Sivut

Kommentit (32)

Goswell
EI ole absoluutista taustaa jonka suhteen liikutaan, ei aika-avaruuskudelmaa, vain ääretön tila..



Ah,niin äärettömän kaunista..

Puhkean Jampan kanssa kyyneliin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
visti
Seuraa 
Viestejä6331
hannuoulu
visti
[Aikaisemmin siis uskottiin, että on olemassa sellainen "kaikkeuskoordinaatisto", jonka suhteen voitaisiin ainakin teoriassa määrittää kaikki nopeudet. Nyt liikkeet olisivat absoluuttisia.



Enqvistit ja kaikki... Niin. aikaisemmin tässä ketjussa kiinnitin huomiota juuri tuohon lainaamaasi 'absoluuttisen' liikkeen määritelmään.

Kyseessähän on kuitenkin suhteellisen liikkeen määritelmä. Siinä liike määritellään jälleen suhteellisena absoluuttisen kiintopisteen suhteen.


Jos ei Enqvistin käsitys fysiikasta kelpaa, niin anna sitten omasi. Enqvist ja muut fyysikothan luonnollisesti ovat voineet käsittää asian liian pinnallisesti.

visti
hannuoulu
visti
[Aikaisemmin siis uskottiin, että on olemassa sellainen "kaikkeuskoordinaatisto", jonka suhteen voitaisiin ainakin teoriassa määrittää kaikki nopeudet. Nyt liikkeet olisivat absoluuttisia.



Enqvistit ja kaikki... Niin. aikaisemmin tässä ketjussa kiinnitin huomiota juuri tuohon lainaamaasi 'absoluuttisen' liikkeen määritelmään.

Kyseessähän on kuitenkin suhteellisen liikkeen määritelmä. Siinä liike määritellään jälleen suhteellisena absoluuttisen kiintopisteen suhteen.


Jos ei Enqvistin käsitys fysiikasta kelpaa, niin anna sitten omasi. Enqvist ja muut fyysikothan luonnollisesti ovat voineet käsittää asian liian pinnallisesti.



Saatat olla oikeassakin.

-Mitä! Minäkö oikeassa? Itse olet kyllä IHAN oikeassa.
- No en varmasti kyllä kuule ole!
- Kysynkö Enqvistiltä hä?!
- Sen kun. Not et ihan OIKEESTI KYLLÄ!
-Kysynpäs. Enqvist tukistaa sua.
- No ei KYLLÄ.
- Tulee ja tukistaapa hyvinkin.
- No okei. Ollaan molemmat oikeassa.
-MITÄ!?

hmk
Seuraa 
Viestejä1070
hannuoulu
Aineaaltohypoteesi on kokeellisesti varmennettu.

Elektronille pätee λ*p=h>0. (=> λ>0, p>0) . 1)

Elektroniin voidaan liittää ns.lepokoordinaatisto. Määritelmän mukaan on siis olemassa sellainen koordinaatisto, että elektronin nopeus v =0 => p=m*v=0, koska m>0.

Tämä on kuitenkin mahdotonta, jos 1) on voimassa.




Kvanttimekaanisen massallisen hiukkasen lepokoordinaatistolla tarkoitetaan koordinaatistoa, jossa hiukkasen liikemäärän odotusarvo on nolla.

Olkoon elektronin aaltofunktio (koordinaatistossa K) tasoaalto, jonka de Broglie -aallonpituus on λ = h/p. Tällaisen elektronin (massa = m) lepokoordinaatisto K0 on sellainen, joka liikkuu nopeudella v = p/m koordinaatistoon K nähden. Elektronin liikemäärä koordinaatistossa K0 on nolla ja sen de Broglie -aallonpituus ääretön (ts. elektronin aaltofunktio on vakiofunktio).

Epärelativistisessa kvanttimekaniikassa Galilei-boosti ( = siirtyminen liikkuvaan koordinaatistoon) on hieman ongelmallinen, sillä siihen liittyy pelkän koordinaattimuunnoksen (x' = x - vt, t' = t) lisäksi myös aaltofunktion kompleksisen vaiheen muutos. Relativistisessa kvanttimekaniikassa Lorentz-muunnosten esitys on ongelmattomampi.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

hmk
hannuoulu
Aineaaltohypoteesi on kokeellisesti varmennettu.

Elektronille pätee λ*p=h>0. (=> λ>0, p>0) . 1)

Elektroniin voidaan liittää ns.lepokoordinaatisto. Määritelmän mukaan on siis olemassa sellainen koordinaatisto, että elektronin nopeus v =0 => p=m*v=0, koska m>0.

Tämä on kuitenkin mahdotonta, jos 1) on voimassa.




Kvanttimekaanisen massallisen hiukkasen lepokoordinaatistolla tarkoitetaan koordinaatistoa, jossa hiukkasen liikemäärän odotusarvo on nolla.

Olkoon elektronin aaltofunktio (koordinaatistossa K) tasoaalto, jonka de Broglie -aallonpituus on λ = h/p. Tällaisen elektronin (massa = m) lepokoordinaatisto K0 on sellainen, joka liikkuu nopeudella v = p/m koordinaatistoon K nähden. Elektronin liikemäärä koordinaatistossa K0 on nolla ja sen de Broglie -aallonpituus ääretön (ts. elektronin aaltofunktio on vakiofunktio).

Epärelativistisessa kvanttimekaniikassa Galilei-boosti ( = siirtyminen liikkuvaan koordinaatistoon) on hieman ongelmallinen, sillä siihen liittyy pelkän koordinaattimuunnoksen (x' = x - vt, t' = t) lisäksi myös aaltofunktion kompleksisen vaiheen muutos. Relativistisessa kvanttimekaniikassa Lorentz-muunnosten esitys on ongelmattomampi.




Ok! Mietinpä tuota.

hmk
Elektronin liikemäärä koordinaatistossa K0 on nolla ja sen de Broglie -aallonpituus ääretön (ts. elektronin aaltofunktio on vakiofunktio).



Itse asiassa vapaan elektronin aallonpituus voi ainoastaan lähestyä ääretöntä. Samoin liikemäärä voi ainoastaan olla äärettömän lähellä nollaa olematta kuitenkaan tarkasti nolla.

Epätarkkuus ei täydellisesti poistu koskaan, kun kerran äärellisessä avaruudessa operoidaan.

Siksi elektronilla on nollasta poikkeava liikemäärä, katsottiinpa asiaa miltä kannalta(missä koordinaatistossa) hyvänsä. Siispä: absoluuttinen liike. Siitähän tässä ketjussa on kysymys.

hmk
Seuraa 
Viestejä1070
hannuoulu

Itse asiassa vapaan elektronin aallonpituus voi ainoastaan lähestyä ääretöntä. Samoin liikemäärä voi ainoastaan olla äärettömän lähellä nollaa olematta kuitenkaan tarkasti nolla.

Epätarkkuus ei täydellisesti poistu koskaan, kun kerran äärellisessä avaruudessa operoidaan.

Siksi elektronilla on nollasta poikkeava liikemäärä, katsottiinpa asiaa miltä kannalta(missä koordinaatistossa) hyvänsä. Siispä: absoluuttinen liike. Siitähän tässä ketjussa on kysymys.




Äärellisessä aika-avaruudessa elektronin liikemäärä ei voi olla tarkka, eikä täten myöskään sen de Broglie -aallonpituus. Tämä johtuu siitä, että liikemäärä on tarkasti määrätty vain tasoaallolle, joka on sekä ajassa että paikassa äärettömyyksiin jatkuva olio. Käytännössä elektronin liikemäärän lukuarvo ei siis voi olla 0, eikä 5, eikä miljoona tai mikään muukaan tarkka luku (kvanttimekaniikan kielellä liikemääräoperaattorilla ei ole normittuvaa ominaistilaa). Todellisen elektronin liikemäärällä on täten aina jokin (todennäköisyys)jakauma, jolla on äärellinen leveys.

Liikemäärän odotusarvo , eli jakauman "keskikohta", voi kuitenkin olla nolla. Koordinaatistot, jossa näin on, ovat hiukkasen lepokoordinaatistoja.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

hmk
hannuoulu

Itse asiassa vapaan elektronin aallonpituus voi ainoastaan lähestyä ääretöntä. Samoin liikemäärä voi ainoastaan olla äärettömän lähellä nollaa olematta kuitenkaan tarkasti nolla.

Epätarkkuus ei täydellisesti poistu koskaan, kun kerran äärellisessä avaruudessa operoidaan.

Siksi elektronilla on nollasta poikkeava liikemäärä, katsottiinpa asiaa miltä kannalta(missä koordinaatistossa) hyvänsä. Siispä: absoluuttinen liike. Siitähän tässä ketjussa on kysymys.




Äärellisessä aika-avaruudessa elektronin liikemäärä ei voi olla tarkka, eikä täten myöskään sen de Broglie -aallonpituus. Tämä johtuu siitä, että liikemäärä on tarkasti määrätty vain tasoaallolle, joka on sekä ajassa että paikassa äärettömyyksiin jatkuva olio. Käytännössä elektronin liikemäärän lukuarvo ei siis voi olla 0, eikä 5, eikä miljoona tai mikään muukaan tarkka luku (kvanttimekaniikan kielellä liikemääräoperaattorilla ei ole normittuvaa ominaistilaa). Todellisen elektronin liikemäärällä on täten aina jokin (todennäköisyys)jakauma, jolla on äärellinen leveys.

Liikemäärän odotusarvo , eli jakauman "keskikohta", voi kuitenkin olla nolla. Koordinaatistot, jossa näin on, ovat hiukkasen lepokoordinaatistoja.




Niin. Liikemäärän odotusarvo on tilastollinen käsite, joka voidaan sitten ajatella tarkaksi. Itse liikemäärä on kuitenkin epämääräinen,siis eri kuin nolla. Tulkitsen epämääräisyysasian niin, että elektronilla on havaitsijasta(koordinaatistosta) riippumaton liikemäärä: absoluuttinen liike ts.itseisliike, jolla ei ole ulkoista syytä. Elektroni(kin) on siis todella outo olio.

Tiedän, että nämä omat tulkinnat suututtavat monia mutta näin kerettiläisesti kuitenkin ajattelen. Itseisliike(absoluuttinen liike) on se 'elävä voima', josta Leibniz puhui ja josta nykyään puhutaan liike-energiana. Liike-energia ei siis näin ollen olisi suhteellista, vaan absoluuttista, tässä tapauksessa elektronin 'vapautta' (determinismistä).

hmk
Seuraa 
Viestejä1070
hannuoulu

Niin. Liikemäärän odotusarvo on tilastollinen käsite, joka voidaan sitten ajatella tarkaksi. Itse liikemäärä on kuitenkin epämääräinen,siis eri kuin nolla. Tulkitsen epämääräisyysasian niin, että elektronilla on havaitsijasta(koordinaatistosta) riippumaton liikemäärä: absoluuttinen liike ts.itseisliike, jolla ei ole ulkoista syytä. Elektroni(kin) on siis todella outo olio.



Epämääräisyys tarkoittaa, että suureella on jakauma -- sen sijaan, että sen arvo olisi tarkka. Nolla ei ole tässä yhteydessä erityisasemassa muihin tarkkoihin lukuihin nähden. Liikemääräjakauma siirtyy ja liikemäärän odotusarvo muuttuu, kun siirrytään liikkuvaan koordinaatistoon, joten se ei ole absoluuttinen.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

hmk
Epämääräisyys tarkoittaa, että suureella on jakauma -- sen sijaan, että sen arvo olisi tarkka. Nolla ei ole tässä yhteydessä erityisasemassa muihin tarkkoihin lukuihin nähden. Liikemääräjakauma siirtyy ja liikemäärän odotusarvo muuttuu, kun siirrytään liikkuvaan koordinaatistoon, joten se ei ole absoluuttinen.



Nyt pitäisi tietysti olla tiedossa se, mitä tarkoitetaan absoluuttisuudella. Määritelmän mukaan jokin havainto tai asia on absoluutti, jos kaikki havaitsijat tekevät siitä yhtäpitävän havainnon.
( havainto on koordinaatistosta riippumaton).

Absoluuttisuus ei siis a priori tarkoita (esim. liikemäärän) muuttumattomuutta. Myös liikemäärän muutos voi olla absoluuttista. Jos siis liikemäärä on absoluuttisesti muuttuvassa tilassa, se ei tietenkään voi saavuttaa mitään tarkkoja arvoja (koska 'tarkka arvo' merkitsee lokalisoitumista vaikkapa lukusuoran pisteeksi).

Epätarkkuus tarkoittaisi siis olennaisesti samaa kuin absoluuttinen liike(absoluuttinen muutos).

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat