Seuraa 
Viestejä1096

Tässä olisi yksi pohdinta.
Kaareva avaruus: Jos avaruus on meidän kohdalla kaareva vastaten “nollatilanteessa” kun kiihtyvyys on 9,8m/s2 , eli ollaan vapaassa pudotuksessa.
Raketti kiihdyttää kohtisuoraan maata kohti arvolla esim. 19m/s2 ( moottorin työntö/raketinmassa arvolla) ohittaen tuon kaarevan avaruuden nolla viivan, loppuuko maanvetovoima / alkaako jopa jarruttelemaan koska ollaan “kaarevuuden nolla-arvon” toisella puolen.
Gravitaatio vetovoima: sama rakettitilanne tilanne, maapallon kiihdyttävä g- arvo on edelleen lisäämässä muuttumattomalla arvollaan (+9,8m/s2) raketin kiihtyvyyttä huolimatta siitä mikä kiihtyvyys raketilla on kohti maata.

Sivut

Kommentit (30)

Jos raketti kiihdyttää suoraan Maata kohden sen kiihtyvyys määrätyy osin Maan vetovoimasta ja osin raketin työntövoimasta. Molemmat kiihdyttävät eikä gravitaation aiheuttama vetovoima riipu mitenkään tästä kiihtyvyydestä vaikka tällainen harhainen luulo on vallalla muutamilla. Kaareutuminen on sitten eri asia ja liittyy ymmärtääkseni vain suhtikseen. Jos olisi olemassa homogeeninen gravitaatiokenttä jossa geodeesit ovat yhdensuuntaisia suoria niin missä se kaareutuminen silloin luuraa ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohman
Seuraa 
Viestejä1637
korant
Jos raketti kiihdyttää suoraan Maata kohden sen kiihtyvyys määrätyy osin Maan vetovoimasta ja osin raketin työntövoimasta. Molemmat kiihdyttävät eikä gravitaation aiheuttama vetovoima riipu mitenkään tästä kiihtyvyydestä vaikka tällainen harhainen luulo on vallalla muutamilla. Kaareutuminen on sitten eri asia ja liittyy ymmärtääkseni vain suhtikseen. Jos olisi olemassa homogeeninen gravitaatiokenttä jossa geodeesit ovat yhdensuuntaisia suoria niin missä se kaareutuminen silloin luuraa ?
author="" kirjoitti:



Eipähän näihin korantin viisauksiin kannattaisi puuttua, koska selitystä tullee taas "hutun huttuna".

Ihmettelenpä vain, kuinka "homogeenisessa gravitaatiokentässä geodeesit ovat yhdensuuntaisia suoria"?Tällöinhän kyseessä olisi euklidinen avaruus. Silloinhan ei mitään gravitaatioilmiötä esiinny, koska gravitaatio ilmenee juuri siinä, että geodeettiset viivat ovat noita Einsteinin avaruuden olioita. Kuitenkin korant sanoo, että tässä on homogeeninen gravitaatiokenttä!
Ohman

Goswell
Seuraa 
Viestejä12911

Jos gravitoni, siis gravitaatio on hiukkaspohjaista kuten luulen tietäväni, vai oliko se tiedän luulevani. Niin raketin nopeudella pitää olla vaikutusta gravitaatioon, ei se ero suuri ole pienillä nopeuksilla mutta kuitenkin se pitää olla.

Perustelu hiukkasvuon taajuus, se kasvaa lähestyttäessä ja pienenee loitottaessa.

Ellei sitten materialla ole ominaisuutta, joka rajoittaa gravitonin mahdollisuutta vuorovaikutukseen, siis maksimitaajuus jolla gravitonit voi vaikuttaa atomin kanssa, olipa niitä gravitoneja tarjolla vaikka kuinka runsaasti.

Minun mielestä noin.

Ohman
Ihmettelenpä vain, kuinka "homogeenisessa gravitaatiokentässä geodeesit ovat yhdensuuntaisia suoria"?Tällöinhän kyseessä olisi euklidinen avaruus. Silloinhan ei mitään gravitaatioilmiötä esiinny, koska gravitaatio ilmenee juuri siinä, että geodeettiset viivat ovat noita Einsteinin avaruuden olioita. Kuitenkin korant sanoo, että tässä on homogeeninen gravitaatiokenttä!
Ohman
En sanonut vaan jos olisi. Homogeenista gravitaatiokenttäähän ei ole olemassa. Geodeesit saa sitten mennä miten menee todellisessa gravitaatiokentässä. Myönnän kyllä, että sitä puolta en tunne. Se ei kuitenkaan merkitse, etteikö hitausvoimia olisi olemassa. Eikä varsinkaan se, ettet niistä mitään ymmärrä.

Ohman
Seuraa 
Viestejä1637
korant
Ohman
Ihmettelenpä vain, kuinka "homogeenisessa gravitaatiokentässä geodeesit ovat yhdensuuntaisia suoria"?Tällöinhän kyseessä olisi euklidinen avaruus. Silloinhan ei mitään gravitaatioilmiötä esiinny, koska gravitaatio ilmenee juuri siinä, että geodeettiset viivat ovat noita Einsteinin avaruuden olioita. Kuitenkin korant sanoo, että tässä on homogeeninen gravitaatiokenttä!
Ohman
En sanonut vaan jos olisi. Homogeenista gravitaatiokenttäähän ei ole olemassa. Geodeesit saa sitten mennä miten menee todellisessa gravitaatiokentässä. Myönnän kyllä, että sitä puolta en tunne. Se ei kuitenkaan merkitse, etteikö hitausvoimia olisi olemassa. Eikä varsinkaan se, ettet niistä mitään ymmärrä.
author="" kirjoitti:



En puhunut tässä sanaakaan hitausvoimista.Niiden olemassaolo on sitten "toinen juttu".

Ohman

Trash
Seuraa 
Viestejä2064
korant
Jos olisi olemassa homogeeninen gravitaatiokenttä jossa geodeesit ovat yhdensuuntaisia suoria niin missä se kaareutuminen silloin luuraa ?



Sen muuten saattaisi havaita siten että tila näyttäisi laajenevan. Kaksi samassa koordinaatistossa etäällä toisiaan olevaan pistettä näyttäisi etääntyvän toisistaan. Niinkuin pimeä energia.

Ohman
Seuraa 
Viestejä1637
Trash
korant
Jos olisi olemassa homogeeninen gravitaatiokenttä jossa geodeesit ovat yhdensuuntaisia suoria niin missä se kaareutuminen silloin luuraa ?



Sen muuten saattaisi havaita siten että tila näyttäisi laajenevan. Kaksi samassa koordinaatistossa etäällä toisiaan olevaan pistettä näyttäisi etääntyvän toisistaan. Niinkuin pimeä energia.
author="" kirjoitti:



Trash!

Ohman

Vapaa pudotus juontaa juurensa yhtälöstä

F = (gravitaatiovakio) * ( M * m ) / r^2.

Maapallon massa M on niin suuri, että
Maan pinnalla avaruudelle on hyvä arvio,
että se on euklidinen. Arkipäivän
elämämmekin on euklidista.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
jeremia2
Tässä olisi yksi pohdinta.
Kaareva avaruus: Jos avaruus on meidän kohdalla kaareva vastaten “nollatilanteessa” kun kiihtyvyys on 9,8m/s2 , eli ollaan vapaassa pudotuksessa.
Raketti kiihdyttää kohtisuoraan maata kohti arvolla esim. 19m/s2 ( moottorin työntö/raketinmassa arvolla) ohittaen tuon kaarevan avaruuden nolla viivan, loppuuko maanvetovoima / alkaako jopa jarruttelemaan koska ollaan “kaarevuuden nolla-arvon” toisella puolen.
Gravitaatio vetovoima: sama rakettitilanne tilanne, maapallon kiihdyttävä g- arvo on edelleen lisäämässä muuttumattomalla arvollaan (+9,8m/s2) raketin kiihtyvyyttä huolimatta siitä mikä kiihtyvyys raketilla on kohti maata.



Miten tyhjyydessä voi olla kuoppia?

Tullessaan kaukana aurinkomme takana olevasta tähdestä on valonsäteellä tietenkin yhtälön E = mc^2 mukaisesti massaluonnetta. Se reagoi aurinkomme vetovoimaan, jolloin sen rata kaareutuu.

kahannin
jeremia2
Tässä olisi yksi pohdinta.
Kaareva avaruus: Jos avaruus on meidän kohdalla kaareva vastaten “nollatilanteessa” kun kiihtyvyys on 9,8m/s2 , eli ollaan vapaassa pudotuksessa.
Raketti kiihdyttää kohtisuoraan maata kohti arvolla esim. 19m/s2 ( moottorin työntö/raketinmassa arvolla) ohittaen tuon kaarevan avaruuden nolla viivan, loppuuko maanvetovoima / alkaako jopa jarruttelemaan koska ollaan “kaarevuuden nolla-arvon” toisella puolen.
Gravitaatio vetovoima: sama rakettitilanne tilanne, maapallon kiihdyttävä g- arvo on edelleen lisäämässä muuttumattomalla arvollaan (+9,8m/s2) raketin kiihtyvyyttä huolimatta siitä mikä kiihtyvyys raketilla on kohti maata.



Miten tyhjyydessä voi olla kuoppia?

Tullessaan kaukana aurinkomme takana olevasta tähdestä on valonsäteellä tietenkin yhtälön E = mc^2 mukaisesti massaluonnetta. Se reagoi aurinkomme vetovoimaan, jolloin sen rata kaareutuu.




Kuvaus olisi valonsäteen kulkevan geodeettista rataa, joka olisi suorin, tai yleensä sanotaan helpoin tie.
Se ei siis reakoisi vetovoimaan, vaan kulkisi yksinkertaisesti nopeinta reittiä.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
fata morgana
kahannin
jeremia2
Tässä olisi yksi pohdinta.
Kaareva avaruus: Jos avaruus on meidän kohdalla kaareva vastaten “nollatilanteessa” kun kiihtyvyys on 9,8m/s2 , eli ollaan vapaassa pudotuksessa.
Raketti kiihdyttää kohtisuoraan maata kohti arvolla esim. 19m/s2 ( moottorin työntö/raketinmassa arvolla) ohittaen tuon kaarevan avaruuden nolla viivan, loppuuko maanvetovoima / alkaako jopa jarruttelemaan koska ollaan “kaarevuuden nolla-arvon” toisella puolen.
Gravitaatio vetovoima: sama rakettitilanne tilanne, maapallon kiihdyttävä g- arvo on edelleen lisäämässä muuttumattomalla arvollaan (+9,8m/s2) raketin kiihtyvyyttä huolimatta siitä mikä kiihtyvyys raketilla on kohti maata.



Miten tyhjyydessä voi olla kuoppia?

Tullessaan kaukana aurinkomme takana olevasta tähdestä on valonsäteellä tietenkin yhtälön E = mc^2 mukaisesti massaluonnetta. Se reagoi aurinkomme vetovoimaan, jolloin sen rata kaareutuu.




Kuvaus olisi valonsäteen kulkevan geodeettista rataa, joka olisi suorin, tai yleensä sanotaan helpoin tie.
Se ei siis reakoisi vetovoimaan, vaan kulkisi yksinkertaisesti nopeinta reittiä.



Geodeettisen radan olemassaolo edellyttää, että valonsäde kulkisi ympyrärataa pyrkien avaruuden pinnalla jollekin tietylle lentokentälle/johonkin tiettyyn satamaan. Helpoimman tien etsintä merkitsisi sitä, että valonsäteellä olisi myös oma aikataulunsa, jonka puitteissa sen tulisi ehtiä perille. Mitä todisteita Sinulla on tästä?

kahannin

Geodeettisen radan olemassaolo edellyttää, että valonsäde kulkisi ympyrärataa pyrkien avaruuden pinnalla jollekin tietylle lentokentälle/johonkin tiettyyn satamaan. Helpoimman tien etsintä merkitsisi sitä, että valonsäteellä olisi myös oma aikataulunsa, jonka puitteissa sen tulisi ehtiä perille. Mitä todisteita Sinulla on tästä?




Suhtiksen mukainen gravitaatioteoria, tuskinpa rupean sitä todistelemaan.

Newtonin mukaan oletus on fotonien olevan hiukkasia, jolloin niihin voisi "vetovoima" vaikuttaa.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
fata morgana
kahannin

Geodeettisen radan olemassaolo edellyttää, että valonsäde kulkisi ympyrärataa pyrkien avaruuden pinnalla jollekin tietylle lentokentälle/johonkin tiettyyn satamaan. Helpoimman tien etsintä merkitsisi sitä, että valonsäteellä olisi myös oma aikataulunsa, jonka puitteissa sen tulisi ehtiä perille. Mitä todisteita Sinulla on tästä?




Suhtiksen mukainen gravitaatioteoria, tuskinpa rupean sitä todistelemaan.

Newtonin mukaan oletus on fotonien olevan hiukkasia, jolloin niihin voisi "vetovoima" vaikuttaa.




Matematiikalla voi piirtää viivoja tyhjyyteen. Niillä ei vain välttämättä ole yhteyttä todellisuuden kanssa. Paitsi, kun gravitaatio esim. Aurinkomme muodossa sattuu paikalle ja vaikuttaa newtoniaalisten lakien mukaan.

Nyt ymmärrän, miksi suhteellisuusteorian puolustajat sanovat, että kaikkia kysymyksiä ei pidä esittää! Televisio-ohjelmassa Kari Enqvist otti esille kysymyksen: Mikä on pohjoisemmassa kuin Pohjoisnapa? Hän väitti edelleen, että ko. kysymykseen ei olisi mielekästä vastausta, että se olisi ns. "turha kysymys".

Maapallon koordinaatistossa hän on oikeassa. Mutta jo lähiavaruuden koordinaatistossa kysymykseen on vastaus: Pohjantähti on pohjoisempana kuin Maapallon Pohjoisnapa! Ja koko avaruuden koordinaatistossa sen pohjoisnapa on vielä pohjoisempana kuin Pohjantähti. Ei ole mielekästä pohtia, mikä on pohjoisemmassa kuin avaruuden pohjoisnapa, koska sitä ei koskaan voida saavuttaa!

Äärettömyyttä kuvaamaan pyrkivää suhteellisuusteoriaa siis puolustetaan äärellisestä joukosta otetulla esimerkillä. Kuitenkin matematiikassa on hyvin selvästi osoitettu, että äärellisillä (ja siis mitallisilla) peitteillä ei saada katettua äärettömyyttä!

kahannin
fata morgana
kahannin

Geodeettisen radan olemassaolo edellyttää, että valonsäde kulkisi ympyrärataa pyrkien avaruuden pinnalla jollekin tietylle lentokentälle/johonkin tiettyyn satamaan. Helpoimman tien etsintä merkitsisi sitä, että valonsäteellä olisi myös oma aikataulunsa, jonka puitteissa sen tulisi ehtiä perille. Mitä todisteita Sinulla on tästä?




Suhtiksen mukainen gravitaatioteoria, tuskinpa rupean sitä todistelemaan.

Newtonin mukaan oletus on fotonien olevan hiukkasia, jolloin niihin voisi "vetovoima" vaikuttaa.




Matematiikalla voi piirtää viivoja tyhjyyteen. Niillä ei vain välttämättä ole yhteyttä todellisuuden kanssa. Paitsi, kun gravitaatio esim. Aurinkomme muodossa sattuu paikalle ja vaikuttaa newtoniaalisten lakien mukaan.

Nyt ymmärrän, miksi suhteellisuusteorian puolustajat sanovat, että kaikkia kysymyksiä ei pidä esittää! Televisio-ohjelmassa Kari Enqvist otti esille kysymyksen: Mikä on pohjoisemmassa kuin Pohjoisnapa? Hän väitti edelleen, että ko. kysymykseen ei olisi mielekästä vastausta, että se olisi ns. "turha kysymys".

Maapallon koordinaatistossa hän on oikeassa. Mutta jo lähiavaruuden koordinaatistossa kysymykseen on vastaus: Pohjantähti on pohjoisempana kuin Maapallon Pohjoisnapa! Ja koko avaruuden koordinaatistossa sen pohjoisnapa on vielä pohjoisempana kuin Pohjantähti. Ei ole mielekästä pohtia, mikä on pohjoisemmassa kuin avaruuden pohjoisnapa, koska sitä ei koskaan voida saavuttaa!

Äärettömyyttä kuvaamaan pyrkivää suhteellisuusteoriaa siis puolustetaan äärellisestä joukosta otetulla esimerkillä. Kuitenkin matematiikassa on hyvin selvästi osoitettu, että äärellisillä (ja siis mitallisilla) peitteillä ei saada katettua äärettömyyttä!





No ei se pohjantähti, ihan lähiavaruutta ole,, mikä nyt sitten lähiavaruudeksi katsottaneenkin.

Geometriassa voidaan tietenkin pallon pintaa kasvattaa ihan mielihalun mukaan, mutta sille pallollehan se napa on määritelty.
Newton oman ymmärryksensä mukaan oletti valon koostuvan hiukkasista, ja sitä taustaa vastaan, vetovoimakäsitys on aikanaan oletettu, siis se että vetovoima vaikuttaa hiukkasiin.
Mitä tulee johonkin origoon, tai napaan se on rajatun alueen matematiikkaa, tuskinpa koko universumin funktiota vielä kyetään saamaan aikaiseksi.

Suhtis kuvaa sitä miten massalliset kappaleet liikkuvat, ja siinä se on tarkempi kuin newtonin gravitaatiolaki, tuo laki sana on hieman liioiteltu.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat