Sivut

Kommentit (82)

V.A.Littaa
Seuraa 
Viestejä873
MLT
Eli nyt tulee kyseesee mitä ymmärretään "gyroskooppiefektillä" , luulen että yleisesti sitä, että hyrrä pyrkii säilyttämään pöyrimisakselinsa suunnan.
Polkupyörän etupyörässä vaikutta hieman toinen ilmiö, kun hyrrän akselia pyritään kääntämään niin se reagoi kääntymällä 90 asteen kulmassa em. momenttiin. Eli sovellettuna polkupyörään kun etupyörä pyörii "eteenpäin" niin kallistettaessa sivulle pyörä kääntyy kallistuksen suuntaan.

Eli hyrrän käyttäytyminen aiheuttaa juuri halutun efektin. Se EI sulje pois, että sama saadaan aikaiseksi ohjausgeometrialla ja ilmeisen riitäävästi.




Ainakin moottoripyöräilyssä (esimerkin vuoksi koska hyrrävoimat on suuret ja helposti tunnettavissa) tilanne on se, että mitä enemmän eturenkaan hyrrävoima vaikuttaa, niin sitä vaikeampi on moottoripyörän ohjaustankoa kääntää, eli pyörä tulee "immuunimmaksi" tien muodoille ja tuulen vaihteluille ja kuskin liikkeille.

Lisäksi ainut tapa saada moottoripyörä kallistumaan vauhdissa (mitenkään merkittävästi) esimerkiksi vasemmalle on poikkeuttaa moottoripyörän ohjausta oikealle. Tällöinkö siis hyrrävoima vääntää moottoripyörää myös oikealle? Efekti tuntuu näppituntumalta merkityksettömältä verrattuna keskipakoiskiihtyvyyden aiheuttamaan kallistukseen toiseen suuntaan.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665

Joka on niitä hyrrävoimia vailla, voi ripustaa puntteja renkaisiinsa tai täyttää kumit lyijyllä, jolloin ohjaaminen on ilmeisesti entistä helpompaa kun hyrrävoimaa on käytössä runsaasti. Toiset voivat sitten yrittää keventää renkaita ja vanteita, jos eivät kerran hyrriä tarvitse.
Tällä hetkellä jälkimmäinen suuntaus on jostain syystä suositumpi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MLT
Seuraa 
Viestejä571
V.A.Littaa
Ainakin moottoripyöräilyssä (esimerkin vuoksi koska hyrrävoimat on suuret ja helposti tunnettavissa) tilanne on se, että mitä enemmän eturenkaan hyrrävoima vaikuttaa, niin sitä vaikeampi on moottoripyörän ohjaustankoa kääntää, eli pyörä tulee "immuunimmaksi" tien muodoille ja tuulen vaihteluille ja kuskin liikkeille.

Tuo 90 asteen sääntö kertoo, että tällöin etupyörä yrittää kaataa koko kapistusta käännön vastakkaiselle puolelle, se liene harvoin tarkoitus.

Yritetään vielä kerran: tuo Delftin kaveri sanoo, että pyörän pystyssäpysymiseksi ei tarvita kuin, että etupyörä kääntyy kallistumisen suuntaan. Onko nyt niin vaikeaa tajuta, että tuo voidaan aikaansaada useammallla tavalla. 1. sopiva ohjausgeometria; 2. hyrrävoimat. Jokaisessa normaalissa pyörässä nuo hyrrävoimat ovat siellä halusi tai ei, jolloin ne riittävässä nopeudessa myös vaikuttavat. Ei niitä ilmeisestikään välttämättä tarvita, mutta kun ne vaikuttavat juuri haluttuun suuntaan niin miksi ei. Yleinen trendi on massojen ja hitauksien pienentäminen ja tällöin myös hyrrävoimien ohjausta kääntävä merkitys pienenee ja oletettavasti geometrian merkitys kasvaa.

Eli vielä kerran: hyrrävoimat eivät pidä pyörää normaalisti suoraan pystyssä, vaan epäsuorasti kääntämällä etupyörää oikeaan suuntaan. Katsokaa tuo Wikin "Gyroscope" selitys.

torspo
Seuraa 
Viestejä156
MLT
V.A.Littaa
Ainakin moottoripyöräilyssä (esimerkin vuoksi koska hyrrävoimat on suuret ja helposti tunnettavissa) tilanne on se, että mitä enemmän eturenkaan hyrrävoima vaikuttaa, niin sitä vaikeampi on moottoripyörän ohjaustankoa kääntää, eli pyörä tulee "immuunimmaksi" tien muodoille ja tuulen vaihteluille ja kuskin liikkeille.

Tuo 90 asteen sääntö kertoo, että tällöin etupyörä yrittää kaataa koko kapistusta käännön vastakkaiselle puolelle, se liene harvoin tarkoitus.

Yritetään vielä kerran: tuo Delftin kaveri sanoo, että pyörän pystyssäpysymiseksi ei tarvita kuin, että etupyörä kääntyy kallistumisen suuntaan. Onko nyt niin vaikeaa tajuta, että tuo voidaan aikaansaada useammallla tavalla. 1. sopiva ohjausgeometria; 2. hyrrävoimat. Jokaisessa normaalissa pyörässä nuo hyrrävoimat ovat siellä halusi tai ei, jolloin ne riittävässä nopeudessa myös vaikuttavat. Ei niitä ilmeisestikään välttämättä tarvita, mutta kun ne vaikuttavat juuri haluttuun suuntaan niin miksi ei. Yleinen trendi on massojen ja hitauksien pienentäminen ja tällöin myös hyrrävoimien ohjausta kääntävä merkitys pienenee ja oletettavasti geometrian merkitys kasvaa.

Katsotaanpas, mitä se Delftin kaveri nyt sanoikaan.
The common view is that this self-steering is caused by gyroscopic precession of the front wheel, or by the wheel contact trailing like a caster behind the steer axis. We show that neither effect is necessary for self-stability.
Eli pyörä pysyy pystyssä ilman hyrrävoimia. Tietysti niitä hyrrävoimia esiintyy kaikissa pyörivissä massoissa, mutta tavanomaisissa pyöräilynopeuksissa tavanomaisin renkain ne ovat pieniä.

Eli vielä kerran: hyrrävoimat eivät pidä pyörää normaalisti suoraan pystyssä, vaan epäsuorasti kääntämällä etupyörää oikeaan suuntaan. Katsokaa tuo Wikin "Gyroscope" selitys.
Mitään hyrrävoimia ei tarvita, suoria eikä epäsuoria. Lue se artikkeli ja osoita se virheelliseksi. Turhaan sinä täällä vänkäät.

L'ancienne alliance est rompue ; l'homme sait enfin qu'il est seul dans l'immensité indifférente de l'Univers d'où il a émergé par hasard. Non plus que son destin, son devoir n'est écrit nulle part.
-Jacques Monod

torspo
Seuraa 
Viestejä156
kabus
Eli millä helvetillä se pyörä pysyy pystyllä ilman hyrrävoimia?

Ne Delftin teknillisen korkeakoulun tutkijat päätyivät seuraavaan lopputulemaan:
Our results show that various design variables, like the front mass location and the steer axis tilt, contribute to stability in complex interacting ways.
Suomennettuna jotakuinkin, että painonjakaumalla ja ohjausakselin kallistuskulmalla on suuri merkitys, mutta nämä vaikuttavat monimutkaisella tavalla.

L'ancienne alliance est rompue ; l'homme sait enfin qu'il est seul dans l'immensité indifférente de l'Univers d'où il a émergé par hasard. Non plus que son destin, son devoir n'est écrit nulle part.
-Jacques Monod

acem
Seuraa 
Viestejä35
torspo
kabus
Eli millä helvetillä se pyörä pysyy pystyllä ilman hyrrävoimia?

Ne Delftin teknillisen korkeakoulun tutkijat päätyivät seuraavaan lopputulemaan:
Our results show that various design variables, like the front mass location and the steer axis tilt, contribute to stability in complex interacting ways.
Suomennettuna jotakuinkin, että painonjakaumalla ja ohjausakselin kallistuskulmalla on suuri merkitys, mutta nämä vaikuttavat monimutkaisella tavalla.



Tämänhän sanoo jo maalaisjärkikin, mutta ne, jotka eivät sitä halua käyttää, niin uskokaa nyt edes vakavissaan korkeakoulussa tehtyä tutkimusta. Kriittinen pitää olla, mutta jos uskoo, että tutkimuksen tulokset ei voi pitää paikkaansa niin se pitää myös osata perustella

ps. Pyöräily on kivaa, nimittäin moottoripyöräily.

acem
Seuraa 
Viestejä35

Jos joku vielä haluaa asiasta väitellä niin ottakaapa joku vanha "jopo", jossa ohjaustanko mahtuu kääntymään 180° ja ajelkaa sitten "ilman käsiä" tanko väärinpäin. Voi olla, jollei ole sirkustaustaa, niin että tulee tutuksi vanha lastentauti nimeltä asfaltti-ihottuma

torspo
kabus
Eli millä helvetillä se pyörä pysyy pystyllä ilman hyrrävoimia?

Ne Delftin teknillisen korkeakoulun tutkijat päätyivät seuraavaan lopputulemaan:
Our results show that various design variables, like the front mass location and the steer axis tilt, contribute to stability in complex interacting ways.
Suomennettuna jotakuinkin, että painonjakaumalla ja ohjausakselin kallistuskulmalla on suuri merkitys, mutta nämä vaikuttavat monimutkaisella tavalla.



No on aika epämääräinen vastaus.

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1983

Tätä hyrrävoimateoriaa olisi helppo? testata laskemalla, jos osaisi.
Pyörän pyörimismäärän saa helposti kaavalla L=J*oomega.
L:hän on oikeasti vektori, jonka suunnan muuttamiseen tarvitaan momentti M.
Mutta tähän minulta taito loppuukin. Eli mikä yhteys L:llä ja M:llä on?
Jos tuon tarvittavan momentin saisi selville, niin siitä voisi arvioida onko sillä missään nopeudessa käytännön merkitystä.

V.A.Littaa
Seuraa 
Viestejä873
kabus
Eli millä helvetillä se pyörä pysyy pystyllä ilman hyrrävoimia?

Kun pyörä alkaa kallistumaan, sen renkaiden pyöreä profiili ja etujätön vuoksi ohjauksen kääntyminen kallistuksen suuntaan saa aikaan kaartamisen ja sen myötä "keskipakovoiman" mikä nostaa pyörän pystyyn.

Hyrrävoimat on itselle hiukan monimutkaisia hahmottaa, mutta kuten yllä väitetään, niin ilmeisesti kun renkaan pyöriessä ohjaustankoa käännetään esim. oikealle pyrkii hyrrävoima kallistamaan rengasta (ja siis pyöränkin runkoa) vasemmalle. Moottoripyöräilijänä tätä on aika vaikea havaita. Jossain testipenkissä tämän varmasti huomasi, jolloin vain renkaiden hyrrävoimilla olisi merkitystä. Moottoripyörällä hyrrävoiman huomaa lähinnä suoraa ajaessa siitä, että ohjaus muuttuu raskaaksi kääntää ja että kropalla kallistaminen ei muuta moottoripyörän kallistumista (juurikaan), ainakaan suoraan ajaessa.

MLT
Seuraa 
Viestejä571
Our results show that various design variables, like the front mass location and the steer axis tilt, contribute to stability in complex interacting ways.

LOL, tuo on sikäli mielenkiintoinen väite, etten oikeasti tiedä miten sen voisi osoittaa vääräksi!

Toisaalta koko keskustelu on tukevasti irti maasta koska kaikissa olemassaolevissa ajettavissa pyörissä hyrrävoimat vaikuttavat.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265

Kannattaa varmaan ottaa polkupyörä talutukseen ja kokeilla eteenpäin hitaasti kävellessä kallistella pyörää eri puolille. Ja katsoa miten eturengas reagoi. Jotenkin vaistoni sanoisi että se reagoi juuri niin kuin ollaan spekuloitu.

くそっ!

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat