteiskuntansa olemassa olevista arvoista, vaan he pikemminkin hyökkäsivät niitä vastaan. He ehdottivat periaatteita, jotka heidän mukaansa pitäisi hyväksyä yleismaailmallisesti. Periaatteiden hyväksynnän tulisi riippua niiden paikkansa pitävyydestä tai pitämättömyydestä, ei siitä, tulevatko ne alun perin lännestä vai jostain muualta.

Kaikilla ihmisillä tulisi olla kulttuurialueestaan huolimatta samat ihmisoikeudet ja -vastuut, mutta yksilöt kykenevät tietystikin soveltamaan niitä käytäntöön vain omien kykyjensä ja olosuhteidensa puitteissa. Ihmiskunnan pitäisi huolehtia siitä, että kaikille ihmiskunnan jäsenille suodaan käytännön tasolla jotenkin kohtuulliset elinmahdollisuudet ja koulutus, jotta jokainen voisi kokea olevansa koko ihmiskunnan yhteisen etiikan ja käytännön piirissä.

Ihmisoikeuksien voimaansaattaminen tulisi mieltää maailmanpoliittiseksi tavoitteeksi, jota kohti pyritään sitkeästi niin yksilötasolla kuin ihmiskuntana, ilman yhteistä päätöksentekoa ja päätösten käytäntöönsaattamista ne jäävät juhlapuheiden asteelle.

Vierailija
Neonomide
On myös muistettava, että Kantin kirjoituksista kehitetyt kansainvälisen oikeuden perusteet ja niihin liittyvä etiikka on kulkenut pitkän tien, joka on ollut täynnä virheitä ja kantapään kautta oppimista.
Kansainvälisen oikeuden moraalifilosofinen tausta ei nojaudu pelkästään Kantin teksteihin vaan vuosisatojen aikaisiin moraalifilosofisiin teorioihin lähtien aina Tuomas Akvinolaisesta tämän päivän yhteiskuntafilosofeihin. Modernin kansainvälisen oikeuden keskeisenä kehittäjänä pidetään usein hollantilaista Hugo Grotiusta joka kirjoitti teoksen Three Books on the Law of War and Peace vuonna 1625. Nykyinen kansainvälinen oikeus on ottanut kyllä vaikutteita oikeusfilosofisista teorioista mutta se pohjautuu pitkälti kansainvälisiin yleissopimuksiin oikeuslähteisiin jotka eivät suoraan kuulu oikeusfilosofian piiriin. Lisäksi kannattaa muistaa että ihmisoikeudet ovat vain yksi osa-alue kansainvälisessä oikeudessa.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Neonomide

Vaikkei uskoisikaan universaalin moraalin olemassaoloon, on tunnustettava että valtakulttuureissa on kautta aikain ollut pyrkimystä rauhaan, tasapainotiloihin ja altruistisuuteen. Ne ovat pitäneet yhteisöjä kasassa.

Onhan se tunnustettava. Mutta jos asiaa tarkastelee esimerkiksi meemiteorian puitteissa, niin tuo ei ole mikään ihme. Aatteet, ideaalit ja filosofiat, siis nyt moraalikäsityksien sellaiset meemit, jotka pyrkivät vakauttamaan ja ylläpitämään vallitsevaa kulttuuria/moraalikokoelmaa/mitä tahansa, luonnollisestikin saavuttavat useimmissa tapauksissa helposti valta-aseman ja siinä myös pysyvät. Moraaliset meemit, jotka pyrkivät hajottamaan vallitsevaa tilaa, eivät puolestaan liene kovinkaan pitkäikäisiä, vaikka ne voisivatkin hetkellisesti aikaansaada kehityspyrähdyksen. Ne kun lienevät taipuvaisia itsetuhoon, jos saavuttavat merkittävämpää jalansijaa.

Riittävän pitkällä aikavälillä tapahtunutta kehitystä tarkasteltaessa ei voi myöskään sivuuttaa evoluutiopsykologiaa. osalla moraalikäsityksistämme voi hyvinkin olla merkittävä evolutiivinenkin tausta, eritoten jos puhutaan vaikkapa seksuaali- tai pariisuhteista tai esim. nepotismista.

Vaikka moraalikäsityksien nykyinen kirjo onkin selkeästi painotuksiltaan määriteltävissä tietynlaiseksi, niin silti sen perusteella ei voida sanoa, että mikään tietty tai yleinen vallalla olevista moraalikäsityksistä olisi universaali tai absoluutti. Sellainen olisi naturalistinen virhepäätelmä. Vaikka jokin marginaalisempi moraali olisikin ristiriidassa valtakäsityksen kanssa, ei se ole vähemmistöasemansa takia mitenkään vähemmän oikea tai huonompi. Yhtä hyvinhän se voi olla juuri se oikea, jos halutaan olettaa että on olemassa universaali moraali.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Ayla

Provokatiiviseen tekstiin sait provokatiivisen vastauksen. En ymmärrä höpinöitäsi minun korkeammasta moraalista tai siitä että olisin jotenkin syyllistynyt argumentaatiovirheeseen. Voisitko tarkentaa missä kohdin olen esittänyt jonkin virhepäätelmän. Sinä puhuit kansainvaelluksista ja monikulttuurisuudesta automaattisesti negatiivisena asiana. Unohdat tyystin että monikultuurisuus tarkoittaa muutakin kuin pelkästään rähinöiviä somaleja. Sen takia tekstisi muistuttaa suoraan kansallismielisten Suomi pidettävänä suomalaisena tekstiltä. Monikulttuurisuutta emme voi estää joten meidän on opeteltava tulemaan toimeen sen kanssa.

Ayla

Ja tässä lopussa ehdottaisin että vastaisist avauksen aloittajan kysymyksiin. Onko olemassa universaalista moraalia?

Ja sitten, kenen moraali on se oikea moraali?


Olen vastannut jo tuohon kysymykseen ensimmäisessä kirjoituksessani ennen sinun tekstiäsi. Ja lisää minun moraalikäsityksestäni löydät tästä aloittamastani topicista:

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ght=#80543

Vierailija

Echi kirjoitti:
Kansainvälisen oikeuden moraalifilosofinen tausta ei nojaudu pelkästään Kantin teksteihin vaan vuosisatojen aikaisiin moraalifilosofisiin teorioihin lähtien aina Tuomas Akvinolaisesta tämän päivän yhteiskuntafilosofeihin. Nykyinen kansainvälinen oikeus on ottanut kyllä vaikutteitta oikeusfilosofisista teorioista mutta se pohjautuu pitkälti kansainvälisiin yleissopimuksiin oikeuslähteisiin jotka eivät suoraan kuulu oikeusfilosofian piiriin.

En minäkään ota uskoakseni, että sen enempää Kantilla kuinTuomas Akvinolaisella olisi ollut osuutta asiaan, kun YK:n peruskirjaa tai Kansainvälistä tuomioistuinta on perustettu.

Niin Kansainliiton kuin YK:n kautta yritettiin saada uusi kansainvälinen järjestys aikaan, mutta molempien heikkoudeksi jäi se, että etusijalle laitettiin kuitenkin valtiollinen riippumattomuus. Lisärasitteeksi tuli myös tiettyjen kansojen Veto-oikeus.
Seuraavassa osoitteessa on Kansainvälisen Baha’i-yhteisön lausunto Kansakunnat käännekohdassa, joka luovutettiin YK:n käyttöön sen täyttäessä 50 vuotta.

http://www.bahai.fi/sivu.php3sivu=lausu ... nekohdassa

-------------------------------------

Kosh kirjoitti:

Kosh: Vaikka moraalikäsityksien nykyinen kirjo onkin selkeästi painotuksiltaan määriteltävissä tietynlaiseksi, niin silti sen perusteella ei voida sanoa, että mikään tietty tai yleinen vallalla olevista moraalikäsityksistä olisi universaali tai absoluutti.

Olisi parempi, jos lapsille opetettaisiin kouluissa ”Kymmenen käskyn” sijasta YK:n ihmisoikeusjulistus sopivana tiivistelmänä.
Miksi ihmisoikeudet eivät tunnu sinusta universaaaleilta, ketä ne sortavat? Mitkä tahansa hyvät periaatteet alkavat tuntua kahleilta, jos niihin ympätään sana absoluuttinen. Myös sanat "vallalla olevat" tuntuvat hieman ahdistavilta, koska sanalla valta on negatiivinen kaiku.
Valkoisen ja mustan välillä on laaja skaala eri harmaan sävyjä. Harmaata aluetta voitaisiin nimittää kohtuudeksi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat