Pääkirjoitus 4/2012 "Turpiin vaan ja onnea"

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vaikka lehden pääkirjoitus on mielipidekirjoitus, odottaisi Tiede -lehden pääkirjoituksen olevan aiheeseen tutustuminen ja taustoja tukineen mielipide.

Kirjoitus on kuitenkin vailla Tiede lehteen sopivia pohdintoja sysistä ja seurauksista, ja tiedon sijaan se tukeutuu vahvasti ”mutuun”.

Kirjoituksen mukaan jääkiekossa ei ”enää” kunnioiteta vastustajaa, antaen ymmärtää tappeluiden olevan jotenkin uusi ilmiö jääkiekossa. Tämä osoittaa Tiede lehden kirjoitukseksi outoa aiheeseen tutustumatta jättämistä. Siis jääkiekon historiaan, johon tappelut ovat kuuluneet jo 1800 -luvalta lähtien. Hauskasti asiasta kertoo Walt Disneyn lyhyt piirroselokuva ” Hockey Homicide” vuodelta 1945 jossa kaksi Hessuhahmoa aloittavat tappelun aina kaukaloon päästyään.

(katso youtubesta)
http://www.youtube.com/watch?v=PZSiTUcV2Rg

Tappelut ovat siis olleet aina osa Jääkiekon pelaamista. Tiede -lehdessä olettaisi täten pohdittavan sitä, mikä nämä tappelut aiheuttavat ja mikä merkitys niillä on itse pelin päämäärän, eli voittamisen kannalta. Korkea tunnetaso ja fyysinen kontakti aiheuttavat pelaajissa reaktion, joka ryöpsähtää ilmoille spontaanina tappelunujakkana. Miten ja miksi näin tapahtuu, olisi Tiede -lehden kirjoituksen aiheena sopiva.

Pääkirjoitusta kirjoitettaessa on juurikin Suomen Liigassa ollut tappelutapahtuma, joka on muuttanut Playoff sarjan kulun ja johtanut historialliseen 0-3 ottelutappiosta 4-3 otteluvoittoon (KalPa – Blues). Yleisesti valmentajien ja pelaajin taholta käännekohtana on pidetty Bluesin Huhtalana ja Kalpa maalivahti Koskisen tappelua neljännessä pelissä. Tiede lehdessä luulisikin täten pohdittavan, miksi tapahtuma vaikuttaa pelin kulkuun tai miksi joukkueissa, valmennuksessa ja yleisössä nähdään tapahtuman vaikuttaneen pelin kulkuun? Liittykö se ihmisen ryhmäkäytöksen dynamiikkaan?

Jääkiekon MM -kisojen odotusarvona kirjoituksessa ”taitokiekon” kisoina perustuu myös lajituntemuksen puutteeseen. Ei niin, etteikö MM -kisoissa pelattaisi taitokiekkoa, mutta analyyttisenä tarkasteluna siihen johtavat syyt eivät juonna ”arvoista” joukkueissa, vaan MM kisojen turnaustavasta. Pelaajat ja valmentajat ovat samoja, jotka muodostavat joukkueet myös kansallisissa sarjoissa. MM -kisojen turnaustavasta johtuen ei fyysisellä pelillä ole samaa luonnetta kuin sellaisissa pelimuodissa, joissa kohdataan sama joukkue useammin kauden aikana, tai kahden joukkueen välisissä playoff sarjoissa. Kertakohtaamisiin perustuvassa turnausmuodossa ei ole joukkueelle etua hakea fyysistä yliotetta vastustajasta, sillä se saattaa kostautua tässä ainoassa ottelussa suurina jäähymäärinä, eikä siitä ole joukkueelle hyötyä jatkossa, koska lisäkohtaamisia ei tapahdu.
Näin ollen MM -kisoissa on fyysisen pelin (tappelut ja taklaukset) elementtien osuus vähäisemmässä merkityksessä kuin sarja- tai playoff -otteluissa. Tämän fyysisen pelin, jopa tappeluiden, vaikutukseen menestymiseen uskotaan pelaajien parissa laajasti, joka käy ilmi juuri NHL:ssä PlayOff pelissä tapelleen Kimmo Timosen haastattelusta.

– Teemme kaiken voittaaksemme ja se (tappelu) oli yksi osa peliä. (Kimmo Timonen)

Vielä kahdesta muusta kirjoituksessa esitetystä huomiosta, joita oli outoa lukea Tiede -lehdestä.
Vastustajajoukkueen maaleille ei yleisesti ottaen taputeta, koska joukkuelajien suosio perustuu nimenomaan ”heimotunteeseen” jossa on ”omat” ja ”viholliset”. Tämä on yhteistä kaikille joukkueurheilumuodoille. Ne keräävät kannattajia juuri tästä vastakkainasettelusta ja omasta ”heimo” tunteesta.
Tätä taustaa vasten on myös tutkailtava tuomareille huutelua. Pohtia, mikä synnyttää tarpeen arvostella tuomaria jyrkin sanankääntein? Senkin pohja on ”heimon” me hengessä, jota vastaan puolueettomana toimijana esiintyvä tuomari hyökkää tehdessään väärän ratkaisun. Lisäksi kuten ao. Tiede -lehden artikkelissa todetaan, tällä on tuomareihin vaikutusta jäähymäärien suhteen.

Jos keskustelua herättääkseen kirjoittaa Jääkiekon väkivaltaisuudesta, tulisi se tehdä tutustumalla lajin ja sen historiaan. Mikäli kirjoitus perustuu Tiede –lehden pääkirjoituksen tapaisesti oletuksiin, on laji-ihmisten helppo, jälleen kerran, sivuuttaa se ja lyödä ”kukkahattu” leima perään.

"Lätkäfani"

Kommentit (2)

syytinki
Seuraa 
Viestejä8908
Liittynyt18.8.2008

Mun mielestä oli ihan asiallinen pääkirjoitus.

Jos unohdetaan kirjoittajan viikset.

Varmasti tiesi, että löytyy monta, jotka tykkäävät huonoa. Ei lähtenyt kosiskelulinjalle. Nostan hattua.

Lisäksi nostan edelleen hattua Tiede -lehden suontutkimusta esitelleestä jutusta. Ihme kyllä, nykyaikana sellaisenkin julkaisu vaatii hieman kanttia, kuten myös tietoa.

Uusimmat

Suosituimmat