Ilmaston vaikutus ihmisen kulttuuriin

Seuraa 
Viestejä3521
Liittynyt20.7.2010

Oma kirjoista muodostunut mielipiteeni on, että ihmisen kulttuurissa on ollut kukoistusaika, kun ilmasto on ollut lämmin. Viileinä aikoina taas on raivonnut sotia ja kulkutauteja. Syytkin tähän ovat selvät. Lämpiminä aikoina on ollut riittävästi ruokaa ja aikaa on jäänyt taiteisiin ja keskinäiseen kanssakäymiseen. Kylminä aikoina on ollut puutetta ruoasta, joka on johtanut sotiin ja kansainvaelluksiin.
Asiasta alkoi kiistely toisessa aiheessa, mutta aihe kuuluu selvästikin tälle alueelle.

offmind
myooppi
Auringon kaasukehä on vielä monimutkaisempi ennustaa kuin maan ilmasto tai sää. Mutta mitään hyvää ei seuraa ihmiskunnalle, jos ilmasto alkaa viiletä.

No jos kulttuurihistoriaa katsoo, niin läntisen Euroopan kukoistukseen nousu, Renessanssi, uuden ajan alku ja tieteen synty ja teknologian ajan alkaminen osuivat sen ns. pienen jääkauden aikaan. Varsinkin 1600-luku oli melko hurjan kehityksen aikaa taiteessa, filosofiassa ja luonnontutkimuksessa.

Mutta kieltämättä hieman epätodennäköistä että syy kulttuurin kehityshyppäyksiin olisi vallitsevassa säässä


Ohessa tutkimus maapallon lämpötiloista. Lähde http://www.seafriends.org.nz/issues/global/climate3.htm

Ainakin sen voi havaita, että Egyptin kulttuuri oli 3000-2000eaa. Kreikan ja Rooman kulttuuriaika ajanlaskun alussa (v.0). Tänä lämpimänä aikakautena kukoisti myös inkakulttuuri. Keskiajan rakennuskulttuuri 1100 (muistoina tästä katedraalit), renesanssi 1300-1400, ilmojen viiletessä aikakausi vaihtuu. Näiden aikojen lämpötiloista on tarkempi kuva tässä.
1700 luvulla kylmyys väistyi, alkoi tieteiten vallankumous maailman kartoituksineen. Uskonnot liittyvät viilenemiseen. Islamin nousu 600 luvulla ja uskonnolliset kiistelyt Euroopassa 1600 luvulla (uskonpuhdistus). 1350 ilmasto lämpimien aikojen väistyessä rutto vähensi väkilukua kolmanneksella.
Sotahistoriaa tunteva voisi kommentoida, miten ihmisen sotaisuus liittyy ilmastoon. Lukemani perusteella sotiminen on ollut aktiivisinta kylminä aikoina ja rauhallisisnta on ollut lämpiminä aikoina. Mutta ainahan ihminen on sotinut.

Tässä pieni raapaisu ihmisen elon ja ilmaston lämpötilan riippuvuuksista vähän historiaa tuntevalta. Asialla on merkitystä, koska jotkut ovat huolissaan ilmaston lämpenemisestä ja jotkut sen kiistävät. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoitettu ilmastokeskusteluksi, vaan selvittää onko ihmisen historia missä määrin riippuvainen ilmastosta.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

Sivut

Kommentit (19)

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Liittynyt20.7.2010
spin0
myooppi
Ohessa tutkimus maapallon lämpötiloista. Lähde http://www.seafriends.org.nz/issues/global/climate3.htm

Ainakin sen voi havaita, että Egyptin kulttuuri oli 3000-2000eaa. Kreikan ja Rooman kulttuuriaika ajanlaskun alussa (v.0). Tänä lämpimänä aikakautena kukoisti myös inkakulttuuri.

Grönlannissa?
(ympyröinti minun)

Todennäköisesti ilmasto maapallolla vaihtelee kokonaisuutena. Jos Grönlannissa on ollut lämmin aika, muuallakin on ollut lämmintä ja päin vastoin. Kuvan mukaan kysymyksessä jaksot ovat kestäneet satoja vuosia. Viisastelevan kommentin voi jättää huomiotta, Grönlannin lämpötilat kuvaavat riittävällä tarkkuudella maapallon ilmaston lämpimiä ja viileitä jaksoja.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

offmind
Seuraa 
Viestejä14577
Liittynyt19.8.2008
myooppi

1700 luvulla kylmyys väistyi, alkoi tieteiten vallankumous

Itse asiassa tieteellinen vallankumous eurooppalaisessa kulttuurissa tapahtui 1600-luvulla.
http://en.wikipedia.org/wiki/17th_century

Ainakaan kulttuurissa ei näy minkäänlaista "pienen jääkauden" aiheuttamaa kielteistä vaikutusta. Tuon käppyräsi mukaan sen olisi pitänyt olla ankarimmillaan juuri silloin. Vai tarkoitatko, että viilenevä ilmasto onkin kulttuuria edistävä?

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Liittynyt20.7.2010
offmind
myooppi

1700 luvulla kylmyys väistyi, alkoi tieteiten vallankumous

Itse asiassa tieteellinen vallankumous eurooppalaisessa kulttuurissa tapahtui 1600-luvulla.
http://en.wikipedia.org/wiki/17th_century

Ainakaan kulttuurissa ei näy minkäänlaista "pienen jääkauden" aiheuttamaa kielteistä vaikutusta. Tuon käppyräsi mukaan sen olisi pitänyt olla ankarimmillaan juuri silloin. Vai tarkoitatko, että viilenevä ilmasto onkin kulttuuria edistävä?


Vuosisata oli kurja kulkutauteineen ja sotineen. Vuosisadan tietellinen vallankuomous perustuu vain kahden miehen ansioihin, Leewnhouk ja Newton. Edellinen kehitti optisia välineitä biologeille ja tähtitieteilijöille, jälkimmäinen fysiikkaa ja matematiikkaa.
Varsinainen tieteellinen vallankumous tapahtui myöhemmin 1700 luvulla alkaen. Heschel, Darwin, Basteur, Maxwell, Bohr, Einstein,....
1600 luvulla oli 5 kuuluisaa fyysikkoa.1700 luvulla kuuluisia fyysikoita oli 10 ja 1800 luvulla noin 70. 1600 luvulla ei kai ollut yhtään kuuluisaa biologia.

Lämpimällä keskiajalla Euroopan ihmistä ei tiede pahemmin kiinnostanut, koska elettiin uskonnon hallitsemina. Mutta yltäkylläisen elämän tulokset näkyvät rakenuskulttuurissa. Suomikin ylti tuona lämpimänä aikana historiansa suurimpaan työsaavutukseen väkilukuun verrattuna. Rakennettiin liki 100 kivikirkkoa.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

offmind
Seuraa 
Viestejä14577
Liittynyt19.8.2008
myooppi

Vuosisata oli kurja kulkutauteineen ja sotineen.

Tuolla kriteerillä ei sellaista vuosisataa olekaan joka ei olisi ollut. Eikä mikään vuosisata ei taida vetää vertoja 1900-luvulle.

Vuosisadan tietellinen vallankuomous perustuu vain kahden miehen ansioihin, Leewnhouk ja Newton.

Mitä hittoa höpötät? Etkö edes ns. kopernikaanista vallankumousta tähtitieteessä hyväksy vaikka sitä yleensä pidetään esimerkkitapauksena.

Ja oli niitä tiedeukkoja sentään hieman enemmän kuin kaksi. Oheinen lista on aikaisemmasta linkistä ja olen vahventanut muutaman (ainakin itselleni) tieteenhistoriasta tutuksi tulleen nimen.

Francis Bacon, English philosopher and politician (1561–1626)
Sir Thomas Browne, English author, philosopher and scientist (1605–1682)
Ismaël Bullialdus, French astronomer, (1605–1694)
Abraham Darby I, English Ironmaster, Introduced the first coke-consuming blast furnace (1678–1717)
René Descartes, French philosopher and mathematician (1596–1650)
Pierre de Fermat, French lawyer and mathematician (1601–1665)
Galileo Galilei, Italian natural philosopher (1564–1642)
Pierre Gassendi, (1592–1655), French philosopher, priest, scientist, astronomer/astrologer [1], and mathematician
William Harvey, medical doctor (1578–1657)
Thomas Hobbes, English philosopher and mathematician (1588–1679)
Christiaan Huygens, Dutch mathematician, physicist and astronomer (1629–1695)
Johannes Kepler, German astronomer (1571–1630)
Antonie van Leeuwenhoek, Dutch scientist and the first person to use a microscope to view bacteria (1632–1723)
Christopher Wren, English architect and scientist (1632–1723)
Gottfried Leibniz, German philosopher and mathematician (1646–1716)
John Locke, English philosopher (1632–1704)
Marin Mersenne, (1588–1648), French theologian, philosopher, mathematician and music theorist, referred to as the father of acoustics.
Sir Isaac Newton, English physicist and mathematician (1643–1727)
Blaise Pascal, French theologian, mathematician and physicist (1623–1662)
Baruch Spinoza, Dutch philosopher (1632–1677)
Sir Anthony Weldon, English courtier and politician (1583–1648).

1600 luvulla oli 5 kuuluisaa fyysikkoa.1700 luvulla kuuluisia fyysikoita oli 10 ja 1800 luvulla noin 70. 1600 luvulla ei kai ollut yhtään kuuluisaa biologia.

Kuulema noin 90% kaikista koskaan eläneistä tieteentekijöistä on yhä elossa. Eli se, että tieteellisen toiminnan kasvu on ollut nopeasti kiihtyvää ei todellakaan sovi käsitykseen, että ilmastolla olisi asian kanssa jotain tekemistä.

Biologia taisi eriytyä omaksi oppialakseen vasta 1800-luvun alussa ja sitä ennen siihen kuuluvat tutkimukset olivat osa luonnonfilosofiaa.

Lämpimällä keskiajalla Euroopan ihmistä ei tiede pahemmin kiinnostanut,

Koska tiedettä sen nykymuodossa ei ollut vielä olemassa. Filosofia sen sijaan kiinnosti kovastikin ja filosofian kehityshän se juuri loi pohjan myöhemmälle tieteen vallankumoukselle.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Delivers
Seuraa 
Viestejä449
Liittynyt8.4.2008

Jos lähdetään vaikkapa purkamaan pakettia tuosta tieteellisen maailmankuvan noususta valistuksen aikana. Mitkä olivat syyt tähän mullistukseen? Satojen vuosien ajan katolinen kirkko oli Euroopassa ollut johtava ja ainoa auktoriteetti. 1500-luvulla alkoi uskonpuhdistus ja seuraava vuosisata kului Keski-Euroopassa uskonsotien merkeissä. Katolisen kirkon dogmit hylänneitä filosofeja alkoi nousta yleiseen tietoisuuteen, rationalistit kuten Descartes, Leibniz ja Spinoza ja materialistit kuten Locke loivat pohjaa vaihtoehtoisille ajatusmalleille.

Selvästi pohjan tieteen etenemiselle nykyiseen suuntaansa loi tämä valistusta edeltänyt ajattelun ja kyseenalaistamisen aikakausi. Aikakausi, joka sopii kyllä esittämääsi graafiin, mutta täysin päinvastaisesti. Merkittävimmät ja mullistavimmat oivallukset tapahtuivat näissä lämpötilankin osalta(ilmeisesti) epäsuotuisammissa olosuhteissa. Ensimmäistä kertaa moneen sataan vuoteen tarkastelun kohteena oli yksilö, subjekti ja kokemusperäinen tieto. Näistä ajatuksista voidaan johtaa moderni individualismi ja humanismi.

Intuitiivisestikin ajattelisin niin, että lämpimät ja pöhöttyneet aikakaudet ovat olleet kehitystä jarruttavia; ihmiset ovat olleet tyytyväisempiä osaansa eivätkä ole halunneet muutosta. Ihminen on mukavuudenhaluinen, mutta vain hylkäämällä oleilun ja siirtymällä itsekuriin toiminnassaan voi saada aikaiseksi muutoksia ympäristössään. Tämähän näkyy erinomaisen selvästi nyky-yhteiskunnastakin.

Noh, eipä vedetä johtopäätöksiä vielä. Voihan olla, että teoria pelittää agraarikulttuureissa, mutta ei enää 1500-luvun jälkeisessä esiteollisessa Euroopassa, saatikka sitten nykypäivänä. Kulttuurin synty ylipäätään vaati menneinä vuosituhansina enemmän olosuhteilta kuin nykyteknologiaa apuna käyttäen. Mihin kulttuurin syntyyn vaikuttaviin tekijöihin lämpötilan muutos voisi olla osallinen?

Ainakin matkustaminen on helpompaa. Leudommat olosuhteet sallivat ihmisten kerääntyä yhteen pitkienkin matkojen takaa ja mahdollistivat kaupankäynnin. Kaupankäynnin myötä kulttuuri ja tieto pääsivät leviämään laajemmalle.
Paremmat viljelyolosuhteet ja kaupankäynti mahdollistivat muiden ammattien syntymisen, ihmisten oli mahdollista erikoistua siihen missä heillä oli ammattitaitoa. Palveluitaan nämä uudet yrittäjät sepistä räätäleihin tarjosivat kauppapaikoilla, syntyi kyliä ja kaupunkeja.
Parempi liikkuvuus mahdollisti myös sodankäynnin. Vauraiden asutuskeskusten valloittaminen ja hallitseminen houkutteli kunnianhimoisia sotaherroja. Syntyi kansakuntia ja hallitsijoita.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Emme kuitenkaan elä enää tuossa maailmassa, eikä mahdollista yhteyttä kulttuurin ja ilmastonmuutoksen välillä agraariyhteiskunnassa voida soveltaa nykypäivään. Ihminen on länsimaissa selättänyt sään. Kykenemme keräämään energiaa luonnosta ja elämään ankarassakin ilmastossa teknologian avulla. En näe syytä, miksi muutaman asteen keskilämpötilavaihtelu itsessään aiheuttaisi suuria yhteiskunnallisia mullistuksia. Välillisesti ongelmia voi syntyä, esimerkiksi Afrikan ja päiväntasaajan alueen kuivumisen takia, mutta nämä eivät johdu ilmastosta itsessään vaan ilmastonmuutoksen välillisistä seurauksista.

Tulipas tekstiä

Arbeit macht frei

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Liittynyt20.7.2010

Deliversin kaltaisia analyysejä aiheessa tarvitaankin. Pani hiukan mietteliääksi.

Intuitiivisestikin ajattelisin niin, että lämpimät ja pöhöttyneet aikakaudet ovat olleet kehitystä jarruttavia; ihmiset ovat olleet tyytyväisempiä osaansa eivätkä ole halunneet muutosta.

Tuntuu loogiselta. Lämpimällä keskiajalla vatsat täynnä ihmiset saivat tyydytyksen rakentaessaan kirkkoja. Ilmaston viiletessä olsosuhteet muuttuivat, väkeä tarvittiin elintarviketuotannossa, vauraus oli kiinnitetty kirkoihin, kirkko alkoi saada kritiikkiä.
Katolisen kirkon dogmit hylänneitä filosofeja alkoi nousta yleiseen tietoisuuteen, rationalistit kuten Descartes, Leibniz ja Spinoza ja materialistit kuten Locke loivat pohjaa vaihtoehtoisille ajatusmalleille.

Hiukan kuitenkin epäilen, että 1600 luvun "tieteellinen vallankumous" oli tieteen suurmiehen Newtoni herättämä, kuten toisen suurmiehen Einsteinin suhteellisuusteoria mullisti 1900 luvun alattelun.

offmind
myooppi

Vuosisata oli kurja kulkutauteineen ja sotineen.

Tuolla kriteerillä ei sellaista vuosisataa olekaan joka ei olisi ollut. Eikä mikään vuosisata ei taida vetää vertoja 1900-luvulle.

1900 luku on ihmiskunnan historian loistoaikaa, huolimatta Hitleristä ja Stalinista, joita voi pitää ajan johtavina filosofeina ja yhteiskuntatieteilijöinä.

Vuosisadan tietellinen vallankuomous perustuu vain kahden miehen ansioihin, Leewnhouk ja Newton.

Mitä hittoa höpötät? Etkö edes ns. kopernikaanista vallankumousta tähtitieteessä hyväksy vaikka sitä yleensä pidetään esimerkkitapauksena.

Niinkö kuvittelet. Kyllä arabit jo tunsivat aurinkokunnan rakenteen. Eurooppalaiset uskontofilosofit olivat luoneet oman mallinsa, jotka todettiin nyt vääräksi.

Ja oli niitä tiedeukkoja sentään hieman enemmän kuin kaksi. Oheinen lista...

Lista tulisi varmaan pitemmäksikin, kun kaikki huru-ukot kerätteisiin sille.

1600 luvulla oli 5 kuuluisaa fyysikkoa.1700 luvulla kuuluisia fyysikoita oli 10 ja 1800 luvulla noin 70. 1600 luvulla ei kai ollut yhtään kuuluisaa biologia.

Kuulema noin 90% kaikista koskaan eläneistä tieteentekijöistä on yhä elossa. Eli se, että tieteellisen toiminnan kasvu on ollut nopeasti kiihtyvää ei todellakaan sovi käsitykseen, että ilmastolla olisi asian kanssa jotain tekemistä.

Mutta ei kukaan 1800 luvun fyysikoista. Kyllä hyvät olosuhteet ja resurssit ovat tieteen tekemisen edellytys. Nykyään raha.
Lämpimällä keskiajalla Euroopan ihmistä ei tiede pahemmin kiinnostanut,

Koska tiedettä sen nykymuodossa ei ollut vielä olemassa. Filosofia sen sijaan kiinnosti kovastikin ja filosofian kehityshän se juuri loi pohjan myöhemmälle tieteen vallankumoukselle.

Miksi ei ollut? Kas kun filosofiasta ei ollut luonnontieteeksi. Luonnontieteissä on kehitetty kokeellisen tieteen perustat, joita filosofit ovat myöhemmin omineet.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

offmind
Seuraa 
Viestejä14577
Liittynyt19.8.2008
myooppi
offmind
Tuolla kriteerillä ei sellaista vuosisataa olekaan joka ei olisi ollut. Eikä mikään vuosisata ei taida vetää vertoja 1900-luvulle.

1900 luku on ihmiskunnan historian loistoaikaa,

Ja tuollaisella kriteerillä jokainen vuosisata on ollut ihmiskunnan historian loistoaikaa. Vaikka 1900-luku kiistatta oli edistyksen aikaa, niin samalla se tarkoitti 160 miljoonaa sodissa kuollutta. Siihenkään saavutukseen muut vuosisadat eivät pysty. Myös totaalisen sodan konsepti on 1900-luvun keksintö, merkittävin sodankäynnin uudistus sitten jousipyssyn keksimisen. Sen rinnalla toinen 1900-luvun idea, eli joukkotuhoaseet olivat jo kevyttä kauraa.

huolimatta Hitleristä ja Stalinista, joita voi pitää ajan johtavina filosofeina ja yhteiskuntatieteilijöinä.

Köh-öh! Just joo, no comments

Vuosisadan tietellinen vallankuomous perustuu vain kahden miehen ansioihin, Leewnhouk ja Newton.

Mitä hittoa höpötät? Etkö edes ns. kopernikaanista vallankumousta tähtitieteessä hyväksy vaikka sitä yleensä pidetään esimerkkitapauksena.

Niinkö kuvittelet. Kyllä arabit jo tunsivat aurinkokunnan rakenteen.

Eivät tunteneet. Heliosentrismiin perustuvia filosofisia pohdintoja on ollut jo Aristarkhus Samoslaisesta lähtien mutta vasta Kopernikus sai aikaan koherentin mallin jonka sitten Galileo havainnoillaan vahvisti (aurinkokunnan rakennetta ei taida edes olla mahdollista tuntea ilman teleskooppihavaintojen tukea).

Eurooppalaiset uskontofilosofit olivat luoneet oman mallinsa, jotka todettiin nyt vääräksi.

Tuota lausetta en ymmärtänyt. Jos "uskontofilosofit" viittaavat keskiajan skolastiikkaan, niin se edustajat eivät tainneet luoda mitään tähtitieteeseen liittyvää.

Ja oli niitä tiedeukkoja sentään hieman enemmän kuin kaksi. Oheinen lista...

Lista tulisi varmaan pitemmäksikin, kun kaikki huru-ukot kerätteisiin sille.

Se että et tunne tieteen ja filosofian historiaa on tietenkin vain oma häpeäsi. Listaa katsoessani minuakin hieman hävetti, että en esim. muistanut kuka keksi mikroskoopin mutta tuollainen huru-ukoiksi nimittely on jo aika perussuomalaista.

Kuulema noin 90% kaikista koskaan eläneistä tieteentekijöistä on yhä elossa. Eli se, että tieteellisen toiminnan kasvu on ollut nopeasti kiihtyvää ei todellakaan sovi käsitykseen, että ilmastolla olisi asian kanssa jotain tekemistä.

Mutta ei kukaan 1800 luvun fyysikoista.

Joo, eikä edes Galileo ole enää elossa Kyse on siis siitä, että tieteen kentän kasvu on ollut kutakuinkin eksponentiaalista eikä muutosta ole ainakaan tällä hetkellä näkyvissä.

Lämpimällä keskiajalla Euroopan ihmistä ei tiede pahemmin kiinnostanut,

Koska tiedettä sen nykymuodossa ei ollut vielä olemassa. Filosofia sen sijaan kiinnosti kovastikin ja filosofian kehityshän se juuri loi pohjan myöhemmälle tieteen vallankumoukselle.

Miksi ei ollut? Kas kun filosofiasta ei ollut luonnontieteeksi.

Koska tiede nykymuodossa tarkoittaa samaa kuin tieteellinen metodi ja sen varsinainen kehitys alkoi 1600-luvulla (ja kesti yli 200 vuotta). Metodille antoi ensimmäisenä muotoa eräs niistä sinun "huru-ukoistasi", Fransis Bacon "father of modern science".

Luonnontieteissä on kehitetty kokeellisen tieteen perustat, joita filosofit ovat myöhemmin omineet.

Tuotakaan en ymmärrä. Mitä iloa filosofeille olisi kokeellisesta luonnontieteestä?

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3139
Liittynyt30.5.2010

Suomalais-ugrilaiseen kulttuuriin kuuluu, että painetaan eteenpäin nenä kiinni jäätikössä.

Sen verran se ihmisen kultturiin vaikuttaa.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Liittynyt20.7.2010
offmind
myooppi
Luonnontieteissä on kehitetty kokeellisen tieteen perustat, joita filosofit ovat myöhemmin omineet.

Tuotakaan en ymmärrä. Mitä iloa filosofeille olisi kokeellisesta luonnontieteestä?

Taiteet ja tieteet tahtovat omia muiden keksintöjä. Esimerkiksi taiteessa väitetään, että kubismissa keksittin kideiden merkitys. Fyysikot ovat kuitenkin siinäkin edellä kävijöitä, kiteiden rakenne tunnettiin ja sietä niiden idea levisi kuvataiteisiin.
Juurihan väitit, että tieteiden perusta luotiin filosofiassa. Filosofit eivät tienneet mitään tieteitten perusteista ennen, kuin tieteissä ne olivat olleet käytössä. Historia on vain tulkintoja, joten siihen suuntaan on turha vedota.
Arabit olivat eteviä matematiikassa ja tähtitieteessä. Numerot ovat siltä peräisin ja silmin näkyvien tähtien nimistö. Arabit eivät tietenkään nähneet kaikkia planeettoja, mutta aurinkokunnan periaate oli todennäköisesti tunnettu.

Fransis Bacon "father of modern science"

Oli toinenkin Bacon, Roger, joka painotti huomattavasti empiirisyyttä sekä matematiikan hyödyntämistä luonnontieteissä pari sataa vuotta aiemmin. Hänen uskottiin keksineen silmälasit, mutta siinäkin oli edeltäjä 1000 luvulla. Archimedes oli tehnyt empiiristä tutkimusta jo 200 eaa. Semmoista tulkintaa on historia.

Väitätkö, ettei Marx, Lenin ja Stalin olleet filosofeja? Hitlerin filosofiaan kuului kallon mittaukset, jotka levisivät Suomeenkin. Olivat aikoinaan jopa ihailtuja joissakin piireissä. Ei filosofeja voi jakaa siten, että ajan hengen mukaan hyvät ovat ja huonot eivät ole.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

offmind
Seuraa 
Viestejä14577
Liittynyt19.8.2008
myooppi
offmind
myooppi
Luonnontieteissä on kehitetty kokeellisen tieteen perustat, joita filosofit ovat myöhemmin omineet.

Tuotakaan en ymmärrä. Mitä iloa filosofeille olisi kokeellisesta luonnontieteestä?

Taiteet ja tieteet tahtovat omia muiden keksintöjä. Esimerkiksi taiteessa väitetään, että kubismissa keksittin kideiden merkitys.

"Taiteessa"?? Kuka väittää?

Fyysikot ovat kuitenkin siinäkin edellä kävijöitä, kiteiden rakenne tunnettiin ja sietä niiden idea levisi kuvataiteisiin.

Mitä hittoa kuvataiteissa tehtäisiin tieteellisellä tiedolla kiteiden rakenteesta? Liittyykö tuo jotenkin maalien koostumukseen vain mistä ihmeestä on kyse?

Juurihan väitit, että tieteiden perusta luotiin filosofiassa.

Niin? Esim. antiikin Kreikan filosofit eivät olleet tieteentekijöitä siinä merkityksessä miten käsite "tiede" nykyään ymmärretään. Kyse on siis kulttuurievoluutiosta jonka kuluessa luonnonfilosofia muotoutui nykyajan tieteeksi.

Fransis Bacon "father of modern science"

Oli toinenkin Bacon, Roger

Joka oli yksi niistä "uskontofilosofeista", 1200-luvulla elänyt skolastikko. Yksi niistä joiden tutkimukset mahdollistivat Renessanssin ja myöhemmin tieteen vallankumouksen 1600-luvulla.

Väitätkö, ettei Marx, Lenin ja Stalin olleet filosofeja?

Stalin ja Hitler eivät todellakaan olleet. Heidän sellaiseksi väittämin on pelkästään lapsellista.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Liittynyt20.7.2010
offmind
myooppi

Fyysikot ovat kuitenkin siinäkin edellä kävijöitä, kiteiden rakenne tunnettiin ja sietä niiden idea levisi kuvataiteisiin.

Mitä hittoa kuvataiteissa tehtäisiin tieteellisellä tiedolla kiteiden rakenteesta? Liittyykö tuo jotenkin maalien koostumukseen vain mistä ihmeestä on kyse?

Mahdatko ajatella liian suoraviivaisesti? Kiteet ovat olleet tiedossa ja käytössä jo tuhansia vuosia. Fyysikot vain selvittivät niiden rakennetta, joten asia alkoi kiinostaa muitakin ja idea levisi taiteisiinkin. Aivan kuin Big Bang ja avaruusoliot kiinnostavat nykypäivänä ja vaikuttaa mm. elokuvataiteeseen.

Väitätkö, ettei Marx, Lenin ja Stalin olleet filosofeja?

Stalin ja Hitler eivät todellakaan olleet. Heidän sellaiseksi väittämin on pelkästään lapsellista.

Ehkä paras peruste väitteelleni on kerätä tämän rönsyilevän ajattelutavan määritelmiä. Jokaisella on tietenkin halu tulkita arvostamaansa tiedelajia hyveelliseksi. Fysikka leimattiin ydinkoeaikana vahingolliseksi. Siitä syystä fysiikka potee vieläkin oppilaspulaa sen lisäksi, että sitä ennakkoluuloisesti pidetään vaikeatajuisena.
Filosofia (muinaiskreikaksi φιλοσοφία) on noin 600-400 eaa. välisenä aikana antiikin Kreikassa syntynyt ajatteluperinne ja oppiala, joka pyrkii tutkimaan muun muassa todellisuuden luonnetta, tiedon yleisiä ehtoja, kauneuden ja arvojen olemassaoloa, hyvän yhteiskunnan ehtoja, ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä aiheita.
Filosofialla voidaan tarkoittaa myös jonkun henkilön tai koulukunnan yhtenäistä maailmankuvaa, maailmankatsomusta, oppijärjestelmää tai elämänkatsomusta, sekä tällaisen muodostamiseen pyrkivää toimintaa.
Filosofisen toiminnan tavoitteena on usein saavuttaa totuus eli toisin sanoen saada selville ja selittää miten asiat ovat. Tästä eroavia näkemyksiä ovat esittäneet muun muassa Karl Marx ja Ludwig Wittgenstein, joiden mukaan filosofisella toiminnalla oli muita päämääriä: Marxille filosofia oli yhteiskunnallisten olosuhteiden muuttamista,[11] Wittgensteinille puolestaan käsitteellisten ongelmien purkamista ja merkitysten selventämistä.

Ennenkuin kommunismi romahti, Marx luettiin vielä filosofeihin ainakin kommunistien taholta.
The philosopher, social scientist, historian and revolutionary, Karl Marx, is without a doubt the most influential socialist thinker to emerge in the 19th century.

Ei kai natsi-ideologia tai mikään muukaan ideologia synny ilman filosofisia pohdiskeluja. Eikö ole lapsellista pitää filosofiana vain jotain eettisesti korkealle pyrkivää ajattelua. Sekin on ideologiaa.
Tästäkin voisi avata uuden aiheen ja pysyä tässä aiheessa.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

offmind
Seuraa 
Viestejä14577
Liittynyt19.8.2008
myooppi
offmind
myooppi

Fyysikot ovat kuitenkin siinäkin edellä kävijöitä, kiteiden rakenne tunnettiin ja sietä niiden idea levisi kuvataiteisiin.

Mitä hittoa kuvataiteissa tehtäisiin tieteellisellä tiedolla kiteiden rakenteesta? Liittyykö tuo jotenkin maalien koostumukseen vain mistä ihmeestä on kyse?

Mahdatko ajatella liian suoraviivaisesti? Kiteet ovat olleet tiedossa ja käytössä jo tuhansia vuosia. Fyysikot vain selvittivät niiden rakennetta, joten asia alkoi kiinostaa muitakin ja idea levisi taiteisiinkin. Aivan kuin Big Bang ja avaruusoliot kiinnostavat nykypäivänä ja vaikuttaa mm. elokuvataiteeseen.

Häh? En kyllä vieläkään keksi mitä tieteellinen tieto kiteiden rakenteesta liittyy taiteisiin tai miten tieteilijät olivat taiteen edelläkäviköitä?

Ja varsinkaan sitä en keksi miten Big Bang vaikuttaa elokuvateollisuuteen (paitsi tietenkin mahdollistamalla universumin olemassaolon ). Avaruusmuukalaisillakaan ei taida olla pahemmin tekemistä tieteen kanssa.

Ennenkuin kommunismi romahti, Marx luettiin vielä filosofeihin

Mitä se tähän kuuluu. Kyse oli siitä että esitit tällaisen väitteen:
"...huolimatta Hitleristä ja Stalinista, joita voi pitää ajan johtavina filosofeina ja yhteiskuntatieteilijöinä."

Mutta mikäänhän ei tietenkään estä sinua siirtämästä maalitolppia joten voit tietenkin koettaa väittää, että oikeasti kyse olikin Marxista, Hegelistä ja Platonista.

Ei kai natsi-ideologia tai mikään muukaan ideologia synny ilman filosofisia pohdiskeluja.

Natsien ideologia perustui vain sekalaiseen kokoelmaan 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun hölynpölyä. Hitler oli samalla tavoin aikansa johtava filosofi kuin Pohjois-Korean johtajat ovat olleet tämän ajan johtavia filosofeja.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Liittynyt20.7.2010
offmind

Häh? En kyllä vieläkään keksi mitä tieteellinen tieto kiteiden rakenteesta liittyy taiteisiin tai miten tieteilijät olivat taiteen edelläkäviköitä?

Ja varsinkaan sitä en keksi miten Big Bang vaikuttaa elokuvateollisuuteen (paitsi tietenkin mahdollistamalla universumin olemassaolon ). Avaruusmuukalaisillakaan ei taida olla pahemmin tekemistä tieteen kanssa.


Avaruusmuukalaisiahan tai oikeammin maan ulkopuolista elämää, etsitään huipputieteen keinoin ja aihe kiinnostaa ihmisiä ja elokuvan tekijöitä. Kyllä tieteilijät ovat taiteen ja senkin, mitä pidät filosofiana, edellä kävijöitä. Taiteilijat seuraavat tarkoin maailman menoa ja kuvaavat sitä omin keinoin. Perspektiivimatematiikka muutti taiteen, valokuvaustekniikka muutti taiteen jne. Etkö todellakaan näe mitään yhteyksiä ihmisen eri aktiviteettien välillä.

Natsien ideologia perustui vain sekalaiseen kokoelmaan 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun hölynpölyä. Hitler oli samalla tavoin aikansa johtava filosofi kuin Pohjois-Korean johtajat ovat olleet tämän ajan johtavia filosofeja.

Näinhän sitä voi yksioikoisesti sanoa, tuntematta tuon ajan henkeä ja tapahtumia, joihin Suomenkin historia liittyyy karmaisevalla tavalla. Menepä Pohjois-Koreassa esittämään noita ajatuksia. Toisaalta filosofiahan on yleensä enimmäkseen hölynpölyä.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

offmind
Seuraa 
Viestejä14577
Liittynyt19.8.2008
myooppi
offmind
Häh? En kyllä vieläkään keksi mitä tieteellinen tieto kiteiden rakenteesta liittyy taiteisiin tai miten tieteilijät olivat taiteen edelläkäviköitä?

Ja varsinkaan sitä en keksi miten Big Bang vaikuttaa elokuvateollisuuteen (paitsi tietenkin mahdollistamalla universumin olemassaolon ). Avaruusmuukalaisillakaan ei taida olla pahemmin tekemistä tieteen kanssa.


Avaruusmuukalaisiahan tai oikeammin maan ulkopuolista elämää

Nuo ovat hyvin eri asioita. SETI:ssäkln etsitään signaaleja (joiden vain toivotaan olevan sellaisia jotka joku on lähettänyt tänne päin).

Lähitulevaisuudessa tilanne mahdollisesti muuttuu, kun käyttöön saadaan uusia jättiteleskooppeja jotka mahdollistavat elämän (tai jopa teknisten sivilisaatioiden) merkkien havaitsemisen muista aurinkokunnista.

Mutta jos Maan ulkopuolisen elämän ajatuksen alkulähteille palataan, niin "uskontofilosofi" Giordano Bruno taisi olla länsimaissa ensimmäinen jonka mukaan tähdet ovat toisia aurinkoja ja Maa on vain yksi monista maailmoista. Ja sekin ajatus että muilla taivaankappaleilla ei asukaan ihmisiä vaan outoja olentoja taitaa alunperin lähtöisin fantasiakertomuksista, ei tieteellisistä tutkimuksista. Eli ensin oli mielikuvitukselliset fantasiat ja spekulaatiota ja vasta paljon sen jälkeen vakavasti otettavat tieteelliset teoriat.

Natsien ideologia perustui vain sekalaiseen kokoelmaan 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun hölynpölyä. Hitler oli samalla tavoin aikansa johtava filosofi kuin Pohjois-Korean johtajat ovat olleet tämän ajan johtavia filosofeja.

Näinhän sitä voi yksioikoisesti sanoa, tuntematta tuon ajan henkeä ja tapahtumia, joihin Suomenkin historia liittyyy karmaisevalla tavalla.

Miten asia muuttuu vaikka "tuntisinkin" sen ajan hengen yhtä täydellisesti kuin sinä ilmeisesti tunnet? Hölynpöly on edelleen hölynpölyä vaikka kuinka tarkkaan katsoisi eli se ei asiaa muuta vaikka joskus jotain hölynpölyä olisi pidettykin vakavasti otettavana näkemyksenä. Ja kun on kyse Hitleristä ajan johtavana filosofina sen verran olen Mein Kampfia lukenut, että tiedän ettei häntä voi millään tasolla pitää merkittävänä ajattelijana, sen verran lapsellista ja sekavaa sekoilua se sepustus on. Ihan ei samaa sarjaa kuin Bertnard Russell tai Sartre

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat