Seuraa 
Viestejä995

Yleinen suhteellisuusteoria ennustaa gravitaatioaaltojen olemassaolon, mutta yrityksistä huolimatta niitä ei ole havaittu. Toivoisin perusteluja sekä g-aaltojen puolesta että vastaan.

Omasta mielestäni aaltoja ei ole, koska gravitaatiolta puuttuvat kokonaan eräät aalloille tyypilliset ominaisuudet. Gravitaation voimakkuus ei vaihtele missään olosuhteissa, ja sen vaikutus lasketaan yksinkertaisella yhteenlaskulla yhteen. G:llä ei ole myöskään katveita eikä sitä voi heijastaa peilillä. Gravitaatiossa ei ole aaltoilun mukaisia harjanteita ja aallonpohjia, vai onko aallonpituus niin iso, ettei sitä universumin mittakaavassakaan ole havaittu?

Eli onko se gravitaation aaltoluonne niin kirkossa kuulutettu?

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (134)

"Gravitaatioaallot eivät himmene pölyn läpi mennessään tai törmäile esteisiin, vaan kulkevat aineen läpi sitä edes huomaamatta ja säilyttävät alkuperäisen muotonsa. Ne voivat tehdä näkyväksi maailmankaikkeuden salaisuuksia, jotka ovat valon ulottumattomissa. Jo nyt tiedämme, että valtaosa kosmoksen aineesta on sellaista, jota ei valolla näe. Tämän hetkisen käsityksen mukaan tuo pimeä aine ei osallistu sellaisiin toimiin, joista syntyisi merkittävästi gravitaatioaaltoja."

http://www.tiede.fi/blog/category/maailmankaikkeutta-etsimassa/page/3/

Taitaa olla höpöpö. (gravitaatioaaltoja ei ole havaittu, gravitonia ei ole löydetty)

Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
hannuoulu
"Gravitaatioaallot eivät himmene pölyn läpi mennessään tai törmäile esteisiin, vaan kulkevat aineen läpi sitä edes huomaamatta ja säilyttävät alkuperäisen muotonsa. Ne voivat tehdä näkyväksi maailmankaikkeuden salaisuuksia, jotka ovat valon ulottumattomissa. Jo nyt tiedämme, että valtaosa kosmoksen aineesta on sellaista, jota ei valolla näe. Tämän hetkisen käsityksen mukaan tuo pimeä aine ei osallistu sellaisiin toimiin, joista syntyisi merkittävästi gravitaatioaaltoja."

http://www.tiede.fi/blog/category/maailmankaikkeutta-etsimassa/page/3/

Taitaa olla höpöpö. (gravitaatioaaltoja ei ole havaittu, gravitonia ei ole löydetty)




En minäkään usko gravitoniin, ihan sen takia, että mikään hiukkanen ei pääse irti mustasta aukosta, ja mustalla aukolla on kaiken järjen mukaan painovoimaa. Gravitaatioon ei pääse käsiksi mitenkään, koska sillä on vain tämä yksi ainoa ominaisuus, painovoima. Siinä ei ole mitään hahmoa tai särmää, johon pääsisi käsiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
Goswell
Gravitoni on se gravitaatio, jos se ei pääsisi irti mustasta, ei olisi gravitaatiota.



Mustasta aukosta ei pääse irti mikään, ei edes valo, jolla ei ole lepomassaa. Jos gravitaatio oletetaan hiukkaseksi tai kvantiksi, sen ei pitäisi päästä irti mustasta aukosta, jolloin musta aukko olisi ympäristölleen näkymätön, ts. sillä ei olisi painovoimaa laisinkaan. Tämän vuoksi pidän gravitaatiota enemmänkin kosmoksen geometriaan liittyvänä seikkana, johon etsisin vastausta mieluummin viidennestä ulottuvuudesta kuin hiukkasfysiikasta.

Kaksoistähden pyöriessä syntyy gravitaatioaaltoja, mitkä ovat havaittavissa kunhan tekniikka kehittyy.

Onhan mustalla aukolla sähkövarauskin. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan aukon ulkopuolisen havaitsijan mielestä kappaleet eivät oikeastaan koskaan näytä putoavan mustan aukon tapahtumahorisontin sisäpuolelle, vaan niiden aika hidastuu ja ne "jäätyvät" leijumaan horisontin tuntumaan, voiden vielä vaikuttaa sähköisesti (fotonit) ja gravitaatiollaan (gravitonit?) muun maailman kanssa.

Gravitaatioaallot ovat yleisen suhteellisuusteorian ennuste. Teorialla on siis ratkaisu, jossa avaruus "aaltoilee" vähän samaan tapaan kuin sähkö- ja magneettikenttä aaltoilevat sähkömagneettisessa säteilyssä. Vielä noita ei ole suoraan havaittu, tosin niiden vaikutukset on (systeemit, jotka menettävät energiaansa teorian ennustamalla tavalla). Mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu, jos suoria havaintoja ei tule.

Goswell
Seuraa 
Viestejä18384
Arkkimeedees
Mustasta aukosta ei pääse irti mikään, ei edes valo,



Mustasta ei fotonit karkaa, tapahtumahorisontin tältä puolen kyllä.

EeTee
Yleisen suhteellisuusteorian mukaan aukon ulkopuolisen havaitsijan mielestä kappaleet eivät oikeastaan koskaan näytä putoavan mustan aukon tapahtumahorisontin sisäpuolelle, vaan niiden aika hidastuu ja ne "jäätyvät" leijumaan horisontin tuntumaan,



Jos me havaitaan "jäätynyt" kappale horisontissa, meillä on fotoni joka sieltä vipeltää iloisesti siitä kertomaan."Jäätynyt" on lähde, fotoni on se joka siitä kertoo, sen on tultava lähteestä tänne siitä kertomaan. Eipa jarruttele mustatähti fotonia ei.

Se että mustasta gravitoni karkaa ei ole mikään ongelma, gravitoni on se GRAVITAATIO:
Ei se itseään pysäytä, ei fotonikaan vaikuta fotoniin.

Jos lähdetään geometrisiä ratkaisuja etsimään gravitaatiolle olevaisena olemattomasta tilasta, onnea matkaan vaan.

Gravitaatioaallot kyllä voi hyvinkin löytyä, se on vain tiheämpi ja harvempi gravitonihiukkaspuuro vuorotellen kahdesta lähteestä johtuen.Lähteensuhteen c, liikettä poispäin ja kohti havaitsijaa molemmilla, aaltoliike hiukkasissa on havaittavissa, siis tiheämmin ja harvemmin gravitoneja..

Minun mielestä noin.

Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
EeTee
Onhan mustalla aukolla sähkövarauskin. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan aukon ulkopuolisen havaitsijan mielestä kappaleet eivät oikeastaan koskaan näytä putoavan mustan aukon tapahtumahorisontin sisäpuolelle, vaan niiden aika hidastuu ja ne "jäätyvät" leijumaan horisontin tuntumaan, voiden vielä vaikuttaa sähköisesti (fotonit) ja gravitaatiollaan (gravitonit?) muun maailman kanssa.

Gravitaatioaallot ovat yleisen suhteellisuusteorian ennuste. Teorialla on siis ratkaisu, jossa avaruus "aaltoilee" vähän samaan tapaan kuin sähkö- ja magneettikenttä aaltoilevat sähkömagneettisessa säteilyssä. Vielä noita ei ole suoraan havaittu, tosin niiden vaikutukset on (systeemit, jotka menettävät energiaansa teorian ennustamalla tavalla). Mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu, jos suoria havaintoja ei tule.




Käsittääkseni gravitaatio on täysin riippumaton sähkövarauksesta. Se vaikuttaa samalla tavalla, oli varaus mikä tahansa tai ei ole varausta ollenkaan.

Millaisia ominaisuuksia gravitaatiolla pitäisi olla, jotta sen voisi todistaa olevan aaltoliikettä? Eivätkö todisteet puhu nimenomaan tätä vastaan?

Kappale tosiaankin jäätyy kuvajaiseksi tapahtumahorisontin pintaan, mutta sen sisällä olijat ja kappale itsessään eivät tätä huomaa, vaan heidän kellonsa käy omaa aikaansa ja he sujahtavat horisontin läpi ilman seisahduksia. Heistä katsottuna meidän aikamme kulkee miljoonakertaisesti nopeutettuna.

On vaikea hahmottaa, mitä tuollaisissa olosuhteissa tapahtuu. Valonnopeushan on kaikille sama, pituudet vain vaihtelevat gravitaatiokentän mukaan. Mikä on pituuskontraktio tapahtumahorisontin rajalla, kun kappale siihen näyttää jäävän leijumaan? Näyttääkö koripallo nuppineulan päältä?

Arkkimeedees
korant
Kaksoistähden pyöriessä syntyy gravitaatioaaltoja, mitkä ovat havaittavissa kunhan tekniikka kehittyy.

Toiveajattelua. Ne olisi jo havaittu.
Mittausherkkyys ei vielä riitä. Gravitaatioaaltoja pyritään mittaamaan tarkalla, etäällä toisistaan olvilla satelliteilla toteutetulla interferometrillä.

Goswell
Seuraa 
Viestejä18384
Arkkimeedees
Kappale tosiaankin jäätyy kuvajaiseksi tapahtumahorisontin pintaan, mutta sen sisällä olijat ja kappale itsessään eivät tätä huomaa, vaan heidän kellonsa käy omaa aikaansa ja he sujahtavat horisontin läpi ilman seisahduksia.



Ainut keino jolla tuo tehdään järkevästi on lähteen suhteen c vuorovaikutuksille.

Kun kappale putoaa kohti mustaatähteä, se kiihtyy, koska se kiihtyy sen lähettämä "vuorovaikutussäteily" hidastuu havaitsijan suhteen. Lähellä mustaa kappale liikkuu lähellä c:tä, vuorovaikutus on silloin lähes paikoillaan havaitsijan suhteen, info liikkuu äärimmäisen hitaasti, kappaleen liike näyttää hidastuvan. Vaan ei sitä tee kappaleen "koordinaatistossa".

Juuri oikein.

Minun mielestä noin.

Arkkimeedees
Gravitaatioon ei pääse käsiksi mitenkään, koska sillä on vain tämä yksi ainoa ominaisuus, painovoima. Siinä ei ole mitään hahmoa tai särmää, johon pääsisi käsiksi.



Komppaan.

Gravitaatio on 'a priori'. Se on lähtökohta ennen kaikkea muuta.

Olen itse aikaisemmin yrittänyt ilmaista asian sanomalla, että 'gravitaatio on luonnon oma perushypoteesi.' Perushypoteesina se ei ole seurausilmiö mistään, esim.vuorovaikuttavista gravitoneista.

Gravtaatio on edellytys sille, että maailmankaikkeus äärellisenä kokonaisuutena on olemassa.

Olen yhä vahvemmin sitä mieltä, että gravitaation ymmärtämisessä empiirinen tiede(joka perustuu naturalistiseen maailmankatsomukseen) kohtaa rajoittuneisuutensa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40553

Älkää sotkeko gravitoneja ja suhteellisuusteoriaa. Gravitaatioaallot ovat yleisen suhteellisuusteorian ennuste mutta kyseinen teoria ei tunne gravitonia, vaan on klassinen teoria. Gravitonit ovat joidenkin hämärien painovoiman kvanttiteorioiden ennusteita. Ne ovat muuten hyviä teorioita, mutta eivät oikein tuota tolkullisia (mitattavissa olevia ja todellisuutta vastaavia) ennusteita.

Goswell
Seuraa 
Viestejä18384

Minä en välitä teorioista, minua kiinnostaa vain kuinka kaikkeus toimii.

hannuoulu
Gravtaatio on edellytys sille, että maailmankaikkeus äärellisenä kokonaisuutena on olemassa.



Ja juuri siksi sen on oltava jotakin todellista.

(nuo siniset sanat olisit voinut korvata sanalla "ikuisesti toimivana" sanoilla).

Minun mielestä noin.

Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
hannuoulu
Arkkimeedees
Gravitaatioon ei pääse käsiksi mitenkään, koska sillä on vain tämä yksi ainoa ominaisuus, painovoima. Siinä ei ole mitään hahmoa tai särmää, johon pääsisi käsiksi.



Komppaan.

Gravitaatio on 'a priori'. Se on lähtökohta ennen kaikkea muuta.

Olen itse aikaisemmin yrittänyt ilmaista asian sanomalla, että 'gravitaatio on luonnon oma perushypoteesi.' Perushypoteesina se ei ole seurausilmiö mistään, esim.vuorovaikuttavista gravitoneista.

Gravtaatio on edellytys sille, että maailmankaikkeus äärellisenä kokonaisuutena on olemassa.

Olen yhä vahvemmin sitä mieltä, että gravitaation ymmärtämisessä empiirinen tiede(joka perustuu naturalistiseen maailmankatsomukseen) kohtaa rajoittuneisuutensa.




Pidän tuosta "a priori" -käsitteestä. Gravitaatio vaikuttaa kaikkeen, mutta siihen ei vaikuta mikään. Sitä ei voi jakaa, ei muovata, ei vahata, ei heijastaa, sen voi ainoastaan mitata ja laskea yhteen. Oli sitten iso kivenmurikka tai höyhen tyhjiössä, molemmat tippuvat samaa matkaa. Mikä aaltovoima se semmoinen on?

Eusa
Seuraa 
Viestejä20165
Neutroni
Älkää sotkeko gravitoneja ja suhteellisuusteoriaa. Gravitaatioaallot ovat yleisen suhteellisuusteorian ennuste mutta kyseinen teoria ei tunne gravitonia, vaan on klassinen teoria. Gravitonit ovat joidenkin hämärien painovoiman kvanttiteorioiden ennusteita. Ne ovat muuten hyviä teorioita, mutta eivät oikein tuota tolkullisia (mitattavissa olevia ja todellisuutta vastaavia) ennusteita.

Matemaattisesti mielenkiintoisesta hypoteesista on vielä pitkä matka hyvään teoriaan.

Sähkömagneettinen säteily voi aivan mahdollisesti huolehtia gravitaatiokentän muutoksistakin.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Kun kaksoistähdet pyörivät yhteisen painopisteen ympäri niin gravitaatio vaihtelee niiden ympärillä siten että maksimi esiintyy kaksi tai yhden kerran kierroksen aikana. Tämä vaihtelu etenee kaiketi suhtiksen mukaan valon nopeudella ja vaimenee jyrkemmin kuin kääntäen verrannollisena etäisyyden neliöön. Jollei tämä ole aaltoilua niin mitä sitten.

Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
korant
Kun kaksoistähdet pyörivät yhteisen painopisteen ympäri niin gravitaatio vaihtelee niiden ympärillä siten että maksimi esiintyy kaksi tai yhden kerran kierroksen aikana. Tämä vaihtelu etenee kaiketi suhtiksen mukaan valon nopeudella ja vaimenee jyrkemmin kuin kääntäen verrannollisena etäisyyden neliöön. Jollei tämä ole aaltoilua niin mitä sitten.



Eiköhän sovita, että aaltoilulla tarkoitetaan tässä normaalia, yhdestä lähteestä lähtevää aaltoilua. Pyörivästä kaksoistähdestä kyllä lähtee eri impulsseja eri suuntiin tasataajuisesti, mutta eivät ne mitään oikeaa aaltoliikettä ole. Niitä voi verrata majakkaan, ja minä tarkoitan sitä aaltoliikettä, joka tulee yksittäisestä lampusta tms. lähteestä.

Trash
Seuraa 
Viestejä2364
Arkkimeedees
Kappale tosiaankin jäätyy kuvajaiseksi tapahtumahorisontin pintaan, mutta sen sisällä olijat ja kappale itsessään eivät tätä huomaa, vaan heidän kellonsa käy omaa aikaansa ja he sujahtavat horisontin läpi ilman seisahduksia. Heistä katsottuna meidän aikamme kulkee miljoonakertaisesti nopeutettuna.

On vaikea hahmottaa, mitä tuollaisissa olosuhteissa tapahtuu. Valonnopeushan on kaikille sama, pituudet vain vaihtelevat gravitaatiokentän mukaan. Mikä on pituuskontraktio tapahtumahorisontin rajalla, kun kappale siihen näyttää jäävän leijumaan? Näyttääkö koripallo nuppineulan päältä?




Minusta gravitaatiota voisi pitää ensisijaisesti tilan hitautena. Olen aikaisemmin fotonien kaareutumisella selostanut kuinka hitaus voi saada aikaan gravitaatiovoiman. Lähellä tapahtumahorisonttia (en nyt ala paasaamaan etttä tapahtumahorisontti ei voi olla mahdollinen) paikallinen tila on erittäin hidastunut. Tilassa oleva havaitsia ei tietenkään sitä huomaa koska sen oma referenssi on myös hidastunut. Jos havaitsija mittaa esimerkiksi kvartsikiteen värähtelynopeutta käytäen cesiumatomia, ei värähtelynopeudessa ilmene muutosta koska molemmat värähtelijät ovat hidastuneet samassa suhteessa.

Lähellä tapahtumahorisonttia olevan vinkkelistä ulkoavaruuden tapahtumat näyttävät nopeutuneen (ja maisemat sinertyvät), tai voi yhtähyvin ajatella ulkoavaruuden etäisyyksien näyttävän kutistuneen lyhyiksi ja sentakia tapahtumien nopeutuvan. Vastaavasti ilmiö aiheuttaa gravitaatiokentässä olevan tilan laajenemisen.

Tällainen hypoteesi että hitaus olisi gravitaation aiheuttaja voipi johtaa siihen että on oltava olemassa jonkinlainen "nollakoordinaatisto" jonka suhteen kaikki alkeishiukkaset liikkuvat valon nopeudella. Jos siis valolta kestää vajaa kolme sekuntia käydä heijastumassa kuusta, voi ollakin että meno- ja tuloaika ovatkin erisuuret. Tätä vain ei voi mitenkään todeta, kuten ei sitä mahdollista nollakoordinaatistoakaan.

syytinki
Seuraa 
Viestejä10532

Mielenkiintoinen aihe perimmäisistä kysymyksistä.

Olen fysiikasta aika pihalla, mutta uskallan kysellä tyhmiä.

Olenko oikeassa, että gravitaatio on sama kuin painovoima. Jos näin, niin voidaanhan se havaita ja mitata. Sanovat välinettä puntariksi ja vaikuttaahan se painovoima aineeseen tai päinvastoin. Eihän punnitseminen muuten olisi mahdollista.

Väittävät, että maapallolla painovoima vaihtelee. Vetää kuitenkin keleksiä maapallon keskipisteeseen. Toisessa paikassa enemmän ja toisessa vähemmän. Tekisi mieli väittää, että ainekasaumat tuppaavat keskittämään painovoiman suunnan, ainakin paikallisesti.

No jaa. Toivottavasti ihmettelyni (tyhmettelyni) viisasti muita keskustelijoita.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat