Aika ja monitieteellisyys – katsaus etnokronografiaan

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

( Etnokronografia = kulttuurisidonnaisten, aikakäsitysten tutkimus )

Paul Davies, yksi kosmologian tunnetuimpia yleistajuistajia, kirjoittaa
artikkelissaan ”The mysterious flow” ajan virrasta. Yksi arkisen aikakokemuksen keskeisiä intuitioita on, että aika virtaa.

Mutta tähän intuitio yleensä tössähtääkin.

Nimittäin mihin se aika oikein virtaa?

Intuitioita ravistelemalla saadaan selville, että aika virtaa tulevaisuudesta menneisyyteen, ja kun se ohittaa nykyhetken, se muuttuu määrätyksi menneisyydeksi, siihen mikä oli.

Aika virtaa Intuition mukaan kohti tulevaa, eli vastavirtaan, ja jakaa todellisuuden aukottomasti siihen mitä oli ja siihen mitä tulee olemaan. Se mikä on, on varsin kapea siivu koko pötkylästä.

Davies toteaa usean muun kosmologin tapaan, ettei tämä intuitio pidä paikkaansa. Todellisuudessa ei ole etuoikeutettuja ajanhetkiä, nykyisyyksiä, joista käsin menneisyys ja tulevaisuus olisivat epätosia, vaan todellisuus koostuu tasaveroisista palasista, ja ulottuvaisilla olioilla on tila-ulottuvuutensa lisäksi neljäs, aika-ulottuvuus.

Ajan virta on siis subjektiivinen ominaisuus, tietoisuuden ylläpitämä piirre!

Aivoista on kyllä turhaan etsitty aikaorgaania. Mutta arvellaan, että termodynamiikka tai kvanttiprosessit aiheuttavat aivoissa, tietoisuudessa tunteen hetki hetkeltä eletystä elämästä.

Me muistamme menneisyyden ja ennakoimme tulevaa, emme päinvastoin, ja tämän vuoksi maailma tuntuu lilluvan ajan virrassa.

Ajan virran kokemus voidaan sammuttaa, esimerkiksi eräillä meditaatiotekniikoilla, ja tässä tilassa ihminen kokee todellisuuden ”jumalan näkökulmasta”, holistisena kokonaisuutena, jossa kaikki ajanhetket ovat yhtä aikaa käsillä.

”The. mysterious flow”ajan virrasta. PHYSICS: "That Mysterious Flow. From the fixed past to the tangible present to the undecided future, it feels as though time flows inexorably on. But that is an illusion."

http://www.sciam.com/article.cfm?articl ... 9EC5880000

http://www.tsv.fi/ttapaht/034/kamppinen.pdf

http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202380.html

http://aca.mq.edu.au/PaulDavies/pdavies.html

Kuinka moni on kokenut jumalan näkökulman?

Kommentit (2)

Vierailija
Aivoista on kyllä turhaan etsitty aikaorgaania. Mutta arvellaan, että termodynamiikka tai kvanttiprosessit aiheuttavat aivoissa, tietoisuudessa tunteen hetki hetkeltä eletystä elämästä.
minulle käynyt hyvin usein noin esim. näin erään nykyisen luokkalaiseni jossain luokassa ja juttelin hänelle, pari vuotta myöhemmin niin tapahtui. Yleensä kun näen sellaisen "näyn", siihen tulee jokin dystopinen jatko joka ei kuitenkaan tapahdu "näyn" tapahtumahetkellä, vaikka odotankin sitä.

edit. pahoittelen sekavuutta, pää kipeä niin ei jaksa oikein keskittyä.

edit 2. kyseinen näky koski muuten Kauppaoppilaitosta täällä seinäjoella, mistähän aivoni tiesivät että tänne päädyn

Vierailija
Pallas Athene

Paul Davies, yksi kosmologian tunnetuimpia yleistajuistajia, kirjoittaa
artikkelissaan ”The mysterious flow” ajan virrasta. Yksi arkisen aikakokemuksen keskeisiä intuitioita on, että aika virtaa.

Mutta tähän intuitio yleensä tössähtääkin.

Nimittäin mihin se aika oikein virtaa?

Intuitioita ravistelemalla saadaan selville, että aika virtaa tulevaisuudesta menneisyyteen, ja kun se ohittaa nykyhetken, se muuttuu määrätyksi menneisyydeksi, siihen mikä oli.

Aika virtaa Intuition mukaan kohti tulevaa, eli vastavirtaan, ja jakaa todellisuuden aukottomasti siihen mitä oli ja siihen mitä tulee olemaan. Se mikä on, on varsin kapea siivu koko pötkylästä.

Davies toteaa usean muun kosmologin tapaan, ettei tämä intuitio pidä paikkaansa. Todellisuudessa ei ole etuoikeutettuja ajanhetkiä, nykyisyyksiä, joista käsin menneisyys ja tulevaisuus olisivat epätosia, vaan todellisuus koostuu tasaveroisista palasista, ja ulottuvaisilla olioilla on tila-ulottuvuutensa lisäksi neljäs, aika-ulottuvuus.

Jotenkin tuntuu että herra kosmologilta on mennyt metaforisointi ja intuitio sekaisin. Ihminen jäsentää kokemusmaailmaa pitkälti erilaisten perustavien metaforisointien kautta, joiden avulla voidaan luoda uusia ilmaisuja jo ennestään tuntemattomista tekijöistä. Nämä metaforisoinnit perustuvat pitkälti siihen aistimelliseen maailmaan joka on kaikille normaaliaistimaailmassa eläville yksilöille annettu lajiominaisuudessa. Kaikki kielet toistavat pitkälle näitä samoja perusmetaforisointeja tosin eri asioista voidaan käyttää kulttuurisidonnaisesti enemmän jotain tiettyä metaforaa kuin toista. Näitä perustavia metaforia ovat esimerkiski "enemmän on ylös", "elämä on matka", "näkeminen on tietämistä" jne joita löytyy myös kun tarkastelee sanojen rakennetta eri kielissä. Usein perustana on hyvin konkreettisia sanoja jotka sitten ovat siirtyneet kuvaamaan abstraktimpaa toimintaa kuten psyykkistä toimintaa. Kognitiotieteilijä Lakoff tästä on kirjoittanut enemmänkin jos jotakuta kiinnostaa, varsin mielenkiintoisia ja järkeenkäyviä ajatuksia.

Alkuun auttaa vaikka tämä:

http://en.wikipedia.org/wiki/George_Lakoff

Yksi tälläinen perusmetaforisointi on että "aika kuluu", virtaa tms., eihän sille mitään vastaavuutta kokemuksessa ole, mutta mahdollistaa kommunikoinnin tuosta kaikille jaetusta kokemuksesta että aika jollain tavalla on. Samasta teemasta on johdettu myös "aika on rahaa", "tuhlata aikaansa" jne. aika jäsennetään kielellisesti joksikin joka on ja joka vähenee. Luonnontieteet antavat ymmärrettävästi varsin toisenlaisen kuvan kuin tuo pragmaattinen käytäntö jossa arjessa toimimme.

muok. siinä mielessä herra kosmologi on ihan oikeassa että tuo sosiaalinen kielellinen todellisuus sisäistyy ihmisen sisäiseen kokemukseen kokemuksen jäsentyessä sen antamien työkalujen välityksellä, muodostaen sen intuition.

Toivottavasti ei ollut liian sekavaa.

Uusimmat

Suosituimmat